Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
|
|
- Risto Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu alaan. 1 Marxilaisittain tarkasteltuna asia tuntuu selviöltä voittoa tavoitteleva, lisäarvoa tuottava liiketoiminta perustuu korvauksettomaan työhön. Pääomaa lukeneet tietävät, että vain elävä ihmistyö luo arvoa. Työntekijä myy markkinoilla työvoimaansa, joka on abstrakti ilmaus käsitteelle työaika. Vastineeksi työnantajalle myymästään työajasta työntekijä saa rahassa mitatun suureen, palkan. Tämä suure on itsessään abstrakti ilmaus työajalle se osoittaa, että työntekijä on myynyt omaa työaikaansa saadakseen vastineeksi muiden työajan tuotoksia, hyödykkeitä ja palveluita. Tähän asti kaikki vaikuttaa päällisin puolin tasapuoliselta. Työntekijä myy työaikaansa ja saa siitä vastineeksi palkan, jolla hän ostaa tarvitsemansa ja haluamansa elintarpeet. Kun tarkastellaan työntekijän työajan tuotoksen eli tavaroiden ja palveluiden rahassa mitattavaa summaa, arvoa, ja verrataan sitä työntekijän saamaan palkkaan, tullaan helposti miinusmerkkisiin lukemiin. Tämä mieltä askarruttava pulma muuttuu oitis ymmärrettäväksi, kun huomataan, että vain elävä ihmistyö luo arvoa ja lisätään jatkoksi, että lisäarvo on lisätyötä, josta työntekijä ei saa korvausta. Näin ollen, kun lisäarvo, joka voi saada konkreettisen ilmauksensa tavaroina ja palveluina, vaihdetaan rahaan, jää työnantajan käteen helposti vaan ei aina suurempi summa kuin mitä hän maksaa palkkana työntekijöilleen. Matemaattisesti tämä saa lihaa luidensa ympärille seuraavassa kaavassa s'= s v, (1) jossa lisäarvon suhdeluku s' on yhtä kuin lisäarvo s jaettuna palkalla v. Lisäarvo ja palkka ovat kumpikin samaa arvoa eli ilmauksia työajalle. Otetaan seuraavassa laskuesimerkki, jossa 8 euroa vastaa yhtä tuntia työtä. Työntekijä tekee kahdeksan tunnin työpäivän eli ansaitsee 8 8 = 64 euroa. Toisin sanoen v = 64 euroa. Hänen työtuntinsa aikana synnytetyn tavaran tai palvelun arvo on kuitenkin 16 euroa. Täten hänen työaikansa synnyttämä kokonaisarvo on 16 8 = 128 euroa. Merkitään tätä kokonaisarvoa kirjaimella w, jolloin rahassa mitattuna w m = 128 euroa ja tunneissa mitattuna w h = 8. Kaavaan (1) sijoitettuna saadaan 128 =2 (2) 64 eli lisäarvon suhdeluku on 2:1. Lisäarvon ei tarvitse luonnollisestikaan jakautua tasan tunneittain. Joinakin tunteina työntekijä voi synnyttää enemmän, joinakin vähemmän lisäarvoa. Päällisin puolin näyttää kaavan (1) mukaan siltä, että työntekijä tekee aluksi neljä tuntia itselleen ja neljä työnantajalleen. Helsingin Sanomien uutisen perusteella vaikuttaa siltä, että asia myös on näin ravintolaalalla. Työntekijät saavat matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksen mukaisesti tehdä kolmessa viikossa säännöllistä työtä enintään 111 tuntia eli 37 tuntia viikossa. Tämän jälkeen kolmiviikkoisjaksolla 135 tunnin jälkeen tehty työ korvataan ensimmäisen yhdeksän tunnin osalta yksinkertaisella tuntipalkalla, so. tunti tunnista -periaatteella, 18 seuraavaa tuntia 50 prosentin ja niitä ylittäviltä tunneilta 100 prosentin ylityökorvauksella. 2 Esimerkiksi keittiöapulaisen kuukausipalkka voi olla 1529 euroa. Kun tämä jaetaan oletusarvoisella 127 tunnin kuukausityöajalla, saadaan noin 12 euron tuntipalkka. 3 Kun oletusarvoinen joskaan ei välttämättä toteutuva 37 tunnin viikkotyöaika jaetaan viidellä, saadaan 7,4 tuntia päivässä varsinaista työaikaa, josta maksetaan 12 7,4 = 88,8 euroa päiväpalkkaa. Täten kaavan (1) nimittäjäksi voidaan tietyissä tapauksissa saada 88,8 euroa osoittajan ollessa keittiöapulaisen työajallaan synnyttämän ravintolapalvelun kokonaisarvo, jota voidaan mitata vaikkapa myytyjen ruoka-annosten määrässä.
2 Palkan ja palvelun arvon kokonaisarvon jakojäännökseksi jäävän lisäarvon suhdeluvun s' kannalta on tärkeää, että, että nimittäjän kokoa voidaan hivuttaa lisätyöaikaan nähden varsinaista työaikaa alemmas. Tällaisesta toiminnasta käy paraatiesimerkkinä ravintola-alan suosima könttäsummapalkkaus, jossa työntekijän saama korvaus lisätyöstä on vakio suhteuttamatta sitä kasautuviin lisätyötunteihin, joiden kasautumista alan työehtosopimus pyrkii hillitsemään. Tiedetään, että työnantaja voi kolmiviikkoisjaksolla teettää yhdeksän tuntia ylitöitä vakiopalkalla, joka voi esimerkin mukaan olla vaikkapa 12 euroa tunnissa. Täten yhdeksältä tunnilta tulisi maksaa 9 12 = 108 euroa ylityökorvausta. Ajatellaan, että työnantaja suostuu maksamaan könttänä kymmenestä ylityötunnista 100 euroa. Työntekijä häviää, sillä hänen kuuluisi saada kymmeneltä tunnilta 9 12 = (12 1,5) = 126 euroa. Aivan lyhyissä lisätyöajoissa könttäsummapalkkaus voi olla työntekijän näkökulmasta edullinen ratkaisu. Mitä suuremmaksi lisätyöajan summa kuitenkin kasvaa, sitä suuremmaksi lisäarvon suhdeluku s' kasvaa suhteessa könttäsummana maksettavaan palkkaan v. Jos työnantaja tarjoaa työntekijälle esimerkiksi määrittämättömän pituisesta työajasta summan 300 euroa, muuttuu tarjous työntekijän kannalta kannattamattomaksi, kun on tehty 9 12 = (12 1,5) = 19,7 tuntia ylitöitä. Yksittäisten ravintola-alan yritysten lisäarvon suhdeluvun s' arvioiminen on hyvin työlästä ja yrityssalaisuuden estämää toimintaa. Koko kansantalouden mittakaavassa 4 on kuitenkin mahdollista arvioida, miten lisäarvon suhdeluku on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Kuvaaja 1. Lisäarvon suhdeluku ravintola-alalla Lisäarvon suhdeluku, % 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% Lähde: Tilastokeskus Lisäarvon suhdeluku on tässä laskettu prosentuaalisesti siten, että suhdeluku 1:1 = 100 %. Keskihajonta aikasarjan (n = 30) mitalta on 6,53 prosenttia. Muutokset alalla ovat olleet täten ennen viimeisimpiä vuosia varsin vähäisiä, kun niitä verrataan keskiarvoon 112 prosenttia. Kuvaajasta 1. havaitaan kuitenkin selvästi, miten lisäarvon suhdeluku on kasvanut vuoden 2002 jälkeisellä jaksolla. Vertailun vuoksi seuraavassa kuvaajassa 2. on esitetty lisäarvon suhdeluku koko maan mittakaavassa. Käyrä on laskettu jakamalla yritysten (S11) vuotuinen nettoarvonlisäys (B1NPHT) niiden maksamilla palkansaajakorvauksilla (D1K), jotka kattavat niin varsinaisen palkan kuin työn sivukulutkin. Havaitaan, että koko maan mittakaavassa lisäarvon keskimääräinen suhdeluku s' on ollut noin 135 % eli 13,5:1. Tämä on 23 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ravintola-alalla. Jo vuoden 1975 suhdelukukin on ollut noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ravintola-alalla vastaavaan aikaan. Tämä selittyy osin Suomen elinkeinorakenteella raskaassa teollisuudessa ja tuottavammilla toimialoilla lisäarvon suhdeluvut ovat korkeampia kuin aloilla, joiden tuottavuus on alhaisempi.
3 Kuvaaja 2. Lisäarvon suhdeluku Suomessa Lisäarvon suhdeluku, % 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% Lähde: Tilastokeskus Lisäarvon suhteen tarkastelu verrattuna työtunteihin antaa kouriintuntuvamman kuvan siitä, mitä lisäarvon suhdeluvun muutos vuosina on merkinnyt ravintola-alalla. Seuraavassa kuvaajassa 5 on yhdistetty tehdyt tilastoidut työtunnit (E22) ravitsemusalalla työllisten määrään (E12) ja jaettu ensimmäinen tekijä jälkimmäisellä. Tämän jälkeen on jaettu ravitsemusalalla syntynyt vuotuinen nettoarvonlisäys tilastokielellä B1NPHT on vielä jaettu E22:lla. Tämä antaa konkreettisen kuvan siitä, miten työntekijät tekevät osan työajasta itselleen ja osan työnantajalleen, karkeasti ottaen suhdeluvun 1,12:1 mukaisesti. Vuodesta 2002 lähtien työnantajan hyväksi tehdyn työn euromääräinen suhde on kasvanut silminnähtävästi. Tällä jaksolla keskimääräinen lisäarvon suhdeluku on ollut 1,3:1 siinä missä keskiarvo vuosina oli 112 prosenttia tai edellä mainittu 1,12:1. On tärkeää huomata, että tässä yhteydessä on puhuttu tilastoidusta työajasta ja tilastoiduista rahasummista. Näin ollen esimerkiksi epäselvä työajanseuranta ja könttäsummana maksettava ylityökorvaus saattaa jäädä tilastojen ulkopuolelle ja vääristää lisäarvon suhdelukua s' työnantajan hyväksi. Kuvaajassa 3. on tärkeä ymmärtää, että työntekijä luo työvoimallaan sekä palkkasummaansa arvoa että lisäarvoa vastaavan arvosumman. Täten keskimääräisen työntekijän tunnin aikana keskimäärin luoma arvosumma w h = s + v, (3) jossa vasemmanpuoleinen tekijä w h on yhtä kuin keskimääräinen työtunti synnyttää keskimääräisen kokonaisarvon s + v, kuvaa myös keskimääräistä lisäarvon suhdelukua s'. Vuoden 2011 rahanarvolla tämä summa s + v on ollut 1,9 + 1,9 euroa eli 3,8 euroa lisäarvon suhdeluvulla 1:1, kun taas vuonna 2011 summa on ollut 24,5 + 18,6 = 43 euroa lisäarvon suhdeluvun ollessa 1,3:1.
4 Kuvaaja 2. Tuntipalkka ja lisäarvo ravintola-alalla Euroa Lähde: Tilastokeskus Tuntipalkka Lisäarvo tunnissa Lisä- tai ylityöt pidentävät työaikaa ja mahdollistavat täten suhteellisen lisäarvon suhdeluvun kasvattamisen. Viikoittaisen työajan pidentyminen kolmiviikkoisjaksolla esimerkiksi 46 tuntiin ei maksa työnantajalle vielä yhtään lisäeuroa nykyisen työehtosopimuksen mukaisesti ( = 46). Mikäli korvaus lisätyöstä korvataan könttäsummana, voi työntekijän tekemä työaika suhteessa hänen tuntipalkkaansa pidentyä. Työntekijä synnyttää aiempaa enemmän arvoa suhteessa siihen arvoa ilmaisevaan summaan rahaa eli palkkaan, jonka hän työstään saa. Täten vaikkapa vuonna 1975 vallinnut lisäarvon suhdeluku 1,9 euroa : 1,9 euroa eli 1:1 näyttäytyy hyvin tasapuoliselta suhteessa vuoden 2011 suhdelukuun 1,32:1. Ei ihme, että Palvelualojen ammattiliitto PAM on puuttunut asiaan, vaikkei hahmottaisikaan sitä marxilaisin käsittein. Tätä viitekehystä vasten tuntuu surulliselta, että osa huippuravintoloitsijoista on entisenä työntekijänä suostunut itseriistoon vapaaehtoiseen lisätyöhön. Helsinkiläisravintola Postresin omistajan Samuli Wirgentiuksen mukaan hänellä oli työntekijänä halu oppia välittämättä iltakorvauksista. Olen kokenut, että se kuuluu tähän ruokakulttuuriin. 6 Osa työntekijöistä onnistuu ponnistamaan työnantajaksi ja oman ravintolansa pitäjäksi, osa ei. Työntekijät, jotka uskovat itseriiston jäävän väliaikaiseksi, ovat suostuvaisempia siihen kuin ne, jotka uskovat riiston jatkuvuuteen. Samalla väliaikaiseen riistoon suostuvat kuitenkin vakiinnuttavat omalla suostumuksellaan tilannetta, jossa lisäarvon suhdeluku kasvaa ja työntekijät saavat työvoimansa myynnistä suhteessa huonomman korvauksen. Työajassa mitattuna tämä ilmenee lisätyön kasaantumisena, palkassa lisäarvon suhdeluvun kasvua. Kun työntekijät ovat suostuneet itseriistoon, edellyttävät he helposti sitä työnantajina työntekijöiltään. Tämä uusintaa vallitsevaa kulttuuria ja sementoi itseriiston osaksi ravintolatyötä. Tämä ei itsessään ole ravintola-alan erityispiirre, mutta se kuvastaa kuitenkin esimerkinomaisesti kapitalistisessa markkinataloudessa vallitsevaa todellisuutta. Ravintola-alan kannalta lisäarvon suhdeluvun muutos ja prosentuaalinen kasvu merkitsee, että työnantajilla on mahdollisuus synnyttää aikaisempaa enemmän voittoa. Työntekijät puolestaan joutuvat tekemään entistä suuremman osan työajastaan työnantajan, ei oman palkkansa, hyväksi. Lisäarvoteorian vinkkelistä muutokset ravintola-alan lisäarvon suhdeluvussa s' vahvistavat sen selitysvoimaa talouden eri muuttujien välisen vuorovaikutuksen selittäjänä sekä kertovat syvällisemmin riistona tunnettavasta, usein epämääräisesti määritellystä ilmiöstä. Ravintola-alan kannalta lisäarvon suhdeluvun muutos ja prosentuaalinen kasvu merkitsee, että
5 työnantajilla on mahdollisuus synnyttää aikaisempaa enemmän voittoa. Työntekijät puolestaan joutuvat tekemään entistä suuremman osan työajastaan työnantajan, ei oman palkkansa, hyväksi. Lisäarvoteorian vinkkelistä muutokset ravintola-alan lisäarvon suhdeluvussa s vahvistavat sen selitysvoimaa talouden eri muuttujien välisen vuorovaikutuksen selittäjänä sekä kertovat syvällisemmin riistona tunnettavasta, usein epämääräisesti määritellystä ilmiöstä.
6 1 Helsingin Sanomat < [haettu ] 2 Matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden työehtosopimus. Palvelualojen ammattiliitto PAM. < [haettu ] 3 Ibid. 4 Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus < [haettu ] 5 Työllisyys ja työtunnit Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus < [haettu ] 6 Helsingin Sanomat
Arkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotKello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia
Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotValtion tuottavuustilasto 2007
Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotAluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.
Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 17/2015, annettu 22.3.2016 Aluehallintoviraston päätös kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUSASIASSA
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotKlicka här, skriv ev. Undertitel
Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta
LisätiedotYrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010
Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin
LisätiedotMATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014
MaRa 1.2.2012 1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014 1. Yleistä Työehtosopimuskausi on 1.4.2012 30.4.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009
LisätiedotOulun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
Oulun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Kolmen peräkkäisen kokonaisluvun summa on 42. Luvuista keskimmäinen on a) 13 b) 14 c) 15 d) 16. Ratkaisu. Jos luvut
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotTyöneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)
1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.
LisätiedotHelsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 6 5 4 5 4 3 + 4 3 2 3 2 1. a) 88 b) 66 c) 78 d) 76 Ratkaisu. Suoralla laskulla: 6 5 4 5 4 3 + 4 3 2 3 2 1
LisätiedotSuhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja.
PROSENTTILASKUT Prosenttilaskuun ja sen sovelluksiin, jotka ovat kerto- ja jakolaskun sovelluksia, perustuu suuri osa kaikesta laskennasta, jonka avulla talousyksikön toimintaa suunnitellaan ja seurataan.
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotTyöarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino
Työarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino 1. Saatteeksi Klassisen poliittisen taloustieteen keskeinen opinkappale on arvolaki eli laki siitä, mikä tai mitkä tekijät määrittävät hyödykkeiden ja muiden
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotMerkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =
Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotTekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013
Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden
LisätiedotTyöelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus
KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotKuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa
Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot
LisätiedotMAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Lisätiedotdiskonttaus ja summamerkintä, L6
diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson
LisätiedotKahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.
10.1 Yleistä Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi. Esimerkkejä: 2x 8 = 12 A = πr 2 5 + 7 = 12 Yhtälöissä voi olla yksi tai useampi muuttuja Tuntematonta muuttujaa merkitään usein
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa
Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa / sisältö Keskeiset havainnot: Suomalaisten rahankäyttö vaatteisiin ja kodintekstiileihin...3 Rahankäyttö
LisätiedotRatkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2
Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku
LisätiedotOSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007
Lisätiedotalueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas
Elämää ää harmaalla alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Työterveys huolto TYÖHYVINVOINTI Lain säädäntö ja sopimuk set Työ on mielekästä, sujuvaa, tuottavaa ja työuraa tukevaa turvallisessa ja terveellisessä
LisätiedotKunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?
1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,
LisätiedotTilastoaineistoa 2007
Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
Lisätiedoteli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA
EL KENOELÄMÄN TUTt(J USLATOS THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12. Finland, tel. 601322 ( ~' eli ruee a ~j (t) r Christian Edgren SOSAALTURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHSESTA
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotTervetuloa Työnvälitykseen
Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotBanana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien
Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotMissä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen
Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:
Lisätiedot1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.
6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9
LisätiedotJulkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
LisätiedotToimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen
Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotAktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning]
Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] takuukorvauksena [garantiersättning] [ i form av garantiersättning] Takuukorvauksena maksettava aktivointikorvaus takaa sinulle
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
LisätiedotYhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015
Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli
LisätiedotTiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä
1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus
LisätiedotPALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
Lisätiedot1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino
1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen
Lisätiedot4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies
4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
Lisätiedot7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut
7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,
LisätiedotTIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012
BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) 50 000 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 40 000 47 957 Bruttokansantuote laski vuonna 2012 huomattavasti Varsinais-Suomessa, kuten muissakin Etelä- Suomen
LisätiedotS U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN
SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014
LisätiedotYRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN
YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko
LisätiedotKokeilujen hyödyntäminen korvausmallien. Tampere Raija Volk
Kokeilujen hyödyntäminen korvausmallien kehittämisessä Tampere 13.6.2017 Raija Volk 1 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Kapitaatiokorvauksen suunnittelun perusteita Iso kapitaatioosuus
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa
Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran / m kertaa vuodessa / jatkuvasti Diskonttaus
LisätiedotProsenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?
PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100
Lisätiedot3. a) Otetaan umpimähkään reaaliluku väliltä [0,1]. Millä todennäköisyydellä tämän luvun ensimmäinen desimaali on 2 tai toinen desimaali on 9?
MAA6 Kurssikoe 1.10.20 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Muista että välivaiheet perustelevat ratkaisusi! Lue ohjeet tarkasti! A-osio. Ei saa käyttää
LisätiedotKulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa
Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällys Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri kohteisiin 2016 Suomalaisten
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotKONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA
KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotElinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö
LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 SOVELTAMISALA Kaupunginvaltuuston 26.11.2001 hyväksymä, voimaantulo 1.1.2002, kaupunginvaltuuston
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
Lisätiedot6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia
6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa
LisätiedotTässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.
JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan
LisätiedotTyösopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.
RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa
Lisätiedot1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100
1.3 Prosenttilaskuja Yksi prosentti jostakin luvusta tai suureesta on tämän sadasosa ja saadaan siis jakamalla ao. luku tai suure luvulla. Jos luku b on p % luvusta a, toisin sanoen jos luku b on p kpl
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
LisätiedotKuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot
Lisätiedot1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,
OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset
Lisätiedot