JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS. Aika klo Paikka HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone

Transkriptio

1 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta OHEISMATERIAALI I MUISTIO 3/2016 (täydennetty kohta 4) JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone Läsnä Poissa Mari Frostell, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, puheenjohtaja Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärvi Kirsi Kettunen, talousjohtaja, Loviisa Ari Konttas, rahoitusjohtaja, Espoo Tuula Saxholm, va. kansliapäällikkö, Helsinki Martti Lipponen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Tom Simola, kaupunginjohtaja, Raasepori Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS-kuntayhtymä Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS-kuntayhtymä Pekka Rantamäki, hallintojohtaja, HUS-kuntayhtymä, Hyvinkään sairaanhoitoalue Anne Priha, investointijohtaja, HUS-kuntayhtymä Jari Finnilä, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, HYKS-sairaanhoitoalue Tanja Lukkarinen, controller, HUS-kuntayhtymä Kati Sipinen, johdon assistentti, kokouksen sihteeri Henri Partanen, talousjohtaja, Lohja KÄSITELLYT ASIAT 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 2 HUS:n valtuuston päätökset; 2015 ylijäämän käsittely ja vuoden 2016 tuloksen käsittely Vuoden 2015 ylijäämän käsittely Valtuusto päätti kokouksessa vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä hallituksen esityksen mukaisesti palauttaa kesäkuussa jäsenkunnille 54,6 milj. euroa, mikä on yhtä suuri kuin vuoden 2015 toteutunut ylijäämä lisättynä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toteutuneella ensihoitotoiminnan alijäämällä. Palautus kohdistetaan jäsenkunnille vuonna 2015 toteutuneen kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa suhteessa. (liitteenä kuntakohtaiset summat, sama liite oli myös 4.2. Hustran kokouksen liitteenä). Palautus kirjautuu HUS-kuntayhtymässä tulosvaikutteisesti vuodelle 2016 (jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen pienennykseksi). Vuoden 2016 tuloksen käsittely Valtuusto päätti 15.6 kokouksessa ennakolta periaatteista, joita noudatetaan tilikauden 2016 tuloksen käsittelyssä. Vuoden 2016 mahdollinen toiminnallinen ylijäämä (ylijäämä ennen vuodelle 2016 tulosvaikutteisesti kirjautuvaa vuoden 2015 ylijäämän palautusta jäsenkunnille) palautetaan toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa jäsenkunnille tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä tammikuussa Vastaavasti mahdollista toiminnallista alijäämää ei erikseen veloiteta jäsenkunnilta Liite 1, TP 2015 ylijäämän palautus jäsenkunnille Liite 2, valtuuston listateksti kysymys vuoden 2016 tuloksen käsittelystä 1 / 5

2 Liite 3, Jäsenkuntakohtainen laskelma toukokuussa päivitetyn vuosiennusteen mukaisesta ylijäämän palautuksesta (45,2 milj. euroa) Mari Frostell esitteli asian ja käytiin keskustelua vuoden 2015 ylijäämän palautuksesta ja vuoden 2016 tuloksen käsittelystä. Liitteessä 3 on esitetty jäsenkuntien vertailukelpoiset maksuosuuslaskutusluvut jäsenkunnittain; vuosiennuste 2016 vs. TP 2015 ja vuosiennuste 2016 vs. TA Vertailukelpoiset muutosprosentit HUS-tasolla ovat; vuosiennuste 2016 vs. TP ,2 % ja vuosiennuste 2016 vs. TA ,7 %. Em. prosenteissa on huomioitu vuoden 2016 osalta ennustetun ylijäämän palautus jäsenkunnille. 3 Tammi-huhtikuun toiminta ja talous sekä vuosiennuste Yhteenveto tammi-huhtikuu HUS-yhtymän sitovien nettokulujen kehitys on ollut myönteistä neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,1 % tammi-huhtikuussa. Tilanne oli sama tammi-maaliskuussa, joten huhtikuu toteutui varsin tarkasti jaksotetun talousarvion mukaisena. Vaikka palveluita on tammi-huhtikuussa määrällisesti tuotettu 1,8 % talousarviota enemmän (mutta hieman vähemmän kuin viime vuonna) ja talousarvion nettokulut ovat pitäneet, ei tuottavuuskehitys ole alkuvuonna ollut tavoitteen mukaista. Myös hoitoon pääsyn odotusajat ovat pidentyneet. Kokonaistilanne eroaa viime vuosista: nyt talousarvio pitää, mutta toiminta ei kehity optimaalisesti. Aikaisemmin tuottavuuden parantuminen ja jonojen lyhentyminen ovat liittyneet kasvavaan volyymiin, mikä on toisaalta johtanut talousarvion ylittymiseen, Tätä tilannetta analysoidaan huolellisesti ja tuottavuuden parantamiseen sekä hoitoon pääsyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä tehostetaan loppuvuoden aikana. Palvelutuotannon volyymi ylitti talousarviossa suunnitellun tason 1,8 % laskien viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 0,1 % Sitovat nettokulut alittavat talousarvion 0,1 % (0,5 milj. euroa) Palveluiden saatavuus ja hoitotakuun toteutuminen on heikentynyt viime vuoden huhtikuun lopun tilanteesta Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti talousarvion 4,8 %, 19 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja viiden kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta (54,9 milj. euroa) toteutui 0,5 milj. euroa talousarviota paremmin (0,9 %) tammi-huhtikuun ylijäämä 40,0 milj. euroa (TA 15,5 milj. euroa, edellinen vuosi 50,0 milj. euroa) Vuosiennuste 2016 Ennustetta laadittaessa toukokuun alussa käytössä oli tammi-maaliskuun toteumatiedot ja osittain huhtikuun toteumatietoja. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Vuosiennuste päätyy kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen osalta 0,7 % (11,3 milj. euron) ylitykseen ja 43,4 milj. euron toiminnalliseen ylijäämään ennen vuodelle 2016 tulosvaikutteisesti kirjautuvaa 2015 ylijäämän palautusta. V. 201 ylijäämän palautuksen jälkeen vuosiennuste päätyy 11,3 miljoonan euron alijäämäiseen tulokseen. Jäsenkuntapalautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta ja ylijäämää vuonna 2016, mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. Kuntayhtymän taseessa edellisten tilikausien kertynyt ylijäämä on 53,5 milj. euroa vuosiennuste pohjautuu siihen näkemykseen, että loppuvuoden toimintavolyymi suhteessa talousarvioon on pienempi kuin tammi huhtikuun toteuma. Koko vuoden toimintavolyymin (laskutusosuudella painotettu volyymimuutos) ennuste ylittää 0,7 % talousarvion (1-4 toteutunut ylitys 1,8 %) ja alittaa viime vuoden toteuman 0,9 % (1-4 toteutunut lasku vs oli 0,1 %). 2 / 5

3 Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen tammi-huhtikuussa, koko vuoden talousarvio ja päivitetty vuosiennuste sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (touko-joulukuu) ennuste. (1 000 euroa) Tammi - Huhti Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % -0,1 % 1,2 % 0,7 % Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % 0,7 % 0,0 % 0,2 % liite 4; HUS-kuntayhtymän toiminnan ja talouden kuukausiraportti 1-4/2016 ( ) Mari Frostell esitteli tammi-huhtikuun 2016 toiminnan ja talouden seurantaraportin keskeisimmät luvut ja vuosiennusteen. Keskusteltiin vuosiennusteesta ja todettiin, että ennusteesta huolimatta virallisena tavoitteena on edelleen talousarvio. Kaikki tuotot ja kulut (kuten esim. arvioitu potilasvakuutusmaksu) jaksotetaan olennaisuuden periaatteella HUS:n kuukausitilinpäätöksiin. Vuositason talousarvio kohdennetaan kuukausittain. Talousarvion kuukausikohdennuksessa on huomioitu kuukauden arkipäivien lukumäärä sekä arvioitu tuotannon kohdentuminen eri kuukausille. Toiselle vuosipuoliskolle jonkin verran painottuvien kulujen ja toiminnan perusteena ovat mm. syksyn täydet työkuukaudet ilman arkipyhiä (loka-marraskuu). Kuluvalle kesälle 2016 on koordinoidusti suunniteltu sulkuja viime vuotista enemmän. 4 TA 2017 laadintaperiaatteet ja tavoiteasetanta sekä kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset Liite 5; PP-esitys TA 2017 Liite 6; TA 2017 jäsenkuntien maksuosuudet Keskusteltiin TA2017 laadintaperiaatteista ja kilpailukykysopimuksen arvioiduista vaikutuksista. Kilpailukykysopimukseen sisältyvän työajan pidennyksen vaikutus tulee arvioida (mm. sijaiskulujen pienentyminen) ja sisällyttää talousarvioon. Jäsenkuntien euromääräisen TA 2017 maksuosuusraamin valmistelu HUS-tasoisen raamilaskentamallin mukaisesti päätyy tässä vaiheessa 2 prosentin kasvuun vuoden 2015 tilinpäätöksestä (kahden vuoden kasvu) tilinpäätöksen vertailuluvussa on huomioitu 2015 ylijäämän palautus jäsenkunnille. TA 2017 valmistelussa ja maksuosuuslaskutuksen raamissa ei vielä toistaiseksi ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Jäsenkunnan edustaja totesi, että laskentamallissa, jossa lähtökohtana on TP 2015, tulee huomioida edeltävä aika. Ts. mikäli 2016 pysyy talousarviossa, ei kasvu voi automaattisesti olla kaksi prosenttia vuodesta Lisäksi toivottiin lisää yhteistä suunnittelua jäsenkuntien kanssa HUS:n talousarvion 2017 valmistelussa. Jäsenkunnan edustaja ehdotti seuraavia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on supistaa 2017 talousarvion ja seuraavien vuosien jäsenkuntalaskutusta; Kuntalaskutuksena kerättävän investointiosan supistaminen ja sen korvaaminen pitkäaikaisella velalla. HUS:n nykyisessä palveluiden hinnoittelumallissa poistot sisältyvät palveluiden hintoihin ja siten jäsenkunnat 3 / 5

4 5 Ensihoitotoiminta, Markku Mäkijärvi MUISTIO 3/2016 (täydennetty kohta 4) ja muut palveluiden käyttäjät rahoittavat investoinneista merkittävän osan ja velkarahoituksella katettava osuus jää suhteellisen pieneksi. Tutkitaan mahdollisuuksia poistoaikojen pidentämiseksi niin että investointien velalla rahoitettava osuus kasvaisi lähivuosina ja sitä kautta voitaisiin supistaa kuntalaskutuksen kautta perittävää investointiosaa. Mari Frostell totesi, että HUS:n nykyiset poistoajat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiset. Etsitään uusia rahoitusvaihtoehtoja investointien rahoittamiseksi. Pyydettiin HUS:n johdon miettivän sitä, että perustettaisiin HUS:n ja eräiden jäsenkuntien rahoitusjohdon yhteinen työryhmä miettimään investointien rahoitusratkaisuja kuluvan vuoden loppuun mennessä. Jäsenkunnan edustaja toivoi, että em. toimenpiteet näkyisivät jo vuoden 2017 talousarviossa jäsenkuntalaskutusta supistavina erinä. Lisäksi esitetiin, että investointitasoa tulee kriittisesti arvioida. Keskustelussa otettiin esille se miten HUS varautuu tulevassa sote-uudistuksessa omaisuuden ja velkojen siirtoon maakunnalliselle organisaatiolle. Liite 7; HUS:n ensihoidon yhtenäisen johtamis- ja hallintomallin muodostamistyöryhmän raportti Liite 8; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Ensihoidon kustannus- ja laatuselvitys Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi esitteli HUS-alueen ensihoitotoiminnan tilannekatsauksen (Liite PP-esitys). Jäsenkuntien edustajat totesivat, että ensihoitotoimintojen osalta on ensisijaisesti etsittävä mahdollisuuksia rakenteellisiin muutoksiin (mm. nykyisten resurssien uudelleen ryhmittely, palveluverkon tarkastelu) ja toiminnan tehostamiseen palvelutasonpäätöksen mukaisesti. Laskutuksen ja kustannusten uudelleen kohdentaminen jäsenkuntien kesken ei saanut kannatusta, mikäli samalla palvelutuotanto pysyy ennallaan ja vain kuntakohtaiset kustannukset muuttuvat. Yhden ambulanssiyksikön vuosikustannukset ovat tällä hetkellä noin euroa / vuosi. Todettiin, että mahdolliset päivystystoiminnan muutokset HUS- tai erva-alueella aiheuttavat muutostarpeita myös ensihoidon järjestämiseen. Jos valinnanvapaus koskee myös ensihoitoa, pelastustoimi ja ensihoito tulevat eriytymään yhtiöittämisen myötä. Tästä aiheutuu paineita kustannusten kasvuun. 6 Harppi-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja ensimmäisten kuukausien tuotantokäyttö, Mari Frostell Harppi-toiminnanohjausjärjestelmä (Oracle Fusion) otettiin käyttöön Harppi sisältää materiaalihallinnon (hankinta ja logistiikka) sekä talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnot. Käyttöönotto sujui joustavasti ja päivittäiset prosessit sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Päivittäisissä toiminnoissa on tuotantokäytön ensimmäisten viikkojen aikana esiintynyt joitain ongelmia, joita on jouduttu ratkomaan. Laitevika esti järjestelmän käytön kuuden tunnin ajan yhtenä päivänä toukokuussa. Harpin ominaisuuksia ja sen piirissä olevien prosessien automaatiota parannetaan vuoden 2016 aikana (nämä liittyvät erityisesti HUS-Servisin ja HUS-Logistiikan ammattikäyttäjien työskentelyyn sekä tukipalvelutoimintojen tuottavuuden parantamiseen). Tammi-huhtikuun toiminnan ja talouden seurantaraportin valmistuminen viivästyi viidellä päivällä alkuperäisestä aikataulusta Harpin käyttöönotosta aiheutuneiden lisätoimenpiteiden johdosta. 4 / 5

5 Asiaa ei käsitelty kokousajan päättymisen johdosta kokouksessa. 7 Muut asiat Ei käsitelty 8 Syksyn kokoukset, sovittiin seuraavat kokoukset klo 14 16, klo 9-11 ja klo Mari Frostell puheenjohtaja Kati Sipinen sihteeri 5 / 5