Case marking and alignment

Transkriptio

1 Case marking and alignment Balthasar Bickel and Johanna Nichols Sijamerkinnän typologiaa Esko Niiranen

2 Case marking and alignment Kysymys: onko termille alignment järkevää suomennosta?

3 1. Introduction Argumenttirakenne Montako argumenttia on? Mitkä niiden roolit ovat? Alignment se mikä argumenttiroolien käsittelyssä tai käyttäytymisessä on samaa, mikä eriävää tässä artikkelissa kiinnitetty huomiota sijamerkintään, voi ilmetä muutenkin

4 2. Argument roles Erotellaan semanttisten ehtojen mukaan (mm. Dowty 1991) Kaksipaikkaisissa predikaateissa: A1 agenttimaisempi argumentti O vähemmän agentin kaltainen argumentti Kolmipaikkaisissa predikaateissa: A2 eniten agentin kaltainen argumentti G eniten maalin kaltainen ja vähemmän agentin kaltainen argumentti T vähemmän agentin tai maalin kaltainen argumentti

5 2. Argument roles Näiden lisäksi alignment ulottuu joskus adjunkteihin (Ad) ja adnominaalisiin dependentteihin (Poss) A1 ja A2 useimmiten merkitty samoin voidaan useimmiten niputtaa A:ksi. Poikkeuksena Gyarong, jossa A1 merkitään ergatiivisijalla, A2 nominatiivilla.

6 2. Argument roles ə ə ə ə

7 3. Argument possibilities Luultavasti kaikki mahdolliset vaihtoehdot löytyvät jostain kieliopin kolkasta jossain kielessä. Artikkelissa on pyritty keskittymään yleisiin, dominoiviin ja neutraaleihin tyyppeihin. Rakenteet on luokiteltu S:n mukaan, vaikka S- alignment (S=A, S=O, S=A=O, S A O) ja O- alignment (O=G, O=T, O=G=T, O G T) ovat loogisesti riippumattomia.

8 3.1 Tripartite based alignments S A O T G ei tunnettu, kaikissa S A Otapauksissa O=G tai O=T. S A O=T G ( direct object, indirective ) Yazgulyam, toteutuu vain pronominijärjestelmässä. T=S A O=G ( primary object, secundative ) Nepali, toteutuu vain menneessä ajassa, definiittisen O:n kanssa.

9 3.1 Tripartite based alignments ə ɔ

10 3.1 Tripartite based alignments ð ð

11 3.1 Tripartite based alignments

12 3.1 Tripartite based alignments

13 3.2 S=A alignments S=A alignment löytyy kaikkien O-alignmentvaihtoehtojen kanssa S=A O=T=G Ute S=A=T O=G Kielissä, joissa on akkusatiivinen alignment ja primääriset objektit (S=A, O=G T), on harvoin erillistä sijaa T:lle eli S=A=T. Myös usein DOM matalalle rankatut O:t nollamerkittyjä (S=A=O). Awa Pit

14 3.2 S=A alignments Akkusatiiviset suoran objektin rakenteet vapaampia. S=A G O=T Hyvin yleinen alignment. Khasi

15 3.2 S=A alignments

16 3.2 S=A alignments ɨ

17 3.2 S=A alignments ɨ ɨʔ ː

18 3.2 S=A alignments Jos S=A ja O=G korreloivat usein S=A=T kanssa, suorilla objekteilla myös joskus vastaavasti S=A=G. Kaikki annetut esimerkit kokemiseen liitityviä predikaatteja. S=A=G O T Venäjä (ei dominoiva rakenne) myös Ingush, joka enimmäkseen S=O....jonka täydellinen peilikuva S=A=T O G Saksa

19 3.2 S=A alignments ää

20 3.2 S=A alignments ää

21 3.2 S=A alignments

22 3.2 S=A alignments ü

23 3.3 S=O alignments Neutral O A S=O=T=G Belhare (päätyyppi) Primary O A S=O=G T West Greenlandic (päätyyppi) S=O esiintyy kuitenkin useimmiten suorien objektien kanssa: A S=O=T G Ingush (päätyyppi, vrt. 3.2)

24 3.3 S=O alignments

25 3.3 S=O alignments

26 3.3 S=O alignments

27 3.3 S=O alignments

28 3.3 S=O alignments

29 3.3 S=O alignments

30 3.4 A=O alignments Kokijalauseissa yleistä A:n koodaus kuten O, G tai T, ja kuten jo todettiin (3.2), sama pätee myös kokija-s-argumentteihin. Poikkeuksena latina, jossa rajoittuu kaksipaikkaisiin predikaatteihin ( ei juurikaan ole akkusatiivimerkittyjä S-argumentteja). Päätyyppinä S A=O(=G=T) on harvinainen. Rushan menneen ajan muodoissa S A=O, nominatiivi varattu S:lle.

31 3.4 A=O alignments

32 3.4 A=O alignments Edellisessä esimerkissä O alignoituu possessorien kanssa, eikä saa samaa sijaa A:n kanssa.

33 3.4 A=O alignments

34 3.4 A=O alignments

35 3.5 Neutral alignment Neutraali S yhdistyy sekä primäärisiin objekteihin S=A=O=G T Ju 'hoan että suoriin objekteihin S=A=O=T G englanti, ranska (à, to) (sekä tietysti neutraaliin O-alignmenttiin, jolloin kyseessä on sijamerkitsemätön järjestelmä).

36 3.5 Neutral alignment

37 3.5 Neutral alignment

38 3.5 Neutral alignment Neutraali alignment useimmiten morfologisesti merkitsemätön Kun morfologista merkintää on, sitä kontrolloi tyypillisesti referentiaalisuushierkarkia esimerkkinä Tagalog, jossa proksimatiivi (nominatiivi) merkitsee topikaalisinta argumenttia. toinen kieliopillinen sija, ng- myös neutraali alignmentiltaan, mutta merkitsee matalalle rankattuja argumentteja Samankaltaisia 'hierarchical alignment' -järjestelmiä löytyy Amerikoista (Zúñiga 2006).

39 3.5 Neutral alignment

40 3.5 Neutral alignment Referentiaalinen ranking on mukana myös monissa ei-neutraaleissa alignmenteissa. Eli se ei ole itsessään alignment, vaan oma diskurssikeskeinen strategiansa

41 3.6 Adjunct and possessor alignment Argumentit voivat alignoitua myös adjunktien tai possessorien kanssa ( ei vain toisten argumenttien). Synkretismiä? Tunnetuimmat, ergatiivi-instrumentaali- tai ergatiiviablatiivisynkretismi. Jos läpäisee kielen, on kyse synkretismistä vain samassa mielessä kuin kaikki muukin alignment on synkretististä.

42 3.6 Adjunct and possessor alignment Myös O:n alignment adjunktien kanssa tyypillistä esim. espanja (prepositio a, elollisuus/määräisyys) Samoin argumenttien alignment possessorien kanssa: genetiivi-ergatiivi -synkretismi (eskimokielet) genetiivi=kokija-s tai -A (Bangla) genetiivi=o (latina)

43 3.6 Adjunct and possessor alignment

44 4. The stative-active type Voidaan pitää omana tyyppinään S:n merkintä riippuu agentiivisuudesta, Aktionsartista, tms. Toisaalta miltei kaikista kielistä löytyy S:n erilaisia merkintöjä. Usein split-s -kielten toinen (S=O tai S=A) alignment-ryhmä suljettu tai pieni, toinen produktiivinen. Poikkeuksia, mm. georgia. Myös fluid-s -kieliä (Acehnese, Batsbi)

45 4. The stative-active type...languages fall into a continuous cline running from ergative to accusative via split-s, with no cutoff points that might define discrete types and considerable overlap between languages that are generally considered stative-active and the ones that are not... Nichols 2006 surveys 20 verb glosses across 41 languages, and when the number of O-coding verbs is plotted against the number of A-coding verbs a continuous cline results (Nichols 2006)

46 4. The stative-active type Useissa split-s -kielissä sama jako A:ssa esim. kaksipaikkaiset verbit kuten 'pitää', 'unohtaa' tai 'muistaa' todennäköisesti saavat O-merkityn A:n. S=O is too general a description of the objectcoded type; the great majority of split-s languages have O=G alignment, so the essence of the type is S=G (or S=O=G) coding, and this means that the dative-coded experiencers of many Eurasian languages (which are O=T) exhibit the same pattern.

47 4. The stative-active type Jos Split-S, miksei myös split-o (O=T, O=G tai O=Ad, ja lopulta split-g ja split-t)? Tätä voidaan pitää diskreettien kieliopillisten tyyppien etsimisen inherenttinä ongelmana lopulta kyse leksikaalisten yksiköiden ominaisuuksista.

48 5. Compoud verbs Mm. monissa Kaakkois-Aasian kielissä käytetään perifrastisia kevyiden verbien ja raskaiden (alkuperältään nominaalisten) elementtien yhdistelmärakenteita johdosten muodostamiseen. Raskas elementti säilyttää usein nominaalisia kieliopillisia piirteitä.

49 5. Compound verbs

50 5. Compoud verbs Kevyt verbi transitiivinen verbi, joka ottaa nominaalisen elementin suorana objektina. Kirjoittaja pitää tätä etymologisena jäänteenä ja verbin sisäisenä morfologiana, ja analysoi verbin subjektiksi S:n, samalla tulkiten verbin yksiargumenttiseksi. Tämän seurauksena joukko johdosverbejä Ingushin kaltaisessa pääsääntöisesti ergatiivisessa kielessä noudattaa alignmenttia S=A (ergatiivimerkitty S).

51 5. Compoud verbs Vastaavasti monien Kaakkois-Aasian ja Himalajan kevytverbirakenteissa on raskaana elementtinä ruumiinosa tai kokemussubstantiivi, jolloin kokija merkitään sen omistajaksi (cf. Bangla-esimerkki). Tästä seuraa rakenne, jossa kokija on syntaktisesti S (tai A), joskin morfologisesti ja etymologisesti omistaja. Poikkeukselliset O=Poss rakenteet (mm. latina) periytyvät usein rakenteista, joissa genetiiviä käytettiin ilmaisemaan adnominaalista suhdetta.

52 5. Compoud verbs

53 6. Non-lexical conditions Sijamerkinnän alignment useimmiten verbin leksikaalisten ominaisuuksien määräämä. Muita keskeisiä vaikuttavia tekijöitä Tempus / aspekti (monissa euraasian kielissä) Referentiaalisuushierarkia Lausekkeen status (päälause vs. alisteinen lause; nominalisoitu vs. verbaalinen predikaatti)

54 7. Whole language types? Vaikka luokittelu akkusatiivi-, ergatiivi-, aktiivistatiivi-, etc. -kieliin onkin yleistä, olisi pikemminkin syytä tarkastella rakenteita kielissä Korpustutkimuksen keinoin Tarkastelemalla eri alignment -vaihtoehtojen keskinäisiä voimasuhteita kieliopissa. Vastauksena tähän mm. AUTOTYP: Rakennekohtainen luokittelu

55 8. Conclusions Alignmenttia tulee tarkastella suhteessa verbeihin, verbien leksikaalisiin ominaisuuksiin suhteessa kaikenlaisiin adjunkteihin yms nominaalisiin dependentteihin Artikkelissa ei käsitelty eri tyyppien distribuutiota (cf. Bickel 2007a, 2007b)