SAIRAUSPOISSAOLOJEN JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTÄNNÖT HELSINGIN YLIOPISTOSSA

Transkriptio

1 OHJE 1 (5) SAIRAUSPOISSAOLOJEN JA TERVEYDENHUOLLON KÄYTÄNNÖT HELSINGIN YLIOPISTOSSA 1 Poissaolot ja työstävapautukset Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on säännökset yliopiston henkilöstön poissaoloista. Poissaoloon oikeuttavia perusteita ovat mm. sairausloma, perhevapaat, varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen ja opintovapaalain alainen opintovapaa. Lisäksi yliopiston työntekijälle voidaan myöntää harkinnanvaraista vapautusta työstä yksityisasian (esim. vuorotteluvapaan tai toisen tehtävän vuoksi). Sairauspoissaolo Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan henkilökohtaisesti esimiehelle sairauspoissaolosta sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys (oma ilmoitus 1-3 päivän sairauspoissaolosta). Lyhyiden, 1-3 päivää kestävien, sairauksien osalta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta, ellei muuta käytäntöä ole ilmoitettu noudatettavaksi. Jos sairaus kestää yli 3 päivää, tulee henkilön toimittaa 4. ja 5. päivästä lääkärin- tai terveydenhoitajantodistus. Sairauden kestäessä yli 5 päivää, on työnantajalle toimitettava aina lääkärintodistus. Huomioitava on, että sairauspoissaolopäiviksi lasketaan kaikki viikonpäivät, näin ollen perjantaista maanantaihin kestävä poissaolo on neljä sairauspäivää, ja maanantaista on esitettävä lääkärin- tai terveydenhoitajantodistus. Poissaoloilmoitus Jokaisesta poissaolosta on tehtävä viipymättä esimiehelle poissaoloilmoitus (henkilöstöasioiden lomake nro 10), joka toimitetaan edelleen henkilöstöpalveluihin. Terveydenhoitajan- tai lääkärintodistukset tulee toimittaa, ellei työntekijällä ole pakottavaa estettä, 7 päivän kuluessa sairastumispäivästä oman kampuksen henkilöstöpalveluihin (linkki yhteystietoihin). Kaikki sairauspoissaolot tallennetaan yliopiston henkilötietojärjestelmään. Poissaolotiedot ovat tärkeitä arvioitaessa henkilöstön terveydentilaa sekä työterveyshuollon tukitoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset alkaen edellyttävät, että työnantaja toimittaa kuukausittain reaaliaikaiset sairauspoissaolotiedot työterveyshuollolle. Näiden lakimuutosten sekä Kelan työnantajille antaman ohjeistuksen noudattaminen edellyttää, että henkilöstön sairauspoissaoloilmoitukset ja niihin liittyvät terveydenhuollon todistukset toimitetaan henkilöstöpalveluihin mahdollisimman nopeasti. Henkilöstö- ja lakiasiat PL 33, Helsingin yliopisto. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 4, Helsinki Puhelin , faksi ,

2 2 (5) Sairausajan palkallisuus Yliopiston työntekijällä on oikeus palkkaan työkyvyttömyyden ajalta siten, kuin yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on sovittu. Palkallisen ajanjakson pituus riippuu myös palvelussuhteen kestosta. Työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajalta seuraavan taulukon mukaisesti: Työsuhteen kesto Palkallisen jakson enimmäispituus Alle 1 kk 1+9 arkipäivää, 50 % palkasta 1 kk alle 1 vuotta 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä 1 vuotta alle 5 vuotta 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä 5 vuotta - 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausvapaan ajan. Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen sairauspoissaoloon enintään 365 palkallisen päivän osalta. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhdenjaksoinen sairauspoissaolo. Jos työntekijä siirtyy yliopistoon toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus. Työnantajan on haettava alkaen Kelan sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa sairauspoissaolon ajalta, jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan mahdollisesti pyytämää lisäselvitystä tai toimittaa tiedot poissaolosta niin myöhään, että työnantajalla ei ole näistä syistä oikeutta sairauspäivärahaan tai Kela muutoin hylkää sairauspäivärahahakemuksen. Kelan päätös sairauspäivärahasta ratkaisee sen, onko työntekijällä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon Kelan ns. karenssiajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen. Mikäli päivärahaa maksetaan työntekijästä johtuvasta syystä vähäisempänä kuin sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta vastaava osuus. Osasairausvapaa Osasairausvapaan tarkoitus on tukea sairauden vuoksi työkyvyttömän työntekijän työhön paluuta ja työssä pysymistä. Sairausvapaalla olevalla työntekijällä on osasairausvapaan avulla mahdollisuus kokeilla työhön palaamista ennen työkyvyttömyysajan päättymistä työskentelemällä osaaikaisesti siten, että hänen työaikansa vähentyy prosenttia kokoaikatyön mukaisesta työajasta edellyttäen, että työntekijän työkyvyttömyyttä edeltänyt työaika on ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta. Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa siten, että se on yhdessä em. osa-aikatyön palkan ja osasairauspäivärahan kanssa yhteensä 86 prosenttia työntekijän normaalipalkasta.

3 3 (5) Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää vähintään kahdelta viikolta ja enintään 72 arkipäivältä. Järjestely perustuu työnantajan ja asianomaisen henkilön tapauskohtaiseen sopimiseen. Osasairausvapaata varten tarvitaan työterveyslääkärin lääkärintodistus, jonka mukaan henkilö on edelleen työkyvytön ja tulee olemaan työkyvytön koko osasairauspäivärahakauden. Lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi, että henkilö pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan tehtävistään. Todistuksen on oltava työterveyslääkärin tai muun asianomaisen työolosuhteet tuntevan lääkärin antama. Aloitteen osasairauslomasta voi tehdä työntekijä, työnantaja tai työterveyshuolto. Työntekijä ja työnantaja sopivat hyvissä ajoin ennen osasairausvapaan alkamista siitä, miten työaikaa ja työtehtäviä vähennetään ja työntekijä hakee tässä yhteydessä osittaista työstävapautusta. Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelan lomakkeella SV 8. Mukaan liitetään edellä mainittu työntekijän ja työnantajan määräaikainen osa-aikatyötä koskeva sopimus sekä lääkärinlausunto B, jossa on selvitys hakijan työkyvyttömyydestä sekä siitä, ettei osa-aikatyö vaaranna hänen terveyttään ja toipumistaan. Kela toimittaa päätöksen työntekijälle, joka lähettää viipymättä kopion päätöksestä oman kampuksensa palvelukeskuksen sairauspäiväraha-asioita hoitavalle henkilölle. Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden yli 10 päivää kestävään sairauteen, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäivärahakauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkauksensa määräytyy sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Tilapäinen hoitovapaa Jos työntekijän, tai muu samassa taloudessa vakituisesti asuva, alle 10-vuotias tai vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi sairastuu äkillisesti, vanhemmalla on oikeus saada palkallista tilapäistä hoitovapaata. Oikeus vapaaseen on sekä lapsi että sairauskohtainen. Tilapäistä hoitovapaata lapsenhoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi on mahdollista saada enintään neljä työpäivää kerrallaan, mutta neljännestä työpäivästä vaaditaan lääkärin- tai sairaanhoitajantodistus. Koska oikeus tilapäisen hoitovapaaseen on neljä työpäivää, ei poissaolopäiviksi lasketa viikonloppuja (kuten työntekijän oman sairauden kohdalla). Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan henkilökohtaisesti esimiehelle poissaolosta sekä sen arvioidusta kestosta sekä tekemään poissaoloilmoituksen (henkilöstöasioiden lomake nro 10) ja toimittamaan mahdollisen lääkärin tai sairaanhoitajan todistuksen. 2. Työterveyshuolto ja lääkärissä käynnit Yliopistojen työehtosopimuksen mukaisesti lääkärissä käynnit tulee pääsääntöisesti ajoittaa työajan ulkopuolelle ja mikäli se ei ole mahdollista tulee ne suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen. Helsingin yliopistossa tutkimus- ja opetushenkilöstöllä on kokonaistyöaika ja muun henkilöstön työaikaa noudattavilla työntekijöillä on hyvin laajasti käytössä liukuva työaika. joka mahdollistaa joustavat järjestelyt myös terveydenhoitokäyntien osalta, koska kiinteää työaikaa on pääsääntöisesti päivittäin vain klo ja klo Helsingin yliopisto järjestää palvelussuhteessa olevalle henkilökunnalleen (kokonaistyöaikaan kuuluvilla tehtävän hoito-osuus vähintään 38 % ja muun henkilökunnan työaikaan kuuluvilla työaika vähintään 14 tuntia viikossa) ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuoltopalveluja voidaan käyttää ma - pe klo Pääkaupunkiseudulla akuuteissa yleislääkäritasoisessa sairaanhoidossa työterveyshuoltopalveluja voi käyttää myös ma to klo ja pe klo Mehiläisen toimipisteissä: Ympyrätalo, Töölö, Kielo-

4 4 (5) tie, Leppävaara ja Itäkeskus. Terveyshuollon puoleen voi kääntyä työaikana (työaikapäätteen leimaus: SAIRAS), mikäli 1) vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä 2) kyse on työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista (esim. työhöntulo- ja ikäkausitarkastukset), lakisääteisistä lääkärintarkastuksista tai työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimisesta 3) terveysviranomaisen järjestämästä joukko- ja ikäkausitarkastuksista (mm. kunnallinen mammografiaseulontatutkimus, mikäli niihin ei työntekijän pyynnöstä huolimatta voi osallistua työajanulkopuolella, ei kuitenkaan uusinta- tai seurantatarkastukset) 4) työntekijä osallistuu synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja tutkimukset on suoritettava työaikana 5) terveydenhoitopalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella 6) lääkärissä käyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi 7) lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset kohtien 1-4 tapauksissa Terveydenhuollon puoleen tulee kääntyä omalla ajalla (työaikapäätteen leimaus: TERVEYDEN- HOITO), jos käynnin syynä on 1) terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuva tarkastus 2) jo todetun sairauden tai vamman hoitaminen tai sen kehityksen hoitaminen 3) tavanomainen hammashoito tai silmälääkärin luona tehtävä näön kontrolloiminen tai muu tarkastus, joka ei edellytä äkillistä hoitoa 4) fysikaalinen hoito 5) laboratorio- ja röntgentutkimukset (muut kuin edellisessä kohdassa todetut). Työntekijä on velvollinen antamaan työnantajalle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja työnantajan niitä pyytäessä. Työntekijä voidaan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Lääkärissä käynteihin tai terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuuluvaa aikaa ei lueta työajaksi esimerkiksi ylityökorvauksia laskettaessa (poikkeuksena työnantajan erityisesti määräämät tarkastukset ja tutkimukset). Terveydenhuollon käynnistä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista, ja sitä varten työnantajan on annettava vapautusta työstä. 3. Kela muutosten vaikutukset työterveyshuoltokäytäntöihin alkaen Helsingin yliopistossa on marraskuussa 2011 otettu käyttöön varhaisen tuen malli (Rehtorin päätös 45/2011, jonka tavoitteena on tukea yliopiston yksittäistä työntekijää ja työyhteisöä, lisätä työn hallintaa, työn sujumista ja mielekkyyden kokemusta ja näin tukea työkykyä. Mallin käyttöönotto liittyy osaltaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien voimaan astuviin muutoksiin, joiden tavoitteena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja työurien pidentäminen, parantamalla mahdollisuuksia havaita varhemmin pitkittyvät työkyvyttömyydet sekä tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Sairausvakuutuslain muutokset velvoittavat työnantajaa ilmoittamaan työntekijän kaikista sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspoissaolo on joko useassa lyhyessä jaksossa tai yhdenjaksoisesti jatkunut kuukauden. Helsingin yliopisto luovuttaa lain mukaisesti tiedot kaikista poissaoloista mahdollisimman reaaliaikaisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa työterveyshuoltoon.

5 5 (5) Kun työntekijän sairauspoissaolot ylittävät 30 päivää ryhtyy työterveyshuolto yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittämään työhönpaluun mahdollisuuksia ja mahdollisesti tarvittavia tukitoimia. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyshuolto kutsuu koolle neuvottelun, johon osallistuvat työntekijä ja esimies. Työhyvinvointiyksikön asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa tähän neuvotteluun. Neuvottelussa keskustellaan työhönpaluun mahdollisuuksista sekä mahdollisesti tarvittavista muutoksista työhön ja tehdään tästä suunnitelma. Ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä palaa omaan työhönsä tai muuhun työhön työnantajan palveluksessa. Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan, työntekijän sekä työterveyshuollon neuvottelussa tehty suunnittelema Kelaan ennen kuin 90 sairauspäivärahapäivää kuluu umpeen. Ilman työterveyshuollon lausuntoa Kela ei maksa sairauspäivärahaa 90 päivän jälkeen, ja siksi lausunto on syytä toimittaa Kelaan hyvissä ajoin, ettei sairauspäivärahan ja siten myös mahdollisesti palkan maksaminen viivästy. Jos työntekijä on muualla kuin työterveyshuollon hoidossa (esim. julkisessa erikoissairaanhoidossa), työterveyshuolto tilaa työntekijän luvalla hoitoa ja jatkosuunnitelmia koskevat tiedot työntekijää hoitavasta paikasta työterveyslääkärin lausunnon pohjaksi. Työntekijä voi edelleen jatkaa valitsemansa lääkärin hoidossa ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa hänelle lausunnon sairauspäivärahan hakemista varten, mutta vain työterveyslääkäri voi antaa Kelan vaatiman 90 päivän jälkeisen lausunnon. Kela muistuttaa työntekijää sairauspäivärahapäätöksissään kaksi kertaa työterveyshuollon lausunnon toimittamisesta; ensimmäisen kerran heti sairauspäivärahakauden alkaessa sekä toisen kerran päätöksessään, kun sairauspäivärahaa maksetaan yli 60 päivää. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa. Työntekijä toimittaa itse työterveyshuollon lausunnon Kelaan. Lisätietoa antavat: Heidi Lassila, Henkilöstöpalveluiden palvelupäällikkö, keskusta Anja Ström, Henkilöstöpalveluiden palvelupäällikkö, Kumpula ja Viikki Anna-Riikka Lehtinen, Henkilöstöpalveluiden palvelupäällikkö, Meilahti Nora Wetterstrand, lakimies Merja Soosalu, työhvyinvoinnin kehittämispäällikkö Riitta-Liisa Lindholm, Työhyvinvoinnin suunnittelija