Muistio Aika Keskiviikko klo Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki. osallistujalista viimeisellä sivulla

Transkriptio

1 Energiateollisuus ry:n vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmän ja Fingrid Oyj:n sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmän yhteiskokous Aika Keskiviikko klo Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Osallistujat osallistujalista viimeisellä sivulla 1. Kokouksen avaus Avattiin kokous ja osallistujat esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen asialista muutoin sellaisenaan, mutta asioiden käsittelyjärjestystä muutettiin kokouskutsun liitteenä olleesta. 3. Datahub-hanke Ajankohtaiskatsaus Pasi Aho kertoi datahub-hankkeen ajankohtaiset kuulumiset muistion liitteenä olevien diojen pohjalta. Datahubin hankinta on käynnistynyt ja tarjouspyyntö on tarkoitus toimittaa vuoden alussa valituille tarjoajille. Alustava aikatauluarvio lainsäädäntömuutoksista on, että HE sähkömarkkinalain muutoksista 4/2017, jolloin se annettaisiin lausunnoille alkuvuodesta. Henkilötunnusten keräämisestä keskitetysti on jätetty aloite TEM:lle, joka edelleen selvittää asiaa oikeusministeriön kanssa. Aikataulu asian osalta on avoin. Edellisellä viikolla järjestetty datahub-webinaari oli erittäin onnistunut. Osallistujia oli yli 200 ja palaute oli hyvää. Jatkossa aiotaan järjestää lisää webinaareja sidostahojen toivomista aihealueista. Datahubin käyttöönottosuunnitelman laadinta alkaa 2017 alussa. Työtä varten perustetaan uusi työryhmä. Marraskuussa on tavoitteena saada ensimmäinen versio suunnitelmasta valmiiksi, jolloin luonnos olisi kommentoitavana alalla syksyllä. Prosessit ja tietomallit on nyt kuvattu. Joitain pieniä viilauksia voidaan vielä tehdä (esim. tekstitarkennuksia). Toimijat voivat kuitenkin jo lähteä valmistautumaan datahubiin täysipainoisesti nyt julkaistujen dokumenttien avulla. Dokumentteihin on tutustuttava jokaisessa yhtiössä, jotta voidaan valmistautua datahubiin liittymiseen. Datahubin rakennusaikataulu on esitelty Pasin diasarjassa. Aikatauluun vaikuttavat olennaisesti datahub-järjestelmän toteutusaikataulu sekä toimialan valmius. Datahub-järjestelmän toteutusaikataulu kirkastuu toimittajan valinnan jälkeen. On tiedostettu, että käyttöpaikkatunnuksien muuttaminen GS1-tunnuksiksi on iso muutos alalle. Tästä ollaan laatimassa tarkempaa ohjeistusta. Mahdollisesti aiheesta järjestetään myös oma webinaari. Toimijoiden tulee suunnitella huolella, kuinka laajasti GS1-tunnukset otetaan käyttöön omissa järjestelmissä. Kommentoitiin, että alalla kaivataan tietoa datahubin kustannuksista toimijoille. Datahubjärjestelmän hinta määräytyy vasta hankintaprosessin kautta. Kustannusarvio ja kustannustenjaon periaatteita on käsitelty vuoden 2014 datahub-selvityksessä.

