Asemakaavan keskeinen sisältö

Transkriptio

1 Lamminpää ja Hyhky (601)-4:486, 4:485 Saarikorventie 4, Ylöjärventie 27, maa-alueiden yhdistäminen, tontin jakaminen ja rakennusoikeuden tarkistaminen, kaava nro 8574 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä sekä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lamminpään kaupunginosassa, osoitteissa Saarikorventie 4 ja Ylöjärventie 27. Alue on monimuotoinen, vehreä pientaloalue, jonka rakennuskanta vaihtelee alkuperäisistä 1940-luvulla rakennetuista asuinrakennuksista 2000-luvun rakennuksiin. Kerrosluvultaan rakennukset ovat pääsääntöisesti 1½-2. Korttelissa on aiemmin jaettu kolme tonttia. Suunnittelualue rajautuu pientalo- ja liikerannustontteihin. Alueelle on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet, sillä alueelle tulee kolme bussilinjaa, joiden pysäkeille on matkaa noin metriä. Alakoulu sijaitsee noin 700 metrin päässä Lannemäentien ja Kortesuontien risteyksessä. Yläkoulu, terveysasema, kirjasto sekä kaupalliset palvelut sijaitsevat reilun kahden kilometrin päässä Tesomalla. Lielahden palvelut sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Kaavamuutoksen kohteena on korttelin nro 2020 tontti nro 10 sekä sen koillispuolella sijaitsevat maarekisteritilat 4:485 ja 4:486. Tontin pinta-ala on 1262 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1956 valmistunut kaksikerroksinen, kerrosalaltaan noin 245 m 2 suuruinen rapattu ja harjakattoinen paritalo. Tonttia voi luonnehtia perinteiseksi pientalotontiksi, jolla kasvaa puita ja pensaita. Pinta on pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat sorapintaisia. Tila 4:485 pinta-ala on 700 m 2. Tilalla sijaitsee n. 50 kem 2 suuruinen asuinrakennus, n. 16 kem 2 suuruinen kioskirakennus sekä talousrakennus. Tilan 4:486 pinta-ala on 338 m 2 ja se on rakentamaton. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro ja tilan 4:486 omistaja. Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on liittää tonttiin maarekisteritila 4:486 ja muodostaa yksi uusi pientalotontti Saarikorventien puoleiselle tontinosalle. Tilan 4:485 rakennusoikeutta, rakennusalaa ja pääkäyttötarkoitusta tarkistetaan. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro ja tilan 4:486 omistaja Diaarinumero: TRE:6268/ /2014 pvm Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille.

2 Keväällä 2016 tilan 4:485 omistaja ilmoitti halukkuudestaan osallistua asemakaavamuutokseen ja kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös tilaa 4:485. Tarkistetut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Uudesta asemakaavaluonnoksesta saatiin kaksi kommenttia. Yleisten alueiden suunnittelu ilmoitti, että hulevesimääräyksenä voidaan käyttää määräystä hule-42(1), että erillistä hulevesiselvitystä ei tarvita. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kommentissaan, että asemakaavaan tulee liittää sellaiset tiedot alueen rakennetusta ympäristöstä, että asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi on mahdollista. Tarvittaessa asemakaavassa tulee käyttää asianmukaisia suojelumerkintöjä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksella 1262 m 2 suuruinen tontti ja 338 m 2 suuruinen maarekisteritila 4:486 yhdistetään ja niistä muodostetaan kaksi pientalotonttia. Tilan 4:485 pääkäyttötarkoitusta, rakennusalaa ja rakennusoikeutta tarkistetaan. Tontit ja 28 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin pinta-ala on 710 m 2. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 150 kem 2 ja talousrakennuksen 32 kem 2. Tonttitehokkuudeksi tulee e=0,26. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on IIy70%. Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Tontin pinta-ala on 908 m 2. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 250 kem 2 ja talousrakennuksen 32 kem 2. Tonttitehokkuudeksi tulee e=0,31. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontti osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin pinta-ala on 700 m 2. Tontin rakennusoikeus on 315 kem 2 ja tonttitehokkuudeksi tulee e=0,45. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on II. Kattokaltevuuden on oltava väliltä Tontille on rakennettava yksi autopaikka asuntoa kohti ja yksi autopaikka liike- ja toimistotilan 80 kem 2 kohti. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta(pv-11). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 1 m 3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-42(1)). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 779 kem 2. Kerrosala lisääntyy 149 m 2.

3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan tunnistetiedot Dno: TRE:6268/ /2014 pvm Vireille tulo: Kaavan nimi ja tarkoitus Lamminpää ja Hyhky (601)-4:486, 4:485 Saarikorventie 4, Ylö-järventie 27, maa-alueiden yhdistäminen, tontin jakaminen ja rakennusoikeuden tarkistaminen, kaava nro Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. 1.4 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2020 tonttia nro 10 sekä maarekisteritiloja 4:485 ja 4:486. Kaava-alue sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lamminpään kaupunginosassa, osoitteessa Saarikorventie 4. Alue on monimuotoinen, vehreä pientaloalue, joka on kaavoitettu 1940-luvun alkupuoliskolla. Alkuperäistä rakennuskantaa on jäljellä vielä jonkin verran, mutta alueella on runsaasti rakennuksia myöhemmiltä vuosikymmeniltä. Kerrosluvultaan rakennukset ovat pääsääntöisesti 1½-2-kerroksisia. Suunnittelualue rajautuu pientalo- ja liikerakennustontteihin. Alueelle on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet, sillä alueelle tulee kolme bussilinjaa, joiden pysäkeille on matkaa noin metriä. Alakoulu sijaitsee noin 700 metrin päässä Lannemäentien ja Kortesuontien risteyksessä. Yläkoulu, terveysasema, kirjasto sekä kaupalliset palvelut sijaitsevat reilun kahden kilometrin päässä Tesomalla. Lielahden palvelut sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä. Tontin pinta-ala on 1262 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1956 valmistunut kaksikerroksinen, kerrosalaltaan noin 245 m 2 suuruinen rapattu ja harjakattoinen paritalo, joka on tarkoitus säilyttää. Tonttia voi luonnehtia perinteiseksi pientalotontiksi, jolla kasvaa puita ja pensaita. Pinta on pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat sorapintaisia. Tila 4:485 pinta-ala on 700 m 2. Tilalla sijaitsee n. 60 kem 2 suuruinen asuinrakennus, n. 16 kem 2 suuruinen kioskirakennus sekä talousrakennus. Tilan 4:486 pinta-ala on 338 m 2 ja se on rakentamaton. 1.5 Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro ja tilan 4:486 omistaja Diaarinumero: TRE:6268/ /2014 pvm Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta , tark , Havainnekuva , tark Asemakaavan selostus Asemakaavan seurantalomake

4 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu, Jouko Seppänen, Tampereen kaupunki maankäytön suunnittelu LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Saarikorventien ja Ylöjärventien risteyksestä noin kaksisataa metriä luoteeseen. Kaupunginosa on pientalovaltaista, eri aikakausien rakennuskantaa edustavaa vehreää pientaloaluetta. Alueen lähiympäristössä on urheilukenttä, leikkipuisto sekä uimaranta Tohloppijärven rannalla. Lielahden ja Tesoman aluekeskukset sijaitsevat 1,5-2,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä Luonnonympäristö Tontin ja tilojen 4:485 ja 4:486 piha-alueet rajautuvat naapuritonteista ja tiestä istutuksilla. Piha-alueet ovat kulkureittejä lukuun ottamatta pääosin nurmipintaisia. Kaava-alue laskee loivasti kohti Saarikorventietä ja korkeuseroa on noin 4,5 metriä. Alueen maaperä on paikkatietoaineiston mukaan hiekkavaltaista moreenia. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Alue on myös erittäin korkean radonpitoisuuden aluetta. Ympäristö on hyvin vehreää ja vanhoja puita on paljon Rakennettu ympäristö Lähiympäristössä on eri-ikäisiä pientaloja 1920-luvulta 2000-luvulle. Tonttijaot sekä etenkin vanhojen rakennusten purkaminen ja niitä seurannut uudisrakentaminen on hajauttanut alueen yleisilmettä melko paljon. Suunnittelualueen korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,17-0,42. Tontti ja tila 4:485 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontti nro ja maarekisteritilat 4:485 4:486 ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta.

5 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 26. Sen mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta. Kerrosluku on I ja ullakon pinta-alasta saa asumiseen käyttää 2/3. Rakennuksen sallittu enimmäiskorkeus on viisi metriä ja kattokaltevuuden tulee olla 1:1. Talousrakennuksen enimmäiskorkeus saa olla neljä metriä. Rakennusoikeus on osoitettu rakennusalana sekä kerroslukuna. Laskennallinen rakennusoikeus asuinrakennuksella on 246 kem2 ja talousrakennuksella 36 kem2. Tonttitehokkuus e=0,22. Tilat 4:485 ja 4:486 muodostavat kaavatontin , jota ei ole merkitty tonttirekisteriin, sillä ti-loilla on eri omistajat. Tontti on asuinrakennusten korttelialuetta. Kerrosluku on II ja rakennuksen sallittu enimmäiskorkeus on 8 m. Kattokaltevuuden tulee olla 2:5. Tontin laskennallinen rakennusoikeus on asuinrakennukselle 312 kem2 (sijaitsee tilalla 4:485) ja talousrakennukselle 36 kem2 (sijaitsee tilalla 4:486). Kaavatontin tonttitehokkuus e=0,34. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu vihreällä

6 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu Jouko Seppänen (Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu) laati syksyllä 2016 alueen kehityshistoriallisen tarkastelun, jossa seurattiin alueen kehittymistä luvun alusta tähän päivään. Vuosi / lähde 1767 isojakokartta (Daniel Hall) 1781 kartta (Nils Fredrick Ehrenström) 1927 Pohjois- Pirkkalan pitäjänkartta Alueen kehitys Kaava-alue sijaitsee Korsholman linnan (Vaasassa) ja Viipurin linnan välisen tieyhteyden varrella. Kaava-alue sijaitsee karttaan merkityn Ylöjärventien varrella. Kartassa ei kuitenkaan vielä näkynyt viitteitä alueen rakentamisesta. Kartassa näkyy jo Saarikorventie. Kartan epätarkkuus huomioiden Ylöjärventie 27:ssä on ollut asuinrakennus niin kuin sen lähiympäristössäkin ilmakuva Ylöjärventie 27:ssä on nykyinen asuinrakennus. Tontin eteläpuoli on metsäinen ja länsipuoli ilmeisesti tontille kuulunutta peltoa. Tontin eteläpuoli on vielä metsäisen oloinen ja tontin lounaispuoli Saarikorventiehen asti on peltoa ilmakuva Ylöjärventie 27:ssä on jo olemassa pienempikin nykyinen rakennus. Tontin eteläpuoli on edelleen metsäisen oloinen. Tontin lounaispuolelle Saarikorventien varteen on juuri rakennettu tai työn alla uusi jälleenrakennuskauden asuinrakennus ilmakuva Ylöjärventie 27 eteläpuolelle rakennettua uutta asuinrakennusta lukuun ottamatta tilanne on vakiintunut ilmakuva Naapuruston tilanne on vakiintunut ilmakuva Ylöjärventie 27:n eteläpuolelle on rakennettu pitkä talousrakennus ja risteyksen toiselle puolelle on rakennettu nykyinen liikerakennus ilmakuva Rakennuskanta on vakiintunut Taulukko: Selvitys alueen kehityksestä Tonttijako Tonttijako (tunnus 537) on hyväksytty Tontti on merkitty tonttirekisteriin Tilat 4:485 ja 4:486 on merkitty kiinteistörekisteriin Tilat 4:485 ja 4:486 muodostavat kaavatontin , jota ei ole merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin ja tilan 4:486 omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Tilan 4:485 omistaja on liittynyt kaavahankkeeseen keväällä Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin ja tilan 4:486 omistajan aloitteesta ja siitä peritään kaavamuutoksen hakijalta taksan mukaiset kulut.

7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Lamminpään-Tohlopin Omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro ja tilan 4:486 omistaja Diaarinumero: TRE:6268/ /2014 pvm Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Keväällä 2016 tilan 4:485 omistaja ilmoitti halukkuudestaan osallistua asemakaavamuutokseen ja kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös tilaa 4:485. Tarkistetut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Uudesta asemakaavaluonnoksesta saatiin kaksi kommenttia. Yleisten alueiden suunnittelu ilmoitti, että hulevesimääräyksenä voidaan käyttää määräystä hule-42(1), että erillistä hulevesiselvitystä ei tarvita. Vastine: Hulevesimääräys päivitetään yleisten alueiden esittämäksi määräykseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kommentissaan, että asemakaavaan tulee liittää sellaiset tiedot alueen rakennetusta ympäristöstä, että asemakaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi on mahdollista. Tarvittaessa asemakaavassa tulee käyttää asianmukaisia suojelumerkintöjä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Vastine: Kaavan lähiympäristöstä tehtiin alueen kehityshistoriallinen tarkastelu, jossa selvitetään alueen syntyä 1900-luvun alusta lukien. Kun otetaan huomioon tilalla 4:485 käytetty kerrosala, on sillä sijaitsevaa n. 60 kem 2 suuruista asuinrakennusta voimassa olevan asemakaavan mukaan mahdollista laajentaa n. 200 kem 2. Näin suuri kerrosalan lisäys muuttaisi rakennuksen ominaispiirteitä melkoisesti. Asemakaavatyön yh-

8 teydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi vähentää tontin rakennusoikeutta, joten asuinrakennukselle ei ole annettu suojelumääräystä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on liittää tonttiin maarekisteritila 4:486 ja muodostaa uusi pientalotontti Saarikorventien puoleiselle tontinosalle. Tilan 4:485 rakennusoikeutta, rakennusalaa ja pääkäyttötarkoitusta tarkistetaan. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Tonttien rakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Asemakaavamuutoksella 1262 m2 suuruinen tontti ja maarekisteritila 4:486 yhdistetään ja niistä muodostetaan kaksi pientalotonttia. Tilan 4:485 pääkäyttötarkoitusta, rakennusalaa ja rakennusoikeutta tarkistetaan. Tontit ja 28 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin pinta-ala on 710 m 2. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 150 kem2 ja talousrakennuksen 32 kem 2. Tonttitehokkuudeksi tulee e=0,26. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on IIy70%. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 70 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa (y70%) Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Tontille tulee ajorasitemerkintä ajo-3 ( ), jonka mukaan alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. Ajoväylän kohdalle on osoitettu johtovaraus vesi-huollon järjestämiseksi. Tontin pinta-ala on 908 m 2. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 250 kem 2 ja talousrakennuksen 32 kem 2. Tonttitehokkuudeksi tulee e=0,31. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontti osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin pinta-ala on 700 m 2. Tontin rakennusoikeus on 315 kem 2 ja tonttitehokkuudeksi tulee e=0,45. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on II. Kattokaltevuuden on oltava väliltä Tontille on rakennettava yksi autopaikka asuntoa kohti ja yksi autopaikka liike- ja toimistotilan 80 kem 2 kohti. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Jäteviemärit tulee rakentaa siten, että niiden tiiviys on helposti tarkistettavissa (pv-11). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä

9 pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 1 m3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-42(1)). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 779 kem 2. Kerrosala lisääntyy 149 m Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Tontin rakentuminen sille osoitetun rakennusoikeuden puitteissa saattaa edesauttaa tontilla nyt olevan asuinrakennuksen purkamista. Toisaalta ko. tontilla voimassa oleva asemakaava vuodelta 1947 mahdollistaa jo nyt rakennuksen laajentamisen n. 200 kem 2 :llä, kun otetaan huomioon tontille jo nyt rakennettujen rakennusten kerrosala. Näin mittavan laajentamisen jälkeen alkuperäisen asuinrakennuksen ominaispiirteet muuttuisivat melkoisesti. Sama tilanne on kaikilla alueen 20-luvulta peräisin olevilla asuinrakennuksilla, joiden asemakaavat ovat vahvistuneet Alueen asuinrakennuksille on osoitettu rakennusoikeutta kem 2, mikä on johtanut vanhojen rakennusten merkittävään laajentamiseen tai niiden purkamiseen ja uudisrakennuksen rakentamiseen. Alueelle on jo aiemmin tullut uudisrakennuksia, joten alueen muuttuminen tältä osin ei merkittävästi muuta alueen rakennetta. Uusi asemakaava vastaa ko. tontin osalta melko lailla vuoden 1945, tontilla nyt voimassa olevaa, asemakaavaa. Kaavamuutos mahdollistaa yritystoiminnan jatkumisen tontilla Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle alueelle, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.