Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
|
|
- Pentti Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta
2 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Peruskäsitteitä Työn ja pääoman välisessä tulonjaossa tarkastellaan taloudessa luotavan arvonlisäyksen jakaantumista palkansaajille ja yrityksille. Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Bruttoarvonlisäys jakautuu seuraaviin osiin: Kiinteän pääoman kuluminen Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot Muut tuotantotukipalkkiot Toimintaylijäämä Kun bruttoarvonlisäyksestä poistetaan kiinteän pääoman kuluminen, saadaan nettoarvonlisäys, mikä siis kuvaa jaettavissa olevia tuloja. Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa sitä osuutta arvonlisäyksestä, joka on käytettävä olemassa olevan pääomakannan ylläpitämiseen. Työn ja pääoman välistä tulonjakoa tarkasteltaessa työn osuudeksi nettoarvonlisäyksestä lasketaan palkat ja palkkiot sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut. Pääoman osuudeksi lasketaan toimintaylijäämä. Tuotantoverot menee julkiselle sektorille ja tuotantotukipalkkiot tulee julkiselta sektorilta. Työn ja pääoman väliseen tulonjakoon vaikuttavat monet tekijät: tuotannon kasvu, työn ja pääoman käytön suhteen muutokset, talouden rakenteen muutos, tuottavuuden kasvu, palkkakehitys, työllisyyden kehitys ja hintakehitys. Eri tekijöiden vaikutus vaihtelee talouden eri toimialoilla. Palkkanormi Ammattiliittojen tavoitteena on ollut pitää palkansaajien osuus arvonlisästä oikeudenmukaisella tasolla. Mitään yksikäsitteistä tavoitetasoa oikeudenmukaiselle osuudelle ei ole olemassa, mutta käytännössä tavoitteena voidaan pitää sitä, että palkkojen osuus pysyy pitkällä aikavälillä suunnilleen ennallaan, jos toimialan tuotantorakenteessa (pääomavaltaisuudessa) ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Pääomavaltaisuus vaihtelee eri toimialoilla ja se voi muuttua myös jollakin tietyllä toimialalla. Siten myös palkkojen oikeudenmukaisen osuuden taso vaihtelee toimialoittain ja toimialan sisällä, jos tuotanto pääomavaltaistuu. Mitä enemmän toimialalla käytetään pääomaa suhteessa työhön sitä pienempi on työn osuus. Lyhyellä aikavälillä työn ja pääoman osuudet vaihtelevat suhdannekehityksen mukaan. Palkkojen osuus nousee tyypillisesti laskukautena ja laskee nousukautena. Karkea normi työn ja pääoman tulonjaon pitämiseksi ennallaan on, että työvoimakustannukset (sopimuskorotukset ja liukuma, sotumaksut, työajan lyhennyskorvaus) nousevat yhtä paljon kuin tuottavuuden ja inflaation summa. Tätä on kutsuttu palkkanormiksi. Jos sotumaksuja ei muuteta ja työaikaa ei lyhennetä, niin edellä mainittu normi voidaan ilmaista siten, että työn ja pääoman tulonajon pitämiseksi ennallaan on reaalipalkkojen noustava yhtä paljon kuin tuottavuus kasvaa. Palkkanormia ei ole tarkoituksenmukaista yrittää noudattaa joka vuosi, vaan tarkastelu on syytä tehdä usean vuoden aikajaksolla.
3 2(12) Reaalipalkat ja tuottavuus metalliteollisuudessa Metalliteollisuudessa palkkanormiperiaate ei ole 199-luvulla toteutunut (kuvio 1). Reaalipalkkojen nousu on ollut hyvin hidasta, kun taas tuottavuus on noussut voimakkaasti. Metalliliiton palkkapolitiikkaa ei kuitenkaan voida tuomita tällä perusteella huonoksi. On otettava huomioon kaksi seikkaa. Ensiksi edellä mainittu normi toimii vain täystyöllisyystilanteessa. 199-luvun laman jälkeen metalliteollisuudessa ei ole vallinnut täystyöllisyys, joten se on täytynyt ottaa huomioon palkkapolitiikassa. Palkkoja ei siis ole voitu nostaa normin mukaisesti, koska työllisyyden paranemiselle on täytynyt jättää "tilaa". Toinen huomioitava seikka on se, että metalliteollisuuden tuottavuuden kasvua "vääristää" yhden toimialan eli elektroniikkateollisuuden poikkeuksellisen nopea kehitys (ks. kuvio 13). Kuviossa 2 on metalliteollisuuden tuottavuusluvuista poistettu sähkötekninen teollisuus, josta elektroniikkateollisuus muodostaa valtaosan. Kuviosta nähdään, että 199-luvun loppupuolella on reaalipalkkojen ja tuottavuuden kasvuvauhti jo hyvin lähellä toisiaan. 199-luvun alkupuolella tuottavuus kasvoi paljon nopeammin kuin reaalipalkat, mutta sitä voi pitää perusteltuna siksi, että se mahdollisti tuotannon nopean kasvun ja sitä kautta työllisyyden paranemisen. Metalliteollisuuden tuotanto ja työllisyys Metalliteollisuuden tuotanto laski laman aikana, mutta alkoi kasvaa voimakkaasti vuodesta lähtien. Sähköteknisen teollisuuden kasvu kiihtyi erittäin nopeaksi vuodesta lähtien Nokian huikean menestyksen myötä (kuvio 3). Työllisyyden muutokset ovat seuranneet tuotannon muutoksia. Laman aikana metalliteollisuudesta hävisi yli 4. työpaikkaa. Vuodesta lähtien työllisyys on kasvanut melko nopeaa tahtia. Lamaa edeltänyt työllisyyden taso saavutettiin vuonna ja sen jälkeen työllisyys on yhä noussut (kuvio 4). Eniten työllisyys on parantunut sähköteknisessä teollisuudessa. Suurimmalta osin tämän toimialan työllisyyden paraneminen on ollut Nokian menestyksen seurausta. Pääosa työllisyyden paranemisesta on tällä toimialalla kohdistunut toimihenkilöihin. Työntekijöiden työllisyys on parantunut merkittävästi työvoimavaltaisessa metallituoteteollisuudessa, mutta myös muilla metallin toimialoilla on työntekijöiden työllisyys 199-luvun loppupuolella parantunut (kuvio 5). Funktionaalinen tulonjako Työn ja pääoman välinen tulonjako eli funktionaalinen tulonjako oli Suomessa 198-luvulla varsin vakaa: työn osuus arvonlisäyksestä vaihteli noin 67-7 prosentin tasolla (kuvio 6). Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana työn osuus on sen sijaan vaihdellut varsin voimakkaasti. Suomen syöksyessä lamaan 199-luvun alussa nousi työn osuus vuonna noin 8 prosenttiin, jonka jälkeen se on laskenut noin 57 prosenttiin eli samalle tasolle, jolla se oli 195-luvulla. Funktionaalisen tulonjaon kehitys vaihtelee hieman eri toimialoilla. Päätoimialoista vain majoitusja ravitsemistoiminnassa on funktionaalinen tulonjako pysynyt suhteellisen vakaana. Kaikilla muilla päätoimialoilla työn osuus on laskenut 199-luvulla. Teollisuuden toimialoista työn osuus ei ole laskenut elintarviketeollisuudessa eikä kemian teollisuudessa. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä metalliteollisuudessa työn osuus on laskenut. (ks. Pekka Sauramo: Funktionaalisen tulonjaon kehitys eri toimialoilla. Talous & Yhteiskunta 3/2. Palkansaajien tutkimuslaitos) Metalliteollisuuden funktionaalisen tulonjaon kehitys on hyvin samankaltainen kuin koko teollisuudessa (kuvio 7). Metalliteollisuuden eri toimialojen kehitys poikkeaa kuitenkin selvästi koko teollisuuden kehityksestä.
4 3(12) Perusmetallien valmistuksessa työn osuus nettoarvonlisäyksestä on vaihdellut voimakkaasti, mutta siinä on selvä aleneva trendi (kuvio 8). Voimakkaat vaihtelut johtuvat pääosin alalle tyypillisestä lopputuotteiden hintojen suurista vaihteluista ja alenevaa trendiä selittää tuotannon pääomavaltaistuminen. Perusmetallien valmistuksessa työllisten määrä laski suhteellisen tasaisesti vuoteen asti. Sen jälkeen työllisten määrä on aavistuksen lisääntynyt. Vuonna 2 toimiala työllisti vajaa 17. henkeä, joista toimihenkilöitä oli 5. ja työntekijöitä vajaa 12.. Sähköteknisessä teollisuudessa työn osuus nettoarvonlisäyksestä on pitkällä aikavälillä laskenut melko tasaisesti, poikkeuksena vuosi, jolloin se nousi hyvin korkealle (kuvio 9). Vuodesta lähtien työn osuus on laskenut voimakkaasti. Työn osuuden voimakas lasku ajoittuu samaa aikaan kuin Nokian menestys, mikä selittää suurelta osin työn osuuden rajun laskun. Sähköteknisen teollisuuden työllisyys kasvoi 198-luvulla melko hitaasti vuoteen asti. Sen jälkeen työllisyys aleni nopeasti samalle tasolle kuin se oli 197-luvun lopulla. Vuodesta lähtien työllisyys on lisääntynyt hyvin nopeasti. Lamaa edeltänyt työllisyyden taso ylitettiin jo vuonna ja sen jälkeenkin kasvu on jatkunut nopeana. Vuonna 2 toimiala työllisti noin 65. palkansaajaa, joista toimihenkilöitä oli 36.5 ja työntekijöitä Toimialaan kuuluva elektroniikkateollisuus työllisti vuonna 2 noin 38. palkansaajaa, joista toimihenkilöitä oli noin 24. ja työntekijöitä vajaa 14.. Metallituoteteollisuudessa työn osuus nettoarvonlisäyksestä on vaihdellut suhdanteiden mukaan, mutta siinä ole mitään selkeää laskevaa tai nousevaa trendiä (kuvio 1). Metallituoteteollisuuden työllisyys lisääntyi 198-luvulla hieman, mutta laski 199-luvun alussa voimakkaasti, alemmalle tasolle kuin 197-luvun lopussa. Vuodesta lähtien toimialan työllisyys on parantunut varsin nopeasti. Vuonna työllisyys oli korkeampi kuin 198-luvun lopun suhdannehuipussa ja se on siitä yhä hieman noussut. Vuonna 2 toimiala työllisti hieman yli 37. palkansaajaa, joista toimihenkilöitä oli noin 8.5 ja työntekijöitä noin Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työn osuus nettoarvonlisäyksestä on myös vaihdellut suhdanteiden mukaan eikä siinäkään ole mitään selkeää laskevaa tai nousevaa trendiä (kuvio 11). Toimialan työllisyys on noussut ja laskenut suhdannekehityksen mukaan, mutta siinä on ollut aleneva trendi. 199-luvun alussa työllisyys heikkeni nopeasti ja voimakkaasti. Vuodesta lähtien työllisyys on parantunut suhteellisen nopeasti, mutta se ei ole saavuttanut 198-luvun lopun tasoa. Vuonna 2 toimiala työllisti vajaa 57. palkansaajaa, joista toimihenkilöitä oli vajaa 23. ja työntekijöitä vajaa 34.. Kulkuneuvojen valmistuksessa työn osuus nettoarvonlisäyksestä on vaihdellut melko paljon vuosittain, mutta keskimäärin se on pysynyt melko vakaana (kuvio 12). Työn osuus on useina vuosina ollut jopa yli sata prosenttia nettoarvonlisäyksestä. Toimialan työllisyys laski 198-luvun alkupuolelta vuoteen asti melko tasaisesti ja nopeasti. Sen jälkeen työllisyys on pysynyt suunnilleen ennallaan. Toimiala työllisti vuonna 2 reilut 23. palkansaajaa, joista toimihenkilöitä oli noin 5.5 ja työntekijöitä vajaa 18.. Metalliteollisuudessa työn ja pääoman välinen tulonjako on siis muuttunut kahdella toimialalla pääoman eduksi. Nämä toimialat, perusmetallien valmistus ja sähkötekninen teollisuus, työllistivät vuonna 2 yhteensä noin 4. työntekijää eli noin 33 prosenttia kaikista metalliteollisuuden työntekijöistä. Kolmella muulla metalliteollisuuden toimialalla työn ja pääoman välinen tulonjako on pysynyt suhteellisen vakaana viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nämä toimialat työllistivät vuonna 2 yhteensä noin 8. työntekijää eli 67 prosenttia kaikista metalliteollisuuden työntekijöistä. Koko kansantalouden osalta työn osuus nettoarvonlisäyksestä on laskenut 199-luvun alun laman jälkeen eli aikana, jolloin palkkapolitiikan ohjenuorana on ollut työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen. Metalliteollisuuden osalta harjoitetun palkkapolitiikan tuloksia voidaan
5 4(12) pitää hyvinä. Palkkapolitiikka on nostanut reaalipalkkoja suhteellisen hitaasti, mutta työllisyys on parantunut merkittävästi. Metalliteollisuuden työllisyys (sekä työntekijät että toimihenkilöt) on vuodesta vuoteen 2 kasvanut noin 62. hengellä. Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 199. palkansaajaa. (Kuvion 4 mukaan metalliteollisuuden työllisyys oli vuonna 2 noin 27. henkeä. Ero näiden lukujen välillä johtuu eri lähteistä. Kuviossa 4 lähteenä on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito, kun taas edellä mainittu luku on Tilastokeskuksen teollisuustilastosta. Teollisuustilaston etuna on se, että siinä on tehty jaottelu työntekijöihin ja toimihenkilöihin, mitä kansantalouden tilinpidosta ei ole tehty. Teollisuustilaston hyödyllisyyttä taas rajoittaa se, että siitä minulla on tällä hetkellä käytettävissä vain tiedot vuosilta -2, kun taas kansantalouden tilinpidosta on käytettävissä pitkä aikasarja. Siksi olen käyttänyt molempia lähteitä, vaikka ne erilaiset tiedot antavatkin.) Työllisyyden kasvu on pitänyt funktionaalisen tulonjaon ennallaan ns. kypsillä, hitaan kasvun toimialoilla, joita ovat metallituoteteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä kulkuneuvoteollisuus. Pääomavaltaisessa perusmetallien valmistuksessa työllisyyden supistuminen on saatu pysäytettyä, vaikka pääomavaltaistuminen on yhä jatkunut. Nopeasti kasvavalla toimialalla eli elektroniikkateollisuudessa hidas palkkakehitys on jättänyt yrityksille rahaa käytettäväksi tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeihin. Tämä on näkynyt toimialan menestyksenä, mikä on myös merkinnyt toimialan työllisyyden, erityisesti toimihenkilöiden työllisyyden, voimakasta kasvua 199-luvun loppupuolella.
6 5(12) Kuvio 1. Tuottavuuden ja reaalisten tuntipalkkojen muutos metalliteollisuudessa Tuottavuus, koko metalliteollisuus Reaalinen tuntipalkka Kuvio 2. Tuottavuuden ja reaalisten tuntipalkkojen muutos metalliteollisuudessa pl. sähkötekninen teollisuus % Tuottavuus, pl. sähkötekninen teollisuus Reaalinen tuntipalkka
7 6(12) Kuvio 3. Sähköteknisen teollisuuden ja metalliteollisuuden, pl. sähkötekninen teollisuus, tuotanto vuoden rahassa Milj. markkaa Kuvio Sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus ilman sähköteknistä teollisuutta Metalliteollisuuden työlliset henkeä
8 7(12) Kuvio 5. Metalliteollisuuden työntekijät toimialoittain vuosina Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekninen teollisuus Kulkuneuvojen valmistus Kuvio 6. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä markkinatuotannossa
9 8(12) Kuvio 7. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä metalliteollisuudessa Kuvio 8. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä perusmetallien valmistuksessa
10 9(12) Kuvio 9. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä sähköteknisessä teollisuudessa Kuvio 1. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä metallituoteteollisuudessa
11 1(12) Kuvio 11. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä koneiden ja laitteiden valmistuksessa Kuvio 12. Palkkojen ja sotumaksujen osuus nettoarvonlisäyksestä kulkuneuvojen valmistuksessa
12 11(12) Kuvio 13. Työn tuottavuuden muutos metalliteollisuudessa vuosina % Perusmetallien valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Metalli ilman sähköteknistä Metallituotteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Koko metalli Jorma Antila
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys
1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys
Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin
LisätiedotToimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen
Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotTeollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta
Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTuotanto & liikevaihto Teknologiateollisuus
Tuotanto & liikevaihto 15.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teollisuustuotannon määrä maailmalla 15.5.2017 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit vuositasolla, Kiinan osalta
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
LisätiedotTuotanto & liikevaihto Teknologiateollisuus
Tuotanto & liikevaihto 15.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teollisuustuotannon määrä maailmalla 15.11.2018 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit vuositasolla, Kiinan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2014
Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotMiten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla?
Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla? Antti Kauhanen Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos 29.11.2012 Yhteenveto Keskipalkkojen kehitys piilottaa taakseen erilaisten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotVertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2010
Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotSuhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa
Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Marraskuu 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotKoko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku näyttäisi taittuneen viime vuoden loppupuolella - Kolmas vuosineljännes monilla alueilla edellistä parempi
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotVertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
Lisätiedot