2 Tiedusteltiin järjestelmätoimittajien valmiutta datahubin käyttöönottoon. Järjestelmätoimittajat ovat aloittaneet määrittelyhankkeita asiakkaiden kanssa. Osalla toimittajista on jo kokemuksia muiden maiden datahub-hankkeista ja rakennettuna näiden kanssa yhteensopivia järjestelmiä (Tanska ja Norja). Toimijoiden on tällä hetkellä haastava asettaa resursseja datahub-hankkeelle, kun vielä ei ole tarkkaa tietoa hankkeen etenemisen aikataulusta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yhtiöt eivät voida yliresurssoida hankkeeseen, vaan resurssit suunnitellaan hyvin tarkkaan. NBS:n käyttöönoton siirtyminen on aiheuttanut epäuskoa datahubin aikataulussa pysymiselle. Kommentoitiin, että aikataulussa pitää jättää hankkeen loppuvaiheessa riittävästi aikaa toimijoille testata toimivaa järjestelmää vasten. Aikataulussa on siis huomioitava, että datahub-järjestelmän tulee olla toiminnassa yhtiöiden testausta varten jo hyvissä ajoin ennen virallista käyttöönottoa. Pohdittiin, miten voidaan varmistaa, että kaikki toimijat pysyvät kehitysvauhdissa mukana. Kommentoitiin, että hankkeen kannalta olisi hyvä, jos regulaattori olisi vahvasti mukana valmistelutyössä. Konversiopalvelun ajankohtaiset asiat Fredrik Södö kertoi konversiotyön ajankohtaisia kuulumisia muistion liitteenä olevien diojen pohjalta. Tietokonversiopalvelun ja -prosessin kuvaus on esitelty diasarjassa. Tanskan ensimmäisen datahubin version käyttöönoton yhteydessä tietokonversio epäonnistui pahasti. Toiseen versioon Tanskassa päädyttiin hankkimaan tietokonversiojärjestelmä. Samaan ratkaisuun päädyttiin Norjassa ja myös Suomessa. Tanskasta ja Norjasta poiketen, Suomen tietokonversiojärjestelmä hankitaan erillisenä hankintana, eikä välttämättä samalta toimittajalta kuin itse datahub. Tietokonversiojärjestelmään toimitetaan aina koko tietoaineisto (muut tiedot kuin mittaustiedot), ei vain muuttuneita tietoja. Osapuolien on syytä huomata, että lähdetietojen poimintaan tarvitaan tehokkaita poimintatyökaluja. Näitä on jo nyt alettava suunnitella oman järjestelmätoimittajan kanssa. Tarvittavat materiaalit tietokonversioon valmistautumiseksi on julkaistu. Tärkein näistä on datahubin datastandardi, jota vastaan omia tietoja tulee peilata. Samoin hyvin tärkeä dokumentti on siirtotiedosto-ohjeistus sekä esimerkkitiedostot. Ohjeissa on myös kuvattu toimijan tietokonversioprosessin vaiheita ja aikataulutusta. Alan konversiotyön etenemistä seurataan toimijoille lähetettävien seurantakyselyjen avulla konversiotyön edetessä. Kyselyihin vastanneista ja vastaamatta jättäneistä pidetään kirjaa Fingridin kotisivuilla. Kartoitusvaiheessa kartoitetaan prioriteettijärjestyksessä kaikki tiedot, joita siirtotiedostoissa on määritelty. Datastandardin ja siirtotiedostojen määritellyissä prioriteettitasot tiedoille eroavat (datastandardissa: hyödyllinen, välttämätön). Tietokonversiossa ei ole määritelty, mikä tieto on pakollista ja mikä ei. Osa datastandardin hyödyllisistä tiedoista on kuitenkin välttämättömiä konversiossa ja nämä näkyvät siirtotiedostoissa. Kuitenkaan jos jotain siirtotiedoston tietoa ei toimiteta, tästä ei välttämättä tule lainkaan virheilmoitusta, tämä riippuu tietokentästä. Kommentoitiin, että tarvitaan yksiselitteinen lista siitä, mitkä ovat minimitiedot, jotka tulee konvertoida. Tietojen toimittamisen osalta tarvitaan selkeämpää viestintää toimijoille. Toivottiin Fingridiltä yksiselitteistä listaa siitä, mitkä tiedot ovat välttämättömiä konversiovaiheessa.

3 Alalla on epäuskoa konversiotyön aikataulusta, kun konversiojärjestelmän hankinta on vasta nyt käynnistymässä. Fingridillä on vahva luottamus järjestelmän käyttöön saamisesta. Julkinen hankintaprosessi kuitenkin hidastaa hankintaa ja syö resursseja. Tietokonversion aikataulussa pysyminen on kriittistä hankkeen onnistumisen kannalta. Fingridin datahub-vastuuhenkilöjakelun pitäisi olla kaikki osapuolet kattava. Ensimmäisessä seurantakyselyssä on kerätty konversioyhteyshenkilöitä erikseen. Tulevat seurantakyselyt tullaan lähettämään näille. Kysyttiin, pääsevätkö järjestelmätoimittajatkin käyttämään tietokonversiopalvelua. Todettiin, että tämä järjestetään, mutta vielä täytyy selvittää, voidaanko järjestelmätoimittajille antaa omia käyttäjätilejä vai tuleeko järjestelmätoimittajien toimia asiakkaidensa kautta. Tähän vaikuttaa lainsäädännön vaatimukset ja rajoitukset tietojen käsittelyyn. 4. Fingridin tiedonvaihtopalvelun kuulumiset Kerttu Korpelainen kertoi Fingridin tiedonvaihtopalvelun ajankohtaiset kuulumiset muistion liitteenä olevan diasarjan pohjalta. Yhteystiedoissa operaattorin ja käytettävän järjestelmän nimistä löytyy paljon erilaisia variaatioita, mikä hankaloittaa tietojen lukemista. Pyydettiin toimijoita tarkastamaan omalta osaltaan tiedot ja käyttämään operaattorin ja järjestelmän virallisia nimiä yhteystietotaulukossa. EDIELfi-sivustolle julkaistaan vielä tämän vuoden puolella viimeisimmän toimijoille tehdyn sanomien määriä koskevan raportoinnin tulokset. FG:n tiedonvaihtopalvelun kotisivuilla julkaistuun uuden myyjän ohjeeseen on lisätty tieto, että esett:iin tulee ilmoittautua erikseen. 5. Energiateollisuus ry:n ajankohtaiset asiat ET:n organisaatiomuutos Riina Heinimäki esitteli ET:n organisaatiouudistusta muistion liitteenä olevien diojen pohjalta. Uusi toimitusjohtaja Jukka Leskelä aloitti ET:n uusi hallinto-organisaatio aloitti virallisesti liittokokouksen päätöksellä ET:ssä on nyt neljä valiokuntaa, jotka käsittelevät energiaa kokonaisuutena (sähkö ja kaukolämpö sekä verkkojen osalta myös kaasu). Uutena aloittaa palveluntuotannon toimialaryhmä. ET:n hallitus korostaa asiakkaiden roolia ja jäsenten asiakkuuksien hoitoa. Tätä tukee uusi perustettava asiakkuustoimikunta, joka käsittelee laajasti sähkö- ja kaukolämpöasiakkuuksia ml. sähköverkot. ET:n toimisto-organisaation rakenne noudattaa hallinto-organisaation rakennetta. ET:n edunvalvontaa Brysselissä vahvistetaan EU-asioiden päälliköllä, joka työskentelee täysiaikaisesti Brysselissä. ET:n vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä jatkaa toimintaansa myös uudessa organisaatiossa. Edustajat nimetään virallisesti uudelleen 2017 alkuvuodesta. Tästä lähetetään erillinen kysely jäsenille. Kehitysryhmän jäsenten tulee halutessaan jatkaa ryhmässä ilmoittaa halukkuudestaan kyselyn tullessa. ET:n nettisivut on myös päivitetty. Edelleen pikalinkki vie ET:n sanomaliikennesivuille. Muilta osin linkit dokumentteihin ovat muuttuneet. Vähittäismarkkinoiden menettelytapa- ja sanomaliikenneohje Valiokunnat ovat esittäneet vielä tekstitäsmennysehdotuksia ohjeeseen (ei linjausmuutoksia). ET käy nämä läpi ja pyytää vielä ohjeita valmistelevaa pienryhmää käymään nämä läpi myös osaltaan. Tavoitteena on julkaista ohje tämän vuoden puolella.

4 TEM:n älyverkkotyöryhmä TEM on käynnistänyt syksyllä 2016 kaksi vuotisen älyverkkotyöryhmän. Työryhmä julkaisee väliraportin ja loppuraportin Ryhmässä on edustettuna TEM, Energiavirasto, Fingrid, Energiateollisuus, Paikallisvoima, yhtiöiden edustajia sekä asiakkaiden edustajia (kuten Omakotiliitto, Kiinteistöliitto ja Elfi) ja Lähienergialiitto. Työryhmän agendalla on mm. toimijoiden roolit, seuraavan sukupolven älymittarit, kysyntäjousto, sähkövarastot, hajautetut resurssit, energiayhteisöt sekä muita vastaavia älyverkkoteemoja. Työryhmä on laatinut älyverkkovision, joka on julkaistu TEM:n sivuilla: Työryhmä työstää seuraavaksi konkreettisia ehdotuksia, joilla vision mukaiseen tilanteeseen päästään. 6. ET:n ja FG:n työnjako datahubin asiakasrajapintaan liittyviin linjauksiin liittyen GS1-tunnuksen käyttöönotosta käydyn keskustelun yhteydessä on havaittu, että datahubissa tehtävien linjausten osalta aiheesta riippuen tarvitaan myös linjauksia ja keskustelua toimijoiden asiakasrajapintaan liittyvistä menettelyistä. Näiden kysymysten pohtiminen ja ratkaiseminen ei sovi datahub-hankkeen ainakaan nykyiseen tehtäväkenttään. Fingrid ja ET ovat yhdessä päätyneet esittämään, että ET:n vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä olisi oikea taho pohtimaan näitä kysymyksiä. ET esittää valiokunnilleen, että kehitysryhmän tehtäväksi kirjataan myös näiden asioiden pohtiminen ja valmisteleminen. Kehitysryhmän valmistelemat linjaukset hyväksytään ET:ssä asiakkuustoimikunnassa ja edelleen valiokunnissa. GS1-tunnuksen osalta todettiin, että Fingridin tarkemman ohjeistuksen jälkeen alkukeväästä, ET:n kehitysryhmä alkaa pohtia tunnuksen vaikutuksia toimijoiden prosesseihin datahubia laajemmin. Työssä tulee pohtia mm., tarvitaanko käyttöpaikkatunnusta lainkaan asiakasrajapinnassa vai voidaanko toimia pelkällä osoitteella. Jos tarvitaan, nähdäänkö tarvetta linjata sen käytöstä mitään vai tuleeko ohjeistaa, että myyjän ja verkon tulee käyttää aina asiakaskommunikoinnissaan samaa tunnusta. Keskustelun pohjaksi ET:n vähittäismarkkinoiden kehitysryhmässä, kokouksen osallistujia pyydettiin toimittamaan sähköpostitse näkemyksiään GS1-tunnusten käyttöön asiakasrajapinnassa Riinalle. 7. NBS tilannekatsaus NBS-referenssiryhmän edellisessä kokouksessa keskusteltiin mm. toimijoiden testausvaihetta koskevasta palautteesta. Markkinaosapuolten tulisi aktivoitua ilmoittamaan omien tietojensa oikeellisuudesta esett:lle. Tässä on merkittäviä puutteita. esett ei seuraa tilannetta maakohtaisesti, joten ei osattu sanoa, miten suuri ongelma on Suomessa. Hanke etenee täällä olevan kuvan mukaisessa aikataulussa. Ulkoinen testivaihe on päättymässä joulukuun alussa. Järjestelmätoimijat voivat jatkaa testausta erillisessä testiympäristössä. Huoltotauon jälkeen rinnakkaistaseselvitys alkaa vapaaehtoisena helmikuussa ja pakollisena maaliskuussa. Helmikuussa järjestelmä aukeaa myös testaukselle. esett on saanut paljon kommentteja, että testausaikaa tarvittaisiin lisää. Tähän ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollisuuksia, koska huoltotauko tarvitaan kokonaisuudessaan sisäisiä testauksia varten. esett selvittää mahdollisuuksia lyhentää huoltotaukoa, mutta todennäköisesti tämä ei tule olemaan mahdollista. Toivottiin, että regulaattorit saataisiin aktiivisesti mukaan varmistamaan kaikkien toimijoiden osallistuminen rinnakkaistaseselvitykseen.

5 NBS:n käyttöönoton edellyttämien asetusmuutoksien voimaantulosäännöksiä ei ole vielä annettu. Ne annetaan erillisinä asetuksina. Näiden asetuksien aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Todettiin, että esett:n tulisi selvittää TEM:ltä asetusten annon aikataulu. esett toivoo, että toimijat kävisivät aktiivista dialogia keskenään rakennetietojen kuntoon saattamiseksi. Toivottiin, että nämä keskustelut ja selvitykset käytäisiin nyt alkavan huoltokatkon aikana, jotta periaatteet olisivat selvinneet rinnakkaistaseselvityksen alkaessa helmikuussa. Todettiin, että teollisuusverkkojen osalta on edelleen haasteita. Kaikille teollisuusverkoille ei ole vielä löytynyt mittausvastuullisuutta. Vastuu asian kuntoon saattamisessa on teollisuusverkon tasevastaavalla. Ongelmallisia tapauksia on noin kymmenkunta. Näiden osalta selvittely on käynnissä. Rakennetietojen kuntoon saaminen on monilla verkkoyhtiöillä kiinni yksittäisestä toimijasta (esim. yksittäinen myyjä tai teollisuusverkko). Näitä toimijoita on tunnistettu ja heihin on oltu yhteydessä ja heidän kanssaan on käytä tarvittavia asioita läpi ja annettu neuvontaa. Toivottiin ennen rinnakkaistaseselvityksen alkamista lyhyttä maakohtaista webinaaria kansallisella kielellä, jossa käytäisiin olennaiset havainnot ja muistutukset läpi. Toivottiin myös viestinnän kohdentamista niihin toimijoihin, joilla on ilmennyt puutteita. Yleisen tason viestit voivat aiheuttaa turhaa epävarmuutta niissä toimijoissa, joiden osalta asiat ovat jo kunnossa. Toivottiin online-palvelun käyttöön tarkempaa ohjeistusta, koska järjestelmä on aiempaa monimutkaisempi. esett toivoi alalta vinkkejä niistä konkreettisista asioista, joissa tällaisia esimerkkejä tarvittaisiin. Toivottiin video-opastusta eri toimijoille kansallisilla kielillä (tai niin ettei niiden ymmärtäminen edellytä kielitaitoa). Kommentoitiin, että esett voisi tehdä (vastaavasti kuin datahubissa) kyselyn toimijoille, mitä tietoa ala vielä kaipaa. Kommentoitiin, että testauksen perusteella vaikuttaisi, etteivät aivan kaikki lähetetyt tiedot olisi mukana laskennoissa tai näy onlinessa vaikka niihin olisi saatu kuittaus. esett selvittää asiaa. 8. Tasevirhelaskenta datahubissa Keskustelussa on ollut mistä alkaen datahub tekee tasevirhekorjauslaskennat. Toimiala toivoo datahubin hoitavan laskennan heti käyttöönotosta alkaen. Datahubissa oli ajateltu, että verkkoyhtiöt hoitaisivat tasekorjauslaskennat vielä 3 vuotta datahubin käyttöönoton jälkeen. Asia on noussut käsittelyyn datahubin prosessityöryhmässä sekä ET:n kehitysryhmässä. Datahub-hanke selvittää asiaa aktiivisesti. Datahubin edustajat (Fredrik ja Esa) osallistuvat ET:n tuntimittaus- ja taseselvitystyöryhmän kokoukseen keskustelemaan asiasta. 9. Yli 3x63A:n kohteiden vuosiennusteen ilmoittaminen Z04-sanomalla Haluttiin muistuttaa toimijoita, että sanomaliikenneasetus edellyttää vuosikäyttöarvion lähettämistä Z04-sanomassa kaikista käyttöpaikoista, siis myös yli 3x63A-kohteiden osalta. Vuosikäyttöarvio voi olla arvolla nolla vain silloin, kun verkko todella olettaa kulutuksen olevan nolla. Verkon tulee lähettää arviona verkon paras näkemys vuosikäytöstä, joka perustuu kohteen aikaisempaan kulutukseen. 10. Tarkennuspyyntö ohjeisiin Z04[1] /vakiokulutuskohteet On toivottu tarkennusta inhouse-ohjeisiin, mitä Z04[1]-sanoman kenttiin tulisi kirjata vakiokulutuskohteiden osalta. Kerttu Korpelainen esitteli ehdotuksen: Kuormitusmallin tunnus: 0 Vuosikäyttöarvio: vakiokulutus

6 Mittarinumero: ei tiedossa Laskurikapasiteetti: 8 Lukemakerroin: 1 Kannatettiin ehdotusta ja sovittiin, että Kerttu päivittää inhouse-ohjeen tämän osalta. Uudiskohteiden osalta kommentoitiin, että on ongelmallista, kun lähetetään useamman kohteen tiedot samanaikaisesti mittarinumerolla ei asennettu (uusi kerrostalo). Järjestelmä luo tällaisen mittarin ja ei suostu luomaan toista samannimistä. Z04-sanomat jäävät odottamaan mittareiden asennusta. Kommentoitiin, että tärkeää on, että myyjille ylipäätään lähetetään Z04-sanomat myös tällaisista kohteista. Osa järjestelmätoimittajista on tiedettävästi ratkaissut näiden ei asennettu kohteiden käsittelyn järjestelmissä. Tässä vaiheessa ei nähty tarvetta muuttaa tältä osin linjauksia ja määrittelyjä ennen datahubin käyttöönottoa. 11. Muut asiat Suositus sanomien nykyistä nopeammasta purkamisesta Osa verkkoyhtiöistä purkaa sanomia sisään vain esim. kerran päivässä. Tämä tuo haasteen erityisesti pikamuuttojen käsittelyyn. Nykyisten ohjeiden mukaisesti sanomien aikarajat tarkastetaan siitä ajasta, kun lähettäjä on lähettänyt sanoman EDI-muodossa (sanoman lähettämisen aikaleima). Menettelyohjeissa on ohjeistettu seuraavasti: Sanomien oikea-aikaisuus tarkistetaan sanoman lähetyshetken mukaan. Tässä ohjeessa määriteltyjen aikarajojen toteutuminen sanoman vastaanotossa tarkistetaan EDIFACTmuotoisen sanoman lähetyspäivämäärästä, joka näkyy sanoman UNB-segmentissä. Sanoman lähettäjän tulee siis varmistaa, että sanoma lähtee EDIFACT-muodossa aikarajojen puitteissa. Esimerkiksi jos uutta myyntisopimusta tehtäessä tiedetään, että Z03[1]-sanomat lähtevät järjestelmistä todellisuudessa vasta seuraavan vuorokauden aikana, on myynnin alkamisajankohtaa siirrettävä vuorokaudella. Tämä siis tilanteessa, jossa uusi myynti halutaan aloittaa lyhimmässä mahdollisessa ajassa. Tämä periaate koskee kaikkia tässä ohjeessa mainittuja aikarajoja. Erityisen tärkeää aikarajatarkistuksen huomioiminen sekä lähetys- että vastaanottopäässä on pikamuutoissa. Yhtiöt voivat linjata itsenäisesti, miten usein he lukevat sanomia sisään. Samoin verkkoyhtiöt voivat linjata itsenäisesti kytkentöjen maksullisuudesta. Asiakkaan ilmoitus verkolle katsotaan kuitenkin tulleen myyjän sanoman lähetyshetkestä. Verkkoyhtiön tulee huomioida, että tämä sama aika tulee huomioida niin aikarajatarkastuksissa kuin muissa toimintatavoissa, ml. kytkentöjen maksullisuuden määrittely. Ei nähty tarvetta uusille linjauksille asian osalta. 12. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous. 13. Seuraava kokous Seuraava yhteiskokous pidetään tiistaina klo 9-15 Fingridin tiloissa.

7 Läsnä: ET:n kehitysryhmä Jari Rusanen Minna Arffman Matti Hirvonen Greetta Arha Pia Laakkonen Minna Riihiluoma Elina Säiläkivi Tomi Turunen Satu Vesaniemi Sari Wessman Riina Heinimäki Ina Lehto Loiste Sähköverkko Oy Fingrid Oyj Tampereen sähkölaitos Elenia Oy Lappeenrannan Energia Oy Turku Energia Oy Caruna Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Helen Oy Jyväskylän Energia Oy Energiateollisuus ry Energiateollisuus ry, sihteeri FG:n kehitysryhmä Anna-Kaisa Heine Satapirkan Sähkö Oy Milja Salenius Fortum Markets Oy Tia Kautto Vattenfall Oy Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Tuomo Kuosmanen Empower IM Oy Heikki Tammela HiQ Finland Oy (Inga Miettisen sijaisena) Tomi Mäkelä Elenia Oy Sanna Ojavuo Loiste Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Joni Räsänen Tieto Finland Oy (Jani Pasasen sijaisena) Rauli Rautio Enoro Oy (Sakari Seppälän sijaisena) Niko Jauhiainen esett Oy (kohta 6) Pasi Lintunen esett Oy (kohta 6) Minna Arffman Fingrid Oyj, puheenjohtaja Lauri Jännes Fingrid Oyj Kerttu Korpelainen Fingrid Oyj Pasi Aho Fingrid Oyj (kohdat 1-5) Fredrik Södö Fingrid Oyj (kohdat 1-5) Este: Inga Miettinen Jani Pasanen Sakari Seppälä Janne Sievälä HiQ Finland Oy Tieto Finland Oy Enoro Oy Keuruun Sähkö Oy Liitteet Esitysmateriaalit