Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Transkriptio

1 Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan opettajat pitivät yhteisen neuvottelukokouksen Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tiloissa. Läsnäolijat liitteessä 1. Kokouksessa käsiteltiin tutkinnonuudistustilannetta eri yliopistoissa ja keskusteltiin aineenopettajakoulutuksesta ja opettajan pedagogisista opinnoista sekä luokanopettajan monialaisista opinnoista ja äidinkielestä ja kirjallisuudesta luokanopettajan sivuaineena. Aineenopettajan pedagogiset opinnot on mahdollista suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa Joensuussa, Lapin yliopistossa, Oulun yliopistossa Oulussa, Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa Tampereella, Turun yliopistossa Turussa ja Åbo Akademissa. Kaikissa mainituissa yliopistoissa opiskelijalla on mahdollisuus pätevöityä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi. Opettajan pedagogisten opintojen laajuus yliopistoissa on uuden laskemistavan mukaan 60 opintopistettä. Pedagogisten opintojen ja opetettavien aineiden opintojen yhteistä suunnittelua ja mahdollisuuksien mukaan integroitua toteutustakin pyritään kehittämään ainelaitosten ja harjoittelukoulujen kanssa. Laaja alaisen opettajankelpoisuuden ja yhtenäisen peruskou

2 lun vaatimuksiin vastaamiseksi yhteistyötä pyritään kehittämään myös muiden harjoittelukoulujen kuin normaalikoulujen kanssa. Luokanopettajakoulutuksen opettajan pedagogisten opintojen ja aineenopettajan pedagogisten opintojen välistä yhteistyötä pyritään kehittämään yliopistoissa mm. siten, että samoille kursseille voisi osallistua sekä luokanopettajakoulutuksen että aineenopettajakoulutuksen opiskelijoita. VOKKE projektissa on toiminut noin vuoden ajan virtuaalisten monialaisten opintojen jaos. Jaoksen tavoitteena on ollut edistää yhteistyötä, laatia materiaaleja ja luentosarjoja sekä suunnitella kursseja. Monialaisista opinnoista toteutetun tarvekartoituksen tuloksena havaittiin olevan useampia kursseja, joita voidaan kehittää yhteisiksi kursseiksi (esim. taidekasvatus, luonnontieteiden ala, äidinkieli). Jaoksen tekemässä tarvekartoituksessakin nousi esiin, että monialaisten opintojen opettajilla on tarvetta hyödyntää yliopistojen verkko ja monimuotokurssien portaalityyppistä lähestymistapaa. Yhteistyötä tehdään KasVi hankkeen, VOKKE projektin ja SVY:n (Suomen virtuaaliyliopisto) kesken. Myös virtuaalisia erityisalojen kursseja voisi tuottaa sekä aineenopettajan että luokanopettajan opintojen tarpeisiin. Kokouksessa käydyssä keskustelussa nostettiin esiin mm. seuraavia asioita: Keskusteltiin luokanopettajien mahdollisuudesta ottaa sivuaineeksi äidinkieli ja kirjallisuus ja saada äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuus peruskoulun yläluokille. Äidinkielen ja kirjallisuuden asema luokanopettajaopiskelijan sivuaineena on vaikea, koska äidinkieli ja kirjallisuus koulussa opetettavana aineena edellyttää yliopistoopintoja sekä suomen kielen että kirjallisuuden alalta ja lisäksi vielä viestinnän tieteenalaopintoja. Uudessa tutkintorakenteessa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajalta edellytetään edelleen 60 opintopisteen yliopisto opintoja sekä suomen kielessä että jossakin kirjallisuusaineessa ynnä viestinnän opintoja eri yliopistoissa hiukan eri tavoin määritellyllä tavalla. Aineenopettajaksi humanistisissa tiedekunnissa opiskelevilla on kuitenkin lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuustieteessä; ja lukion opettajalta edellytetään kelpoisuusehtoina juuri tällaiset opetettavan aineen opinnot. Suomessa on ollut hyvin tavallista, että sama opettaja opettaa sekä peruskoulun vuosiluokilla että lukiossa. Yhtenäisen peruskoulun myötä on tarve lähentää peruskoulun alempien ja ylempien luokkien opetusta.

3 Aineenopettajat voivat opettaa peruskoulun kaikilla luokilla, mutta he eivät voi toimia luokanopettajina suorittamatta monialaisia opintoja. Luokanopettaja, jolla on sivuaineena matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli tai vieras kieli, saa kahta palkkaluokkaa korkeampaa palkkaa siitä huolimatta opettaako hän tuota sivuainetta erikseen vai ei. Sivuaineen pätevyys saavutetaan matematiikassa tai toisessa kotimaisessa tai vieraassa kielessä tulevaisuudessa 60 opintopisteen, yliopisto opinnoilla yhdellä tieteenalalla. Äidinkieltä ja kirjallisuutta on useissa luokanopettajakoulutukseen keskittyvissä opettajankoulutusyksiköissä voinut opiskella perusopintojen verran (15 opintoviikkoa) kumpaakin. Viime aikoina määrärahoja on vähennetty tästä opetuksesta. Useilla paikkakunnilla on lisäksi järjestetty esimerkiksi avoimen yliopiston puitteissa mahdollisuuksia suorittaa perusopintojen lisäksi myös aineopintoja suomen kielen tai kirjallisuusaineiden osalta. Selkeää väylää perusopinnoista aineopintoihin ei kuitenkaan ole useimmiten järjestetty, vaan opiskelija on voinut omaehtoisesti hakeutua maksullisiin opintoihin. On tärkeätä, että kaikille halukkaille järjestetään mahdollisuus suorittaa luokanopettajan opinnoissa sivuaineen täydet opiskelumahdollisuudet. Neuvottelukokouksen osallistujien mielestä pienten paikkakuntien ja yhtenäiskoulun tarpeisiin voitaisiin ajatella myös sellaista opettajan sivuainekelpoisuutta (yhteensä 60 opintopistettä suomen kielessä, kirjallisuustieteessä ja viestinnässä), joka tuottaisi sellaisen kelpoisuuden, että luokanopettajalle voitaisiin maksaa kahden palkkaluokan korotus luokanopettajan toimiessa. Luokanopettaja ei saisi kelpoisuutta opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta aineenopettajana. Aineenopettajaksi voisi pätevöityä suorittamalla aineopinnot täysimittaisina, uudessa tutkinnossa 60 opintopisteen laajuisina, sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa. Keskustelussa esitettiin toivomus, että kussakin yliopistossa selvitettäisiin kelpoisuusasioita yhdessä humanistisen tiedekunnan kanssa. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin alan tutkimuksesta sekä kansallisista ja kansainvälisistä yhteyksistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen alalla on tapahtunut viime aikoina Suomessa suuria muutoksia: perusopetuksen ja lukion sekä ammatillisen toisen asteen opetussuunnitelmissa on otettu yleisesti käyttöön laaja tekstin, lukutaidon ja tekstitaitojen käsite. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisäinen integrointi on yhä tärkeämpää koulutyössä.

4 Etenkin opetussuunnitelmiin sisältyvien yhteisten aihekokonaisuuksien kiinteä liittyminen juuri äidinkieleen ja kirjallisuuteen koulussa aiheuttaa yhteisen integroidun opetuksen järjestämistarpeen myös koulujen ja oppilaitosten muiden oppiaineiden kanssa. Yhtenäiskoulu ja koulujen opetuksen järjestämisen inkluusion periaate edellyttävät oppilaiden erilaisuuden ja monikulttuurisuuden huomioon ottavia eriyttämis ja kasvatustoimintoja jokaiselta opettajalta. Lisäksi äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan. Vaikka suomalaisnuoret ovat menestyneet hyvin PISA:n tapaisissa lukutaidon vertailututkimuksissa, äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkimukseen tarvittaisiin erityisesti kohdistettuja resursseja, rahoja ja tutkimusta. Opettajankoulutusta antavien yliopistoyksiköiden asiantuntemusta ja kokemusta voitaisiin käyttää pikaistenkin toimenpiteiden aikaansaamiseksi. Yksiköiden asia on jatkokoulutuksen ja mahdollisuuksien mukaan myös täydennyskoulutuksen antaminen tulevien tutkijoiden kasvattamiseksi. Yhteistyötä eri alojen yksiköiden sekä koulu ja oppilaitosmaailman kanssa varmaan tarvitaan tälläkin puolen. Alan kansallisia ja kansainvälisiä tutkijatapaamisia tarvitaan säännöllisin väliajoin. Niihin osallistumiseen tarvitaan myös reilua resurssointia pidetyn neuvottelukokouksen puolesta Pirjo Vaittinen FT, äidinkielen didaktiikan lehtori, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos VOKKE:n äidinkielen jaoksen kokoonkutsuja

5

6 Liite 1. Läsnä olivat: Helsingin yliopisto Satu Grünthal, äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehto, Riitta Seppälä, suullisen esitystaidon didaktiikan lehtori Joensuun yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos (Joensuu) Katri Savolainen, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus, Raisa Simola, yliassistentti, äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Jouko Heikkinen, yliassistentti ja Erkki Savolainen, suomen kielen lehtori Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos Johanna Kainulainen, yliopistonopettaja ja Emma Kostiainen, puheviestinnän lehtori Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Juha Vartiainen, äidinkielen didaktiikan lehtori Tampereen yliopisto, Auli Kulkki Nieminen, äidinkielen didaktiikan lehtori, Luokanopettajakoulutus (Hämeenlinna) ja Pirjo Vaittinen, äidinkielen didaktiikan lehtori, Aineenopettajakoulutus (Tampere) Turun yliopisto, Turun opettajankoulutuslaitos Vuokko Kaartinen, äidinkielen didaktiikan lehtori ja Katri Sarmavuori, äidinkielen didaktiikan professori Lisäksi mukana oli suunnittelija Leena Lehtimäki VOKKE projektista Esteestä olivat ilmoittaneet Elina Harjunen Helsingin yliopistosta, Leena Räisänen Oulun yliopistosta sekä Anna Lena Østern, Ria Heilä ja Monica von Bonsdorf Åbo akademista, koska he osallistuivat opiskelijoiden portfolioesittelyihin juuri tuona päivänä.

7 Liite 2: Yliopistoissa luokanopettajan monialaisten opintoihin sisältyvä äidinkielen ja kirjallisuuden osuus toteutetaan seuraavasti: Yliopisto Opintojakso Laajuus Valinnaiset opinnot Helsingin yliopisto Äidinkielen ja kirjallisuuden 8 op didaktiikka Joensuun yliopisto, Joensuu 3 op Joensuun yliopisto, Savonlinna Lapin yliopisto Oulun yliopisto, Oulu Oulun yliopisto, Kajaani Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Turun yliopisto, Turku Turun yliopisto, Rauma Åbo Akademi Kielitieto ja tekstitaidot Kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Kirjallisuus, lukeminen ja draama Kieli ja kirjoittaminen Modersmål (Kultur och identitet 20 op, Tanke och handling 20 op) 3 op 7 op Oppikirjatekstien analyysikurssi 3 op Afrikkalainen kirjallisuus 3 op 5 op 2 op 8 op 6 9 op 8 op Monialaisissa opinnoissa on integroituja viestinnän jaksoja 7 op 7 op 5 op Yhteensä 10 op

8 Liite 3. Keskustelussa nostettiin esiin mm. seuraavia mahdollisia yhteistyötahoja: IAMTE:n, International Association for the Improvement of Mother Tongue Education, konferenssi järjestetään vuonna 2007 Englannissa; IRA:n, International Reading Association, maailmankongressi järjestetään ensi vuonna Budapestissä Kasvatustieteen päivät ovat syksyllä 2005 Jyväskylässä Ainedidaktiikan päivät ovat helmikuussa 2006 Helsingin yliopisitolla Puheviestinnän päivät ovat lokakuussa 2005 Jyväskylässä Pohjoismaiset opettajankouluttajien kokoontumiset Fenno ugristi konferenssit Ukanin lehtorien kokoukset ECER konferenssit