1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino
|
|
- Amanda Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena yhteensä 6,9 prosenttia ja työttömyysaste kohosi korkeimmillaan noin 18,9 prosenttiin työvoimasta. Samaisina vuosina konkurssiin ajautui yli yritystä, joista työttömäksi jäi henkeä. 1 Korkeimmillaan työttömiä työnhakijoita oli Suomessa joulukuussa 1993, kun noin henkeä haki itselleen työtä. 2 Selityksiä lamaan on haettu muun muassa talouden ylikuumentumisesta, luotonannon vapautumisesta 1980-luvun mittaan, Suomen Pankin keskikorkosääntelyn purusta sekä ulkomaisen lainanoton vapauttamisesta vuonna Tämän lisäksi merkittäväksi tekijäksi nostetaan usein Neuvostoliiton kanssa käydyn kahdenkeskisen selvitystilikaupan voimakas supistuminen vuosina Mainitaanpa viimekätiseksi laman aikaansaajaksi myös markan devalvoituminen valuuttakellutuksen myötä vuonna Tämän kirjoituksen näkökulmasta mainitut tekijät ovat todellisia, mutta heijastavat syvempiä, pääomasta ja sen tuottavuudesta lähteviä tekijöitä. Kirjoituksen perussanoma on seuraava: 1990-luvun alun lama olisi jäänyt vaikutuksiltaan vaatimattomammaksi, mikäli maahan sijoitettu pääoma olisi 1990-luvun alkuun tultaessa tuottanut paremmin. Esitettyä perustellaan seuraavassa paitsi teoreettisesti, myös empiirisesti olemassa olevaan tilastoaineistoon perustuen. Sinänsä kirjoitus ei koeta tehdä lamaa tekemättömäksi se olisi puhjennut riippumatta sisäsyntyisistä, pääoman kannattavuuteen liittyvistä tekijöitä. Sen sijaan se esittää, ettei sitä voida palauttaa vain markkinahäiriöihin, lyhytaikaisiin ja ulkosyntyisiin, inhimillistä käyttäytymistä muuttamalla vältettävissä olleisiin tekijöihin. ii. Teoria Mikäli 1990-luvun laman perimmäinen syy on palautettavissa Suomeen sijoitetun pääoman heikkoon tuottavuuteen, tulee kysyä, miksi pääoma ei poikinut maassa riittävää tuottoa lamaa edeltäneinä vuosina. Marxilainen vastaus tähän kysymykseen on hakea selitystä pääomasta itsestään. Marx ei tee erottelua jonkin olion, kuten pääoman, ja sen liikkeen välillä. Tapa, jolla jokin olio liikkuu tai tapahtuu, on osa oliota itseään. 3 Pääoman liike, tässä tuottavuus, sisältyy hänen mukaansa itsessään käsitejoukkoon, josta käytetään nimikettä pääoma. Marxin tieteenfilosofinen lähtökohta on monelle vieras. Suurimmalle osalle olioiden väliset selitys- ja määräyssuhteet perustuvat itsessään muuttumattomien olioiden toisiinsa kohdistamiin sysäyksiin. Näin ollen esimerkiksi 1990-luvun laman taustalla nähdään herkästi tekijöitä, kuten pääoman maastavientirajoitteiden purku, Suomen Pankin liikepankeille asettamien päiväluottokiintiöiden höllentäminen sekä Neuvostoliiton kanssa harjoitetun kahdenkeskisen selvitystilikaupan supistuminen kaikki tyynni tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomeen sijoitetun pääoman kannattavuuteen, mutta kuitenkin tavoilla, jotka liittyvät ennen kaikkea tuotetun tavarapääoman realisointiin sekä siitä liikkeelle lähtevään, tuotanto- ja rahapääomaan palautuvaan 1 Tilastokeskus, Konkurssit vuodesta < [haettu ] 2 Riikka Kalmi, Joulukuussa oli työttömiä kuin 1990-luvulla. Taloussanomat < [haettu ] 3 Ollman
2 seurausketjuun. Vähintään yhtä vieraalta monille voi edellä väitettyyn pohjautuen tuntua näkemys, jonka mukaan pääomaan itseensä, zu selbst, sisältyy sen kannattavuuden heikentymisen liike. Täten marxilainen päättelyketju 1990-luvun laman syistä ei perustu sille, että koska c a, niin a b eli koska jokin tekijä c vaikutti tekijään a, niin b, vaan b sisältyy itsessään a:han ulkoista tekijää c ei tarvita b:n syntymiseksi. Se ei ole ehtona sen paremmin riittävä kuin välttämätönkään. Näin ollen c:n eliminointi, vaikkapa liikepankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaateiden höllennyksestä pitäytyminen, ei estä sijoitetun pääoman kannattavuuden heikentymistä ja siitä sikiävän laman puhkeamista. Kuten jo aiemmin todettiin, esitetty voi tuntua erikoiselta. Se on kuitenkin välttämätöntä marxilaisen dialektisen logiikan ymmärtämiseksi. Lamat, kuten Suomea 1990-luvun alussa kahden vuoden ajan kurittanut pulakausi, eivät täten ole jonkin ulkosyntyisen ja -lähtöisen olion muutoin muuttumattomana pysyvään pääomaolioon kohdistamaa liikettä, vaan kuuluvat pääomaan itseensä. Yleisempi tapa hahmottaa taloudellisia pulakausia tai kriisejä, on juuri edellä kuvatun vastainen. Sen mukaan pääoman kannattavuus on verrattain vakio ja heikkenee vain, koska jokin ulkoinen voima kohdistuu siihen. Tätä hahmotetaan seuraavan kuvan avulla. Kuva 1. Staattis-lineaarinen kriisikäsitys Kuvan viiva esittää tässä jotakin paikallaan pysyväksi, muuttumattomaksi, ajateltua oliota, joka tämän kirjoituksen viitekehyksessä lienee sopivinta nimetä pääoman kannattavuudeksi. Janan ensimmäisen kolmanneksen lopettava räjähdys kuvaa jonkin ulkoisen olion pääoman kannattavuuteen kohdistamaa voimaa, joka saa sen suistumaan raiteiltaan 2 / 3 :n kohdalla. Lopulta pääoman kannattavuus palautuu jälleen ennalleen, normalisoituu. Tämän tyyppiseen filosofiseen katsantoon ei sovi näkemys lamasta pääomasta itsestään lähtevänä kriisinä. Sitä onkin usein pidetty deterministisenä määrittämättä tarkemmin käsitteen determinismi sisältöä tai lausumatta ääneen, onko determinismi sellaisenaan hyvä vai huono asia. Siltikään harva kiistää selitys- ja määräyssuhteiden olemassaolon lähtökohtaista mahdollisuutta. Jos otetaan annettuna, että sijoitetun pääoman kannattavuuden tai tuottavuuden lasku, sen kyky kasvaa, heikkenee joko suhteellisesti tai absoluuttisesti siitä itsestään lähtöisin olevista tekijöistä johtuen, on määritettävä ne pääoman tekijät, piirteet, jotka saavat sen liikkumaan annetulla tavalla. Tämä vaatii aluksi määritelmää pääomalle itsessään. Pääoma on sekä (i) itseään kasvattava arvosuure; (ii) tuotantovälineiden ja -tekijöiden joukko; että (iii) suhde sen omistavien ja sitä omistamattomien välillä. Pääoma, oli kyseessä sitten tavara- tai rahapääoma, on ihmistyön kiteymä, kuollutta työtä, kasautuneena joko tavaraksi tai rahaksi. Pääoma voidaan edelleen, mainittujen luonnehdintojen yläkäsitteenä, jakaa (a) kokonaispääomaan ja (b) yksittäisiin pääomiin. Yksittäiset pääomat käyvät toisiaan vastaan kamppailua omasta kasvustaan. Koska yksittäisten pääomien avulla kasataan elävää ihmistyötä, vaihtoarvoa, tavaroihin, jotka vaihdetaan markkinoilla rahaan pääomien kasvattamiseksi, R T R' tai T R T', niin yksittäisten pääomien on tavaramuodossaan markkinoilla kyettävä viekoittelemaan luoksensa rahaa siten, että koko tavaraan T kasattu vaihtoarvo w 4 vaihtuu rahaan R. Mikäli yksittäinen pääoma ei onnistu muuttamaan synnyttämiään tavaroita rahaksi niiden vastaavalla arvolla, sen ei onnistu realisoida synnyttämäänsä vaihtoarvoa. Tämä vaihtoarvo, josta on aiemmin käytetty merkkiä w, voidaan kirjoittaa kaavaan 4 Vaihtoarvosta eli arvosta käytetään tässä yhteydessä käsitetä w, joka on johdettu saksan sanasta Wert. 2
3 w = c + v + s (1) missä c viittaa vaihtoarvon kiinteän pääoman osaan, v sen vaihtoarvo-osaan eli työvoimalle maksettavaan korvaukseen ja s sen lisäarvo-osaan, jonka vaihteleva pääoma, työläiset, synnyttävät omalla työvoimallaan ja -ajallaan, mutta josta heille ei makseta sen arvosta. 5 Tästä käytetään nimitystä lisäarvon suhdeluku s', ja se kirjoitetaan kaavaan s'= s v. (2) Koska lisäarvo on arvoa, josta pääoman omistajien, kapitalistien, ei tarvitse maksaa rahavastinetta, muodostaa lisäarvo samalla perustan pääoman kannattavuudelle, tuottavuudelle, voitolle. Koska w:n arvosta on kuitenkin edelleen vähennettävä myös tavaroiden tuottamiseksi tarvitun kiinteän pääoman arvo c, on lopullinen pääoman kannattavuuden, tai voiton suhdeluvun p' kaava p ' = s C, (3) missä C = c + v. Mikäli pääoman omistajat, kapitalistit, eivät onnistu realisoimaan w:n arvoa kokonaisuudessaan, ei sen paremmin c:n, v:n kuin s:nkään arvo saa vastinettaan rahassa, jolloin suhdeluku p', jota merkitään yleensä prosenttilukuna, supistuu. Vaikka s:n ja v:n välinen suhde onkin keskeinen pääomaolion sisäisen liikkeen ymmärtämisessä, on sitä myös c:n ja v:n välinen suhde, niin sanottu pääoman elimellinen kokoonpano [Zusammensetzung des Kapitals], k', joka kirjoitetaan kaavaan k '= c v. (4) Mikäli tavaran vaihtoarvon realisointi on, kuten esitettyä, ongelma yksittäisille pääomille, niin miten ne kykenevät lievittämään siitä syntyviä vaikeuksia? Eräs keino on tavaran vaihtoarvon laskeminen suhteessa muihin pääomiin, jolloin markkinoilla rahaansa tavaroiksi vaihtavat kuluttajat saavat tarpeensa tyydytetyksi aiempaa edullisemmin. Tämä tarkoittaa herkästi pääoman itsensä kannalta joko tarvetta s':n nimittäjän kasvattamiseen suhteessa osoittajaan, so. työn riistoasteen kasvattamista, tai, mikä varsinkin Suomen kohdalla on historiallisesti keskeistä, k':n kohottamista eli työn voimaperäistämistä, koneistusta. Ongelmana näissä on kuitenkin se, että jälkimmäisellä on taipumus voiton suhdeluvun p' laskemiseen, kun osoittaja C kasvaa c:n myötä s:ään nähden. Mikäli s' ja k' ovat yhtä korkeat, mikä on historian katsannossa varsinkin suurteollisuuden kehityksen myötä poikkeuksellista 6, ja ensimmäinen kasvaa jälkimmäistä ripeämmin, voi voiton suhdeluku kasvaa eli pääoman kannattavuus kohentua. Koska vuorokaudessa on kuitenkin vain rajallinen määrä tunteja, eikä työläinen kykene elämään ilmalla, ei lisäarvon suhdeluku voi kasvaa määrättömästi. Vaikkapa väestön keskittyminen suurkaupunkeihin, maanvuokrien ja -hintojen siitä syntyvä kohoaminen ja työläisten asuinkustannusten kasvu voivat hyvin pikemminkin laskea mainittua suhdelukua kuin kasvattaa sitä, käänteisessä suhteessa työvoiman arvon kasvuun nähden. Lisäksi työväestöllä on taipumus kasvaa yksittäisiä ja kokonaispääomaa hitaammin, jolloin ihmistyövoiman, v:n, hinta voi kohota työvoiman arvoa eli sen uusintamiseksi tarvittavien hyödykkeiden arvoa korkeammaksi. Täten keskinäistä kamppailuaan käyvillä yksittäisillä pääomilla on tarpeesta sikiävä taipumus työn voimaperäistämiseen, k':n kasvattamiseen. Mikäli lisäarvon 5 Tähän perustuu, kuten tunnettua, käsite riisto. 6 Lisäarvon kasvua seuraa - - pysyvän pääoman kasvu. (Marx 1980, 87). 3
4 suhdeluku pysyy vakiona samanaikaisesti, kun k' kohoaa, on p':llä taipumus supistua. Taulukko 1. näyttää saman hivenen havainnollisemmin. Taulukko 1. Voiton suhdeluvun laskutendenssin laki, s' muuttumaton c v s s' k' p' i % ii % iii % iv % v s' = s/v k' = c/v p' = s/c Taulukon muuttujat c, v ja s voivat olla joko rahaa tai vaihtoarvoa. 7 Havaitaan, että prosentuaalisesti ilmaistu voiton suhdeluku p' laskee käänteisessä suhteessa k':en nähden. Taulukossa lisäarvon suhdeluku on ollut vakioituna (s' = 100 %). Todellisuudessa lienee selvää, ettei näin ole, mutta ottaen huomioon lähtötilanteen (k' = 200 %), tulisi lisäarvon suhdeluvun kohota kaksinkertaisella nopeudella pääoman elimelliseen kokoonpanoon nähden, jotta voiton suhdeluku pysyisi alkupisteen (i) tasollaan. Tämä taasen edellyttäisi, kuten mainittua, työn riistoasteen kasvattamista tavalla, jonka toteutumisen todennäköisyyttä voidaan epäillä. Yksittäisten pääomien ja niistä koostuvien toimialojen väliset vaihtelut voiton suhdeluvussa ovat tavallisia. Marxin mukaan pääomilla on kuitenkin taipumus hakeutua kohteisiin, joista ne odottavat itselleen korkeinta mahdollista tuottoa pärjätäkseen keskinäisessä kilpailussaan. Lopulta yksittäiset pääomat ja niiden voiton suhdeluvut muodostavat keskimääräisen voiton suhdeluvun 8, jota voidaan mitata kansantalouksittain. Esitettyyn pohjautuen voidaan esittää, että pääomaolion liike voiton suhdeluvun laskutendenssi määrittää sisäsyntyisesti pääoman itsensä olemassaolon, sen olemuksen. Voiton suhdeluku ei laske (ainakaan yksinomaan!) ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta sisäisesti muuttumattomaan pääomaan. Kuten Martin Nicolaus on sanonut, [v]ain silloin, kun asiat yhtäkkisesti murtuvat ja hajoavat palasiksi käy selväksi, että ne olivat jatkuvasti sisäisessä liikkeessä. 910 Vaikka, jälleen kerran, esitetty voi erilaiseen, olioiden sisäiseen muuttumattomuuteen tottuneista tuntua erikoiselta, ei sitä voida kiistää, saati vahvistaa, vain teoreettiselta pohjalta; tarvitaan empiriaa. Marxin käsitys olioiden perimmäisestä luonteesta oli, kuten todettua, dialektinen. Epistemologisesti hänen on kuitenkin katsottu olleen realisti 11 eli uskoneen abstraktioidensa perustuneen olemassa olevaan maailmaan, vaikkakaan ei vääjäämättömään vastaavuuteen maailman ja siitä saatavan tiedon välillä. 12 Täten lieneekin perustelua koetella esitettyä teoriaa voiton suhdeluvun laskutendenssistä eli pääoman heikentyneestä kannattavuudesta saatavilla olevan tilastoaineiston pohjalta. 7 Tällä tarkoitetaan niin sanottua yhteiskunnallisesti välttämätöntä työaikaa. Jonkin hyödykkeen i synnyttäminen vaatii ajanhetkellä j olemassa olevan keskimääräisen työn tuotantovoimien ja -välineiden kehittyneisyysasteen mukaisen määrän tunteja, siis aikaa, valmistamisekseen. Koska työtunteja on aina vain rajallinen määrä saatavilla, on selvää, että tavaroiden välinen vaihdettavuus perustuu niiden suhteellisiin arvoihin, siihen, kuinka kauan niiden valmistaminen on keskimäärin vaatinut, kun mainittu työn tuottavuus ja vallitseva pääomien välinen kilpailu otetaan annettuina. 8 [K]ustannushintojen yhtäläisyys muodostaa perustan pääomasijoitusten kilpailulle, jonka kautta keskimääräinen voitto muodostuu. (Marx 1980, 158). 9 Marx 1993, 30. Suom. tekijän. 10 Nicolauksen mukaan tapa, jolla Marx käsittelee olioita sisäisesti ristiriitaisina ja jatkuvassa liikkeessä olevina periytyy Hegeliltä. Nicolauksen mukaan kyseessä oli suurin opetus, jonka Marx oppi Hegeliltä (ibid., 33. Suom. tekijän). 11 McLennan 1981, Marx 1999,
5 iii. Laskelmia ja tuloksia Ennen kuin voidaan etsiä täsmällisempiä syitä 1990-luvun lamalle, tulee katsoa, miten voiton suhdeluku itsessään on kehittynyt Suomessa lamaa edeltäneinä vuosina sekä laman syvyyden arvioimiseksi myös sitä seuranneella jaksolla. Kuvaaja 1. näyttää voiton suhdeluvun kehityksen Suomessa vuosina Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa p' = s/c Kuvaajasta huomataan, että voiton suhdeluku laski Suomessa 1970-luvun alkua lukuun ottamatta oikeastaan Korean huippusuhdanteesta vuoteen 1992 asti verrattain trendinomaisesti. Korean poikkeuksellisen myönteisen suhdannejakson ohella myös vuodet näyttäytyvät erityisen dramaattisina suhteessa muuhun taloushistoriaan. Noina neljänä vuotena voiton suhdeluku laski 31,5 prosentista vuonna 1974 aina vuoden 1978 noin 21,5 prosenttiin, kymmenellä prosenttiyksiköllä. Täten vaikuttaa siltä, että Suomeen sijoitetun kokonaispääoman vuotuinen tuottavuus heikentyi tuolloin merkittävästi, joka osaltaan taannehtivasti vaikutti myös 1990-luvun laman syvyyteen. Aiemmin on esitetty kaksi pääomasta itsestään lähtevää, sisäsyntyistä muuttujaa, lisäarvon suhdeluku ja pääoman elimellinen kokoonpano, jotka vaikuttavat voiton suhdelukuun. Näin ollen lieneekin luontevinta esittää, miten ne ovat kehittyneet Suomessa annetulla ajanjaksolla. Kuvaaja 2. Lisäarvon suhdeluku ja pääoman elimellinen kokoonpano k' = c/v s' = s/v s' k' 5
6 Tästä kuvaajasta nähdään, että s' ja k' ovat kulkeneet osin vastakkaisiin suuntiin. Erityisesti korostuu 1970-luvun puoliväli, jolloin työttömyyden kasvu yhdistettynä vielä myöhemmin nähtävään kiinteään pääomaan tehtyjen investointien kasvuun kasvatti pääoman elimellistä kokoonpanoa lyhyessä ajassa hyvin jyrkästi aina 332,1 prosentista vuonna 1974 vuoden 1978 selvästi korkeampaan 535,9 prosenttiin. Vastaavaa, yli 200 prosentin kasvua, ei Suomen taloushistoriassa annetulla ajanjaksolla ole tapahtunut. Kun samaan aikaan huomataan lisäarvon suhdeluvun laskeneen vuodesta 1961 alkaen aina 1990-luvun alkuun, tulee ymmärrettävämmäksi, miksi voiton suhdeluku on ollut Suomessa laskussa ennen laman puhkeamista vuosina Pääoman elimellisen koostumuksen kasvu näkyy selvästi, kun mitataan tehtyjen investointien i suhdetta voittoihin p. Kuvaaja 3. Voiton ja investointien suhdeluku p' = s/c i' = i/p p' i' Kuvaaja 3. näyttää, että juuri 1970-luvun puolivälissä jo aiemmin jatkunut investointien kasvu suhteessa voittoihin hyppäsi nopeasti noin 180 prosenttiin. 14 Vaikka kasvu sittemmin taittuikin, sijoitettiin Suomessa jälleen vuosina korkeimmillaan vuodessa noin kaksinkertaisesti verrattuna annettujen vuoden voittoihin (vuonna 1991 i' = 212,0 %). Vuodesta 1949 aina vuoteen 1960 asti Suomessa tehdyt investoinnit pystyttiin keskimäärin, ainakin teoriassa, kattamaan vuotuisella pääoman tuotolla. Ajanjakson alussa, vuonna 1949, investointien suhde voittoihin oli noin 58,7 prosenttia luvun laman jälkeen investointien suhde voittoihin supistui voimallisesti asettuen noin 125 prosentin tietämille vuosina Syitä tälle tulee hakea muun muassa teollisuuden rakennemuutoksesta sekä toimialojen, kuten tekstiiliteollisuuden supistumisesta lamassa. Kuvaajasta 2. huomattiin, että pääoman elimellinen kokoonpano vakiintui 1990-luvun laman jälkeen noin 1980-luvun alkuvuosien tasolle samaan aikaan, kun lisäarvon suhdeluku kasvoi merkittävästi. Täten syitä voiton suhdeluvun kasvulle 1990-luvun laman jälkeen tuleekin hakea ennen kaikkea lisätyön määrän kasvusta suhteessa siihen varsinaiseen työhön, jonka työläiset tarvitsevat työvoimansa uusintamiseksi, elämiseensä. Käytännössä tämä on merkinnyt työtahdin ja tulostavoitteiden kiristymistä, työläisten palkka- ja muiden ansioiden kasvun hidastumista sekä ulkomaisen kulutustavaratuonnin kasvua, jonka avulla työläiset ovat saaneet elintarpeensa tyydytetyksi aiempaa edullisemmin. Toimialoittaisten pääomakantojen tarkastelu auttaa myös ymmärtämään, miksi 1990-luvun laman jälkeinen elpyminen perustui juuri tälle lisäarvon 13 Esitetyistä aikasarjoista puuttuvat vuodet Tämä johtuu siitä, että käytetyssä aineistossa kyseiset vuodet antavat epäilyttävän alhaisia arvoja itsestään. Tämän vuoksi on katsottu paremmaksi jättää ne esittämättä. 14 Investointien suhdetta voittoihin on tässä yhteydessä mitattu suhdeluvulla i' = i, missä i = investoinnit. Tätä p suhdelukua voidaan pitää myös eräänlaisena tulosrahoitteisuusmittarina. Esimerkiksi lukema i' = 150 % tarkoittaa, että jokin pääoma j tarvitsisi puolentoista vuoden voittonsa kattaakseen annetun vuoden investointinsa. 6
7 suhdeluvun kasvulle. Taulukko 2. näyttää, miten yksityinen pääoma on sijoittunut Suomessa viisivuotisjaksoittain Taulukko 2. Yksityinen pääoma Suomessa, miljoonaa euroa (v rahanarvossa) Toimiala/vuosi (%) 1985 (%) 1995 (%) Maa-, metsä- ja kalatalous ,5% 1,5% 1,2% Koko teollisuus ,7% 39,3% 37,5% Energiahuolto; vesi- ja jäteh ,5% 13, 12, Rakentaminen ,8% 1,5% 1,2% Kauppa; liikenne; majoitusja ravitsemistoiminta ,2% 19,3% 15,9% Informaatio ja viestintä ,5% 3,4% 3,9% Kiinteistöalan toiminta ,4% 19,7% 24,9% Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,5% 1, 1,5% Hallinto- ja tukipalvelutoim ,2% 0,4% 0,6% Terveys- ja sosiaalipalvelut ,1% 0,1% 0,1% Muut palvelut ,6% 0,7% 0,9% Muu palvelutoiminta ,1% 0,1% 0,2% YHTEENSÄ , 100, 100, Taulukosta 2. ei sellaisenaan pysty päättelemään, miltä aloilta pääomaa on siirtynyt minnekin. Siitä voi kuitenkin nähdä, että suhteellisesti eniten pääomaa on niin vuosina 1975, 1985 kuin 1995:kin ollut sidottuna teollisuuteen. Voimakkaimmin supistumista on tapahtunut kaupan, liikenteen, majoituksen ja ravitsemistoiminnan aloilla. Huomattavaa kasvua on tapahtunut puolestaan kiinteistöalalla sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Tämäkään ei kuitenkaan selitä vielä kovin hyvin investointiasteen voimallista supistumista Suomessa 1990-luvun lamassa vaikka lama sellaisenaan voikin selittyä muun muassa investointiasteen ja k':n kasvulla. Kuvaaja 4. näyttää, miten aiemmin määritelty i' ja k' ovat muuttuneet Suomessa Kuvaaja 4. Investointien suhdeluku ja pääoman elimellinen kokoonpano k' = c/v i' = i/p i' k' Kuten luontevalta tuntuukin, nähdään tästä kuvaajasta, että mitä enemmän Suomessa on investoitu suhteessa voittoihin, sitä korkeammaksi myös kiinteän pääoman suhde vaihtelevaan on kohonnut. Koska kokonaispääomakanta ei Suomessa kuitenkaan supistunut 1990-luvun lamassa yhtä 7
8 voimakkaasti kuin investointiaste (ks. taulukko 2.), ei k' laskenut i':n tavoin 1960-luvun lopun tasolle, vaan säilyi 1980-luvun alun lukemissa. Täten myös voiton suhdeluvun kohentuminen jäi laman jälkeen vaatimattomammaksi kuin se olisi voimallisemman kiinteän pääoman kantojen supistumisen syvemmän laman seurauksena voinut muutoin olla. iv. Lopuksi Tässä kirjoituksessa on esitetty, että 1990-luvun lamaa parhaiten selittäviä tekijöitä on haettava Suomeen sijoitetusta pääomasta itsestään. Lamassa oli kyse maahan sijoitetun pääoman tuottavuuden supistumisesta, joka on taasen palautettavissa pääoman elimellisen koostumuksen kasvuun, ripeätahtiseen työn voimaperäistämiseen aina 1980-luvun loppuun asti, sekä lisäarvon suhdeluvun laskuun, jonka taustalla voidaan nähdä olevan mm. työvoiman tarjonnan supistumiseen ja sen hinnan nousuun liittyviä tekijöitä. Yhtä kaikki, ne kaikki löytävät lopulta tiensä pääomaan itseensä ja siihen, ettei pääoman historiallista liikettä voida erottaa siitä itsestään ulkoisilla tekijöillä selitettäväksi. Kuten Marx on todennut, [k]apitalistisen tuotannon tosi raja on pääoma itse. 15 Tämä on lähtökohtana ja johtopäätöksenä monille vieras nähdäänhän pääoman useimmiten kasautuvan kysynnän ja tarjonnan markkinatasapainossa, jota vain pääoman ulkoiset tekijät järkyttävät. Esitetystä ei tule päätellä, ettei pääoman kriisejä, kuten lamoja, voitaisi palauttaa sytyttävien tekijöidensä kohdalla aiemmin luetellun kaltaisiin, niin sanotusti ulkoisiin tekijöihin, kuten Suomen Pankin valuuttakurssipolitiikkaan tai idänkaupan romahdukseen. Sen sijaan esitetyn pohjalta voidaan väittää, että ulkoisen kysynnän supistuminen olisi jäänyt vaikutuksiltaan paljon vähäisemmäksi, mikäli Suomeen sijoitettu pääoma olisi ollut historiallisen suhdannekiertonsa nousu- tai huippusuhdanteessa, tilanteessa, jossa sen korkea tuottavuus olisi pitänyt maassa liiketoimintaa harjoittaneiden kapitalistien maksuvalmiuden riittävänä ulkoisten kolausten selättämiseksi. 15 Marx 1980,
9 Lähteet Kirjallisuus Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa: Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova Grundrisse. Penguin Books, Lontoo Capital. A Critique of Political Economy. Volume III. The Process of Capitalist Production as a Whole. Marxists.org McLennan Marxism & The Methodologies of History. Verso, Lontoo Gregor, Internet Riika Kalmi, Joulukuussa oli työttömiä kuin 1990-luvulla. Taloussanomat < [haettu ] Bertell Ollman, Chapter 5. Putting Dialectics to Work: The Process of Abstraction in Marx's Method. Ote teoksesta Dance of the Dialectic: Steps in Marx's Method. Ollmanin kotisivusto < [haettu ] Tilastokeskus, Konkurssit vuodesta < [haettu ] Kansantalouden tilinpito. < [haettu ] 9
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotKuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa
Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot
LisätiedotVoiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino
Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotKello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia
Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotOikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino
Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotTyöarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino
Työarvoteoria päteekö se Suomessa? Saska Heino 1. Saatteeksi Klassisen poliittisen taloustieteen keskeinen opinkappale on arvolaki eli laki siitä, mikä tai mitkä tekijät määrittävät hyödykkeiden ja muiden
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotTikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotKauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Lisätiedot23.2.2016 Matti Paavonen 1
1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotLainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä
Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotAsunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso
Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotAntti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset
LisätiedotLähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
LisätiedotHarjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotKevät #barometri
08 #barometri Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry.
LisätiedotVoiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia
Voiton suhdeluku Suomessa laskumenetelmiä ja tuloksia Saska Heino Teoria Marxilainen voiton suhdeluku on käsite, jota ei voida suoraan johtaa kansantalouden tilinpidosta. 1 Yksikään kansantalous ei harjoita
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotMiten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla?
Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla? Antti Kauhanen Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos 29.11.2012 Yhteenveto Keskipalkkojen kehitys piilottaa taakseen erilaisten
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotRakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?
Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotAsunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso
Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston
LisätiedotPerhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille
Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
LisätiedotMarx ja ekonometria joitakin laskelmia
Saska Heino Marx ja ekonometria joitakin laskelmia 1. JOHDANTO Taloudellisia teorioita on koeteltava tilastojen avulla. Marxilainen taloustiede ja -tutkimus ei ole tästä velvoitteesta vapaa, mikäli se
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotAjankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta
Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotAbstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino
Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2016
Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta
LisätiedotM-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008
M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
Lisätiedot