PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013"

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU

2 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Ahma ympäristö Oy Satu Ojala, limnologi FM Jyrki Salo, FM

3 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Vuosi 2013 oli Pyhäjoen vesistötarkkailussa laaja vuosi, jolloin raportti sisältää vuosittaisten tarkkailutoimenpiteiden lisäksi myös muuta tarkkailua. Laajana vuotena toteutetaan lisäksi mm. laaja alueellinen veden laadun tarkkailu, virtavesien perifytonin piilevätarkkailu, kasviplanktontarkkailu Haapajärvessä ja Pyhäjärvessä, pohjaeläintarkkailu Pyhäjoessa ja Haapajärvessä sekä kalojen metallipitoisuusmääritykset. Lisäksi laajana vuotena raporttiin liitetään selvitys vesistön tilan kehityksestä ja vesistön tilatavoitteiden saavuttamisesta. Yhteistarkkailuraportissa käsitellään vuosittain myös ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesi-seurantojen tuloksia. Pyhäjoen intensiivitarkkailun tuloksia tarkasteltiin raportissa myös aikajaksolla Veden laadun vaihtelut vuosijaksolla olivat yleensä ottaen melko vähäisiä. Pyhäjärvestä lähtevä vesi oli tarkkailujaksolla aiempaan tapaan väriltään kirkkaampaa sekä vähähumuksisempaa ja niukkaravinteisempaa kuin alempana joessa. Sivujoista tuleva kuormitus heikentää näin ollen veden laatua Pyhäjoen keski- ja alaosalla. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolla Pyhäjoen keski- ja alaosaa sekä Piipsanjokea korkeampi. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattivat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet. Ravinne- tai a-klorofyllipitoisuuksissa ei havaittu suuria erovaisuuksia vuosijaksolla Kokonaisuutena tarkastellen ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ovat viime vuosina olleet pääosin rehevien vesien tasoa. Piipsanjoen vesi oli vuosina tummempaa ja fosforipitoisempaa sekä ajoittain humuspitoisempaa ja typpipitoisempaa kuin Pyhäjoen pääuoman vesi. Pyhäjoen alueen vedenlaatu ei merkittävästi poikennut laajana vuotena 2013 edellisen laajan vuoden 2010 vedenlaadusta. Pyhäjoen veden laatu oli vuonna 2013 aiempaan tapaan pääosin parhaimmillaan vesistön yläjuoksulla sijaitsevassa Pyhäjärvessä. Pyhäjärven veden laatua heikentää kuitenkin hajakuormituksen lisäksi Junttiselälle laskettavat Pyhäsalmen kaivoksen ja Pyhäjärven kaupungin jätevedet. Keväisin Junttiselällä ilmenee ajoittain voimakkaita happamoitumispiikkejä. Junttiselän ilmastuskokeilun aikana havaittiin pidempiaikaisen ilmastuksen lieventävän syvänteiden lämpötilakerrostuneisuutta. Vaikka ilmastus ei estänyt hapettomuutta, havaittiin sen kuitenkin vähentävän vähähappisen alusvesimassan määrää. Haapajärven veden laatu oli vuonna 2013 jokseenkin tavanomainen ja vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää kuten Pyhäjoen pääuomassakin. Iso Vatjusjärvi, Piipsjärvi, Pirnesjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Lohvanjärvi olivat vuonna 2013 reheviä. Kaikissa järvissä happitilanne oli ajoittain heikentynyt. Vuoden 2013 kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella molemmat ravinteet olivat potentiaalisia minimiravinteita Junttiselällä, Kirkkoselällä ja Pyhäselällä sekä Haapajärvessä, Pirnesjärvessä ja Lohvanjärvessä. Iso-Vatjusjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Piipsjärvi olivat lähinnä typpirajoitteisia. Vesistön typpirajoitteisuus lisää riskiä sinileväkukintojen esiintymiselle. Ympäristöhallinnon koordinoimassa leväseurannassa havaittiin Pieni Vatjusjärvessä ja Pyhäjärven Emolahdessa vähän levää vuoden 2013 viikkoina Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetuksen 354/2008 mukaan sisävesien uimaveden toimenpiderajana on fekaalisten koliformisten bakteereiden osalta 1000 pmy/100 ml ja fekaalisten streptokokkien osalta 400 pmy/100 ml. Vuonna 2013 fekaalisten koliformisten bakteerien määrä ei ylittänyt toimenpiderajaa heinä- tai elokuussa yhteistarkkailun pisteillä.

4 ii Poikkeuksena Kärsämäellä Pyhäjoen pääuoman varrella sijaitsevalla Venetpalon uimarannalla ja Pyhäjärven Lossinrannassa ylittyi kesäkuussa enterokokkibakteerien määrä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkaillaan kuukausittain marraskuulta huhtikuulle. Haapaveden voimalaitos oli vain osan vuotta toiminnassa. Vuonna 2013 vain helmi ja joulukuussa havaittiin veden lämpenemistä voimalaitoksen alapuolella. Pyhäjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2013 pääosin edellisvuotta hieman pienempiä johtuen lähinnä pienemmästä vesimäärästä. Pyhäjoen valuma-alueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon vaikutuksia vesistön ravinnepitoisuuksiin Pyhäjoen sivujoissa ja pääuomassa tarkasteltiin myös vuoden 2013 laajassa raportissa. Arvioidut pitoisuuslisät eivät merkittävästi poikenneet vuodesta Vuoden 2013 kasviplanktonnäytteiden perusteella Pyhäjärvessä oli erotettavissa selvästi kolme erilaista osa-aluetta, vahvasti rehevöitynyt Junttiselkä, taajaman keskustan tuntumassa oleva mesotrofinen Kirkkoselkä sekä hieman niukkatuottoisempi Pyhäselkä. Haapajärven tulokset vastasivat monelta osin Pyhäjärven Junttiselän tuloksia ilmentäen myös selvää rehevyyttä. Sinilevien massaesiintymistä ei heinäkuussa 2013 ollut todettavissa Haapajärvelläkään. Haapajärven pohjaeläimistö koostui selvitysvuosina 2007, 2010 ja 2013 pääosin harvasukasmadoista, sekä sulkasääskien ja surviaissääskien toukista. Pyhäjärven kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin määritetty yhteistarkkailun puitteissa vuosina 1998, 2001 ja Vuoden 2013 tulosten mukaan Pyhäjärven kohdealueilta pyydetyt hauet ja ahvenet olivat vuonna 2013 täysin käyttökelpoisia ihmisravinnoksi. Vuonna 2013 piilevätutkimus tehtiin 16 havaintopaikalla. Vuoden 2013 piileväanalyysien tulosten antaman kuvan perusteella Pyhäjoen ekologinen tila oli keskimäärin hyvä. Jätevedenpuhdistamojen vaikutuspiireissä ei tuloksissa voitu havaita kuormituksesta johtuvia eroja. Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuuluvista tarkkailumenetelmistä olivat vuonna 2013 käytössä kaikki, eli kyseessä oli ns. laaja tarkkailuvuosi. Tarkkailu piti sisällään vuosittaisen kirjanpitokalastuksen, sekä kolmen vuoden välein tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelut. Loppuvuoden poikkeukselliset sääolot pitivät vesistöjä auki yli vuodenvaihteen, minkä vuoksi talvikalastuskautta ei päästy Pyhäjoen vesistöalueella aloittamaan loppuvuodesta Kirjanpitokalastuksen ja tehtyjen tiedustelujen mukaan yläjuoksulla Haapaveden Haapajärven yläpuolisella alueella hauki- ja etenkin ahvensaaliit olivat monin paikoin aiempaa parempia ja Haapajärven yläpuolisilta alueilta saatiin tiedustelun mukaan myös harjusta aiempaa enemmän. Sen sijaan lahnasaaliit olivat yleisesti varsin vähäisiä, mahdollisesti lajin arvostuksen vähennyttyä vuosien myötä.

5 iii Haapajärven kokonaissaalismäärissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta Kuha näyttää vakiinnuttaneen asemansa Haapajärven saaliissa ja lajin esiintymistä voidaan pitää koko Pyhäjoen mittakaavassa kalastuksellisesti hyvinkin merkittävänä. Hauki ja ahven olivat edelleen Pyhäjoen alueen tärkeimmät saalislajit, joskin myös särkeä saatiin runsaasti Matkanivan ja etenkin Mieluskylän osakaskunnan alueilta. Pyhäjoen pienempien sivujokien kalastus oli edelleen varsin pienimuotoista heitto- ja onkikalastusta, sekä katiskapyyntiä ja saaliit muodostuivat pääosin hauesta ja ahvenesta, sekä särjestä ja paikoin mateesta. Meriedustan kalastajat saivat siikaa kohtalaisesti tiheillä verkoilla, mutta harvemmilla verkoilla saaliit olivat edelleen heikkoja. Harvojen rysien ja loukkujen yksikkösaaliit putosivat niin lohen, siian kuin taimenenkin osalta ja lohisaaliit ovatkin olleet viime vuosina aiempaa heikompia. Siika- ja taimensaaliit ovat pienestä pudotuksesta huolimatta olleet viime vuosina, vuosi 2013 mukaan lukien, aiempaa parempia. Sähkökoekalastusten perusteella Pyhäjoen pääuoman koskikalasto muodostuu pääosin kivisimpuista, kivennuoliaisista ja särjistä, joiden lisäksi muita yleisesti tavattuja lajeja ovat ahven ja mutu. Myös sivu-uomien lajisto on samankaltainen, joskaan särkeä ei esiintynyt yhtä yleisesti ja myös mutu oli harvinaisempi saalis. Mäyräojan lajisto oli muita sivu-uomia runsaampi. Istutuksista riippuvaisia lohi- ja taimenhavaintoja ei kalastusten yhteydessä tehty vuonna 2013 lainkaan.

6 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA I: JOHDANTO Copyright Ahma ympäristö Oy Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TARKKAILUVELVOITTEET YHDYSKUNTAJÄTEVEDENPUHDISTAMOT TEOLLISUUS TURVETUOTANTO HAJAKUORMITUS MUUT TARKKAILUALUEEN KUVAUS SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET SÄÄ VIRTAAMA KUORMITUS TAAJAMAT JA TEOLLISUUS KAATOPAIKAT TURVETUOTANTO KOKONAISKUORMITUS VIITTEET... 16

7 2 1. JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 ( ) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/ ( ). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun sekä eräiden sivujokien pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjärven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjärven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Pyhäjoen pääuoman piilevä- ja pohjaeläintarkkailu, Haapajärven pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuosi 2013 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin myös perifytonia, kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Lisäksi vuonna 2013 otettiin vesinäytteet laajan alueellisen tarkkailun näytepisteiltä. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksia. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Tässä raportissa esitetään vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta Raportissa esitetään lisäksi lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista. 2. TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen yhteistarkkailuun kuuluu seitsemän jätevedenpuhdistamoa sekä kaksi pienempää puhdistamoa. Vihannin jätevedenpuhdistamolta jätevedet on johdettu keväästä 2010 alkaen siirtoviemäriä pitkin Raaheen puhdistettavaksi. Vihannin Lampinsaaren lammikkopuhdistamolta oli lupa johtaa käsiteltyjä jätevesiä Vihanninjokeen vielä vuoden 2012 kesäkuun loppuun saakka. Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. 2.2 Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos.

8 3 Valio Oy:n Haapaveden tehtaan jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa ja se ei enää ole mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Lupapäätös Vesistö tarkkailu velvoite Kalatalous tarkkailu velvoite Lupa voimassa Purkuvesistö Pyhäjärvi PSY nro 86/07/2 Pyhäjärvi x x 2014 VNp 888/2006 Kärsämäen PPO-2004-Y Vesihuolto Oy x x 2015 Pyhäjoki VNp 888/2006 Haapavesi PSY nro 67/08/2 x x 2017 Pyhäjoki Oulainen PSY 29/05/ x x 2015 Pyhäjoki VNp 888/2006 Pyhäjokisuun PPO-2008-Y Vesi Oy x 2019 Pyhäjoki VNp 888/2006 Vihannin Vesi Oy, VH 1827/500 x toistaiseksi Vihanninjoki Lampinsaari Merijärvi PPO 1101Y x x 2010* Talusoja VNp 888/2006 Vattukylän koulu Ouvy 1192 A 171/ toistaiseksi Pyhäjoki Haapaveden ympäristöjaos, Mieluskylän koulu PPO-2006-Y toistaiseksi Pyhäjoki * uusi ympäristölupa vireillä Taulukko 2. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Lupapäätös Vesistö tarkkailu velvoite Kalatalous tarkkailu velvoite Purkuvesistö Valio Oy Haapavesi, PPO 2003-Y , x Haapajärvi lauhdevedet Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, x Pyhäjärvi Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, x x Haapajärvi KHO 3043/1/03,

9 4 2.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2013 kaikkiaan 29 turvetuotantosuota, joista tuotantoa oli 26 suolla. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoonpanossa oli 157 ha ja poistuneita alueita ilmoitettiin ha. Vapo Oy:n Piipsanneva muodosti n. 23 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Suon nimi Lupapäätös Voimassa Vesistö tarkkailu velvoite Kalatal. Tarkkailu velvoite Laskureitti Ala Vesistöalue 2012 ha Vapo Oy Ahmaneva 37/03/2, * 2012 x x Ahmaoja-Vihanninjoki Haaponeva PSY 3707/2, x x Humaloja/Lylyoja Iso-Lamminneva PSY 74/09/2, x x laskuoja-venetoja Kivineva PSY 70/06/2, x x laskuoja-luonuanoja Kuljunneva PSY 25/08/ x x kuivatusojasto-pyhäjoki Kuuhkamonneva PSY 16/07/2, x x Piipsanjoki-Piipsanjärvi-Piipsanjoki Lehtoneva II PSY 79/03/1, Puuro-oja/Tammapuro-Vuohtojoki x x Kärsämäenjoki Luomaneva 93/06/2, x x Luomaoja-Vuohtojoki-Kärsämäenjoki Märsynneva PSY/50/09/2, x x Vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi Nurmesneva (osa) 87/07/2, * 2012 x x Iso-Peurapuro Ojaneva PSY 87/07/2, Kilpuanoja-Piipsanjoki-Piipsanjärvi x x Piipsanjoki Onkineva PSY 28/04/1, x x Juurusoja-Kärsämäenjoki Pihlajaneva PSY 64/03/1, * 2012 x x Luomaoja-Vuohtoj.-Kärsämäenjoki Piipsanneva (osa) 98/07/2, * 2012 x x Kotaoja-Piipsanoja Porkanneva PSY 39/07/2, x x metsäoja-vuohtojoki-kärsämäenjoki Puutionneva PSY 98/07/2, x x laskuoja-mäyränoja Siloneva PSY 27/04/1, * 2012 x x Silo-oja-Juurusoja-Kärsämäenjoki Verkaneva PSAVI/6/04.08/ x x Piipsanjoki Piipsjärvi Vittouvenneva (osa) PSAVI 23/11/1, ** 2013 x x Sammaljoki-Pyhäjärvi Äijönneva PSY 31/05/ x x laskuoja-mäyränoja Turveruukki Lehtoneva PSY 79/03/1, * 2012 x x Vuohtojoki-Kärsämäenjoki Megaturve Oy Jahtavisneva 100/03/1, * 2012 x Uitonoja-Tähjänjoki Marjaneva 52/03/2, * 2012 x Sarpaoja-Talusoja-Tähjänjoki AP-Peat Oy Kärsämäenneva PSY 33/07/ x x laskuoja-kärsämäenjoki VHO 07/0601/3, KHO 326, Tmi Hämäläinen Palaneva PSY 95/06/2, x x metsäoja-vihanninjoki-piipsanjoki- Piipsjärvi Jukuturve Oy Aittoneva PPO lausunto x Viirelänoja-Saarelanoja-Hiito-oja Kanteleen Voima Oy Hankilanneva (osa) PSY 17/07/2, x x 9, Hankilanoja-Luonuanoja Ilkanneva PSAVI/242/04.08/ x x Makkaraoja-Veneoja Veneneva PSAVI/67/04.08/ x x Makkaraoja-Veneoja Puntarisuo PSY 5/09/ x x laskuoja-haapapuro-lohvanjärvi- Lohvanjoki * Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä ** Lupa ei lainvoimainen, valitettu VHO:een

10 5 2.4 Hajakuormitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään ( ) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat (Merijärvi, Vihanti, Haapavesi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Oulainen) ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. 2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, myöntänyt vesihallitukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapukannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään Hankkeen nykyinen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 3. TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valumaalueen koko jokisuulla on km 2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km 2 :n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km 2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjärvi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuolella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain ( /35) perusteella Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laatuun etenkin alivirtaamakausina.

11 6 Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjoen veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoisista ja ravinteikkaista sivu-uomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoisuuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sula-alueita talvellakin. Jäähdytysvesienjohtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita. Kuva Pyhäjoen vesistöalueen toiselle kaudelle arvioidusta ekologista tilasta on esitetty johdannon lopuksi (POPELY, Marjaana Eerola ). Kuvan perusteella Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjokeen saakka on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavaan tilaan on tyydyttävä. Kärsämäenjoen alapuolella Pyhäjoen ekologinen tila on arvioitu pääosin tyydyttäväksi. Pyhäjoen sivujoista Kärsämäenjoki on luokiteltu välttäväksi. Toisen sivujoen, Piipsanjoen, ekologinen tila on välttävä ja Piipsjärven on tyydyttävä. Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Pyhäjoen vesistöalueella kaikkien luokiteltujen vesimuodostumien kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Vesienhoidon yleistavoitteena on Suomen vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän eteläisten vesistöjen toimenpideohjelman mukaan suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on valtaosassa Pyhäjoen alueen vesimuodostumia liian suuri ravinneja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Lisäksi talviaikainen happitilanne on heikko johtuen sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta Komujärvessä, Osmangissa, Pienessä ja Isossa Vatjusjärvessä sekä Piipsjärvessä. Tavoitteista tärkein on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista on tarpeen parantaa myös vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. Tilatavoitteen saavuttamiseen ravinnepitoisuuksien alenemisen nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on arvioitu riittävän ainoastaan Pyhäjärven Pyhäselällä. Lisätoimenpiteitä tarvitaan lähes kaikissa Pyhäjoen vesistön vesimuodostumissa. Myös Pyhäjärven Pyhäselälle esitetään toimenpiteitä alueellisesti tärkeäksi katsotun tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty lisätoimenpiteiksi mm. hajakuormituksen monipuolista vähentämistä, kalateiden rakentamista, järvien ja jokiuomien kunnostuksia, säännöstelykäytäntöjen selvittämistä sekä yhdyskuntajätevesien puhdistuksen keskittämismahdollisuuksien selvittämistä. Pyhäjoki oli v käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoituksena oli palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennessä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Pyhäjoella laajamittaiset lohenpoikasten istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eikä niitä ole enää tehty v jälkeen.

12 7 Joutennivan kalatie rakennettiin kesällä 2013 ja sen yhteydessä oleva lyhyt koskijakso kunnostettiin samassa yhteydessä. Haapakosken voimalaitoksen (Haapavesi) alapuoliset koskialueet on kunnostettu 1990-luvulla ja myös Pyhäjoen yläosan kunnostussuunnitelmat ovat valmiina toteutusta varten. 4. SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sää Tarkkailujaksolla vuodet 2011 ja 2013 olivat keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas vuosi 2012 oli keskimäärin sateisin. Myös kesä-syyskuun keskimääräisiä lämpötiloja ja sadesummaa tarkasteltaessa, vuodet olivat edellisen kaltaisia. (Taulukko 4) Taulukko 4. Vuoden ja kesä-syyskuun keskilämpötila sekä sadesumma Haapavedellä vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Vuosi Kesä-syyskuu Vuosi ºC mm ºC mm , , , , , , , ,8 253 Vuosi 2011 oli Haapavedellä lämpötiloiltaan pääosin keskimääräinen tai lämpimämpi. Alueella satoi vuonna 2013 hyvin vaihtelevasti. Keskimääräistä enemmän satoi tammi-, elo- ja joulukuussa. Muuten alueella satoi tavanomaisesti tai sen alle. Erityisen kuivia kuukausia olivat huhti- ja marraskuu. Sateisin kuukausi oli heinäkuu. Vuoden kokonaissademäärä 505 mm oli Haapavedellä 4 % alhaisempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 4,1 ºC, mikä on 1,6 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli helmikuu, joka oli lähes puolta tavanomaista kylmempi. Muuten koko vuosi oli pääosin keskimääräistä lämpimämpi. Erityisen lämmintä oli tavanomaiseen verrattuna joulukuussa, jolloin oli keskimäärin -6,6 ºC tavanomaista lämpimämpää. (Kuva 1) Vuosi 2012 oli Haapavedellä keskimääräistä sateisempi ja hieman kylmempi. Vuoden kokonaissademäärä 634 mm oli Haapavedellä 20 % korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Sateisin kuukausi oli elokuu, mutta lokakuussa satoi lähes kaksinkertaisesti normaalia enemmän. Huhtikuusta elokuuhun oli tavanomaista sateisempaa, kun taas kuivia kuukausia olivat maalis-, syys- ja marraskuu. Maaliskuu oli kuivin kuukausi ja silloin satoi 73 % normaalia vähemmän. Muutoin kuukausittaiset sademäärät olivat vertailuarvojen tuntumassa. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 2,2 ºC, mikä on 0,3 astetta alempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli joulukuu, jolloin oli 73 % tavanomaista kylmempää.

13 8 Alkuvuosi ja loppukesä sekä syksy olivat keskimääräistä kylmempiä lukuun ottamatta marraskuuta, jolloin oli jopa 97 % lämpimämpi. Maalis- ja huhtikuu olivat myös normaalia lämpimämpiä kuukausia. (Kuva 1) Vuosi 2013 oli pääosin Haapavedellä keskimääräistä kuivempi ja hieman lämpimämpi. Vuoden kokonaissademäärä 609 mm oli Haapavedellä 16 % korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Sateisin kuukausi oli kesäkuu, mutta myös joulukuussa satoi lähes kaksinkertaisesti normaalia enemmän. Erityisesti maaliskuu oli tavanomaista kuivempi kuukausi. Maaliskuu oli kuivin kuukausi ja silloin satoi 31 % normaalia vähemmän. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 4,1 ºC, mikä on 1,5 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli maaliskuu, joka oli lähes puolet kylmempi kuin tavanomainen maaliskuu. Vuosi 2013 oli pääosin tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi, paisti maaliskuu oli tavanomaista kylmempi. (Kuva 1) Lämpötila ( C) 20 Haapavesi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) 140 Haapavesi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

14 9 4.2 Virtaama Pyhäjoen keskivirtaama oli vuonna 2013 pääosin tavanomaista jonkin verran suurempi. Pyhäjärven luusuasta juoksutettu vesimäärä oli keskimäärin 32 % suurempi, Haapakoskesta juoksutettu vesimäärä 49 % suurempi ja Tolpankosken vesimäärä oli noin 24 % suurempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Pyhäjärvestä juoksutetut vesimäärät ovat vaihdelleet melko huomattavasti vuosittain (kuva 2). Keväällä järveä täytetään sulamisvesillä, jolloin juoksutusmäärät ovat vähäisiä. Tarkkailujaksolla Haapakoskessa ja Tolpankoskessa alkuvuoden pakkasjaksolla virtaamat olivat pääosin pieniä. Vuosina 2012 ja 2013 Tolpankoskella ja Haapakoskella virtaamat olivat pääosin tavanomaisia alkuvuodesta, kun taas Pyhäjärven luusuasta juoksutettiin vettä alkuvuonna normaalia enemmän. Vuonna 2011 Pyhäjärvestä juoksutettiin hieman tavanomaista vähemmän vettä alkuvuodesta. Vuonna 2012 kevättulvahuippu muodostui normaalia myöhemmin toukokuussa, mutta virtaamat olivat koholla jo huhtikuussa. Vuosina 2011 ja 2013 kevättulva oli huipussaan huhtikuussa. Vuonna 2012 virtaamat olivat koko kesän ja syksyn kaikilla Pyhäjoen virtaamamittausasemilla keskimääräistä korkeammat. Vuosina 2011 ja 2013 virtaamat vaihtelivat ja olivat ajoittain myös tavanomaista alhaisempia. Vuonna 2011 marraskuun kuivuus vaikutti todennäköisesti osaltaan marraskuun ja joulukuun alun virtaamia alentavasti. Vuonna 2013 alkusyksystä satoi tavanomaista vähemmän, mikä alensi virtaamia. (Kuva 2) Syksyn suurimmat ylivirtaamapiikit ajoittuivat vuonna 2011 lokakuulle, vuonna 2012 elokuulle ja vuonna 2013 marraskuulle, mihin vaikutti osaltaan ajankohdan runsaat sateet. Vuoden 2012 joulukuussa juoksutukset olivat tavanomaisella tasolla, kun taas erityisesti vuonna 2013 virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Vuoden 2013 joulukuussa satoi puolta tavanomaista enemmän. (Kuva 2)

15 10 m 3 /s m 3 /s Pyhäjärvi luusua Haapakoski m 3 /s Tolpankoski Kuva 2. Vuorokausivirtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella vuosina sekä keskimäärin vuosina

16 11 Kuvassa 3 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna Pyhäjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin 20 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla. Huhtikuussa juoksutusten osuus oli pienin. Toukokuussa sekä marrasjoulukuussa juoksutusten osuus oli myös suhteellisen vähäinen Tolpankosken virtaamasta. Enimmillään Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuus oli tammimaaliskuussa Tolpankosken vesimäärästä. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Kuva 3. Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Pyhäjoena kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa (Ahma ympäristö Oy 2014b), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014c) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä raporteissaan (Ahma ympäristö Oy 2014a, Pöyry Finland Oy 2014a-b, d). 5.1 Taajamat ja teollisuus Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus. Vuonna 2013 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen happea kuluttava (BOD 7 ) kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 26 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD 7 ), 5,8 kg/d fosforia, 219 kg/d typpeä ja 124 kg/d kiintoainetta. Kuormitus oli kaikilta osin edellisvuotta pienempi, paitsi fosforin osalta hieman suurempi. Kanteleen Voima Oy:n ( asti Fortum Power and Heat Oy:n) Haapaveden voimalaitoksen jätevedestä tutkitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. Haapaveden voimalaitoksen happea kuluttavan aineen kuormitus mitataan voimalaitoksen jätevesille paremmin soveltuvana COD Mn -kuormituksena.

17 12 Vesistöön kohdistunut kuormitus oli vuonna 2013 pääosin pienempää kuin vuonna 2012, paitsi fosforikuormitus oli edellisvuoden tasoa. (Taulukko 6) Lampinsaaren lammikkopuhdistamon käyttö jätevedenpuhdistamona lopetettiin ja kaikki jätevedet on tästä eteenpäin johdettu siirtoviemärillä Raahen Veden jätevedenpuhdistamolle. Lampinsaaren lammikkopuhdistamosta ei ole tämän jälkeen johdettu vettä purkuvesistöön eikä Lampinsaaren kuormitusta enää esitetty vuonna 2013 taulukossa 5. Taulukko 5. Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus vuonna 2013 sekä kuormitus yhteensä vuosina Kuormitus kg/d Kuormittaja BOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö Pyhäjärvi 7,7 2, Pyhäjärvi Kärsämäki 2,5 0,2 14 7,3 Pyhäjoki Haapavesi 2,4 2, Pyhäjoki Oulainen 9,4 0, Pyhäjoki Pyhäjoki 2,6 0,1 15 3,1 Pyhäjoki Merijärvi 0,6 0,1 2,7 2,4 Talusoja Yhteensä 25 5, Valio Oy 0,8 0,1 0,8 Haapajärvi Kanteleen Voima Oy 0,1 0,6 6,6 Haapajärvi Pyhäsalmi Mine Oy Pyhäjärvi Yhteensä , , , , Taulukko 6. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N SO 4 Cl t/a t/a kg/a kg/a t/a t/a ,8 5, ,1 2, , ,6 5,2 2, , ,9 2, , ,4 2, ,7 Keskiarvo 5,4 5, ,1

18 13 Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toiminnassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Cr ), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kaivoksen fosfaattifosforikuormitusta tarkkailtiin vuosina , mutta koska pitoisuudet olivat alle määritysrajan, ei fosfaattia enää määritetä. Vuonna 2013 kuormitusarvot olivat viime vuotta alhaisempia (taulukko 7). Taulukko 7. Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina Tarkkailu- Kiintoaine Ca SO 4 Cu Zn Fe COD Cr Cd Kok. N vuosi t/a t/a t/a kg/a kg/a kg/a t/a kg/a t/a , , , , ,9 13 keskiarvo Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaatopaikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoitovaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on raportoitu erikseen (Ahma ympäristö Oy 2014a, Pöyry Finland Oy 2014a-b, d). Kaatopaikoilla ei ole mitattu virtaamia enää sulkemisen jälkeen. Pyhäjärveltä, Haapavedeltä, Kärsämäeltä ja Oulaisista ei ollut vuoden 2013 käytössä näytekertakohtaisia virtaamia, joilla voisi laskea kuormituksia. Osassa mittapadot olivat vuonna 2013 näytteenottohetkinä mm. kuivia tai kokonaan kadonneet. 5.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2013 kaikkiaan 29 turvetuotantosuota, joista tuotantoa oli 26 suolla. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoonpanossa oli 157 ha ja poistuneita alueita ilmoitettiin ha. Vapo Oy:n Piipsanneva muodosti n. 23 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Suurin osa soista oli Vapo Oy:n hallinnassa. Lisäksi alueella toimi kuusi muuta tuottajaa. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Finland Oy 2014c). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa 8. Turvetuotannon vuoden 2013 nettokuormitus (kuormitus, josta on mitatusta bruttokuormituksesta vähennetty luonnontilaisten soiden kuormitus vastaavalla pintaalalla) oli noin 853 kg fosforia, 16 t typpeä ja 157 t kiintoainetta. Bruttokuormitukset olivat osin pienentyneet vuodesta 2012.

19 14 Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 8. Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus t/a Nettokuormitus t/a COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine , , , , , , , , , , Kokonaiskuormitus Viimeisin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2009 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009). Taulukossa 9 on esitetty vesienhoitosuunnitelman mukainen yhteenveto ravinnekuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta koko Pyhäjoen valuma-alueella. Lisäksi taulukossa 9 on esitetty pistekuormitustiedot vuodelta Taulukossa 9 esitetyt arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin, joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. (Pöyry Finland Oy 2012) Hajakuormituslähteiden arvioitu kokonaiskuormitus on kg/a fosforia ja kg/a typpeä, mikä on noin 80 % vesistöalueen kokonaiskuormituksesta (taulukko 9). Maatalous on selvästi suurin kuormittaja Pyhäjoen valuma-alueella. Ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on keskimäärin noin 67 %. Seuraavaksi merkittävimpiä hajakuormituslähteitä ovat fosforin osalta haja-asutus ja typen osalta ilmalaskeuma. Hajakuormitus on selvästi pistekuormitusta suurempaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti arvioituna pistekuormittajien fosforikuormitus on noin 9 % ja typpikuormitus 13 % kokonaiskuormituksen määrästä. Vuonna 2013 fosforin pistekuormitus oli vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua pienempää. Taajamien fosforikuormitus oli vuonna 2013 suurempaa, mutta teollisuuden ja turvetuotannon selvästi pienempää. Mahdollisesti eroon vaikuttaa jossain määrin myös laskentatapa. Taajamien typpikuormitus oli vuonna 2013 vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua suurempaa, mutta teollisuuden ja kaivostoiminnan sekä turvetuotannon kuormitus oli arvioitua pienempää. Fosforin luonnonhuuhtouma on vesienhoitosuunnitelman mukaan noin 30 % ja typen luonnonhuuhtouma noin 60 % kokonaiskuormituksesta (taulukko 9).

20 15 Taulukko 9. Yhteenveto Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta. Fosfori kg/a Typpi kg/a Kuormittaja * * 2013 Haja-asutus Maatalous Metsätalous (peltoviljely) Ilmalaskeuma Hajakuormitus yht Asumajätevedet Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Pistekuormitus yht Kokonaiskuormitus Luonnonhuuhtouma *Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009

21 16 VIITTEET Ahma ympäristö Oy 2014a. Oulaisten kaupunki. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta Moniste. Ahma ympäristö Oy 2014b.. Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Moniste. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailu Moniste. Pöyry Finland Oy 2014a. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Moniste. Pöyry Finland Oy 2014b. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Moniste. Pöyry Finland Oy 2014c. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2014d. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2014e. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste.

22 Pyhäjoki Piipsanjoki Kärsämäenjoki Mäyränoja Vatjusjärvet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Hyvä, Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä, Voimakkaasti muutettu Välttävä, Voimakkaasti muutettu Hyvä, Keinotekoinen Tyydyttävä, Keinotekoinen Välttävä, Keinotekoinen Ei tietoa Parkkimanjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi 0 50 km vesistöalue, vesistöt SYKE

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 15.9.2015 Jyrki Salo, FM VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III

Lisätiedot

16WWE Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu

16WWE Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu 15.6.2011 Pyhäjoen yhteistarkkailu v. 2010 Vesistö- ja kalataloustarkkailu 1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2010 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 OSA I: Johdanto i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I: Johdanto 21.4.2016 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ- JA RAHOITUSSOPIMUS PYHÄJOEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KA LATALOUSTARKKAILUN TOTEUTTAMISESTA TARKKAILUKAUDELLA

YHTEISTYÖ- JA RAHOITUSSOPIMUS PYHÄJOEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KA LATALOUSTARKKAILUN TOTEUTTAMISESTA TARKKAILUKAUDELLA OULAISTEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus SMTE 7.2.2012 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Saap.pvm ~J~2OflZ Dpvm J2Q. D~wm_ Pyhäjoen yhteistarkkailuun osallistuvat tahot -kuormittajien ja tarkkailuvelvollisten edustajat

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Voiko Inarijärven vettä juoda? Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 21.4.2015 Helena Puro, FM limnologi Tuomas Lahti, FM biologi Aki Nurkkala, ins.

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 6. luvun 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 6. luvun 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä PÄÄTÖS KASELY/1728/2015 Etelä-Savo 11.10.2016 annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 6. luvun 64 :n mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä HAKIJA Lappeenrannan

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Tekninen ja ympäristötoimiala Mirka Autio Ismo Malin Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 VESIJÄRVEN ILMAPERÄINEN

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot