Työterveyspäivät , Messukeskus, Helsinki, Hyvää työtä!, Luentolyhennelmät, s , Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Työterveyspäivät , Messukeskus, Helsinki, Hyvää työtä!, Luentolyhennelmät, s , Työterveyslaitos Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksia FT erikoistutkija Virpi Ruohomäki PsT vanhempi asiantuntija Marjaana Lahtinen Työterveyslaitos, Helsinki Näkökulman vaihto Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin, koska sisätiloissa vietetään suurin osa elinajasta. Tilasuunnittelussa luodaan edellytykset tiloissa tapahtuvalle toiminnalle. Aikaisempi tutkimus on painottunut perinteisesti tilojen fyysisiin ulottuvuuksiin ja tuottanut paljon tietoa sisäympäristöön liittyvistä haitoista ja ongelmista. Toistaiseksi on vähemmän tutkittua tietoa tiloihin liittyvistä myönteisistä ja hyvinvointia edistävistä seikoista - näkökulman vaihdos tarjoaa uutta tutkimus- ja kehittämispotentiaalia. Salutogeeninen eli hyvinvointia edistävä näkökulma tiloihin ja sisäympäristöön on tärkeä, jotta työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen tavoitteet voidaan saavuttaa. Millaisia sitten ovat hyvinvointia tukevat ja jopa sitä edistävät työtilat ja sisäympäristöt? Luonnehtivatko niitä muutkin tekijät kuin vain haitallisten kuormitustekijöiden tai sisäilman epäpuhtauksien puuttuminen? Millainen on hyvinvointia edistävä työtila? Kirjoittajat kehittivät alustavan viitekehyksen hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista kirjallisuuskatsauksen, teeman aikaisemman tutkimuksen ja käytännön kokemusten perusteella (kuva 1). Tässä viitekehyksessä uusia näkökulmia avaavat työ- ja organisaatiopsykologisen tutkimuksen parista terveen organisaation mallit ja oppivan organisaation teoria (1,2), ympäristöpsykologian tutkimukset (3), positiivisen psykologian suuntaus (4,5) sekä tutkimukset työympäristön vaikutuksista motivaatioon, hyvinvointiin ja työsuoritukseen (6,7) Kuva 1. Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksia Tilan tulee olla laadukas kaikilla kuvan ulottuvuuksilla, jotta myönteinen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin, motivaatioon ja tuottavuuteen voidaan saavuttaa. Kuvassa fyysisen ja virtuaalisen tilan ulottuvuuksia ovat terveellisyys ja turvallisuus, toiminnallinen ulottuvuus, sosiaalinen ulottuvuus ja psykologinen

2 ulottuvuus. Näillä tilan ulottuvuuksilla voi olla joko hyvinvointia ja tuottavuutta heikentäviä ominaisuuksia tai niitä tukevia ja edistäviä ominaisuuksia. Kestävän kehityksen palkki ilmentää sitä, että tilaratkaisujen tulisi täyttää kestävän kehityksen vaatimukset. Energiansäästö ja rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ovat keskeisiä tavoitteita kaikissa peruskorjaushankkeissa. Tasapainoinen kehitys edellyttää ekologisen ja taloudellisen näkökulman ohella myös inhimillisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimista. Kestävän kehityksen inhimillisen ulottuvuuden vaatimukset edellyttävät työn ja työympäristön suunnittelua siten, että ihmisellä on mahdollisuus työskennellä elämänarvojensa mukaisesti, tehokkaasti sekä terveytensä ja työkykynsä säilyttäen (8). Toteutettavat ratkaisut eivät saa heikentää sisäympäristön laatua, vaan tavoitteena tulee olla terveelliset, turvalliset ja käyttäjien hyvinvointia tukevat tilaratkaisut. Fyysisen tilan terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys Hyvinvointia edistävässä ympäristössä sisäympäristötekijät ovat kunnossa, sisäympäristö on terveellinen, turvallinen ja se koetaan hyväksi. Lisäksi työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyen. Rakentamisessa ja tilasuunnittelussa tulisi pyrkiä tasoon, jossa sisäympäristötekijöillä voidaan edistää työn sujumista, viihtymistä ja elpymistä. (9,10) Laadukkaan sisäympäristön kokonaisuus ja hyvät toimintatavat sisäympäristöasioissa tulisi hallita jo rakennuksen tilojen suunnitteluvaiheessa ja sittemmin toimitilajohtamisessa. Ennakoiva ote on myös sisäympäristössä eduksi. Esimerkiksi sisäympäristöön emittoituvat epäpuhtauspäästöt hallitaan energiatehokkaimmin valitsemalla matalapäästöisiä materiaaleja ja kalusteita, eikä tehostamalla voimakkaasti ilmanvaihtoa. (9) Tutkimuksissa on todettu, että vähentämällä sisäilmaston epäpuhtauspäästölähteitä, lisäämällä koneellisen ilmanvaihdon ilmamääriä selvästi yli suositustasojen ja optimoimalla sisäilman lämpötila voidaan lisätä tuottavuutta ja tilojen käyttäjien tyytyväisyyttä sisäilmastoon sekä vähentää sisäympäristöön liitettyä oireilua (11,12,13,14,15,16). Esteettömällä työpaikalla työtilat ja työvälineet ovat muunneltavissa erilaisten käyttäjien, myös osatyökykyisten työntekijöiden, tarpeita ajatellen (esim. helposti säädettävät työpisteet, työn apuvälineet, kaikille soveltuvat kokoustilat, äänentoistolaitteet ja induktiosilmukka). Työn organisoinnissa ja työtilojen järjestelyissä huomioidaan työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet. (17) Toiminnallinen ulottuvuus: työprosessien ja toimintojen sujuvuus Organisaatiot, johtaminen, työ- ja oppimistavat ovat murroksessa ja asettavat uudistamistarpeita myös tiloille. Työympäristöä tulisi kehittää joustavasti rinnakkain muuttuvien työprosessien kanssa. Keskeisiä kysymyksiä muutoksessa ovat: Mitkä ovat organisaation tulevaisuuden haasteet ja strategiset tavoitteet, mihin suuntaan työprosessit ja työn vaatimukset kehittyvät? Terveen organisaation mallit korostavat tehokkaita muutoksen hallintavalmiuksia ja uudistumista sekä mielekästä työtä, jossa ihmisen kyvyt tulevat käyttöön (1). Tilat, jotka on virtaviivaistettu organisaation muuttuvien tarpeiden ja työprosessien mukaan voivat merkittävällä tavalla vähentää häiriöitä sekä niistä seuraavaa haitallista työkuormitusta ja työstressiä. Toimintoja tukevat tilaratkaisut säästävät aikaa ja energiaa työtehtävän suorittamiseen, lisäävät työn mielekkyyttä, parantavat työsuoritusta sekä edistävät hyvinvointia. Toimintojen

3 ja työprosessien sujuvuutta edistävien tilojen konkreettiset piirteet määrittyvät toimialan, työn kohteen ja työn sisällön mukaan (esim. luova tietotyö verrattuna hoitotyöhön). Niiden määrittely edellyttää kulloinkin tarkastelun kohteena olevan työn vaatimusten ja työprosessien huolellista analyysiä. Muuttuva työ ja työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet edellyttävät joustavuutta työajoissa ja työnteon paikoissa (18). Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja hyvinvointia edistävässä työympäristössä joustot työajoissa ja työnteon paikoissa voivat tukea työn ja muun elämän yhteensovittamisessa (19). Tutkimusten mukaan työaikajoustot tukevat psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, esimerkiksi stressioireita on vähiten silloin, kun työaikoihin voi itse vaikuttaa (20,21). Sosiaalinen ulottuvuus: vuorovaikutus, yhteistyö ja yhteinen oppiminen Fyysinen työympäristö säätelee ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Tilat voivat edistää tai ehkäistä ihmisten välistä kommunikaatiota, yhteistyötä ja ryhmien yhteenkuuluvuutta. Muuttuvassa työelämässä vain oppivat organisaatiot ovat kilpailukykyisiä ja menestyviä. Oppivalle organisaatiolle on ominaista vapaa vuorovaikutus eri tasojen ja ryhmien sisällä ja välillä, verkostoitunut tieto ja kokemus, oppiva johtajuus ja jaettu visio, avoin dialogi sekä jatkuva toiminnan parantaminen ja muuntuminen (1,2). Koska oppivassa organisaatiossa on oltava valpas päivittäisen toiminnan yhteydessä tapahtuvalle oppimiselle, tilojen tulisi tukea työssä tarvittavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, verkostoitumista, osaamisen jakamista ja yhteistä oppimista. Tilaratkaisuissa tähän liittyvät mm. tiimin jäsenten riittävä läheisyys, projektityötilat, kokoustilat, koulutustilat, avoimet kohtaamispaikat ja toimiva virtuaaliympäristö. Tilaratkaisujen tulisi lisäksi olla riittävän joustavia, jotta ne taipuvat organisaation uudistuvien projektien, tiimien ja verkostojen muuttuviin tarpeisiin. Psykologinen ulottuvuus: yksityisyys, hallinnan tunne, työn imu ja elvyttävyyys Työtilojen tulee mahdollistaa työrauha ja keskittyminen, joita tarvitaan niin työssä kuin oppimisessakin. Yksilön hyvinvoinnin kannalta on olennaista mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen. Yksityisyydellä tarkoitetaan yksilön tarvetta säädellä vuorovaikutustaan suhteessa muihin ihmisiin. Tämän tulisi olla yksilön valittavissa tarpeen ja tilanteen mukaan. Ihminen tarvitsee yksityisyyttä suojautuakseen ulkoisia stressitekijöitä kohtaan, lujittaakseen yksilö- tai ryhmäkohtaista identiteettiään ja lisäämään turvallisuuden tunnettaan. Yhteisöllisyyden ja yksityisyyden välisen jännitteen ja säätelyn ymmärtäminen on olennaista tilasuunnittelussa, jotta voidaan välttää virheratkaisuja ja löytää hyvinvointia tukevia vaihtoehtoja. Subjektiivinen hallinnan tunne on nähty psykologisen tutkimuksen piirissä työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta merkittäväksi tekijäksi; se on ymmärretty ihmisen perustavaa laatua olevaksi tarpeeksi ja kehittymisen perusedellytykseksi. On myös todennäköistä, että subjektiivinen hallinnan tunne on keskeisempi hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kuin objektiiviset, todelliset vaikutusmahdollisuudet tietyssä tilanteessa (22,23, 24). Käytännön työelämässä hallinta liittyy mahdollisuuksiin osallistua työtä ja työympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Myös yksilöllisten työympäristöratkaisujen mahdollisuus sekä mahdollisuus valita työn tekemisen paikka ja aika voivat vahvistaa hallinnan tunnetta. Vaikutusmahdollisuudet itseä

4 koskeviin asioihin työpaikalla auttavat työntekijää säätelemään kuormitustaan, mikä ehkäisee stressireaktioiden syntymistä. Positiivisen psykologian piirissä on tutkittu viime vuosina virtauskokemusta (4) ja työn imua (5,25). Hyvinvointia kuvaava virtauskokemus (flow) on yksilön syvä keskittyneisyyden tila, jossa ajatukset eivät harhaile ja työ sujuu vapautuneesti ja vaivatta (4). Tähän tyypillisesti tarvitaan rauhallista tilaa ilman keskeytyksiä ja häiriöitä. Työn imu puolestaan on pysyvämpi myönteinen tunne- ja motivaatiotila. Työn imulle on kuvaavaa tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen (5, 25). Työn imua ja virtauskokemusta edistävät työn sisältöön ja organisointiin sekä työyhteisön toimivuuteen liittyvät voimavaratekijät. Tilojen merkitystä työn imun ja virtauskokemuksen kannalta on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Ihmisen elpymistä kuormituksesta tai stressistä on eri tutkimuksissa tarkasteltu kahdesta näkökulmasta (3). Kiinnostuksen kohteena on toisaalta ollut tarkkaavaisuuden näkökulma, jolloin ihminen palautuu kuormituksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen johonkin (työ)tehtävään on aiheuttanut. Toisaalta elpymistä on tutkittu stressinäkökulmasta, jolloin ihminen palautuu haastavasta tai uhkaavasta tilanteesta fysiologisesti, psyykkisesti ja toiminnallisesti. Luonto on tutkimusten mukaan merkittävä elvyttäjä. Tutkimusten mukaan luontokuvilla työ-, odotus- ja toipumishuoneissa, luontoa käsittelevällä videolla ja kävelyllä luontoympäristössä on vaikutusta fysiologisiin toimintoihin (mm. alentunut koettu jännittyneisyys, sydämen syke, verenpaine) sekä kognitiivisiin toimintoihin (26,27,28). Ympäristön elvyttävyyden tunnusmerkkejä (29) ovat lumoutumisen tunne, esim. tahaton keskittyminen kauniiseen näkymään ikkunasta, ja irtautumisen tunne, esim. siirtymä pois työrutiineista, häiriöistä tai kiireestä. Elvyttävyyteen liittyy johdonmukaisuuden tunne siitä, että työtila on selkeä työn tekemisen kannalta, ympäristö on rauhallinen ja helpottaa keskittymistä sekä tunne siitä, että työympäristö sopii itselle. Mitä enemmän kokemuksessa on kaikkia näitä puolia, sitä elvyttävämpi ympäristö on. Hyvinvointia edistävän työtilan toteutuksessa tarvitaan osallistuvaa suunnittelua Tilojen käyttäjien tarpeet ja tavoitteet, tieto työn vaatimuksista ja ymmärrys hyvinvointia edistävän työtilan piirteistä ovat lähtökohtana sille, millainen työympäristön tulee ominaisuuksiltaan olla. Suunnitteluprosessin tulee puolestaan olla sellainen, että käyttäjien tarpeet ja tavoitteet tulevat tunnistetuiksi ja aidosti huomioon otetuiksi. Tämä edellyttää käyttäjät osallistavaa suunnitteluprosessia, eri asiantuntijoiden kiinteää yhteistyötä sekä muutosjohtamisen osaamista. Tehtävä on haasteellinen, koska suunnitteluprosessissa kohtaavat erilaiset ajattelumallit, käsitteet ja kielimaailmat. Moniammatillinen ja moniääninen suunnittelutyö tarvitseekin tuekseen välineitä, jotka auttavat suunnittelu-, tutkimus- ja käytännön tietoa edustavia toimijoita ymmärtämään toisiaan. Prosessin organisoimiseen tarvitaan toimivia yhteistyökäytäntöjä ja -foorumeita edistämään dialogia eri osapuolten kesken. Tarvitaan myös tutkimusta siitä, miten tilan käyttäjien tarpeet ja hyvinvointia edistävän sisäympäristön piirteet konkretisoidaan suunnitteluratkaisuiksi. Lähteet 1. Lindström, K.: Organisaatioteoriat ja organisaatioiden kehittämissuuntaukset. Teoksessa: Lindström, K., Leppänen, A. (toim.). Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Työterveyslaitos, Helsinki Nonaka, I., Takeuchi, H.: The knowledge-creating company. Oxford University Press, New York 1995.

5 3. Aura, S., Horelli, L. ja Korpela, K.: Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY, Porvoo Csikszentmihalyi, M.: Flow. The psychology of optimal experience. Harper Perennial, New York Hakanen, J.: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos, Helsinki Vischer, J. C.: Designing the work environment for worker health and productivity. International Academy for Design and Health 2003: p Vischer, J. C.: The effects of the physical environment on job performance: towards a theoretical model of workspace stress. Stress and health 2007; 23: Kasvio, A. ja Räikkönen, T.: Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos, Helsinki Lahtinen, M., Kekäläinen, P., Lappalainen, S., Salonen, H., Palomäki, E. & Reijula, K.: Tavoitteena hyvinvointia edistävä sisäympäristö. Sisäilmastoseminaari , Dipoli Espoo, SIY raportti 29, 2011, s Lappalainen, S., Lahtinen, M., Palomäki, E. ym.: Laadukas sisäympäristö saavutetaan hallitsemalla kokonaisuutta. Sisäilmastoseminaari 2009, SIY raportti 27, 2009, s Bakó-Biró, Z., Wargocki, P., Weschler ym.: Effects of pollution from personal computers on perceived air quality, SBS symptoms and productivity in offices. Indoor Air 2004 Jun;14(3), s Fang, L., Wyon, DP., Clausen, G. ym.: Impact of indoor air temperature and humidity in an office on perceived air quality, SBS symptoms and performance Indoor Air 2004; 14 Suppl 7: s Niemelä, R., Hannula, M., Rautio, S. ym. The effect of air temperature on labour productivity in call centres a case study. Energy and Buildings 2002; 34: s Niemelä, R., Seppänen, O., Korhonen, P. ym.: Prevalence of buildingrelated symptoms as an indicator of health and productivity. Am J Ind Med 2006; 49(10), s Seppänen, O., Fisk, WJ. ja Lei, QH.: Ventilation and performance in office work. Indoor Air 2006; 16(1), s Kekäläinen, P. Niemelä, R. Tuomainen, M. ym.: Effect of reduced summer indoor temperature on symptoms, perceived work environment and productivity in office work. Intelligent Buildings International 2010; 2: Launis, M. ja Lehtelä, J.: Ergonomian periaatteet ja käyttöalueet. Teoksessa: Launis, M. ja Lehtelä, J. (toim.) Ergonomia. Työterveyslaitos, Helsinki Vartiainen, M., Hakonen, M., Koivisto, S., Mannonen, P., Nieminen, M. P., Ruohomäki, V., Vartola, A.: Distributed and Mobile Work Places, People and Technology. University Press, Helsinki Moisio, E. ja Huuhtanen, H.: Arki hallussa? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä työstä, perheestä ja vapaa-ajasta vuonna Delfoipaneelin tuloksia. Työ ja ihminen tutkimusraportti 31, Työterveyslaitos, Helsinki Kandolin, I. ja Huuhtanen, P.: Työaikajoustot ja hyvinvointi. Teoksessa: Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus, Helsinki Heinonen, S. ja Saarimaa, R.: Työelämän laadulla parempaa jaksamista - Kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 25, Helsinki 2009.

6 22. Aronsson, G.: Swedish research on job control, stress and health. Teoksessa: Sauter S. L, Hurrel J. J, Cooper CL. (toim.): Job control and worker health. John Wiley & Sons, Chichester, 1989 s Aronsson, G.: Dimensions of control as related to work organization, stress, and health. International Journal of Health Services 1989; 19(3): s Ganster, D. C.: Worker control and well-being: a review of research in the workplace. Teoksessa: Sauter S. L., Hurrell Jr J. J. ja Cooper C. L. (toim.): Job control and worker health. John Wiley & Sons, Chichester(1989), s Hakanen, J.: Työn imu. Työterveyslaitos, Helsinki Ulrich, R. S: Effects of interior design on wellness: theory and recent scientific research. Journal of health care interior design 1991; 3: s Ulrich, R. S., Simons, R. F., Losito, B. D. ym.: Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of environmental psychology 1991; 11: s Hartig, T., Mang, M. ja Evans, G.: Restorative effects of natural environment experiences. Environment and behavior 1991; 23: s Hartig, T., Korpela, K., Evans, G. ym.: A measure of restorative quality in environments. Scandinavian Housing and Planning Research 1997; 14: s