TIIVISTELMÄ. Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 LAMMINPÄÄ JA HYHKY-4:144, HÄTILÄNTIE 5 JA LAMMINKANKAANTIE 7, ASUIN- JA LIIKETONTIN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN SEKÄ PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivä elokuuta 2010 päivättyä ja ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Hätiläntien ja Lamminkankaantien kulmauksessa noin seitsemän kilometriä länteen kaupungin keskustasta. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa pientaloja, mutta myös joitakin pienkerrostaloja. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 992 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, puolitoistakerroksinen entinen neuvolarakennus, jonka kerrosala on noin 299 k-m 2. Piha-alueen maasto on vehreää, ja rakennus sijaitsee rinteessä siten, että neuvolan Lamminkankaantien puoleinen pääty on yksikerroksinen ja alarinteen puoleinen pääty puolitoistakerroksinen. Vanha neuvolarakennus on tarkoitus säilyttää ja muuttaa mahdollisesti asuinkäyttöön. Tila nro 4:144 on pinta-alaltaan 1375 m². Tilalla sijaitsee 1920-luvulla valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 96 k-m². Rakennus sijoittuu Lamminkankaantien varteen, lisäksi tilan pihapiirissä sijaitsee pieni talousrakennus. Kaavan tavoitteet Tontin nro omistajan tavoitteena on tehdä tontille asemakaavan muutos siten, että tontti tulisi pääosin asuinkäyttöön. Tilan nro 4:144 omistajan tavoitteena on, että tila jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä tutkia, minkä tyyppinen asuinkäyttö alueella olisi toimivinta. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-alueeseen liitettiin tontin nro viereinen tila nro 4:144. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin kaava-alueen laajentumisen johdosta.

2 Asemakaavan luonnosmateriaali, sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat lausunnoilla ja yleisesti nähtävillä välisen ajan. Aineistosta saatiin viisi lausuntoa sekä yksi mielipide. Asemakaavaa tarkistettiin muodostuvan tontin nro osalta. Tontille merkittiin alin viettoviemäröintitaso, lisäksi tontin rakennusalaa tarkistettiin. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan mm., että neuvolarakennus tulisi kunnostaa ja varustaa riittävillä suojelumerkinnöillä. Samoin Lamminkankaantie 7:n asuinrakennus tulisi varustaa rakennuksen purkamista voimakkaammin rajoittavalla kaavamerkinnällä. Tampereen kaupungin strategiana on asuinalueiden täydennysrakentaminen ja sitä kautta kaupunkirakenteen tiivistäminen. Etenkin pientalotonteista on pulaa kaupunkialueella. Vanhaa neuvolarakennusta ei nähdä ainutlaatuisena kokonaisuutena, joka olisi välttämätöntä säilyttää. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia, mutta Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon asemakaavaehdotuksesta. Siinä todetaan mm., että neuvolarakennus on maassamme ainutlaatuinen esimerkki sosiaalisesta rakentamisesta. Lisäksi rakennusta voidaan pitää verraten hyväkuntoisena ja purkamiselle on vaikea nähdä pakottavaa syytä. Rakennukselle tulee esittää suojelumerkintä. Lisäksi Lamminkankaantie 7:ssä sijaitsevan rakennuksen suojelumerkintä tulee tarkistaa suojelevammaksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan ja maakuntamuseon lausunnon jälkeen käytiin neuvotteluja Pirkanmaan maakuntamuseon sekä Tampereen kaupungin kiinteistötoimen kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan vanhan neuvolarakennuksen purkaminen ja tontin jakaminen kahdeksi omakotitalotontiksi ei ole perusteltua, vaan rakennus tulisi kunnostaa ja varustaa riittävillä suojelumerkinnöillä. Tampereen kaupungin kiinteistötoimen mukaan rakennuksen muuttaminen kokonaan asuinkäyttöön ei ole taloudellisesti kannattavaa. Neuvottelujen lopputuloksena päädyttiin kuitenkin neuvolarakennuksen säilyttämiseen sen arkkitehtonisten, historiallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi. Neuvolarakennukselle on annettu suojelumääräys sr-19, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.

3 Lamminkankaantie 7:ssä sijaitsevalle asuinrakennukselle on annettu määräys sr-46, jossa todetaan, että se on alueen perinteen kannalta edustava rakennus, jossa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Lisäksi asuinrakennuksen rakennusoikeus on rajattu 120 k- m 2 :iin ja rakennusala osoitettu nykyisen rakennuksen mukaan, mitkä osaltaan tukevat nykyisen asuinrakennuksen säilyttämistä. Tiukkaa suojelumääräystä ei annettu, koska rakennusta ei ole inventoitu. Kaavoitus totesi, että maakuntamuseon vaatimaa inventointia ei tässä tapauksessa enää tehdä, mutta myöhemmin vastaaviin kohteisiin sellainen voidaan mahdollisesti tehdä työn alkuvaiheessa todetun tarpeen mukaisesti. Asemakaava Asemakaavan muutoksella tontista nro liitetään 14 m2:n suuruinen pala tonttiin nro ajoyhteyden muodostamiseksi Hätiläntielle. Olemassa olevalle rakennukselle annetaan suojelumerkintä. Tontti osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja (A-30). Tila nro 4:144, joka on pinta-alaltaan 1375 m², jaetaan kahdeksi pientalotontiksi. Tontit osoitetaan yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi. Seuraavassa on esitetty muodostuvien tonttien pinta-alat sekä rakennusoikeudet ilmoitettuna asuinrakennukselle ja autotalli- ja talousrakennukselle (v), lisäksi on ilmoitettu tonttitehokkuus (e). Tontti nro m² 175+v30 e=0,30 Tontti nro m² 120+v30 e=0,22 Tontti nro m² 300+v40 e=0,35 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 695 k-m². Rakennusoikeus vähenee yhteensä 71 k-m² kun tontin rakennusoikeutta pienennetään. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Tontin nro omistaja sopii kiinteistötoimen kanssa tontista liitettävän tontinosan lunastuksesta. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2019 tonttia nro 14 ja Hyhkyn kylän tilaa nro 4:144.

4 Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2019 tontit nro 21, 22 ja 23. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu suunnittelija Marjut Lund, arkkitehti Jenni Mettälä ja kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE: 6314/ /2008 Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä länteen kaupungin keskustasta Lamminpään kaupunginosassa, osoitteissa Hätiläntie 5 ja Lamminkankaantie Kaavan nimi ja tarkoitus Lamminpää ja Hyhky-4:144, Hätiläntie 5 ja Lamminkankaantie 7, Asuin- ja liiketontin asemakaavan muuttaminen sekä pientalotontin jakaminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavakartta tark ja ja poistettava asemakaava - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tark Havainnepiirros tark Rakennetun ympäristön inventointi (Suunnittelupalvelut, Marjut Lund ja Jenni Mettälä 2010) - Kuntotarkastus (A-Insinöörit, 2010) - Selvitys Lamminpään sauna-, pesula- ja neuvolarakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista (Jari Heiskanen, Pirkanmaan maakuntamuseo) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Hätiläntien ja Lamminkankaantien kulmauksessa. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa pientaloja, mutta myös joitakin pienkerrostaloja. Suunnittelualueen lähinaapureissa sijaitsevat puurakenteiset pientalot on rakennettu 1920-luvulla, joka oli Lamminpäässä vilkkaan rakentamisen aikaa. Suunnittelualueen vaikutusalueella on lisäksi lukujen rakennuskantaa, sekä runsaasti myös lukujen rakennuksia.

5 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella kasvaa muutamia suuria koivuja sekä lisäksi pienempiä lehti- ja havupuita. Alueen pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit on hiekkapintaisia, alueen Hätiläntiehen rajoittuva osa on asvaltoitu. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan suunnittelualue maaperä on hiekkavaltaista harjua (HkM) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1006 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, puolitoistakerroksinen entinen neuvolarakennus, jonka kerrosala on noin 299 k-m 2. Tiilirakenteinen ja vaaleahkoksi rapattu rakennus on aumakattoinen. Rakennuksen koillisjulkisivussa on omaleimaiset liuskekivestä rakennetut pylväät. Pihaalueen maasto on vehreää, ja rakennus sijaitsee rinteessä siten, että neuvolan Lamminkankaantien puoleinen pääty on yksikerroksinen ja alarinteen puoleinen pääty puolitoistakerroksinen. Rakennuksen sisätiloja on muutettu nykyiseen asuinkäyttöön sopivammaksi, mutta ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä monia yksittäisiä rakennusosia myöten. Vanha neuvolarakennus on tarkoitus säilyttää. Tila nro 4:144 on pinta-alaltaan 1374 m². Tilalla sijaitsee 1920-luvulla valmistunut, 1 ½ -kerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 95 k-m². Puurakenteisessa, vaaleaksi maalatussa rakennuksessa on harjakatto. Rakennus sijoittuu Lamminkankaantien varteen, lisäksi tilan pihapiirissä sijaitsee pieni talousrakennus. Kuvat suunnittelualueen olemassa olevista rakennuksista Maanomistus Tontti nro on Tampereen kaupungin omistuksessa. Tilan nro 4:144 on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Yleiskaavan AP-alue on pientalovaltaista asuinaluetta, jolle saa rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta Asemakaava Kaava-alueella, tontilla nro sekä tilalla nro 4:144, on voimassa

6 vahvistettu asemakaava nro 511. Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueen kumpikin tontti on osoitettu liike- ja asuinrakennuksen tontiksi, jolla on kaksikerroksisen liike- ja asuinrakennuksen rakennusala. Sallittu korkeus on enintään 8 m ja kattokaltevuus 2:5. Suunnittelualueella on rakennusoikeutta yhteensä noin 766 k-m² Tonttijako Tonttijako (tunnus 4357) on vahvistettu ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Hyhkyn kylän tila 4:144 on maarekisterikiinteistö. Tila on rekisteröity nimellä Lamminpää Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna Alueraportti, rakennustapaohjeet ja selvitykset Tampereen kaupungin omistaman tontin nro vanhasta neuvolarakennuksesta on tehty kuntotarkastelu kiinteistötoimen tilaamana. Kaavaprosessin yhteydessä suunnittelualueesta laadittiin myös rakennetun ympäristön inventointi. Inventointi tehtiin Pirkanmaan maakuntamuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman kommentin johdosta. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt selvityksen Lamminpään sauna-, pesula- ja neuvolarakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupungin kiinteistötoimen, sekä tilan nro 4:144 omistajan tekemästä aloitteesta. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tampereen kaupungin kiinteistötoimen, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin nro asemakaavamuutosta, lisäksi tilan nro 4:144 omistajan tekemässä, kirjatussa hakemuksessa esitetään tilan jakamista kahdeksi erilliseksi tontiksi. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Lamminpään - Tohlopin omakotiyhdistys Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan

7 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Kaksi mielipidettä alueen asukkailta: Asemakaava tulisi muuttaa siten, että tonttia voi käyttää ainoastaan asuinkäyttöön, ympäristöön sopivalla tavalla. Asemakaavaluonnoksessa tontti on osoitettu jaettavaksi kahdeksi pientalotontiksi ja rakennustapaa on ohjattu ympäristöön sopivaksi. Viranomaispalvelut ympäristönsuojelu: Kiinteistöllä on harjoitettu pesulatoimintaa. Pesulatoiminnan historia, mm. siellä käytetyt kemikaalit ja toiminnan laajuus on syytä selvittää. Historiaselvityksen perusteella tulee arvioida tarve tutkia rakennuksen rakenteiden ja maaperän puhtaus. Kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Pesulatoiminta on ollut pienimuotoista ja pesutupatyyppistä. Pirkanmaan maakuntamuseo: Museo on tutustunut kaavamuutossuunnitelmiin ja toteaa, että rakennetun ympäristön osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut suunnittelun lähtökohdat ja tehtävät selvitykset ovat riittämättömät kaavaluonnoksen laatimiseksi. Aineistosta ei käy ilmi miten kaavan vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön hankealueella ja sen lähivaikutusalueella arvioidaan. Suunnittelualueen ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet tulisi selvittää riittävällä rakennetun ympäristön inventoinnilla. Selvityksen tekemisestä tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten museolla ei niiltä osin ole suunnitelmasta huomautettavaa. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon. Asemakaavaluonnoksen liitteeksi on lisätty suunnittelualueen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja koskeva inventointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-alueeseen liitettiin tontin nro viereinen tila nro 4:144. Hankkeen osallistu-

8 mis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin kaava-alueen laajentumisen johdosta. Asemakaavan luonnosmateriaali, sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat lausunnoilla ja yleisesti nähtävillä välisen ajan. Aineistosta saatiin viisi lausuntoa sekä yksi mielipide. Tampereen Vesi: Lausunnossa todetaan, että muodostuvan tontin nro alin viettoviemäröintitaso on , mikäli liitokset ovat Hätiläntielle. Lamminkankaantielle tulevien liitosten alin viettoviemäröintitaso olisi , lisäksi tontti voitaisiin liittää sadevesiviemäriin. Muodostuvalle tontille nro merkittiin alin viettoviemäröintitaso Muodostuvan tontin nro olemassa olevan talousrakennuksen sijainti estää liittymän ja johtorasitteen muodostamisen Lamminkankaantielle. Pirkanmaan maakuntamuseo: Lausunnossa todetaan, että vanhan neuvolarakennuksen purkaminen ja tontin jakaminen kahdeksi omakotitalotontiksi ei ole perusteltua rakennuksen arkkitehtoniset, historialliset ja maisemalliset arvot huomioiden. Purkaminen ei myöskään noudata Maankäyttö- ja rakennuslain 54 velvoitteita asemakaavan laatimiselle. Rakennus tulisi kunnostaa ja varustaa riittävillä suojelumerkinnöillä. Myös Lamminkankaantie 7:n asuinrakennus tulisi varustaa rakennuksen purkamista voimakkaammin rajoittavalla kaavamerkinnällä. Tampereen kaupungin strategiana on asuinalueiden täydennysrakentaminen ja sitä kautta kaupunkirakenteen tiivistäminen. Etenkin pientalotonteista on pulaa kaupunkialueella. Vanhaa neuvolarakennusta ei nähdä ainutlaatuisena kokonaisuutena, joka olisi välttämätöntä säilyttää. Muodostuvan tontin nro vanha asuinrakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-46. Merkintä tuo esille rakennuksen arvot, mutta sallii rakennuksen purkamisen. Raskaamman suojelumerkinnän asettamista ei nähty tarpeelliseksi. Yksityinen asuinrakennus on rakennusaikakaudelleen tyypillinen, mutta ei ainutlaatuinen. Mielipide alueen asukkaalta: Mielipiteen mukaan kaavamuutoksen myötä alueen bruttopinta-ala tulee nousemaan, vaikka kaavan sallima kerrosala ei nouse. Kokonaispinta-alaltaan kaava-alue sopisi paremmin kolmelle rakennukselle ja sen mukainen tonttijako olisi tutkittava. Mielipiteen mukaan muodostuvan tontin nro rakennus tulee häiritsemään oleellisesti naapureiden oleskelupihoja ja mahdollisimman pieni haitta tulisi huomioida rakennusalueen pienempänä rajauksena. Myöskään luonnollista maanpintaa ei tulisi korottaa. Mielipiteen mukaan tulisi tutkia myös tontin nro kulkuyhteyden järjestämistä Hätiläntielle.

9 Muodostuvan tontin nro rakennusalaa on rajattu pienemmäksi. Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 27 mukaan pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Kaavamuutos mahdollistaa alueen tehokkaamman maankäytön. Alueen rakennettu kerrosala kasvaa, koska alueella ei nykyisin ole käytetty kaikkea voimassa olevan kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavamuutoksen mukaiset uudet rakennusoikeudet on ryhmitelty pienempiin yksikköihin, jolloin alueen uudisrakentaminen sopeutuu hyvin ympäröivään rakennuskantaan. Kaavamuutoksella muodostuu neljä pientä tonttia. Alueen jakaminen kolmeksi tontiksi ei toisi merkittäviä parannuksia tonttien piha-alueiden toimivuuteen. Tontilta nro on toimiva kulkuyhteys Saarikorventielle, tätä linjaa pitkin kulkevat myös tontin johtolinjat. Luonnosvaiheen jälkeen on päätetty, että neuvolan tonttia ei jaeta kahdeksi pientalotontiksi vaan rakennus tullaan säilyttämään. Tontin rakennusoikeutta kasvatettiin ja tontin rakennusoikeutta vastaavasti pienennettiin. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia, mutta Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon asemakaavaehdotuksesta. Siinä todetaan mm., että neuvolarakennus on maassamme ainutlaatuinen esimerkki sosiaalisesta rakentamisesta. Lisäksi rakennusta voidaan pitää verraten hyväkuntoisena ja purkamiselle on vaikea nähdä pakottavaa syytä. Rakennukselle tulee esittää suojelumerkintä. Lisäksi Lamminkankaantie 7:ssä sijaitsevan rakennuksen suojelumerkintä tulee tarkistaa suojelevammaksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan ja maakuntamuseon lausunnon jälkeen käytiin neuvotteluja Pirkanmaan maakuntamuseon sekä Tampereen kaupungin kiinteistötoimen kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan vanhan neuvolarakennuksen purkaminen ja tontin jakaminen kahdeksi omakotitalotontiksi ei ole perusteltua, vaan rakennus tulisi kunnostaa ja varustaa riittävillä suojelumerkinnöillä. Tampereen kaupungin kiinteistötoimen mukaan rakennuksen muuttaminen kokonaan asuinkäyttöön ei ole taloudellisesti kannattavaa. Neuvottelujen lopputuloksena päädyttiin kuitenkin neuvolarakennuksen säilyttämiseen sen arkkitehtonisten, historiallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi. Neuvolarakennukselle on annettu suojelumääräys sr-19, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Lisärakentami-

10 sella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun. Lamminkankaantie 7:ssä sijaitsevalle asuinrakennukselle on annettu määräys sr-46, jossa todetaan, että se on alueen perinteen kannalta edustava rakennus, jossa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Lisäksi asuinrakennuksen rakennusoikeus on rajattu 120 k- m 2 :iin ja rakennusala osoitettu nykyisen rakennuksen mukaan, mitkä osaltaan tukevat nykyisen asuinrakennuksen säilyttämistä. Tiukkaa suojelumääräystä ei annettu, koska rakennusta ei ole inventoitu. Kaavoitus totesi, että maakuntamuseon vaatimaa inventointia ei tässä tapauksessa enää tehdä, mutta myöhemmin vastaaviin kohteisiin sellainen voidaan mahdollisesti tehdä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tehdä tontille Lamminpää asemakaavamuutos siten, että tontti tulisi pääosin asuinkäyttöön. Tilan nro 4:144 omistajan tavoitteena on, että tila jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä tutkia, minkä tyyppinen asuinkäyttö alueella olisi toimivinta. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Mahdollinen uudisrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa neuvolarakennuksen tontti ja neuvolarakennus säilytetään ennallaan. Neuvolarakennukselle annetaan suojelumerkintä ja tontille sallitaan talousrakennuksen rakentaminen. Ajoyhteys tontille osoitetaan Hätiläntieltä. Tila nro 4:144 on jaettu kahdeksi omakotitontiksi siten, että kulku toiselle tontille tapahtuu Lamminkankaankadulta ja toiselle muodostuvalle tontille on järjestetty liittymä Hätiläntien kautta. Olemassa olevalle asuinrakennukselle annetaan suojelumerkintä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Maankäytön periaatteet muuttuvat hieman, kun entinen asuin- ja liiketontti muutetaan neuvolarakennuksen osalta asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja (A-30). Muodostuvat pientalotontit merkitään yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueiksi (AO-33).

11 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat tontit nro ja-22 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-33 yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella tontista nro liitetään 14 m2:n suuruinen pala tonttiin nro ajoyhteyden muodostamiseksi Hätiläntielle. Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy70%. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennusten julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus saa olla 5,5 metriä. Tontin asuinrakennus on alueen perinteen kannalta edustava rakennus. Rakennuksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä (sr-46). Tontti osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja (A-30). Neuvolarakennukselle annetaan suojelumääräys, jonka mukaan rakennus on Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun (sr-19). Tontille on rakennettava yksi autopaikka yhtä asuntoa kohden. Rakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 22 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontille on osoitettava yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti. Kaikilla muodostuvilla tonteilla uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ym-8. Ajoneuvoliittymät tonteille nro ja 23 ja ovat Hätiläntieltä ja tontille nro Lamminkankaantieltä. Tontit voidaan liittää kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Tontin nro alin viettoviemäröintitaso on Muodostuva tontti nro ei sijaitse kaupungin sadevesiviemäröinnin alueella. Tontti voi halutessaan, omalla kustannuksellaan liittyä Lamminkankaantiellä kulkevaan sadevesiviemäriin tai imeyttää sadevedet omalla tontillaan. Tontit sijaitsevat vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja (pv-6).

12 Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella, rad-1. Seuraavassa on esitetty muodostuvien tonttien pinta-alat, sekä rakennusoikeudet ilmoitettuna asuinrakennukselle ja autotalli- ja talousrakennukselle (v), lisäksi on ilmoitettu tonttitehokkuus (e). Tontti nro m² 175+v30 e=0,30 Tontti nro m² 120+v30 e=0,22 Tontti nro m² 300+v40 e=0,35 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 695 k-m². Rakennusoikeus vähentyy yhteensä 71 k-m² kun tontin rakennusoikeutta pienennetään.. Aluetehokkuus kaavamuutosalueella e alue =0, Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaava mahdollistaa neuvolarakennuksen säilymisen, mikä osaltaan vaikuttaa kaupunkikuvan säilymiseen. Asemakaava ohjaa uudella muodostuvalla tontilla pientalorakennuksen suunnittelua niin, että se noudattaa pääosin ympäröivän rakennuskannan massoittelua ja sijaintia. Suunnittelualueen ympäristön katunäkymät ovat monimuotoisia, kadunvarsilla ei ole yhtenäistä rytmiä, joten uudet rakennukset eivät aiheuta suurta poikkeamaa katunäkymissä. Myös alueen tonttikoot vaihtelevat. Samassa korttelissa on jo aiemmin jaettu tontteja. Kaavamääräyksillä pyritään kuitenkin sovittamaan muodostuva täydennysrakentaminen lähiympäristön kokonaiskuvaan Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hanke ei vaikeuta erityisten luonnonympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Muodostuva tontti nro ei sijaitse kaupungin sadevesiviemäröinnin alueella. Tontti voi halutessaan, omalla kustannuksellaan liittyä Lamminkankaankadulla kulkevaan sadevesiviemäriin. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

13 Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Tontin nro omistaja sopii kiinteistötoimen kanssa tontista liitettävän tontinosan lunastuksesta. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.