Tulonjako ja kasvu onko yhteyttä? Saska Heino
|
|
- Liisa Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulonjako ja kasvu onko yhteyttä? Saska Heino i. Saatteeksi Syksyllä 2008 maailman rahoitusmarkkinoilla puhjenneen ja sittemmin maailmantalouden lamana jatkuneen kriisin aikana on yleistynyt näkemys, jonka mukaan vallitsevan tilanteen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea yksi tekijä: epätasainen tulonjako. 1 Tämän näkemyksen mukaan maailman kansantulossa 1980-luvulta lähtien tapahtunut käänne työvoimatuloista pääoman hyväksi laski työläisten ostovoimaa, joka puolestaan loi kysyntää lyhyt- ja pitkäkestoisille luotoille, joilla työläiset korvasivat muutoin heikentynyttä kulutuskykyään. Ostovoiman heikentyminen yhdistettynä työläisten kasvaneeseen velkaan puolestaan epävakautti maailmantaloutta, joka ei syyskuuhun 2008 tultaessa tarvinnut kuin pienen tuuppauksen kaatuakseen. Samaisen ajatuksen mukaan syksyn 2008 paniikki ja siitä seurannut maailmanlama olisivat olleet vältettävissä, mikäli maailman johtavien talouksien kansantulot olisivat jakautuneet tasaisemmin työvoiman ja pääoman välillä. Epätasaisen tulonjaon nähdään tässä katsannossa johtaneen myös kapitalistien teollisuustuotantoon ja muuhun ns. reaalitalouteen tehtävien sijoitusten vähentymiseen suhteessa kansantuotteisiin. Tällä nähdään olleen puolestaan kielteinen vaikutus niin työllisyyteen kuin työläisten ostovoimaankin. Vallitseva maailmanlama on tämän katsannon mukaan johdettavissa ennen kaikkea kokonaiskysynnän epätasapainosta suhteessa -tarjontaan. Esitetyn katsannon taloustieteellinen perusta on palautettavissa ennen kaikkea keynesiläisen koulukunnan oppeihin. Erään keskeisen keynesiläisen, varsin yksinkertaistetun opinkappaleen mukaan työläiset ovat vastuussa kysynnästä ja kapitalistit tarjonnasta. 2 Näin ollen koko kansantalouden tasolla talous saavuttaa tasapainopisteen ε, kun kokonaiskysyntä ja -tarjonta ovat yhtä suuret eli työläiset kuluttavat kaiken saamansa tulon ja kapitalistit sijoittavat vastaavasti oman tulonsa kokonaisuudessaan. Täten ε AD = Y w,p = AS = I i,e (1) eli kokonaiskysyntä AD on yhtä tulot Y, jotka ovat yhtä kuin työläisten w tulot p ja yhtä suuret kuin kokonaistarjonta AS, joka on taas suuruudeltaan samanlainen tuotannollisten sijoitusten I kanssa, josta kapitalistit e ovat vastuussa tekemillään sijoituksilla i. Vaikka kaavassa (1) esitetty malli tunnustetaankin laajalti yksinkertaistukseksi, pohjautuu suuri osa keynesiläisestä tai sitä tunnustuksetta lähellä olevasta talousajattelusta juuri näkemykseen työläisten varassa olevasta kokonaiskysynnästä ja sen ensisijaisuudesta työvoiman tarjontaan tai muihin taloudellisiin tekijöihin nähden. Tässä yhteydessä puhutaankin usein ns. kysyntäpuolen taloustieteestä verrattuna voimavarojen, kuten työvoiman tarjontaa korostaviin taloustieteen alalajeihin. Marxilaisen talousopin mukaan kysymykset kokonaiskysynnästä ja -tarjonnasta ovat toissijaisia. 3 Teoreettinen ja empiirinenkin paino on sen sijaan suunnattu Pääomassa esitettyjen lainalaisuuksien, kuten arvolain, tutkimiseen. Ensinnäkin marxilaista talousajattelua harjoittavat tapaavat kiistää jo lähtökohtaisesti minkäänlaisen paikallaan pysyvän tai staattisen 1 Tämän kaltaiset näkemykset vaikuttavat levinneen myös verrattain korkealle tasolle asti (ks. Anna Yukhananov, Income inequality leads to slower economic growth IMF economists. Reuters < [haettu ] 2 Tämä teoria tunnetaan paremmin luojansa, unkarilaisen taloustieteilijä Nicolas Kaldorin ( ) mukaan nimettynä teoreemana. 3 Tässä kohtaa on kuitenkin esitettävä liiallista yleistämistä ehkäisevä varaus. Muun muassa Rosa Luxemburg, Paul Sweezy ja Richard D. Wolff pitävät juuri tulonjakoa keskeisenä kapitalistista suhdannekiertoa selittävänä tekijänä. Heistä ja heidän linjastaan käytetään toisinaan ilmaisua alikulutusteoria (eng. underconsumptionism). 1
2 markkinatasapainon synnyn mahdollisuutta. Marxilaisessa katsannossa talouden kiertokulku on sen sijaan jatkuvassa liikkeessä, se tapahtuu ajassa muuttuvissa kantimissa. Kuten jo mainittiinkin, on arvolaki marxilaisessa talousopissa sen kaikkein keskeisin opinkappale. Marxilaiset taloustieteilijät jakavat arvon kahteen osaan, käyttöarvoon ja vaihtoarvoon. Näistä ensimmäinen viittaa hyödykkeen käytettävyyteen, joka vaihtelee yksilöittäin. Jälkimmäinen viittaa hyödykkeen vaihdettavuuteen, jota mitataan kaikkien hyödykkeiden yleisvastikkeen, rahan, avulla. Arvolla viitataan marxilaisessa talousopissa nimenomaisesti käyttöarvoon, josta Marx itse käyttää yksinkertaista ilmaisua arvo. 4 Rahassa ilmaistu hinta mittaa puolestaan hyödykkeen valmistamiseen tarvittua yhteiskunnallisesti välttämätöntä työaikaa, joka muodostuu tuotantovoimien tason ja kapitalistien keskinäisen kilpailun ristipaineessa. Mitä enemmän aikaa jonkin hyödykkeen valmistamiseen tarvitaan, sitä arvokkaampi se on. Marxin arvolaki perustuu ajatukselle, jonka mukaan vain elävällä ihmistyövoimalla eli työvoimalla, jota työläiset kuluttavat tuotannossa, on kyky luoda uutta arvoa eli suorittaa tuotannossa työstettävien tuotannontekijöiden arvonlisäys. Elävästä ihmistyövoimasta marxilaiset taloustieteilijät käyttävät nimitystä vaihteleva pääoma ja merkitsevät sitä kirjaimella v. Se on pääomaa, jonka arvo vaihtelee sen ostojen välillä. Työvoiman ostoilla viitataan siitä maksettaviin palkkoihin ja palkkioihin sekä muihin mahdollisiin luontaisetuihin. Työvoiman arvolla tarkoitetaan puolestaan sen uusintamiseen eli ylläpitämiseen tarvittujen tarpeiden tyydyttämisen arvoa. Koska kapitalistisessa taloudessa tarpeet tyydytetään pitkälti hyödykkeitä kuluttamalla, liikkuu työvoiman arvo pitkälti sen uusintamiseen tarvittujen hyödykkeiden arvon mukana. Työvoimalla ei marxilaisten taloustieteilijöiden mukaan ole itsessään arvoa. Sen arvo perustuukin ennen kaikkea muiden tekijöiden arvoon. Työvoimalla on kuitenkin kyky luoda uutta arvoa lisäarvoa. Tätä merkitään kirjaimella s. Työläiset kykenevät luomaan työvoimallaan lisäarvoa, koska heidän työvoimansa arvo v voi olla alempi kuin työvoimalla synnytetyn tuotteen arvo w. 5 Lisäarvon suhdetta työvoiman arvoon mitataan lisäarvon suhdeluvulla, joka kirjoitetaan kaavaan s'= s v. (2) Tässä kaavassa muuttujat ovat samat kuin edellä. Lisäarvon suhdeluku voidaan mitata joko arvon eli työajan, työaikana tuotettujen hyödykkeiden määrän tai hinnan avulla. Jos työpäivä on kahdeksan tunnin mittainen ja lisäarvon suhdeluku on 100 prosenttia, on välttämätön työaika neljä ja lisätyöaika neljä tuntia. Välttämättömyydellä viitataan tässä yhteydessä työvoiman uusintamiseen tarvittuun työaikaan, jonka työläisten on tehtävä oman olemassaolonsa aineellisen perustan ruokansa, asuntonsa, vaatetuksensa, lämmityksensä, perheensä, virkistyksensä jne. uusintamiseksi. Jos työläinen tuottaa tunnissa 200 hyödykettä, aineellistuu hänen varsinainen työmääränsä 800 ja lisätyömääränsä samoin 800 hyödykkeeseen. Mikäli hänen tuntipalkkansa on kymmenen euroa, on hänen välttämätön työaikansa 40 euron ja lisätyöaikansa 40 euron arvoinen. Lisäarvon suhdeluku ei sellaisenaan vielä mittaa tämän pienoistutkielman tutkimusaihetta, tulonjakoa. Lisäarvon suhdeluku ei myöskään mittaa Marxin omassa taloudellisessa ajattelussa keskeisimmän tekijän, voiton suhdeluvun, tasoa. Voiton suhdeluku mittaa lisäarvon suhdetta tuotantoon sijoitettuun kokonaispääomaan c + v, jossa ensimmäinen muuttuja on siihen sijoitettu kiinteä pääoma ja jälkimmäinen sama kuin aiemminkin. Yhteen kirjoitettuna Marx käyttää kokonaispääomasta merkkiä C. Voiton suhdeluku kirjoitetaan kaavaan 4 Ks. Marx 2013, Juuri tähän perustuu pitkälti alikulutusteorian kannattajien näkemys työväenluokan luoman kokonaiskysynnän tärkeydestä kapitalistisen tuotanto- ja kiertokulkuprosessin ylläpidossa. Tämän teorian kannattajat unohtavat kuitenkin usein, että myös kapitalistiluokka muodostaa osan kansantalouden kokonaiskysynnästä mm. investointihyödykkeitä kuluttamalla. 2
3 p' = s C, (3) jossa muuttujat ovat samat kuin aiemminkin. Tätäkin suhdelukua voidaan mitata niin arvossa (työajassa), hyödykkeiden määrässä kuin hinnassakin. Marxin mukaan kapitalistisen tuotannon kiertokulku, joka tapahtuu tässä esitetyn arvolain puitteissa, kulkee seuraavasti: R T < tv v r t... P...T ' R' < r R.... (4) Tässä kiertokulussa R tarkoittaa rahaa, T tavaraa, v vaihtelevaa pääomaa, tv tuotantovälineitä, P tuotantoprosessia ja R' kasvanutta R:ää, tuotantoon alunperin sijoitettua rahapääomaa R, joka on kasvanut R':ksi. Tästä erotetaan r, jolla viitataan voittoon. Esitetty malli kuvaa ns. yksinkertaista uusintamista, jossa alussa sijoitettu rahapääoma R sijoitetaan tuotantoon uudestaan, kun siitä on vähennetty voittoihin menevä summa r. Mikäli tuotantoon uudelleen sijoitettava R olisi suurempi kuin alkuperäinen R, kirjoitettaisiin se R':llä. Tässä kiertokulussa otetaan annettuna, että tuotantoprosessin tuote, T' myydään hinnasta R' eli sen vaihtoarvo vaihdetaan kokonaisuudessaan rahaksi. Tässä mallissa sillä, mitä tuotetaan ja kuka ostaa tuotetun tavaran, ei ole merkitystä, marxilaiset taloustieteilijät eivät usein tee erotusta kysyjien välillä; sillä, vastaako jonkin hyödykkeen kysynnästä työläinen vai kapitalisti, ei kapitalistisen hyödyketuotannon kohdalla ole järin suurta merkitystä. Tarjonnan katsotaan sopeutuvan ajan oloon kysyntään. Esitetyn ajatuskulun yhteyteen liittyy usein näkemys, jonka mukaan kapitalistit tekevät sijoituspäätöksensä ennen kaikkea kysyntäodotustensa varassa. Marxin mukaan sijoituspäätösten ensisijaisena ohjaavana tekijänä on sijoitetun pääoman odotettu tuotto. Tuotto, tai voiton suhdeluku, puolestaan määrittää sijoitetun pääoman kasvu- eli kasautumisnopeuden. Taulukko 1. näyttää esimerkin siitä, miten työvoiman ja pääoman välinen tuotoksen arvon jakautuminen vaikuttaa pääoman kasautumisnopeuteen viiden vuoden jaksolla. Taulukko 1. Kannattavuus ja pääoman kasautuminen c v s w s' p' I % 14% II % 60% c + v + s s' = s/v p' = s/c I: 175 1,14 5 = 377 II: 125 1,60 5 = 1311 Taulukosta nähdään, että jos kokonaistuotteen I arvo w jakautuu siten, että lisäarvon suhdeluvuksi s' muodostuu 33 prosenttia ja voiton suhdeluvuksi p' 14 prosenttia, kasvaa sijoitettu pääoma viidessä vuodessa 377 yksikköön. Jos lisäarvon suhdeluku, kuten pääoman II tapauksessa, tuottaa lisäarvon suhdeluvun 300 prosenttia epätavanomaista, muttei mahdotonta ja voiton suhdeluvun 60 prosenttia, kasvaa sijoitettu pääoma 125 yksikköä viidessä vuodessa 1311 yksiköksi. 6 Koska talouskasvussa on määritteellisesti kyse kansantuotteen eli kansantaloudessa tuotettujen hyödykkeiden arvosumman kasvusta verrattuna edeltävään vuoteen, on selvää, että taulukon 1. mukaisessa tilanteessa II:n vaikutus kansantuotteen kasvuun on merkittävästi suurempi kuin I:n. 7 Taulukon 1. mallissa II:n palkkaamat työläiset saavat vain 12,5 prosenttia kokonaistuotteen w arvosta. Koska II:n voiton suhdelukua p' laskettaessa yhtälön nimittäjä on 6 Taulukon 1. mallissa kapitalistien I ja II lopputuote w on samanarvoinen eli = 200. Tuotantopääomien c + v suuruudet ovat kuitenkin 175 ja 125 yksikköä. 7 Kansantuotteen kasvulla viitataan ennen kaikkea kansantalouden vuotuisen kokonaistuotteen arvonlisäykseen verrattuna edeltävään vuoteen. Taulukosta 1. nähdään, että II:n kokonaistuote w kasvaa paljon nopeammin kuin I:llä, jolloin kahden kapitalistin mallissa II:n osuus kansantuotteen, so. I:n ja II:n yhteenlasketun tuotteen w 1,2 arvonlisäyksestä on viiden vuoden jaksolla noin 77,7 prosenttia. 3
4 pienen v:n ansiosta pienempi kuin I:llä, on p':kin korkeampi. Työläisten matala osuus II:n kokonaistuotteen w arvosta tekee II:sta selkeästi I:tä kannattavamman tuottajan. I saa voittona (p') w:stä 14 prosenttia eli 28 yksikköä ja II saa 60 prosenttia, so. 120 yksikköä. Täten tuotannossa syntyvä epätasainen tulonjako työvoiman v ja pääoman välillä on II:n suhteellisesti paremman kannattavuuden tae. Taulukko 2. osoittaa, että edeltävän taulukon kaltaisessa tilanteessa epätasainen tulonjako paitsi työvoiman ja pääoman myös I:n ja II:n välillä ei sellaisenaan välttämättä johda vielä kokonaiskysynnän vajeeseen. Taulukko 2. Hinnat ja ostovoima c v s w I 10,0 7,5 2,5 20,0 II 10,0 2,5 7,5 20,0 1 = 10 w c + v + s Yllä oletetaan, että 10 yksikköä arvoa w (saks. Wert) vastaa euron arvoista rahasummaa. Taulukko 2. osoittaa, että kapitalistin I työläiset ostavat tulollaan 7,5 euroa kapitalistin II lisätuotteen (s = 7,5 ) ja kapitalistin II työläiset I:n lisätuotteen (s = 2,5 ). Täten sekä I:n että II:n kokonaistuotteet w tulevat vaihdetuiksi riippumatta tuotannossa syntyvästä tulonjaosta ja I:n ja II:n voiton suhdeluvuista p'. Lienee selvää, että taulukoissa 1. ja 2. esitetty kahden kapitalistin malli on yksinkertaistus, mutta se osoittaa ne perusperiaatteet, jonka varassa marxilainen, myös Marxin itsensä esittämä, talousteoreettinen argumentaatio yleensä etenee. Summa summarum tulonjako ei teoriassa selitä kansantuotteen kasvua, vaan siihen vaikuttavia tekijöitä on haettava toisaalta. Ennen talouskasvua tulonjakoa paremmin selittävien tekijöiden etsintää katsotaan kuitenkin, miten tässä esitetty teoria, jonka mukaan tulonjako ei selitä talouskasvua, näkyy suomalaisessa tilastoaineistossa. ii. Tuloksia Aiemmin on esitetty, ettei marxilainen talousoppi näe kausaatiosuhdetta tulonjaon ja talouskasvun välillä. Hieman muodollisemmin ilmaistuna, suhdetta X Y, jossa X = tulonjako ja Y = kansantuotteen vuosimuutos (so. talouskasvu), ei ole olemassa, vaan Y:n muutos selittyy muiden, tässä vielä käymättömien tekijöiden avulla. Kuvaajassa 1. X:llä eli keskimääräisen tulokymmenyksen kansantulo-osuudella 8 on selitetty Y:tä eli kansantuotteen prosentuaalista vuosimuutosta. 8 Keskimääräisen tulokymmenyksen kansantulo-osuus on mitattu keskiluvun eli mediaanin avulla. Käytetty tulokymmenyksittäinen aineisto ulottuu vuodesta 1966 vuoteen 2012, kuitenkin siten, että ennen vuotta 1978 aineistoa on tulonjaon osalta saatu vain vuosilta 1966, 1971 ja Myös vuoden 1985 tunnusluvut puuttuvat. 4
5 Kansantuotteen vuosimuutos Kuvaaja 1. Kansantuotteen kasvu ja tulonjako 0,200 0,150 0,100 0,050 0,000-0,050 Lineaarinen regressio -0,100 0,085 0,090 0,095 0,100 0,105 Tulonjako f(x) = 0,366-4,715x R 2 = 0,074 n = 84 Kuvaajasta 1. nähdään, ettei tulonjaon (X) avulla kyetä käytännössä selittämään kansantuotteen kasvua (Y). Tämä on havaittavissa silmämääräisesti otoksen jakaumasta suhteessa 45 asteen kulmassa kulkevaan täydellistä riippuvuutta osoittavaan käyrään sekä loivemmassa kulmassa kulkevaan trendiviivaan. Kuvaajassa 1. ennuste on suurimmillaan 0,366 - (4,715 0,090) = -0,058. Virhetermi on puolestaan suurimmillaan 0,087 - (-0,058) = 0,145. Jos X = tulonjako ja Y = kansantuotteen vuosimuutos, ja X Y, niin X:n muutos selittää hyvin heikosti Y:n muutoksen (R 2 = 0,074). Arkikielisemmin ilmaistuna, talouskasvun ja tulonjaon välinen yhdysside vaikuttaa varsin hataralta, eikä pienentyvä tulonjaon keskiluku, mediaani, näytä juurikaan vaikuttavan kansantuotteen vuosimuutokseen, sen kasvunopeuteen. Ennen kuin tarkastellaan lähemmin tulonjaossa tapahtunutta muutosta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, tulee tarkastella tulonjakoa itsessään Suomessa vuosina Taulukko 3. osoittaa, miten tulonjako on kehittynyt tulokymmenyksittäin Suomessa edellä mainittuina vuosina. Pelkkien tulo-osuuksien sijaan taulukko näyttää, miten jokaisen tulokymmenyksen sisäinen hajonta, keskihajonta, on suhteutunut kaikkien kymmenysten keskihajontojen keskihajontaan. Taulukko 3. Tulokymmenysten tulojen keskihajonnat ja keskihajonnan keskihajonta sekä keskiarvo I II III IV V 0,008 0,008 0,006 0,005 0,003 VI VII VIII IX X 0,004 0,005 0,007 0,008 0,024 Keskihajonta: 0,008 Keskiarvo: 0,048 Taulukosta 3. huomataan, että vain suurituloisimman eli kymmenennen tulokymmenyksen vuosiansiot ovat muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi eli yli keskihajontojen keskihajonnan (so. 0,008 < 0,024). Kaikkien muiden kymmenysten tulot ovat liikkuneet keskihajontojen keskihajonnan rajoissa. Esitetyn kaltainen tulonjaon muutoksen maltillisuus näkyy myös taulukossa 4., jossa näytetään keskimääräisen tulokymmenyksen kansantulo-osuuden keskiluvun eli mediaanin kehitys 5
6 samaisella jaksolla Taulukko 4. Tulokymmenyksen osuus kansantulosta (keskiluku) ,9% 9,4% 9,5% 9,0% 8,9% Taulukosta 4. nähdään, että tulokymmenyksen keskimääräinen osuus kansantulosta on keskiluvulla eli mediaanilla mitattuna vaihdellut vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tasaisimmillaan tulonjako oli jaksolla , jolloin tulokymmenykset tienasivat keskiluvulla mitattuna keskimäärin noin 9,5 prosenttia kansantulosta. Vuosien välisenä aikana vaikutetaan taas palatun ajanjakson alkupään tulonjakaumaan. Herääkin kysymys siitä, miksi tulonjako aluksi Suomessa tasaantui 1960-luvun puolivälistä ja 1990-lukujen taitteeseen ja miksi se tämän jälkeen palasi jälleen kuin askeleen taaksepäin. Tämän selvittäminen edellyttää ensisijaisesti tuotannossa syntyvän tulonjaon kehityksen selvittämistä. Tätä mitataan marxilaisten talousoppien mukaan lisäarvon suhdeluvulla s', joka esiteltiin kaavassa (2). Kuvaaja 2. esittää lisäarvon suhdeluvun kehityksen Suomessa vuosina Kuvaaja 2. Lisäarvon suhdeluku Suomessa % 160% s' = s/v 140% 120% 100% Kuvaajasta 2. nähdään, että lisäarvon suhdeluku laski noin vuodesta 1961 lähtien verrattain tasaisesti aina 1990-luvun lamaan, jonka jälkeen se kohosi vuosikymmenen lopulle tultaessa takaisin noin kolmea vuosikymmentä aiemmalle tasolle. Vuodesta 2008 lähtien suhdeluku on jälleen ollut laskusuunnassa. Kuvaajan 2. pystyakseli lähtee arvosta 100 %. Tällä arvolla tuotannossa syntynyt tulonjako työvoiman v ja pääoman välillä (s) olisi ollut täysin tasainen. Kuvaajasta huomataan lisäarvon suhdeluvun laskeneen aina vuoteen 1991 asti. Täten vuosina aiempaa suurempi osa Suomeen sijoitetun pääoman avulla tuotetusta arvosta w kului v:n kattamiseen ja pienempi osuus oli käytettävissä kiinteän pääoman c korvaamiseen, uusiin sijoituksiin kokonaispääoma C:hen tai pääomatuloihin, joiden lähteenä on aina viimekätisesti teollisuuskapitalistien synnyttämä lisäarvo s. 10 Vuosina tuloerot kasvoivat Suomessa taulukon 4. avulla mitattuna vuosien tasolle. Näinä 17 vuotena lisäarvon suhdeluku kasvoi aina noin 117,2 prosentista vuonna 1991 vuoden 2000 noin 151,9 prosenttiin. Ei lienekään ihme, että myös tuloerot kasvoivat tällä jaksolla. Eniten tulojaan kasvatti suurituloisin 9 Tulonjakotilastojen puutteellisuus edellyttäisi pitemmässä tutkielmassa veronalaisten ansio- ja pääomatulojen sekä verotettavan omaisuuden suuruuden selvittämisen veroluokittain. Tätä kirjoitettaessa ei tekijän tiedossa ole täsmällistä tietoa tulonjaon, saati varallisuusjaon, kehityksestä vuotta 1966 edeltävältä ajanjaksolta. 10 Marx 2014, : Teollisuuspääoma on pääoman ainoa olomuoto, jossa ei lisäarvon tai -tuotteen pelkkä anastus, vaan myös sen synnyttäminen on pääoman toiminto. - - Teollisuuspääoma tekee - - tuotannon kapitalistiseksi. 6
7 tulokymmenys, jonka tuloista suuri osa, vuosina keskimäärin noin 43,8 prosenttia 11, koostui omaisuus- eli suurelta osin pääomatuloista. Juuri lisäarvon suhdeluvussa s' tapahtuneiden muutosten seurauksena suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskihajonta on poikennut, kuten taulukko 3. osoittaa, tulokymmenysten tulojen keskihajonnan keskihajonnasta tilastollisesti merkittävällä tavalla. Lisäarvon suhdeluvun 1990-luvun laman jälkeisenä lakivuotena 2000 myös suurituloisimman kymmenyksen osuus omaisuustuloista, 51,6 prosenttia, lähenteli koko ajanjakson huippuaan (vuonna 2007 suurituloisin kymmenys sai 54,4 prosenttia pääomatuloista). Lisäarvon suhdeluvun vuosina tapahtuneen kasvun syitä ei tässä yhteydessä käsitellä laajemmalti. 12 Tuloeroissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi riittää selvittää, mikä tekijä selittänyt niitä parhaiten. Lisäarvon suhdelukukaan ei kuitenkaan ole vielä lopullinen osoitin siitä, miten suuri osa kapitalistisessa tuotannossa syntyneestä lisäarvosta päätyy kapitalisteille pääoma- ja omaisuustuloina. Suuri osa lisäarvosta s sijoitetaan takaisin tuotantoon, joko korvaamaan tuotannossa kulunutta kiinteää pääomaa c tai tuotannon laajentamiseen, jolloin joko c:hen tai c:hen ja v:hen tehtävät sijoitukset vaativat osansa aiemmin synnytetystä lisäarvosta. Täten kaavan (3) mukainen voiton suhdeluku p' antaa vielä s':kin paremman kuvan tulonjaon kehitykseen vaikuttaneista syistä. Kuvaaja 4. näyttää voiton suhdeluvun Suomessa vuosina Kuvaaja 3. Voiton suhdeluku Suomessa p' = s/c 60% 50% 40% 30% 20% 10% Tästä kuvaajasta nähdään, että p' on kehittynyt jokseenkin samansuuntaisesti kuin s':kin, vaikkei niiden välinen selityssuhde olekaan täydellisen lineaarinen. 14 Kummallekin kuvaajalle on yhteistä niiden esittämien suhdelukujen 1990-luvun laman jälkeinen kasvukausi. Siinä missä vuonna 1992 voiton suhdeluku oli Suomessa 16,4 prosenttia, oli se kahdeksaa vuotta myöhemmin noussut 24,3 prosenttiin kauas vuoden 1951 piikistä, noin 49,8 prosentista, mutta kuitenkin selkeästi luvun lopun ja 1990-luvun alun tasoa korkeammaksi. 15 Näin ollen tuleekin katsoa sitä, miten hyvin voiton suhdeluvun avulla on mahdollista selittää tulonjaossa tapahtuneita muutoksia. 11 Tilastokeskus, Tulokymmenysten tulo-osuudet (%), keskiarvot, mediaanit ja maksimit < [haettu ] 12 Eräs syy lisäarvon suhdeluvun kasvuun lienee pääoma-, työvoima- ja hyödykemarkkinoiden sääntelyn purku ja 1990-luvuilla, joka on halventanut tavaratuontia, mikä taas on osaltaan mahdollistanut työvoiman eli vaihtelevan pääoman v uusintamiskustannusten edullistamisen. 13 Koska voiton suhdeluku lasketaan edeltävänä vuonna sijoitetulle kiinteälle pääomalle c, ei vuoden 1948 lukua ole voitu laskea (kiinteän pääoman kantojen tietosarjat ulottuvat vuoteen 1948). Kuvaajan 3. käyrä näyttää voiton suhdeluvun ennen yhteisöveroa. 14 R 2 = 0, Voiton suhdelukuun vaikuttaa keskeisesti myös niin sanottu pääoman elimellinen koostumus k', joka mittaa kiinteän ja vaihtelevan pääoman suhdetta kokonaispääomasta C. Tämä suhdeluku kirjoitetaan kaavaan k '= c v. 7
8 Kuvaaja 2. Voiton suhdeluku ja kansantuotteen vuosimuutos Lineaarinen regressio Kansantuotteen vuosimuutos 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 0,000-0,050-0,100 0,150 0,200 0,250 0,300 0,350 Voiton suhdeluku f(x) = 0,166-1,068x R 2 = 0,393 n = 94 Tässä kuvaajassa ennuste on suurimmillaan 0,166 - (1,068 0,199) = 0,213. Virhetermi suurimmillaan on puolestaan suurimmillaan 0,244-0,213 = 0,031. Jos X = voiton suhdeluku, Y = kansantuotteen vuosimuutos ja X Y, niin R 2 = 0,393 eli em. muuttujien välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota. Voiton suhdeluku selittää kuitenkin paremmin kansantuotteen vuosimuutoksen kuin tulonjako, jossa tapahtuneilla muutoksilla ei havaittu kuvaajan 1. pohjalta olevan merkitsevää suhdetta kansantuotteen kasvulle. Kansantuotteen kasvun ja supistumisen vuotuiset erot voivat olla merkittäviäkin. Täten sen vuosimuutoksen selittäminen huomattavasti tasaisemmin muuttuneen voiton suhdeluvun avulla tekee niiden välisestä korrelaatiosta jo itsessään heikon (R 2 = 0,393). Voiton suhdeluku ei ole Suomessa vuosina ollut kertaakaan negatiivinen, kun taas kansantuote on toisinaan supistunut voimakkaastikin. Voiton suhdeluku ei koskaan sellaisenaan määrää sitä, minkälaisia sijoituspäätöksiä Suomessa liiketoimintaa harjoittavat kapitalistit tekevät. Suhdeluku on aina vain suhteellinen osuus vuotuisesta kansantuotteen arvonlisäyksestä. Se ei sellaisenaan määritä millään tavalla tämän arvonlisäyksen suuruutta. Täten p':n ja bkt:n vuosimuutoksen suhteen selvittämiseen toimii paremmin niiden historiallisen muutoksen tarkastelu aikasarjassa. Tämä tehdään kuvaajassa Kuvaaja 3. Voiton suhdeluku ja kansantuotteen vuosimuutos p' = s/c 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% % 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% bkt p' BKT 8
9 3., josta nähdään, kuten edellä todettiin, että kansantuotteen kasvupyrähdykset ( bkt) ovat olleet toisinaan erittäin voimakkaita, kuten vuosina ja Vastaavasti sen supistuksetkin ovat olleet vaikutuksiltaan merkittäviä, kuten vuosina ja Hieman paremman kuvan p':n ja bkt:n välisestä suhteesta saakin tarkastelemalla niitä rinnakkain niiden vuosikymmenittäisten keskiarvojen pohjalta. Tämä näkyy taulukosta 5. Taulukko 5. Bruttokansantuotteen vuosimuutos ja voiton suhdeluku, vuosikymmenittäiset keskiarvot Vuosi bkt 12,9% 9,1% 13,7% 11,4% 4,7% 4,9% 0,6% p' 38,7% 31,7% 30,8% 26,7% 21,7% 20,2% 22,5% Tämänkin taulukon pohjalta havaitaan, ettei p':n ja bkt:n välillä ole tilastollisesti merkittävää suhdetta, vaikka ensimmäisen avulla onkin mahdollista selittää jälkimmäisen muutosta tulonjakoa paremmin. Voiton suhdeluku on kuitenkin kansantuotteen kasvua viimekätisesti rajoittava tekijä, joka määrää sen kasvun suunnan sikäli, kun kansantuotteen vuotuinen arvonlisäys koostuu voittoa tavoittelevien kapitalistien tuotannossa syntyneestä lisäarvosta s. Suomen kotimarkkinoihin nähden ulkoisten tekijöiden, kuten vientihyödykkeiden kysynnän muutokset voivat, kuten vuonna 2008, johtaa kansantuotteen voimakkaaseenkin supistumiseen, jolloin suomalaiset vientialalla toimineet kapitalistit epäonnistuivat tuottamiensa hyödykkeiden myynnissä, niiden vaihtoarvon muuttamisessa rahaksi. iii. Johtopäätöksiä Esitetyn perusteella on mahdollista tehdä kolme johtopäätöstä ensinnäkin se, ettei tulonjako selitä kansantuotteen vuosimuutosta, talouskasvua, ja toiseksi se, että vaikka voiton suhdeluku p' selittääkin kansantuotteen vuosimuutoksen suunnan tulonjakoa paremmin, ei senkään selitysvoima ole kummoinen. Kolmanneksi voidaan todeta, että Suomeen sijoitetun pääoman tuottavuus, jota p' mittaa, on käänteisessä suhteessa tulonjakoon. Hivenen yksinkertaisemmin sanottuna, mitä kannattavampaa Suomessa sijoittaminen on ollut, sitä epätasaisempi tulonjako maassa on vallinnut. Tässä esitetyn kaltaista esitystä vaikeuttaa tulonjakoaineiston vaillinaisuus. Jo yksin tässä esitetty tulonjakoaineisto on ennen vuotta 1987 hyvin puutteellista. Tästä huolimatta tämän pienoistutkielman keskeisin kysymys, tulonjaon ja talouskasvun välisen selittävyyssuhteen selvittäminen, on osoittanut, ettei kansantuotteen vuotuisen arvonlisäyksen ja tulonjaon välillä vaikuta olevan tilastollisesti merkitsevää selityssuhdetta. Taulukossa 3. esitetyn perusteella voidaan sanoa, että vain suurituloisimman, eniten omaisuus- eli pääomatuloja nauttivan tulokymmenyksen vuosiansiot ovat muuttuneet tilastollista keskihajontaa merkittävämmin. Tämä selittyy pitkälti sen avulla, että tämän tulokymmenyksen tuloista suuri osa, vuosina keskimäärin 43,8 prosenttia, muodostui suoraan juuri omaisuus- ja pääomatuloista. Koska merkittävä osa suurituloisimman kymmenyksen tulonsaajista on töissä myös ainakin osin tulospalkatuissa johtotehtävissä, lienee vielä tätäkin suurempi osa sen tuloista riippuvaisia Suomeen sijoitetun pääoman vuosituotosta, jota s' ja p' mittaavat ensimmäinen sitä, kuinka paljon lisäarvoa suomalaiset työläiset luovat työvoimallaan suhteessa omaan, työvoimansa myynnistä saamaansa rahavastineeseen ja jälkimmäinen sitä, miten tämä lisäarvo on suhteutunut sijoitettuun kokonaispääomaan c + v. Tulonjaon muutoksen loivuutta vuosina selittänee pitkälti se, ettei voiton suhdeluku noussut 1990-luvun laman jälkeen yhtä voimallisesti kuin lisäarvon suhdeluku s'. Tähän oli syynä aiemmin mainitun pääoman elimellisen koostumuksen (k') kasvu vuosina , joka näkyy kuvaajasta 4. rinnastettuna s':n muutokseen samalla ajanjaksolla. 9
10 Kuvaaja 4. Lisäarvon suhdeluku ja pääoman elimellinen koostumus Suomessa % 300% k' = c/v 600% 500% 400% 300% 200% 250% 200% 150% s' = s/v 100% 100% s' k' Pääoman elimellisen koostumuksen k' muutoksen syitä ei tässä yhteydessä käsitellä laajemmin. 16 Mikäli se olisi 1990-luvun laman jälkeen laskenut lamaa edeltävää tasoa alemmas samalla, kun lisäarvon suhdeluku nousi aina 1960-luvun puolivälin tasonsa tietämille, olisivat tuloerot Suomessa todennäköisesti kasvaneet voimakkaammin kuin ne tosiasiallisesti tekivät. Yhtä kaikki, Marxin aikoinaan muotoilema näkemys kapitalismista tulo- ja varallisuuseroja kärjistävänä järjestelmänä näyttää pitävän paikkansa ainakin tiettyyn mittaan asti ainakin hetkinä, jolloin sijoitetun pääoman tuottavuus on parantunut verrattuna edeltävään ajanjaksoon, kuten tapahtui 1990-luvulla verrattuna 1960-, ja 1980-lukuihin. 16 Yksityiskohtaisemman selityksen voi lukea huhtikuun 2014 Taloussaippuakuplan julkaisusta Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa < 2012/> [haettu ] 10
11 Lähteet Kirjallisuus Marx Karl, Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. TA-Tieto, Vaasa Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 2. osa. Pääoman kiertokulkuprosessi. TA-Tieto, Vaasa Internet Anna Yukhananov, Income inequality leads to slower economic growth IMF economists. Reuters < idukbrea1p1ph > [haettu ] Tilastokeskus, Tulokymmenysten tulo-osuudet (%), keskiarvot, mediaanit ja maksimit < [haettu ] Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito. Bruttokanta, nettokanta, kiintäen [sic] pääoman kuluminen ja poistuma < [haettu ] Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito. Tuotanto- ja tulonmuodostustilit < [haettu ] 11
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu. Saska Heino. Aluksi. Käytetyistä kaavoista
Voiton suhdeluku Suomessa 2012 lasku jatkuu Saska Heino Aluksi Karl Marx määrittelee Pääoman kolmannessa osassa voiton suhdeluvun p' tuotteen arvon ylijäämän [suhteeksi] sijoitetun kokonaispääoman arvoon.
LisätiedotLainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä
Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen
LisätiedotYlimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere
Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere 25.10.2018 Taustaa Usein kuultu väite tuloerokeskustelussa tuloerot eivät ole enää kasvaneet
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotKello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia
Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1
LisätiedotKasvu, Lewisin piste, tuloerot ja Suomi. Saska Heino
Kasvu, Lewisin piste, tuloerot ja Suomi Saska Heino i. Saatteeksi Minkä vuoksi ansiot ja niiden kansantuoteosuus kohosivat Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Ovatko kasvaneet palkat kutistaneet kapitalistien
LisätiedotKun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat. Saska Heino
Kun uutta työtä ei synny marxilainen taloustiede, tietokoneistaminen ja työpaikat Saska Heino i. Aluksi Syys lokakuussa 2013 maailmalla uutisoitiin laajalti tutkimuksesta, jonka mukaan puolet yhdysvaltalaisista
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotKuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa
Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotMarxilaista taloustiedettä visualisoimassa
Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa Saska Heino Uusklassinen taloustiede esittää asiansa usein kuvaajien avulla. Jokainen taloustieteen oppikirjoja lukenut tietää, että kuvaajien avulla on mahdollista
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
Lisätiedot1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino
1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
Lisätiedot»Suomi suosta, leipää pöytään?» Työajan pidentämisestä, viennistä ja kapitalismista
»Suomi suosta, leipää pöytään?» Työajan pidentämisestä, viennistä ja kapitalismista Saska Heino 1. Saatteeksi Vuoden 2015 keväällä ja kesällä käyty kamppailu työajan pituudesta jäänee suomalaisten mieliin.
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotMitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta
1. Aluksi Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta Saska Heino Mikä on ollut työntekijöiden tai työläisten keskimääräinen osuus työnsä tuloksista Suomessa? Miten tämä
LisätiedotVoiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino
Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,
LisätiedotTyöarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino
Työarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino 1. Saatteeksi Klassisen poliittisen taloustieteen keskeinen opinkappale on arvolaki eli laki siitä, mikä tai mitkä tekijät määrittävät hyödykkeiden ja muiden
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotMarx ilmaisee Pääoman 2. osassa pääoman kiertokulun seuraavan prosessikaavion avulla. Tässä kaaviossa
VEROPOLITIIKKA, PALAUTEVAIKUTUS JA PÄÄOMAN TUOTTO Saska Heino I. JOHDANTO Ajalla ja tapahtumajärjestyksellä on merkitystä, kun puhutaan pääoman tuotosta. Sillä, missä kohtaa pääoman kiertokulkuprosessia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotSidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä
Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Saska Heino Mitä on oikeudenmukainen jako? Eivätkö porvarit väitä, että nykyinen jako on oikeudenmukainen? Ja eikö se nykyisen tuotantotavan perusteella
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotOikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino
Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
Lisätiedotr = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P
Markkinaportfolio on koostuu kaikista markkinoilla olevista riskipitoisista sijoituskohteista siten, että sijoituskohteiden osuudet (so. painot) markkinaportfoliossa vastaavat kohteiden markkina-arvojen
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTyön ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
Lisätiedot1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset
TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept
LisätiedotTaloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola
Taloustieteen perusopetus yliopistossa Matti Pohjola Kauppatieteen uuden kandidaattiohjelman rakenne Aalto-yliopistossa Perusopinnot 60 op - taloustiede 6 Erikoistumisopinnot 42 op - pakolliset kurssit
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu
LisätiedotYLEISKUVA - Kysymykset
INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotAki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO
Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia
Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 8 Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennoilla Derivointisääntöjä eri funktiotyypeille: Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotValtion tuottavuustilasto 2007
Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotQ3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q3/2018 tulos Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.10.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot
LisätiedotAntti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
LisätiedotMarx ja ekonometria joitakin laskelmia
Saska Heino Marx ja ekonometria joitakin laskelmia 1. JOHDANTO Taloudellisia teorioita on koeteltava tilastojen avulla. Marxilainen taloustiede ja -tutkimus ei ole tästä velvoitteesta vapaa, mikäli se
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
Lisätiedotυ 2 =(1 π ) 2 υ w 2 +π 2 υ k 2 +2π (1 π )ρ υ k υ w, (1.1) Saksa Heino
PALKAT, VOITOT JA TULOEROT Saksa Heino I. JOHDATUKSEKSI AIHEESEEN Toisinaan esitetään, että työvoiman osuus [tuotannontekijätuloista] on eriarvoisuuden mitta. Vaikka sen kaltaiset summaluvut eivät sellaisenaan
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
Lisätiedot