Voiton suhdeluvun vertailua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voiton suhdeluvun vertailua"

Transkriptio

1 Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan velka ja voitto ovat kytketty toisiinsa pitkällä, mutta erottamattomalla ketjulla. Rahapääoman ja velan kasautuminen seuraavat toisiaan. Vaikka ne voivat olla ajallisesti erotettuja toisistaan, on niiden välillä lähes aina syy-seuraussuhde, jonka alun ja lopun paikantaminen voi olla toisinaan hyvinkin vaikeaa. Marx kiistää rahoitusmarkkinakriisien väistämisen olevan mahdollista. 2 Kapitalistinen tuotantotapa ehdollistuu hänen mukaansa kuuluisaan voiton suhdelukuun, jolla on tendenssi laskea. 3 Rahoitusmarkkinoiden ja tuotannon kehittyminen voivat tapahtua vastakkaisiin suuntiin. Liikepankkitoiminnan kannalta tämä merkitsee, että omaisuuden kasautuminen voi tapahtua aivan eri suuntaan kuin todellinen kasautuminen, mutta se todistaa joka tapauksessa, että he [pankkiirit] pistävät taskuunsa sievoisen osan viimeksi mainitusta. 4 Logiikka esitetyn lainauksen takana on pitävä mikäli tuotantokapitalistit ovat pakotettuja ottamaan luottoa rahakapitalisteilta, joutuvat he maksamaan jälkimmäisille korkoa tavarastaan saamastaan liikevoitosta. Esitetyn pohjalta voidaan esittää hypoteesi: tuotantoalan yritysten voitto ja velka ovat kulkeneet vastakkaisiin suuntiin siten, että niiden välillä on negatiivinen korrelaatio. Hypoteesia on seuraavassa koeteltu kansantalouden tilinpidon 5 avulla. 2. Teoriaa 2.1. Tuottava työ Marxin arvoteorian mukaisesti vain ihmistyö luo uutta arvoa. Näin ollen työvoiman osuudella tuotantokapitalistien kokonaispääomassa on keskeinen merkitys sille, kuinka paljon uutta arvoa tuotannon aikana kasautuu tuotettavaan tavaraan. Tavaralla tarkoitetaan tässä kaikkia hyödykkeitä palveluita, väli- ja lopputuotteita joita vaihdetaan markkinoilla toisiinsa ja rahaan. Ajatellaan, että tuotetaan yhtä tavaraa w 1, jonka valmistaminen edellyttää aikaisempia työvaiheita w 0,25 ja w 0,75. Alaindeksit kuvaavat työvaiheiden luomaa arvonlisäystä tavaraan w 1. Tavara w 1 voi olla vaikkapa leipä, jonka valmistaminen edellyttää viljan kasvatusta ja puintia ( w 0,25 ) ja siementen jauhamista ( w 0,75 ) ja leivän leipomista ( w 1 ). Keskeinen käsite tavaralle ja arvolle on tavara-arvo 6 [sic!]. Tavara-arvo merkitään Marxin mukaan kaavaan w = c + v + s, (1.1.) 1 Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova 1980, Marx 1980, Ibid., 50 57, Ibid., Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus <http:// /database/statfin/kan/vtp/vtp_fi.asp> [haettu ] 6 Marx 1980, 34. 1

2 jossa w = tavaran kokonaisarvo, c = kiinteän pääoman uusintamiskustannus, v = vaihtelevan pääoman uusintamiskustannus eli työntekijöiden palkka ja s = lisäarvo eli arvo, joka jää jäljelle tavaran tavara-arvosta w, kun siitä on vähennetty uusintamiskustannukset c + v. Kun edellä mainitut kustannukset on vähennetty w:stä ja mikäli c + v < w, jää tavara-arvosta jäljelle lisäarvoa s. Lisäarvo ei itsessään ole täten mitään muuta kuin tuotannossa tavaraan työstettyä arvoa, joka jää yli, kun tuotantokustannukset c + v vähennetään w:stä. Edellä on esitetty, että vain ihmistyö luo uutta arvoa. Täten keskeiseksi tekijäksi w:n arvon kannalta muodostuu se, miten suuret vaihtelevan pääoman eli työvoiman uusintamiskustannukset v ovat suhteessa c:hen ja s:ään. Näin ollen ensimmäinen keskinen kaava tavaran w tavara-arvon muodostumisessa on lisäarvon suhdeluku 7 s'= s v. (1.2.) Kaavan osoittaja on lisäarvo s ja nimittäjä vaihtelevan pääoman uusintamiskustannukset v. Mitä enemmän työntekijät luovat lisäarvoa suhteessa oman palkkansa arvoon, sitä suurempi suhdeluku on. Toinen keskeinen w:n tavara-arvon ja w:tä tuottavan tuotantokapitalistin tuotantoprosessin uusintamisen kannalta on voiton suhdeluku 8 p ' = s C, (1.3.) jossa lisäarvo s jaetaan w:n uusintamiskustannuksin C = c + v. Mikäli tavara-arvo w on suurempi kuin kokonaispääoman C uusintamiskustannukset, on mahdollista, että w:tä tuottava tuotantokapitalisti tekee voittoa. Tämä tapahtuu kuitenkin ainoastaan sillä varauksella, että vaihdantakustannukset w:n vaihtaminen rahaan ei ole yhtä kallista tai kalliimpaa kuin lisäarvosumma s. Tuotannon ja vaihdannan kokonaisketjua voidaan hahmottaa kaavalla M C < v c (w (c+v))=s s t= p M ', (1.4.) jossa rahapääoma M muuttuu tuotannon (ensimmäinen rivi) ja vaihdannan (toinen rivi) kautta summaksi M' joka on suurempi kuin alun rahapääoma M. Vaihdantakustannuksia merkitään kaavassa (1.4.) merkillä t, joka kattaa varastoinnin, kuljetuksen ja kaupan kustannukset. Marx käyttää jaottelua tuottavaan ja tuottamattomaan työhön. Tuottava työ luo välittömästi uutta arvoa, tuottamaton puolestaan osallistuu tähän välittömään arvonluontiin vain välillisesti. Esimerkiksi leivän leipominen on välitöntä, arvoa luovaa työtä, mutta sen kuljettaminen ja myynti ovat vain osatoimia, jotka mahdollistavat leivonnan jatkuvuuden. Toisin sanoen kuljetus ja myynti ovat leivonnan uusintamisen edellytyksiä, mutta ne ovat riippuvaisia siitä arvosta, jonka leipoja siirtää työllään tavaraansa leipään. Kun ymmärretään erotus tuottavan ja tuottamattoman työn välillä, voidaan hahmottaa erikseen vielä tuottamattoman työn teoriaa Tuottamaton työ Huomattavan suuri osa yhteiskunnassa tehtävästä työstä on tuottamatonta. Osa työstä on arvoa säilyttävää työtä, kuten varastointia, vartiointia ja hallinnointia. Osa työstä keskittyy arvon luonnin suunnitteluun. Tällaisia töitä ovat muun muassa insinöörien, suunnittelijoiden ja valmistelevien 7 Ibid., Ibid., 58. 2

3 virkamiesten työt. Kaikki edellä mainitut työt ovat nykyaikaisen, hyvin monimutkaisen yhteiskunnan kannalta välttämättömiä. Välitön tuottavan työn tekijä, kuten leipuri, ei välttämättä enää kirjoita tavaransa leivän reseptiä, ei vastaa sen kuljetuksesta eikä myynnistä. Voi olla, että leipuri hoitaa myös raha- ja tositeliikenteensä välikäden kautta tilitoimistolla. Yksi suurimmista tuottamattoman työn toimialoista on pankki- ja rahoitusala. Rahoitusalan toiminta voidaan tiivistää seuraavaan yksinkertaiseen kaavaan M C M' (1.5.) jossa alkuperäinen sijoitus M laajenee M':ksi. Tämä tarkoittaa, että rahapääoma M muuntuu sijoitettuna ollessaan tuotantopääomaksi C ja palautuu tuotannossa syntyneen tavara-arvon myynnin jälkeen laajentuneena, korollisena rahasummana M' sijoittajalleen. Toisin kuin tuotantokapitalisti, jonka voitto on riippuvainen w:stä saatavasta lisäarvosta (ks. kaava (1.4.)), on rahakapitalisti riippuvainen korkotulosta. Korkoa ei voi kuitenkaan saada ilman, että tuotantokapitalisti, jolle rahakapitalisti on lainannut rahapääomaansa tuotantopääomaksi, tekee voittoa. Korko on aina rasite tuotantokapitalistille, jonka harjoittaman tuottavan työn hedelmistä on jaettava osa pois lainanlyhennyksinä ja korkomaksuina. Marxin käsitys rahoitusalasta tai sijoitustoiminnasta ei ole järin mairitteleva. Hänen mukaansa [k]oronkiskonta, niin kuin kauppakin, riistää annettua tuotantotapaa eikä luo sitä, suhteutuu siihen ulkopuolisella tavalla. Koronkiskonta pyrkii yksinkertaisesti säilyttämään tuotantotavan voidakseen aina uudestaan riistää sitä; se on vanhoillinen ja vain tekee tuotantotavan yhä kurjemmaksi. 9 Marxin latautunutta toteamusta on mahdollista hahmottaa matematiikan avulla ilman kielen luomaa mielikuvaa. Hahmotetaan tilannetta, jossa tuotantokapitalisti B lainaa rahakapitalistilta A summan euroa viideksi vuodeksi (n = 5) viiden prosentin korolla, jolloin i = 0,05. B aikoo lyhentää lainaansa tasaerin viidessä vuodessa eli euroa kerrallaan. B tietää nykyarvomenetelmän avulla, että PV = 1 (1+i) n (1.6.) eli velan nykyarvo (PV) on yhtä kuin kiinteät maksuerät (FP) jaettuna korolla (i) ja kiinteiden erien määrällä n. Kun tiedetään muuttujat, voidaan ne sijoittaa kaavaan (1.6.) ja saada tulokseksi PV = = (1.6.1) 5 1+0,05 Kun tiedetään, mikä on euron lainan nykyarvo, voidaan se euroa vähentää nimellisarvosta eli ja saada lopputulokseksi B:n lainan korollinen osuus euroa. Tämän verran B joutuu maksamaan A:lle miljoonan euron velastaan. Rasite on selkeästi olemassa, eikä B selviä lainastaan ilman, että hän kykenee lainaamallaan miljoonalla luomaan lisäarvosumman, joka on suurempi kuin edellä mainittu todellinen korkosumma euroa. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Se kuitenkin kielii siitä, minkälainen vaikutus tuottamattomalla työllä eli rahakapitalistin sijoituksella on tuottavan työn tekijään eli tuotantokapitalistiin B. Tässä esitettyä on mahdollista hahmottaa myös taulukossa. 9 Ibid.,

4 Y D i = D 1,05 C c v s s' p' I % 25% II % 25% III % 25% IV % 25% V % 25% Taulukossa tuotantokapitalisti ottaa vuonna I velkaa rahakapitalistilta yhteensä miljoonalla eurolla. Näin ollen D = Velan vuotuinen korko on viisi prosenttia eli i = 0,05. Tuotantokapitalisti ostaa koko velallaan pääomaa C ja jakaa sen siten, että kolme neljäsosaa pääomasta on kiinteää pääomaa (c = ) ja neljännes on vaihtelevaa pääomaa, työvoimaa (v = ). Lisäarvon suhdeluku on 100 prosenttia (s = 100 %), jolloin työntekijät luovat työssään palkkaansa vastaavan summan (s = ) lisäarvoa. Kun tuotannon tavara-arvo on täten yhteensä miljoonan euron arvoinen eli w = c v s, kykenee tuotantokapitalisti lyhentämään tavara-arvonsa lisäarvo-osuudella velkaansa vuosittain eurolla. Näin ollen tuotantokapitalisti kykenee taulukossa näkymättömänä vuonna VI tekemään jo voittoa ja maksamaan velkansa takaisin. Taulukon perusteella voidaan sanoa, että kaksi tekijää, (i) pääoman elimellinen koostumus C= c ja (ii) lisäarvon suhdeluku s'= s ovat ratkaisevia tekijöitä sille, v v kuinka paljon lisäarvoa tuotantokapitalisti kykenee tuottamaan välttämättömiin tuotantokustannuksiinsa c + v, joista hän ei pysty luistamaan ilman seuraamuksia. Rahoitusala on tuottamatonta työtä siinä mielessä, että sillä menestyminen pohjautuu muiden, tässä tuotantokapitalistin, menestykseen Rahoitusalan erikoispiirteitä Nykyaikaisilla rahoitusmarkkinoilla, joissa toimii sijoittajia, tallettajia ja sijoitus- ja talletuspankkeja, tuntuu rahoitus helposti eriytyneen omaksi maailmakseen, jossa rahaa syntyy irrallisena tuotannon kahleista. Sijoitus- eli investointipankkien kohdalla tämä voi pitää paikkansa, ainakin osittain. Sijoituspankit lainaavat rahaa talletuspankeilta ja sijoittajilta ja sijoittavat ne edelleen. Sijoituspankit, kuten surullisen kuuluisa Lehman Brothers, elivät näin ollen otto- ja antolainauskorkojensa erotuksesta, korkomarginaalista. Kun Lehman Brothersin ja muiden sijoituspankkien lainoittajat eivät kuitenkaan enää syksyllä 2008 suostuneet lainaamaan pankeille rahaa yhtä halvalla kuin aikaisemmin, ja pankkien velalliset alkoivat ajautua luottotappioihin, oli seurauksena konkurssiaalto. Lehman Brothersin kaltaiset sijoituspankit olivat toimineet pienellä omalla pääomalla ja harjoittaneet vivutusta eli kasvattaneet myöntämiensä luottojen suhdetta omaan pääomaansa niin suureksi, etteivät ne kyenneet enää selviytymään veloistaan. Ajankohtainen toteamus syksyn 2008 aikoihin olikin, että on the left, there is nothing right and on the right there is nothing left. Tällä viitattiin pankkien taseisiin, joissa vasemmalla eli vastaavaa-puolella ei ollut enää tilejä, jotka olisivat taanneet tasaisen rahavirran, jonka avulla pankit olisivat selvinneet omista veloistaan taseen vastattavaa-puolella. Ketjut Lehman Brothersin ja muiden sijoituspankkien tappioiden takana ovat moninaiset. Ne kuitenkin päättyvät tavalla tai toisella yhteiskunnan tuottamaan kokonaisarvosummaan, jota Lehman Brothersin pääkonttori New Yorkissa. Kuva: Wikimedia Commons 4

5 voidaan merkitä w:llä. Vaikka sijoitusalalla ja suoranaisessa keinottelussa liikkuvat rahasummat ovat monikymmenkertaisia koko maailman bruttokansantuotteeseen verrattuna, ovat rahoitusalan summatkin palautettavissa lopulta siihen kansantuotteen arvonlisäykseen, jonka tuottavan työn tekijät luovat työllään. Suurin osa maailmassa olevasta rahasta onkin johdettu johdannaisten avulla kohde-etuuksista. Vaikka osa kohde-etuuksista onkin perinteisiä tavara-arvoja, kuten viljaa, öljyä ja kaasua, on maailmassa mahdollista tehdä rahaa myös periaatteessa vain bitteinä olemassa olevien asioiden, kuten valuuttakurssien muutosten pohjalta. Loppujen lopuksi koko rahoitusala perustuu siihen, miten hyvin luottamus rahan arvoon ja velallisten maksukykyyn säilyy. Tämä luottamus taas on johdettavissa todellisen tuotantotalouden kehitysnäkymistä. Luottamusvaade tekee alasta myös periaatteessa varsin epävakaan, kuten nähdään seuraavaksi (ks. kappale 3.2.). 3. Käytäntöä tuottavan ja tuottamattoman työn vertailua 3.1. Voiton suhdeluku teollisuudessa vuosina Teollisuus on helppo mieltää tuottavan työn alaksi. Teollisuudessa luodaan välittömällä tuottavalla työllä tavara-arvoja joko väli- tai lopputuotekäyttöön. Teollisuuden kohdalla Marxin teoriaa voiton suhdeluvun laskutendenssistä on verrattain helppo koetella. Mikäli pääoman elimellinen koostumus ja lisäarvon ja voiton suhdeluvut ovat muuttuneet käänteisesti suhteessa toisiinsa eli elimellinen koostumus on kasvanut samalla, kun jälkimmäiset suhdeluvut ovat laskeneet, voi Marxin Pääoman kolmannessa kirjassa lausuma hypoteesi pitää paikkansa. 10 Taulukoidaan aluksi ne muuttujat, joita seuraavissa kuvaajissa on käytetty kuvaamaan Marxin kaavoja (1.2.), (1.3.) ja (1.4.). Marx Tilastokeskus Selite s B1NPHT Arvonlisäys, netto perushintaan c TOT Kiinteän pääoman nettomuodostus v D1K Palkansaajakorvaukset p B2NT Toimintaylijäämä Katsotaan tämän jälkeen, miten Suomen teollisuuden pääoman elimellinen koostumus on kehittynyt tarkasteltuna ajanjaksona Kuvaaja 1. Pääoman elimellinen koostumus teollisuudessa % 350% 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% Lähde: Tilastokeskus 10 Ibid.,

6 Pääoman elimellinen koostumus on tässä mitattu jakamalla kiinteän pääoman nettokanta (TOT) työntekijäkorvauksilla (D1K). Tästä saadaan kaava C= TOT D1K (1.7.) Havaitaan mielenkiintoinen muutos elimellisessä koostumuksessa vuoden 1993 jälkeen. Suomen teollisuuden kiinteän pääoman nettokannan rahallinen arvo on tuon vuoden jälkeen laskenut selvästi tarkastelujakson alkuvuotta 1976 alemmas. Tiedetään Marxin teorian pohjalta, että voiton suhdeluvun määrittäjänä on lisäarvon suhdeluku ja lisäarvon luovat työntekijät eli vaihteleva pääoma. Tätä voidaan tehdä ymmärrettävämmäksi yksinkertaisessa taulukossa, jossa lisäarvon suhdeluku on oletusarvoisesti aina sata prosenttia. 11 C c v s s' p' I % 20% II % 60% III % 80% Luettaessa rivejä I III vasemmalta oikealle havaitaan, että s':n ollessa aina 100 %, on voiton suhdeluku p' aina yhtä suuri kuin lisäarvo-osuus s suhteessa vaihtelevaan pääomaan v. Taulukko on selvä yksinkertaistus. Todellisuudessa lisäarvon suhdeluku on ollut huomattavasti korkeampi kuin 1:1 suhteessa työntekijöiden työstään saamiin korvauksiin. Tämä on selkeästi havaittavissa kuvaajasta 2. Kuvaaja 2. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut teollisuudessa % 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% s' p' Lähde: Tilastokeskus Lisäarvon suhdeluku s' on ollut paljon korkeampi kuin voiton suhdeluku p'. Suhdelukujen kehitys on ollut suunnilleen saman suuntainen. Pearsonin r on melko pieni 0,385. Suhdelukujen välillä on tästä huolimatta kuitenkin selkeä riippuvuussuhde. Riippuvuuden havaitseminen ei kuitenkaan vaadi edes tilastollisten menetelmien käyttöä, vaan se on todennettavissa silmämääräisestikin. Lisäarvon suhdeluku on kuten aiemmin todettu paljon korkeampi kuin Marxin useimmissa esimerkeissä Lisäarvon suhdeluvun ei luonnollisestikaan tarvitse aina olla 100 %. Historiallisesti suhdeluku on ollut suomalaisessa teollisuudessa paljon korkeampi (ks. kuvaaja 2.). 12 Ks. esim. Marx 1980, 60. 6

7 Kuvaajan 2. lisäarvon suhdeluku on laskettu kaavalla s'= B1NPHT D1K (1.7.) ja voiton suhdeluku kaavalla p' = B2NT B1NPHT. (1.8.) Kuvaajan 1. pääoman elimellisen koostumuksen ja kuvaajan 2. voiton suhdeluvun välillä on negatiivinen korrelaatio (r = 0,550). Tämä tuo vahvistusta Marxin teorialle pääoman elimellisen koostumuksen ja voiton suhdeluvun välisestä suhteesta. Mitä vähemmän kiinteää pääomaa suomalaisilla teollisuusyrityksillä on ollut työntekijäkorvauksiinsa, sitä enemmän ne ovat luoneet lisäarvoa ja voittoa toimintaylijäämän muodossa. Yhteiskuntatieteiden mittakaavassa r = 0,550 on kohtuullisen vahva todiste Marxin teorian puolesta. Se ei kuitenkaan missään nimessä vielä todista teoriaa. Tämän tutkielman piiriin ei kuulu myöskään selvittää niitä moninaisia historiallisia tekijöitä, jotka selittäisivät edellä esitettyjä kuvaajia tässä esitettyä täydellisemmin. Tutustutaan seuraavaksi lisäarvon ja voiton suhdelukujen kehitykseen rahoitusalalla Voiton suhdeluku rahoitusalalla Rahoitusala on marxilaisen teorian mukaisesti tuottamaton ala. Rahoitus elää korkotuloista ja korkomarginaaleista. Talletuspankit ottavat vastaan talletuksia, maksavat niille korkoja ja lainaavat vastaanottamansa talletukset eteenpäin korkeammalla korolla. Talletuspankit ovat täten riippuvaisia yleisön sen tilille tallettamista rahoista. Kuitenkin vain osa pankeista on ainoastaan talletuspankkeja. Suuri osa pankeista harjoittaa myös omaa sijoitustoimintaa ja lainaa muilta pankeilta rahaa toimintaansa. Näin ollen pelkät talletukset, jotka perustuvat palkka- ja pääomatuloihin, eivät ole pankkien rahan lähteenä. Katsotaan seuraavaksi lisäarvon ja voiton suhdelukuja rahoitusalalla vuosilta % 250% Kuvaaja 3. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut rahoitusalalla % 150% 100% s' p' 50% 0% Lähde: Tilastokeskus 7

8 Rahoitusalalla on nähtävissä teollisuutta vahvempi yhteys lisäarvon ja voiton suhdelukujen välillä. Näin ollen ei olekaan ihme, että Pearsonin r on 0,663 eli selvästi suurempi kuin kuvaajan 2. pohjalta saatu korrelaatio. Rahoitusalalla lisäarvon ja voittojen kehitykset ovat olleet epätasaisempia kuin teollisuudessa. Tämä johtuu pitkälti alan epävakaisuudesta. Rahoitusmarkkinoilla tuotto-odotusten laadinta ja taloudellinen mikrotason suunnittelu on paljon hankalampaa kuin teollisuudessa, joka seuraa huomattavasti hidasliikkeisempiä kysyntä- ja tarjontakehityksiä. Erityisesti elintarviketeollisuudessa liikkeet ovat yleensä varsin hitaita ruuan kysynnän pysyessä pitkiä aikoja samana. Rahoitusalalla arvopaperikauppaa ohjaa taasen tietokoneiden ja -ohjelmien tuoma kaupankäynnin automaatio ja nopeiden liikkeiden luoma heikko ennustettavuus. Jatkotutkimuksen kannalta lupaavaa on, että teollisuuden ja rahoitusmarkkinoiden voiton suhdelukujen välillä on jonkinlainen tilastollisesti merkittävä side. Pearsonin r = 0,603, joka viittaa keskivahvaan korrelaatioon. 4. Lopuksi Toimialojen välillä on aina kehityseroja. Näin ollen ei olekaan ihme, että verrattaessa esitettyjä teollisuuden ja rahoitusalan kuvaajia koko kansantalouden lisäarvon- ja voiton suhdelukulaskelmiin, saadaan toisiaan muistuttavia, mutta kuitenkin poikkeavia kuvaajia. Koko kansantalouden tasolla on selvää, että toimialojen väliset erot tasoittuvat. Rahapääomat virtaavat verrattain nopeasti tuottamattomilta toimialoilta tuottaville. Toisaalta sijoittajat etsivät jatkuvasti uusia sijoituskohteita, joista käytävä kilpailu on vähäisempää. Tällä sijoittajat pyrkivät luomaan väliaikaisia monopolirahoittajan asemia ja varmistamaan, että kilpailevat sijoittajat eivät alhaisemmilla korkotarjouksillaan heikennä heidän rahapääomansa tuottoja. 13 Kansantuotelaskelmat ottavat huomioon koko taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvon. Tämä selittää osaltaan, miksi korrelaatio s':n ja p':n välillä on tässä kuvaajassa 4. niinkin suuri kuin r = 0,971. Kuvaaja 4. Lisäarvon ja voiton suhdeluvut Suomessa % 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% s' p' Yhtä kaikki: voiton suhdelukujen vertailu eri toimialojen välillä on kiintoisaa ja parhaimmillaan hyvin valaisevaa. Historiallisesti määräytyneet syyt, kuten talous- ja veropolitiikan muutokset sekä maailmankaupan kehitys ovat välttämättömiä lisäyksiä tässä tutkittuun. Niiden selvittäminen on kuitenkin selvemmin taloushistorian tehtävänä, eikä niitä näin ollen ole otettu mukaan tähän 13 Ibid., 158. Lähde: Tilastokeskus 8

9 teoreettis-tilastolliseen tutkimukseen. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa, että tämän tutkielman alussa esitetty hypoteesi on näin ollen kumottu: teollisuuden ja rahoitusalan lisäarvon ja voiton suhdeluvut ovat kehittyneet suunnilleen samansuuntaisesti, eivät päinvastaisesti. Tämä kertoo pikemminkin siitä, että teollisuus ja rahoitus ovat positiivisesti, eivät negatiivisesti keskinäisriippuvaiset. Lähteet WWW-lähteet Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskuksen tietokanta <http:// /database/statfin/kan/vtp/vtp_fi.asp> [haettu ] Kirjallisuus Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova

10 10

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Arkijärjen koettelua. Saska Heino

Arkijärjen koettelua. Saska Heino Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai

Lisätiedot

Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi

Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi Marx ja raha Saska Heino Aluksi Tämä kirjoitus tutkii Marxin ja rahan välistä suhdetta. Marxin käsitys rahasta poikkeaa ratkaisevasti tavallisesta taloustieteellisestä näkemyksestä, jonka mukaan raha on

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia

Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita

Lisätiedot

Jaksolliset suoritukset, L13

Jaksolliset suoritukset, L13 , L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1

Lisätiedot

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä

Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Sidottu välikäsi julkinen valta tulojensa käyttelijänä Saska Heino Mitä on oikeudenmukainen jako? Eivätkö porvarit väitä, että nykyinen jako on oikeudenmukainen? Ja eikö se nykyisen tuotantotavan perusteella

Lisätiedot

Marx ja ekonometria joitakin laskelmia

Marx ja ekonometria joitakin laskelmia Saska Heino Marx ja ekonometria joitakin laskelmia 1. JOHDANTO Taloudellisia teorioita on koeteltava tilastojen avulla. Marxilainen taloustiede ja -tutkimus ei ole tästä velvoitteesta vapaa, mikäli se

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino

Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA Niko Visuri Myyntijohtaja BH Broker House Oy OHJELMA Miksi sijoittaa kiinteistöihin? Kiinteistösijoittajan haasteet Ratkaisuna kiinteistörahastot Esimerkkejä

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Aktian vuoden 2015 liikevoiton odotetaan olevan miljoonaa euroa (aiemmin: pysyvän samalla tasolla kuin 2014).

Aktian vuoden 2015 liikevoiton odotetaan olevan miljoonaa euroa (aiemmin: pysyvän samalla tasolla kuin 2014). TÄYDENNYS 5/18.11.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 22.4.2015 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2015, 2,50%

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Testaa tietosi 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Tehtävä 1 En ole. Taseen vastattavaa-puolen tilien ns. normaalisaldot ovat aina tilin kredit-puolella. Esimerkiksi oma pääoma kasvaa kredit-puolella ja oman pääoma

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2004 OP-ryhmä Tammi-syyskuu 2004 OP-ryhmä 30.9.2004 240 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1 miljoonaa

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2004 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2004 OP-ryhmä 30.6.2004 241 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1 miljoonaa

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2004 OP-ryhmä 31.3.2004 241 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 800 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Yb16L - Yhdistys (ALV) - Asterin malli

Yb16L - Yhdistys (ALV) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot