Voiton suhdeluvun vertailua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voiton suhdeluvun vertailua"

Transkriptio

1 Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan velka ja voitto ovat kytketty toisiinsa pitkällä, mutta erottamattomalla ketjulla. Rahapääoman ja velan kasautuminen seuraavat toisiaan. Vaikka ne voivat olla ajallisesti erotettuja toisistaan, on niiden välillä lähes aina syy-seuraussuhde, jonka alun ja lopun paikantaminen voi olla toisinaan hyvinkin vaikeaa. Marx kiistää rahoitusmarkkinakriisien väistämisen olevan mahdollista. 2 Kapitalistinen tuotantotapa ehdollistuu hänen mukaansa kuuluisaan voiton suhdelukuun, jolla on tendenssi laskea. 3 Rahoitusmarkkinoiden ja tuotannon kehittyminen voivat tapahtua vastakkaisiin suuntiin. Liikepankkitoiminnan kannalta tämä merkitsee, että omaisuuden kasautuminen voi tapahtua aivan eri suuntaan kuin todellinen kasautuminen, mutta se todistaa joka tapauksessa, että he [pankkiirit] pistävät taskuunsa sievoisen osan viimeksi mainitusta. 4 Logiikka esitetyn lainauksen takana on pitävä mikäli tuotantokapitalistit ovat pakotettuja ottamaan luottoa rahakapitalisteilta, joutuvat he maksamaan jälkimmäisille korkoa tavarastaan saamastaan liikevoitosta. Esitetyn pohjalta voidaan esittää hypoteesi: tuotantoalan yritysten voitto ja velka ovat kulkeneet vastakkaisiin suuntiin siten, että niiden välillä on negatiivinen korrelaatio. Hypoteesia on seuraavassa koeteltu kansantalouden tilinpidon 5 avulla. 2. Teoriaa 2.1. Tuottava työ Marxin arvoteorian mukaisesti vain ihmistyö luo uutta arvoa. Näin ollen työvoiman osuudella tuotantokapitalistien kokonaispääomassa on keskeinen merkitys sille, kuinka paljon uutta arvoa tuotannon aikana kasautuu tuotettavaan tavaraan. Tavaralla tarkoitetaan tässä kaikkia hyödykkeitä palveluita, väli- ja lopputuotteita joita vaihdetaan markkinoilla toisiinsa ja rahaan. Ajatellaan, että tuotetaan yhtä tavaraa w 1, jonka valmistaminen edellyttää aikaisempia työvaiheita w 0,25 ja w 0,75. Alaindeksit kuvaavat työvaiheiden luomaa arvonlisäystä tavaraan w 1. Tavara w 1 voi olla vaikkapa leipä, jonka valmistaminen edellyttää viljan kasvatusta ja puintia ( w 0,25 ) ja siementen jauhamista ( w 0,75 ) ja leivän leipomista ( w 1 ). Keskeinen käsite tavaralle ja arvolle on tavara-arvo 6 [sic!]. Tavara-arvo merkitään Marxin mukaan kaavaan w = c + v + s, (1.1.) 1 Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova 1980, Marx 1980, Ibid., 50 57, Ibid., Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus <http:// /database/statfin/kan/vtp/vtp_fi.asp> [haettu ] 6 Marx 1980, 34. 1

2 jossa w = tavaran kokonaisarvo, c = kiinteän pääoman uusintamiskustannus, v = vaihtelevan pääoman uusintamiskustannus eli työntekijöiden palkka ja s = lisäarvo eli arvo, joka jää jäljelle tavaran tavara-arvosta w, kun siitä on vähennetty uusintamiskustannukset c + v. Kun edellä mainitut kustannukset on vähennetty w:stä ja mikäli c + v < w, jää tavara-arvosta jäljelle lisäarvoa s. Lisäarvo ei itsessään ole täten mitään muuta kuin tuotannossa tavaraan työstettyä arvoa, joka jää yli, kun tuotantokustannukset c + v vähennetään w:stä. Edellä on esitetty, että vain ihmistyö luo uutta arvoa. Täten keskeiseksi tekijäksi w:n arvon kannalta muodostuu se, miten suuret vaihtelevan pääoman eli työvoiman uusintamiskustannukset v ovat suhteessa c:hen ja s:ään. Näin ollen ensimmäinen keskinen kaava tavaran w tavara-arvon muodostumisessa on lisäarvon suhdeluku 7 s'= s v. (1.2.) Kaavan osoittaja on lisäarvo s ja nimittäjä vaihtelevan pääoman uusintamiskustannukset v. Mitä enemmän työntekijät luovat lisäarvoa suhteessa oman palkkansa arvoon, sitä suurempi suhdeluku on. Toinen keskeinen w:n tavara-arvon ja w:tä tuottavan tuotantokapitalistin tuotantoprosessin uusintamisen kannalta on voiton suhdeluku 8 p ' = s C, (1.3.) jossa lisäarvo s jaetaan w:n uusintamiskustannuksin C = c + v. Mikäli tavara-arvo w on suurempi kuin kokonaispääoman C uusintamiskustannukset, on mahdollista, että w:tä tuottava tuotantokapitalisti tekee voittoa. Tämä tapahtuu kuitenkin ainoastaan sillä varauksella, että vaihdantakustannukset w:n vaihtaminen rahaan ei ole yhtä kallista tai kalliimpaa kuin lisäarvosumma s. Tuotannon ja vaihdannan kokonaisketjua voidaan hahmottaa kaavalla M C < v c (w (c+v))=s s t= p M ', (1.4.) jossa rahapääoma M muuttuu tuotannon (ensimmäinen rivi) ja vaihdannan (toinen rivi) kautta summaksi M' joka on suurempi kuin alun rahapääoma M. Vaihdantakustannuksia merkitään kaavassa (1.4.) merkillä t, joka kattaa varastoinnin, kuljetuksen ja kaupan kustannukset. Marx käyttää jaottelua tuottavaan ja tuottamattomaan työhön. Tuottava työ luo välittömästi uutta arvoa, tuottamaton puolestaan osallistuu tähän välittömään arvonluontiin vain välillisesti. Esimerkiksi leivän leipominen on välitöntä, arvoa luovaa työtä, mutta sen kuljettaminen ja myynti ovat vain osatoimia, jotka mahdollistavat leivonnan jatkuvuuden. Toisin sanoen kuljetus ja myynti ovat leivonnan uusintamisen edellytyksiä, mutta ne ovat riippuvaisia siitä arvosta, jonka leipoja siirtää työllään tavaraansa leipään. Kun ymmärretään erotus tuottavan ja tuottamattoman työn välillä, voidaan hahmottaa erikseen vielä tuottamattoman työn teoriaa Tuottamaton työ Huomattavan suuri osa yhteiskunnassa tehtävästä työstä on tuottamatonta. Osa työstä on arvoa säilyttävää työtä, kuten varastointia, vartiointia ja hallinnointia. Osa työstä keskittyy arvon luonnin suunnitteluun. Tällaisia töitä ovat muun muassa insinöörien, suunnittelijoiden ja valmistelevien 7 Ibid., Ibid., 58. 2

3 virkamiesten työt. Kaikki edellä mainitut työt ovat nykyaikaisen, hyvin monimutkaisen yhteiskunnan kannalta välttämättömiä. Välitön tuottavan työn tekijä, kuten leipuri, ei välttämättä enää kirjoita tavaransa leivän reseptiä, ei vastaa sen kuljetuksesta eikä myynnistä. Voi olla, että leipuri hoitaa myös raha- ja tositeliikenteensä välikäden kautta tilitoimistolla. Yksi suurimmista tuottamattoman työn toimialoista on pankki- ja rahoitusala. Rahoitusalan toiminta voidaan tiivistää seuraavaan yksinkertaiseen kaavaan M C M' (1.5.) jossa alkuperäinen sijoitus M laajenee M':ksi. Tämä tarkoittaa, että rahapääoma M muuntuu sijoitettuna ollessaan tuotantopääomaksi C ja palautuu tuotannossa syntyneen tavara-arvon myynnin jälkeen laajentuneena, korollisena rahasummana M' sijoittajalleen. Toisin kuin tuotantokapitalisti, jonka voitto on riippuvainen w:stä saatavasta lisäarvosta (ks. kaava (1.4.)), on rahakapitalisti riippuvainen korkotulosta. Korkoa ei voi kuitenkaan saada ilman, että tuotantokapitalisti, jolle rahakapitalisti on lainannut rahapääomaansa tuotantopääomaksi, tekee voittoa. Korko on aina rasite tuotantokapitalistille, jonka harjoittaman tuottavan työn hedelmistä on jaettava osa pois lainanlyhennyksinä ja korkomaksuina. Marxin käsitys rahoitusalasta tai sijoitustoiminnasta ei ole järin mairitteleva. Hänen mukaansa [k]oronkiskonta, niin kuin kauppakin, riistää annettua tuotantotapaa eikä luo sitä, suhteutuu siihen ulkopuolisella tavalla. Koronkiskonta pyrkii yksinkertaisesti säilyttämään tuotantotavan voidakseen aina uudestaan riistää sitä; se on vanhoillinen ja vain tekee tuotantotavan yhä kurjemmaksi. 9 Marxin latautunutta toteamusta on mahdollista hahmottaa matematiikan avulla ilman kielen luomaa mielikuvaa. Hahmotetaan tilannetta, jossa tuotantokapitalisti B lainaa rahakapitalistilta A summan euroa viideksi vuodeksi (n = 5) viiden prosentin korolla, jolloin i = 0,05. B aikoo lyhentää lainaansa tasaerin viidessä vuodessa eli euroa kerrallaan. B tietää nykyarvomenetelmän avulla, että PV = 1 (1+i) n (1.6.) eli velan nykyarvo (PV) on yhtä kuin kiinteät maksuerät (FP) jaettuna korolla (i) ja kiinteiden erien määrällä n. Kun tiedetään muuttujat, voidaan ne sijoittaa kaavaan (1.6.) ja saada tulokseksi PV = = (1.6.1) 5 1+0,05 Kun tiedetään, mikä on euron lainan nykyarvo, voidaan se euroa vähentää nimellisarvosta eli ja saada lopputulokseksi B:n lainan korollinen osuus euroa. Tämän verran B joutuu maksamaan A:lle miljoonan euron velastaan. Rasite on selkeästi olemassa, eikä B selviä lainastaan ilman, että hän kykenee lainaamallaan miljoonalla luomaan lisäarvosumman, joka on suurempi kuin edellä mainittu todellinen korkosumma euroa. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Se kuitenkin kielii siitä, minkälainen vaikutus tuottamattomalla työllä eli rahakapitalistin sijoituksella on tuottavan työn tekijään eli tuotantokapitalistiin B. Tässä esitettyä on mahdollista hahmottaa myös taulukossa. 9 Ibid.,

4 Y D i = D 1,05 C c v s s' p' I % 25% II % 25% III % 25% IV % 25% V % 25% Taulukossa tuotantokapitalisti ottaa vuonna I velkaa rahakapitalistilta yhteensä miljoonalla eurolla. Näin ollen D = Velan vuotuinen korko on viisi prosenttia eli i = 0,05. Tuotantokapitalisti ostaa koko velallaan pääomaa C ja jakaa sen siten, että kolme neljäsosaa pääomasta on kiinteää pääomaa (c = ) ja neljännes on vaihtelevaa pääomaa, työvoimaa (v = ). Lisäarvon suhdeluku on 100 prosenttia (s = 100 %), jolloin työntekijät luovat työssään palkkaansa vastaavan summan (s = ) lisäarvoa. Kun tuotannon tavara-arvo on täten yhteensä miljoonan euron arvoinen eli w = c v s, kykenee tuotantokapitalisti lyhentämään tavara-arvonsa lisäarvo-osuudella velkaansa vuosittain eurolla. Näin ollen tuotantokapitalisti kykenee taulukossa näkymättömänä vuonna VI tekemään jo voittoa ja maksamaan velkansa takaisin. Taulukon perusteella voidaan sanoa, että kaksi tekijää, (i) pääoman elimellinen koostumus C= c ja (ii) lisäarvon suhdeluku s'= s ovat ratkaisevia tekijöitä sille, v v kuinka paljon lisäarvoa tuotantokapitalisti kykenee tuottamaan välttämättömiin tuotantokustannuksiinsa c + v, joista hän ei pysty luistamaan ilman seuraamuksia. Rahoitusala on tuottamatonta työtä siinä mielessä, että sillä menestyminen pohjautuu muiden, tässä tuotantokapitalistin, menestykseen Rahoitusalan erikoispiirteitä Nykyaikaisilla rahoitusmarkkinoilla, joissa toimii sijoittajia, tallettajia ja sijoitus- ja talletuspankkeja, tuntuu rahoitus helposti eriytyneen omaksi maailmakseen, jossa rahaa syntyy irrallisena tuotannon kahleista. Sijoitus- eli investointipankkien kohdalla tämä voi pitää paikkansa, ainakin osittain. Sijoituspankit lainaavat rahaa talletuspankeilta ja sijoittajilta ja sijoittavat ne edelleen. Sijoituspankit, kuten surullisen kuuluisa Lehman Brothers, elivät näin ollen otto- ja antolainauskorkojensa erotuksesta, korkomarginaalista. Kun Lehman Brothersin ja muiden sijoituspankkien lainoittajat eivät kuitenkaan enää syksyllä 2008 suostuneet lainaamaan pankeille rahaa yhtä halvalla kuin aikaisemmin, ja pankkien velalliset alkoivat ajautua luottotappioihin, oli seurauksena konkurssiaalto. Lehman Brothersin kaltaiset sijoituspankit olivat toimineet pienellä omalla pääomalla ja harjoittaneet vivutusta eli kasvattaneet myöntämiensä luottojen suhdetta omaan pääomaansa niin suureksi, etteivät ne kyenneet enää selviytymään veloistaan. Ajankohtainen toteamus syksyn 2008 aikoihin olikin, että on the left, there is nothing right and on the right there is nothing left. Tällä viitattiin pankkien taseisiin, joissa vasemmalla eli vastaavaa-puolella ei ollut enää tilejä, jotka olisivat taanneet tasaisen rahavirran, jonka avulla pankit olisivat selvinneet omista veloistaan taseen vastattavaa-puolella. Ketjut Lehman Brothersin ja muiden sijoituspankkien tappioiden takana ovat moninaiset. Ne kuitenkin päättyvät tavalla tai toisella yhteiskunnan tuottamaan kokonaisarvosummaan, jota Lehman Brothersin pääkonttori New Yorkissa. Kuva: Wikimedia Commons 4

5 voidaan merkitä w:llä. Vaikka sijoitusalalla ja suoranaisessa keinottelussa liikkuvat rahasummat ovat monikymmenkertaisia koko maailman bruttokansantuotteeseen verrattuna, ovat rahoitusalan summatkin palautettavissa lopulta siihen kansantuotteen arvonlisäykseen, jonka tuottavan työn tekijät luovat työllään. Suurin osa maailmassa olevasta rahasta onkin johdettu johdannaisten avulla kohde-etuuksista. Vaikka osa kohde-etuuksista onkin perinteisiä tavara-arvoja, kuten viljaa, öljyä ja kaasua, on maailmassa mahdollista tehdä rahaa myös periaatteessa vain bitteinä olemassa olevien asioiden, kuten valuuttakurssien muutosten pohjalta. Loppujen lopuksi koko rahoitusala perustuu siihen, miten hyvin luottamus rahan arvoon ja velallisten maksukykyyn säilyy. Tämä luottamus taas on johdettavissa todellisen tuotantotalouden kehitysnäkymistä. Luottamusvaade tekee alasta myös periaatteessa varsin epävakaan, kuten nähdään seuraavaksi (ks. kappale 3.2.). 3. Käytäntöä tuottavan ja tuottamattoman työn vertailua 3.1. Voiton suhdeluku teollisuudessa vuosina Teollisuus on helppo mieltää tuottavan työn alaksi. Teollisuudessa luodaan välittömällä tuottavalla työllä tavara-arvoja joko väli- tai lopputuotekäyttöön. Teollisuuden kohdalla Marxin teoriaa voiton suhdeluvun laskutendenssistä on verrattain helppo koetella. Mikäli pääoman elimellinen koostumus ja lisäarvon ja voiton suhdeluvut ovat muuttuneet käänteisesti suhteessa toisiinsa eli elimellinen koostumus on kasvanut samalla, kun jälkimmäiset suhdeluvut ovat laskeneet, voi Marxin Pääoman kolmannessa kirjassa lausuma hypoteesi pitää paikkansa. 10 Taulukoidaan aluksi ne muuttujat, joita seuraavissa kuvaajissa on käytetty kuvaamaan Marxin kaavoja (1.2.), (1.3.) ja (1.4.). Marx Tilastokeskus Selite s B1NPHT Arvonlisäys, netto perushintaan c TOT Kiinteän pääoman nettomuodostus v D1K Palkansaajakorvaukset p B2NT Toimintaylijäämä Katsotaan tämän jälkeen, miten Suomen teollisuuden pääoman elimellinen koostumus on kehittynyt tarkasteltuna ajanjaksona Kuvaaja 1. Pääoman elimellinen koostumus teollisuudessa % 350% 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% Lähde: Tilastokeskus 10 Ibid.,

6 Pääoman elimellinen koostumus on tässä mitattu jakamalla kiinteän pääoman nettokanta (TOT) työntekijäkorvauksilla (D1K). Tästä saadaan kaava C= TOT D1K (1.7.) Havaitaan mielenkiintoinen muutos elimellisessä koostumuksessa vuoden 1993 jälkeen. Suomen teollisuuden kiinteän pääoman nettokannan rahallinen arvo on tuon vuoden jälkeen laskenut selvästi tarkastelujakson alkuvuotta 1976 alemmas. Tiedetään Marxin teorian pohjalta, että voiton suhdeluvun määrittäjänä on lisäarvon suhdeluku ja lisäarvon luovat työntekijät eli vaihteleva pääoma. Tätä voidaan tehdä ymmärrettävämmäksi yksinkertaisessa taulukossa, jossa lisäarvon suhdeluku on oletusarvoisesti aina sata prosenttia. 11 C c v s s' p' I % 20% II % 60% III % 80% Luettaessa rivejä I III vasemmalta oikealle havaitaan, että s':n ollessa aina 100 %, on voiton suhdeluku p' aina yhtä suuri kuin lisäarvo-osuus s suhteessa vaihtelevaan pääomaan v. Taulukko on selvä yksinkertaistus. Todellisuudessa lisäarvon suhdeluku on ollut huomattavasti korkeampi kuin 1:1 suhteessa työntekijöiden työstään saamiin korvauksiin. Tämä on selkeästi havaittavissa kuvaajasta 2. Kuvaaja 2. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut teollisuudessa % 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% s' p' Lähde: Tilastokeskus Lisäarvon suhdeluku s' on ollut paljon korkeampi kuin voiton suhdeluku p'. Suhdelukujen kehitys on ollut suunnilleen saman suuntainen. Pearsonin r on melko pieni 0,385. Suhdelukujen välillä on tästä huolimatta kuitenkin selkeä riippuvuussuhde. Riippuvuuden havaitseminen ei kuitenkaan vaadi edes tilastollisten menetelmien käyttöä, vaan se on todennettavissa silmämääräisestikin. Lisäarvon suhdeluku on kuten aiemmin todettu paljon korkeampi kuin Marxin useimmissa esimerkeissä Lisäarvon suhdeluvun ei luonnollisestikaan tarvitse aina olla 100 %. Historiallisesti suhdeluku on ollut suomalaisessa teollisuudessa paljon korkeampi (ks. kuvaaja 2.). 12 Ks. esim. Marx 1980, 60. 6

7 Kuvaajan 2. lisäarvon suhdeluku on laskettu kaavalla s'= B1NPHT D1K (1.7.) ja voiton suhdeluku kaavalla p' = B2NT B1NPHT. (1.8.) Kuvaajan 1. pääoman elimellisen koostumuksen ja kuvaajan 2. voiton suhdeluvun välillä on negatiivinen korrelaatio (r = 0,550). Tämä tuo vahvistusta Marxin teorialle pääoman elimellisen koostumuksen ja voiton suhdeluvun välisestä suhteesta. Mitä vähemmän kiinteää pääomaa suomalaisilla teollisuusyrityksillä on ollut työntekijäkorvauksiinsa, sitä enemmän ne ovat luoneet lisäarvoa ja voittoa toimintaylijäämän muodossa. Yhteiskuntatieteiden mittakaavassa r = 0,550 on kohtuullisen vahva todiste Marxin teorian puolesta. Se ei kuitenkaan missään nimessä vielä todista teoriaa. Tämän tutkielman piiriin ei kuulu myöskään selvittää niitä moninaisia historiallisia tekijöitä, jotka selittäisivät edellä esitettyjä kuvaajia tässä esitettyä täydellisemmin. Tutustutaan seuraavaksi lisäarvon ja voiton suhdelukujen kehitykseen rahoitusalalla Voiton suhdeluku rahoitusalalla Rahoitusala on marxilaisen teorian mukaisesti tuottamaton ala. Rahoitus elää korkotuloista ja korkomarginaaleista. Talletuspankit ottavat vastaan talletuksia, maksavat niille korkoja ja lainaavat vastaanottamansa talletukset eteenpäin korkeammalla korolla. Talletuspankit ovat täten riippuvaisia yleisön sen tilille tallettamista rahoista. Kuitenkin vain osa pankeista on ainoastaan talletuspankkeja. Suuri osa pankeista harjoittaa myös omaa sijoitustoimintaa ja lainaa muilta pankeilta rahaa toimintaansa. Näin ollen pelkät talletukset, jotka perustuvat palkka- ja pääomatuloihin, eivät ole pankkien rahan lähteenä. Katsotaan seuraavaksi lisäarvon ja voiton suhdelukuja rahoitusalalla vuosilta % 250% Kuvaaja 3. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut rahoitusalalla % 150% 100% s' p' 50% 0% Lähde: Tilastokeskus 7

8 Rahoitusalalla on nähtävissä teollisuutta vahvempi yhteys lisäarvon ja voiton suhdelukujen välillä. Näin ollen ei olekaan ihme, että Pearsonin r on 0,663 eli selvästi suurempi kuin kuvaajan 2. pohjalta saatu korrelaatio. Rahoitusalalla lisäarvon ja voittojen kehitykset ovat olleet epätasaisempia kuin teollisuudessa. Tämä johtuu pitkälti alan epävakaisuudesta. Rahoitusmarkkinoilla tuotto-odotusten laadinta ja taloudellinen mikrotason suunnittelu on paljon hankalampaa kuin teollisuudessa, joka seuraa huomattavasti hidasliikkeisempiä kysyntä- ja tarjontakehityksiä. Erityisesti elintarviketeollisuudessa liikkeet ovat yleensä varsin hitaita ruuan kysynnän pysyessä pitkiä aikoja samana. Rahoitusalalla arvopaperikauppaa ohjaa taasen tietokoneiden ja -ohjelmien tuoma kaupankäynnin automaatio ja nopeiden liikkeiden luoma heikko ennustettavuus. Jatkotutkimuksen kannalta lupaavaa on, että teollisuuden ja rahoitusmarkkinoiden voiton suhdelukujen välillä on jonkinlainen tilastollisesti merkittävä side. Pearsonin r = 0,603, joka viittaa keskivahvaan korrelaatioon. 4. Lopuksi Toimialojen välillä on aina kehityseroja. Näin ollen ei olekaan ihme, että verrattaessa esitettyjä teollisuuden ja rahoitusalan kuvaajia koko kansantalouden lisäarvon- ja voiton suhdelukulaskelmiin, saadaan toisiaan muistuttavia, mutta kuitenkin poikkeavia kuvaajia. Koko kansantalouden tasolla on selvää, että toimialojen väliset erot tasoittuvat. Rahapääomat virtaavat verrattain nopeasti tuottamattomilta toimialoilta tuottaville. Toisaalta sijoittajat etsivät jatkuvasti uusia sijoituskohteita, joista käytävä kilpailu on vähäisempää. Tällä sijoittajat pyrkivät luomaan väliaikaisia monopolirahoittajan asemia ja varmistamaan, että kilpailevat sijoittajat eivät alhaisemmilla korkotarjouksillaan heikennä heidän rahapääomansa tuottoja. 13 Kansantuotelaskelmat ottavat huomioon koko taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvon. Tämä selittää osaltaan, miksi korrelaatio s':n ja p':n välillä on tässä kuvaajassa 4. niinkin suuri kuin r = 0,971. Kuvaaja 4. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut Suomessa % 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% s' p' Yhtä kaikki: voiton suhdelukujen vertailu eri toimialojen välillä on kiintoisaa ja parhaimmillaan hyvin valaisevaa. Historiallisesti määräytyneet syyt, kuten talous- ja veropolitiikan muutokset sekä maailmankaupan kehitys ovat välttämättömiä lisäyksiä tässä tutkittuun. Niiden selvittäminen on kuitenkin selvemmin taloushistorian tehtävänä, eikä niitä näin ollen ole otettu mukaan tähän 13 Ibid., 158. Lähde: Tilastokeskus 8

9 teoreettis-tilastolliseen tutkimukseen. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa, että tämän tutkielman alussa esitetty hypoteesi on näin ollen kumottu: teollisuuden ja rahoitusalan lisäarvon ja voiton suhdeluvut ovat kehittyneet suunnilleen samansuuntaisesti, eivät päinvastaisesti. Tämä kertoo pikemminkin siitä, että teollisuus ja rahoitus ovat positiivisesti, eivät negatiivisesti keskinäisriippuvaiset. Lähteet WWW-lähteet Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskuksen tietokanta <http:// /database/statfin/kan/vtp/vtp_fi.asp> [haettu ] Kirjallisuus Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova

10 10

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Arkijärjen koettelua. Saska Heino

Arkijärjen koettelua. Saska Heino Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia

Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot