PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013"

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU

2 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Ahma ympäristö Oy Satu Ojala, limnologi FM Jyrki Salo, FM

3 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Vuosi 2013 oli Pyhäjoen vesistötarkkailussa laaja vuosi, jolloin raportti sisältää vuosittaisten tarkkailutoimenpiteiden lisäksi myös muuta tarkkailua. Laajana vuotena toteutetaan lisäksi mm. laaja alueellinen veden laadun tarkkailu, virtavesien perifytonin piilevätarkkailu, kasviplanktontarkkailu Haapajärvessä ja Pyhäjärvessä, pohjaeläintarkkailu Pyhäjoessa ja Haapajärvessä sekä kalojen metallipitoisuusmääritykset. Lisäksi laajana vuotena raporttiin liitetään selvitys vesistön tilan kehityksestä ja vesistön tilatavoitteiden saavuttamisesta. Yhteistarkkailuraportissa käsitellään vuosittain myös ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesi-seurantojen tuloksia. Pyhäjoen intensiivitarkkailun tuloksia tarkasteltiin raportissa myös aikajaksolla Veden laadun vaihtelut vuosijaksolla olivat yleensä ottaen melko vähäisiä. Pyhäjärvestä lähtevä vesi oli tarkkailujaksolla aiempaan tapaan väriltään kirkkaampaa sekä vähähumuksisempaa ja niukkaravinteisempaa kuin alempana joessa. Sivujoista tuleva kuormitus heikentää näin ollen veden laatua Pyhäjoen keski- ja alaosalla. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolla Pyhäjoen keski- ja alaosaa sekä Piipsanjokea korkeampi. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattivat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet. Ravinne- tai a-klorofyllipitoisuuksissa ei havaittu suuria erovaisuuksia vuosijaksolla Kokonaisuutena tarkastellen ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ovat viime vuosina olleet pääosin rehevien vesien tasoa. Piipsanjoen vesi oli vuosina tummempaa ja fosforipitoisempaa sekä ajoittain humuspitoisempaa ja typpipitoisempaa kuin Pyhäjoen pääuoman vesi. Pyhäjoen alueen vedenlaatu ei merkittävästi poikennut laajana vuotena 2013 edellisen laajan vuoden 2010 vedenlaadusta. Pyhäjoen veden laatu oli vuonna 2013 aiempaan tapaan pääosin parhaimmillaan vesistön yläjuoksulla sijaitsevassa Pyhäjärvessä. Pyhäjärven veden laatua heikentää kuitenkin hajakuormituksen lisäksi Junttiselälle laskettavat Pyhäsalmen kaivoksen ja Pyhäjärven kaupungin jätevedet. Keväisin Junttiselällä ilmenee ajoittain voimakkaita happamoitumispiikkejä. Junttiselän ilmastuskokeilun aikana havaittiin pidempiaikaisen ilmastuksen lieventävän syvänteiden lämpötilakerrostuneisuutta. Vaikka ilmastus ei estänyt hapettomuutta, havaittiin sen kuitenkin vähentävän vähähappisen alusvesimassan määrää. Haapajärven veden laatu oli vuonna 2013 jokseenkin tavanomainen ja vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää kuten Pyhäjoen pääuomassakin. Iso Vatjusjärvi, Piipsjärvi, Pirnesjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Lohvanjärvi olivat vuonna 2013 reheviä. Kaikissa järvissä happitilanne oli ajoittain heikentynyt. Vuoden 2013 kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella molemmat ravinteet olivat potentiaalisia minimiravinteita Junttiselällä, Kirkkoselällä ja Pyhäselällä sekä Haapajärvessä, Pirnesjärvessä ja Lohvanjärvessä. Iso-Vatjusjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Piipsjärvi olivat lähinnä typpirajoitteisia. Vesistön typpirajoitteisuus lisää riskiä sinileväkukintojen esiintymiselle. Ympäristöhallinnon koordinoimassa leväseurannassa havaittiin Pieni Vatjusjärvessä ja Pyhäjärven Emolahdessa vähän levää vuoden 2013 viikkoina Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetuksen 354/2008 mukaan sisävesien uimaveden toimenpiderajana on fekaalisten koliformisten bakteereiden osalta 1000 pmy/100 ml ja fekaalisten streptokokkien osalta 400 pmy/100 ml. Vuonna 2013 fekaalisten koliformisten bakteerien määrä ei ylittänyt toimenpiderajaa heinä- tai elokuussa yhteistarkkailun pisteillä.

4 ii Poikkeuksena Kärsämäellä Pyhäjoen pääuoman varrella sijaitsevalla Venetpalon uimarannalla ja Pyhäjärven Lossinrannassa ylittyi kesäkuussa enterokokkibakteerien määrä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkaillaan kuukausittain marraskuulta huhtikuulle. Haapaveden voimalaitos oli vain osan vuotta toiminnassa. Vuonna 2013 vain helmi ja joulukuussa havaittiin veden lämpenemistä voimalaitoksen alapuolella. Pyhäjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2013 pääosin edellisvuotta hieman pienempiä johtuen lähinnä pienemmästä vesimäärästä. Pyhäjoen valuma-alueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon vaikutuksia vesistön ravinnepitoisuuksiin Pyhäjoen sivujoissa ja pääuomassa tarkasteltiin myös vuoden 2013 laajassa raportissa. Arvioidut pitoisuuslisät eivät merkittävästi poikenneet vuodesta Vuoden 2013 kasviplanktonnäytteiden perusteella Pyhäjärvessä oli erotettavissa selvästi kolme erilaista osa-aluetta, vahvasti rehevöitynyt Junttiselkä, taajaman keskustan tuntumassa oleva mesotrofinen Kirkkoselkä sekä hieman niukkatuottoisempi Pyhäselkä. Haapajärven tulokset vastasivat monelta osin Pyhäjärven Junttiselän tuloksia ilmentäen myös selvää rehevyyttä. Sinilevien massaesiintymistä ei heinäkuussa 2013 ollut todettavissa Haapajärvelläkään. Haapajärven pohjaeläimistö koostui selvitysvuosina 2007, 2010 ja 2013 pääosin harvasukasmadoista, sekä sulkasääskien ja surviaissääskien toukista. Pyhäjärven kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin määritetty yhteistarkkailun puitteissa vuosina 1998, 2001 ja Vuoden 2013 tulosten mukaan Pyhäjärven kohdealueilta pyydetyt hauet ja ahvenet olivat vuonna 2013 täysin käyttökelpoisia ihmisravinnoksi. Vuonna 2013 piilevätutkimus tehtiin 16 havaintopaikalla. Vuoden 2013 piileväanalyysien tulosten antaman kuvan perusteella Pyhäjoen ekologinen tila oli keskimäärin hyvä. Jätevedenpuhdistamojen vaikutuspiireissä ei tuloksissa voitu havaita kuormituksesta johtuvia eroja. Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuuluvista tarkkailumenetelmistä olivat vuonna 2013 käytössä kaikki, eli kyseessä oli ns. laaja tarkkailuvuosi. Tarkkailu piti sisällään vuosittaisen kirjanpitokalastuksen, sekä kolmen vuoden välein tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelut. Loppuvuoden poikkeukselliset sääolot pitivät vesistöjä auki yli vuodenvaihteen, minkä vuoksi talvikalastuskautta ei päästy Pyhäjoen vesistöalueella aloittamaan loppuvuodesta Kirjanpitokalastuksen ja tehtyjen tiedustelujen mukaan yläjuoksulla Haapaveden Haapajärven yläpuolisella alueella hauki- ja etenkin ahvensaaliit olivat monin paikoin aiempaa parempia ja Haapajärven yläpuolisilta alueilta saatiin tiedustelun mukaan myös harjusta aiempaa enemmän. Sen sijaan lahnasaaliit olivat yleisesti varsin vähäisiä, mahdollisesti lajin arvostuksen vähennyttyä vuosien myötä.

5 iii Haapajärven kokonaissaalismäärissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta Kuha näyttää vakiinnuttaneen asemansa Haapajärven saaliissa ja lajin esiintymistä voidaan pitää koko Pyhäjoen mittakaavassa kalastuksellisesti hyvinkin merkittävänä. Hauki ja ahven olivat edelleen Pyhäjoen alueen tärkeimmät saalislajit, joskin myös särkeä saatiin runsaasti Matkanivan ja etenkin Mieluskylän osakaskunnan alueilta. Pyhäjoen pienempien sivujokien kalastus oli edelleen varsin pienimuotoista heitto- ja onkikalastusta, sekä katiskapyyntiä ja saaliit muodostuivat pääosin hauesta ja ahvenesta, sekä särjestä ja paikoin mateesta. Meriedustan kalastajat saivat siikaa kohtalaisesti tiheillä verkoilla, mutta harvemmilla verkoilla saaliit olivat edelleen heikkoja. Harvojen rysien ja loukkujen yksikkösaaliit putosivat niin lohen, siian kuin taimenenkin osalta ja lohisaaliit ovatkin olleet viime vuosina aiempaa heikompia. Siika- ja taimensaaliit ovat pienestä pudotuksesta huolimatta olleet viime vuosina, vuosi 2013 mukaan lukien, aiempaa parempia. Sähkökoekalastusten perusteella Pyhäjoen pääuoman koskikalasto muodostuu pääosin kivisimpuista, kivennuoliaisista ja särjistä, joiden lisäksi muita yleisesti tavattuja lajeja ovat ahven ja mutu. Myös sivu-uomien lajisto on samankaltainen, joskaan särkeä ei esiintynyt yhtä yleisesti ja myös mutu oli harvinaisempi saalis. Mäyräojan lajisto oli muita sivu-uomia runsaampi. Istutuksista riippuvaisia lohi- ja taimenhavaintoja ei kalastusten yhteydessä tehty vuonna 2013 lainkaan.

6 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA I: JOHDANTO Copyright Ahma ympäristö Oy Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TARKKAILUVELVOITTEET YHDYSKUNTAJÄTEVEDENPUHDISTAMOT TEOLLISUUS TURVETUOTANTO HAJAKUORMITUS MUUT TARKKAILUALUEEN KUVAUS SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET SÄÄ VIRTAAMA KUORMITUS TAAJAMAT JA TEOLLISUUS KAATOPAIKAT TURVETUOTANTO KOKONAISKUORMITUS VIITTEET... 16

7 2 1. JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 ( ) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/ ( ). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun sekä eräiden sivujokien pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjärven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjärven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Pyhäjoen pääuoman piilevä- ja pohjaeläintarkkailu, Haapajärven pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuosi 2013 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin myös perifytonia, kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Lisäksi vuonna 2013 otettiin vesinäytteet laajan alueellisen tarkkailun näytepisteiltä. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksia. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Tässä raportissa esitetään vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta Raportissa esitetään lisäksi lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista. 2. TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen yhteistarkkailuun kuuluu seitsemän jätevedenpuhdistamoa sekä kaksi pienempää puhdistamoa. Vihannin jätevedenpuhdistamolta jätevedet on johdettu keväästä 2010 alkaen siirtoviemäriä pitkin Raaheen puhdistettavaksi. Vihannin Lampinsaaren lammikkopuhdistamolta oli lupa johtaa käsiteltyjä jätevesiä Vihanninjokeen vielä vuoden 2012 kesäkuun loppuun saakka. Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. 2.2 Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos.

8 3 Valio Oy:n Haapaveden tehtaan jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa ja se ei enää ole mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Lupapäätös Vesistö tarkkailu velvoite Kalatalous tarkkailu velvoite Lupa voimassa Purkuvesistö Pyhäjärvi PSY nro 86/07/2 Pyhäjärvi x x 2014 VNp 888/2006 Kärsämäen PPO-2004-Y Vesihuolto Oy x x 2015 Pyhäjoki VNp 888/2006 Haapavesi PSY nro 67/08/2 x x 2017 Pyhäjoki Oulainen PSY 29/05/ x x 2015 Pyhäjoki VNp 888/2006 Pyhäjokisuun PPO-2008-Y Vesi Oy x 2019 Pyhäjoki VNp 888/2006 Vihannin Vesi Oy, VH 1827/500 x toistaiseksi Vihanninjoki Lampinsaari Merijärvi PPO 1101Y x x 2010* Talusoja VNp 888/2006 Vattukylän koulu Ouvy 1192 A 171/ toistaiseksi Pyhäjoki Haapaveden ympäristöjaos, Mieluskylän koulu PPO-2006-Y toistaiseksi Pyhäjoki * uusi ympäristölupa vireillä Taulukko 2. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Lupapäätös Vesistö tarkkailu velvoite Kalatalous tarkkailu velvoite Purkuvesistö Valio Oy Haapavesi, PPO 2003-Y , x Haapajärvi lauhdevedet Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, x Pyhäjärvi Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, x x Haapajärvi KHO 3043/1/03,

9 4 2.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2013 kaikkiaan 29 turvetuotantosuota, joista tuotantoa oli 26 suolla. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoonpanossa oli 157 ha ja poistuneita alueita ilmoitettiin ha. Vapo Oy:n Piipsanneva muodosti n. 23 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Suon nimi Lupapäätös Voimassa Vesistö tarkkailu velvoite Kalatal. Tarkkailu velvoite Laskureitti Ala Vesistöalue 2012 ha Vapo Oy Ahmaneva 37/03/2, * 2012 x x Ahmaoja-Vihanninjoki Haaponeva PSY 3707/2, x x Humaloja/Lylyoja Iso-Lamminneva PSY 74/09/2, x x laskuoja-venetoja Kivineva PSY 70/06/2, x x laskuoja-luonuanoja Kuljunneva PSY 25/08/ x x kuivatusojasto-pyhäjoki Kuuhkamonneva PSY 16/07/2, x x Piipsanjoki-Piipsanjärvi-Piipsanjoki Lehtoneva II PSY 79/03/1, Puuro-oja/Tammapuro-Vuohtojoki x x Kärsämäenjoki Luomaneva 93/06/2, x x Luomaoja-Vuohtojoki-Kärsämäenjoki Märsynneva PSY/50/09/2, x x Vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi Nurmesneva (osa) 87/07/2, * 2012 x x Iso-Peurapuro Ojaneva PSY 87/07/2, Kilpuanoja-Piipsanjoki-Piipsanjärvi x x Piipsanjoki Onkineva PSY 28/04/1, x x Juurusoja-Kärsämäenjoki Pihlajaneva PSY 64/03/1, * 2012 x x Luomaoja-Vuohtoj.-Kärsämäenjoki Piipsanneva (osa) 98/07/2, * 2012 x x Kotaoja-Piipsanoja Porkanneva PSY 39/07/2, x x metsäoja-vuohtojoki-kärsämäenjoki Puutionneva PSY 98/07/2, x x laskuoja-mäyränoja Siloneva PSY 27/04/1, * 2012 x x Silo-oja-Juurusoja-Kärsämäenjoki Verkaneva PSAVI/6/04.08/ x x Piipsanjoki Piipsjärvi Vittouvenneva (osa) PSAVI 23/11/1, ** 2013 x x Sammaljoki-Pyhäjärvi Äijönneva PSY 31/05/ x x laskuoja-mäyränoja Turveruukki Lehtoneva PSY 79/03/1, * 2012 x x Vuohtojoki-Kärsämäenjoki Megaturve Oy Jahtavisneva 100/03/1, * 2012 x Uitonoja-Tähjänjoki Marjaneva 52/03/2, * 2012 x Sarpaoja-Talusoja-Tähjänjoki AP-Peat Oy Kärsämäenneva PSY 33/07/ x x laskuoja-kärsämäenjoki VHO 07/0601/3, KHO 326, Tmi Hämäläinen Palaneva PSY 95/06/2, x x metsäoja-vihanninjoki-piipsanjoki- Piipsjärvi Jukuturve Oy Aittoneva PPO lausunto x Viirelänoja-Saarelanoja-Hiito-oja Kanteleen Voima Oy Hankilanneva (osa) PSY 17/07/2, x x 9, Hankilanoja-Luonuanoja Ilkanneva PSAVI/242/04.08/ x x Makkaraoja-Veneoja Veneneva PSAVI/67/04.08/ x x Makkaraoja-Veneoja Puntarisuo PSY 5/09/ x x laskuoja-haapapuro-lohvanjärvi- Lohvanjoki * Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä ** Lupa ei lainvoimainen, valitettu VHO:een

10 5 2.4 Hajakuormitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään ( ) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat (Merijärvi, Vihanti, Haapavesi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Oulainen) ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. 2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, myöntänyt vesihallitukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapukannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään Hankkeen nykyinen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 3. TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valumaalueen koko jokisuulla on km 2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km 2 :n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km 2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjärvi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuolella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain ( /35) perusteella Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laatuun etenkin alivirtaamakausina.

11 6 Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjoen veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoisista ja ravinteikkaista sivu-uomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoisuuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sula-alueita talvellakin. Jäähdytysvesienjohtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita. Kuva Pyhäjoen vesistöalueen toiselle kaudelle arvioidusta ekologista tilasta on esitetty johdannon lopuksi (POPELY, Marjaana Eerola ). Kuvan perusteella Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjokeen saakka on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavaan tilaan on tyydyttävä. Kärsämäenjoen alapuolella Pyhäjoen ekologinen tila on arvioitu pääosin tyydyttäväksi. Pyhäjoen sivujoista Kärsämäenjoki on luokiteltu välttäväksi. Toisen sivujoen, Piipsanjoen, ekologinen tila on välttävä ja Piipsjärven on tyydyttävä. Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Pyhäjoen vesistöalueella kaikkien luokiteltujen vesimuodostumien kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Vesienhoidon yleistavoitteena on Suomen vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän eteläisten vesistöjen toimenpideohjelman mukaan suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on valtaosassa Pyhäjoen alueen vesimuodostumia liian suuri ravinneja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Lisäksi talviaikainen happitilanne on heikko johtuen sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta Komujärvessä, Osmangissa, Pienessä ja Isossa Vatjusjärvessä sekä Piipsjärvessä. Tavoitteista tärkein on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista on tarpeen parantaa myös vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. Tilatavoitteen saavuttamiseen ravinnepitoisuuksien alenemisen nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on arvioitu riittävän ainoastaan Pyhäjärven Pyhäselällä. Lisätoimenpiteitä tarvitaan lähes kaikissa Pyhäjoen vesistön vesimuodostumissa. Myös Pyhäjärven Pyhäselälle esitetään toimenpiteitä alueellisesti tärkeäksi katsotun tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty lisätoimenpiteiksi mm. hajakuormituksen monipuolista vähentämistä, kalateiden rakentamista, järvien ja jokiuomien kunnostuksia, säännöstelykäytäntöjen selvittämistä sekä yhdyskuntajätevesien puhdistuksen keskittämismahdollisuuksien selvittämistä. Pyhäjoki oli v käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoituksena oli palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennessä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Pyhäjoella laajamittaiset lohenpoikasten istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eikä niitä ole enää tehty v jälkeen.

12 7 Joutennivan kalatie rakennettiin kesällä 2013 ja sen yhteydessä oleva lyhyt koskijakso kunnostettiin samassa yhteydessä. Haapakosken voimalaitoksen (Haapavesi) alapuoliset koskialueet on kunnostettu 1990-luvulla ja myös Pyhäjoen yläosan kunnostussuunnitelmat ovat valmiina toteutusta varten. 4. SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sää Tarkkailujaksolla vuodet 2011 ja 2013 olivat keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas vuosi 2012 oli keskimäärin sateisin. Myös kesä-syyskuun keskimääräisiä lämpötiloja ja sadesummaa tarkasteltaessa, vuodet olivat edellisen kaltaisia. (Taulukko 4) Taulukko 4. Vuoden ja kesä-syyskuun keskilämpötila sekä sadesumma Haapavedellä vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Vuosi Kesä-syyskuu Vuosi ºC mm ºC mm , , , , , , , ,8 253 Vuosi 2011 oli Haapavedellä lämpötiloiltaan pääosin keskimääräinen tai lämpimämpi. Alueella satoi vuonna 2013 hyvin vaihtelevasti. Keskimääräistä enemmän satoi tammi-, elo- ja joulukuussa. Muuten alueella satoi tavanomaisesti tai sen alle. Erityisen kuivia kuukausia olivat huhti- ja marraskuu. Sateisin kuukausi oli heinäkuu. Vuoden kokonaissademäärä 505 mm oli Haapavedellä 4 % alhaisempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 4,1 ºC, mikä on 1,6 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli helmikuu, joka oli lähes puolta tavanomaista kylmempi. Muuten koko vuosi oli pääosin keskimääräistä lämpimämpi. Erityisen lämmintä oli tavanomaiseen verrattuna joulukuussa, jolloin oli keskimäärin -6,6 ºC tavanomaista lämpimämpää. (Kuva 1) Vuosi 2012 oli Haapavedellä keskimääräistä sateisempi ja hieman kylmempi. Vuoden kokonaissademäärä 634 mm oli Haapavedellä 20 % korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Sateisin kuukausi oli elokuu, mutta lokakuussa satoi lähes kaksinkertaisesti normaalia enemmän. Huhtikuusta elokuuhun oli tavanomaista sateisempaa, kun taas kuivia kuukausia olivat maalis-, syys- ja marraskuu. Maaliskuu oli kuivin kuukausi ja silloin satoi 73 % normaalia vähemmän. Muutoin kuukausittaiset sademäärät olivat vertailuarvojen tuntumassa. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 2,2 ºC, mikä on 0,3 astetta alempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli joulukuu, jolloin oli 73 % tavanomaista kylmempää.

13 8 Alkuvuosi ja loppukesä sekä syksy olivat keskimääräistä kylmempiä lukuun ottamatta marraskuuta, jolloin oli jopa 97 % lämpimämpi. Maalis- ja huhtikuu olivat myös normaalia lämpimämpiä kuukausia. (Kuva 1) Vuosi 2013 oli pääosin Haapavedellä keskimääräistä kuivempi ja hieman lämpimämpi. Vuoden kokonaissademäärä 609 mm oli Haapavedellä 16 % korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Sateisin kuukausi oli kesäkuu, mutta myös joulukuussa satoi lähes kaksinkertaisesti normaalia enemmän. Erityisesti maaliskuu oli tavanomaista kuivempi kuukausi. Maaliskuu oli kuivin kuukausi ja silloin satoi 31 % normaalia vähemmän. (Kuva 1) Vuoden keskilämpötila oli 4,1 ºC, mikä on 1,5 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Kylmin kuukausi oli maaliskuu, joka oli lähes puolet kylmempi kuin tavanomainen maaliskuu. Vuosi 2013 oli pääosin tavanomainen tai keskimääräistä lämpimämpi, paisti maaliskuu oli tavanomaista kylmempi. (Kuva 1) Lämpötila ( C) 20 Haapavesi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) 140 Haapavesi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

14 9 4.2 Virtaama Pyhäjoen keskivirtaama oli vuonna 2013 pääosin tavanomaista jonkin verran suurempi. Pyhäjärven luusuasta juoksutettu vesimäärä oli keskimäärin 32 % suurempi, Haapakoskesta juoksutettu vesimäärä 49 % suurempi ja Tolpankosken vesimäärä oli noin 24 % suurempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Pyhäjärvestä juoksutetut vesimäärät ovat vaihdelleet melko huomattavasti vuosittain (kuva 2). Keväällä järveä täytetään sulamisvesillä, jolloin juoksutusmäärät ovat vähäisiä. Tarkkailujaksolla Haapakoskessa ja Tolpankoskessa alkuvuoden pakkasjaksolla virtaamat olivat pääosin pieniä. Vuosina 2012 ja 2013 Tolpankoskella ja Haapakoskella virtaamat olivat pääosin tavanomaisia alkuvuodesta, kun taas Pyhäjärven luusuasta juoksutettiin vettä alkuvuonna normaalia enemmän. Vuonna 2011 Pyhäjärvestä juoksutettiin hieman tavanomaista vähemmän vettä alkuvuodesta. Vuonna 2012 kevättulvahuippu muodostui normaalia myöhemmin toukokuussa, mutta virtaamat olivat koholla jo huhtikuussa. Vuosina 2011 ja 2013 kevättulva oli huipussaan huhtikuussa. Vuonna 2012 virtaamat olivat koko kesän ja syksyn kaikilla Pyhäjoen virtaamamittausasemilla keskimääräistä korkeammat. Vuosina 2011 ja 2013 virtaamat vaihtelivat ja olivat ajoittain myös tavanomaista alhaisempia. Vuonna 2011 marraskuun kuivuus vaikutti todennäköisesti osaltaan marraskuun ja joulukuun alun virtaamia alentavasti. Vuonna 2013 alkusyksystä satoi tavanomaista vähemmän, mikä alensi virtaamia. (Kuva 2) Syksyn suurimmat ylivirtaamapiikit ajoittuivat vuonna 2011 lokakuulle, vuonna 2012 elokuulle ja vuonna 2013 marraskuulle, mihin vaikutti osaltaan ajankohdan runsaat sateet. Vuoden 2012 joulukuussa juoksutukset olivat tavanomaisella tasolla, kun taas erityisesti vuonna 2013 virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Vuoden 2013 joulukuussa satoi puolta tavanomaista enemmän. (Kuva 2)

15 10 m 3 /s m 3 /s Pyhäjärvi luusua Haapakoski m 3 /s Tolpankoski Kuva 2. Vuorokausivirtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella vuosina sekä keskimäärin vuosina

16 11 Kuvassa 3 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna Pyhäjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin 20 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla. Huhtikuussa juoksutusten osuus oli pienin. Toukokuussa sekä marrasjoulukuussa juoksutusten osuus oli myös suhteellisen vähäinen Tolpankosken virtaamasta. Enimmillään Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuus oli tammimaaliskuussa Tolpankosken vesimäärästä. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Kuva 3. Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Pyhäjoena kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa (Ahma ympäristö Oy 2014b), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014c) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä raporteissaan (Ahma ympäristö Oy 2014a, Pöyry Finland Oy 2014a-b, d). 5.1 Taajamat ja teollisuus Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus. Vuonna 2013 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen happea kuluttava (BOD 7 ) kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 26 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD 7 ), 5,8 kg/d fosforia, 219 kg/d typpeä ja 124 kg/d kiintoainetta. Kuormitus oli kaikilta osin edellisvuotta pienempi, paitsi fosforin osalta hieman suurempi. Kanteleen Voima Oy:n ( asti Fortum Power and Heat Oy:n) Haapaveden voimalaitoksen jätevedestä tutkitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. Haapaveden voimalaitoksen happea kuluttavan aineen kuormitus mitataan voimalaitoksen jätevesille paremmin soveltuvana COD Mn -kuormituksena.

17 12 Vesistöön kohdistunut kuormitus oli vuonna 2013 pääosin pienempää kuin vuonna 2012, paitsi fosforikuormitus oli edellisvuoden tasoa. (Taulukko 6) Lampinsaaren lammikkopuhdistamon käyttö jätevedenpuhdistamona lopetettiin ja kaikki jätevedet on tästä eteenpäin johdettu siirtoviemärillä Raahen Veden jätevedenpuhdistamolle. Lampinsaaren lammikkopuhdistamosta ei ole tämän jälkeen johdettu vettä purkuvesistöön eikä Lampinsaaren kuormitusta enää esitetty vuonna 2013 taulukossa 5. Taulukko 5. Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus vuonna 2013 sekä kuormitus yhteensä vuosina Kuormitus kg/d Kuormittaja BOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö Pyhäjärvi 7,7 2, Pyhäjärvi Kärsämäki 2,5 0,2 14 7,3 Pyhäjoki Haapavesi 2,4 2, Pyhäjoki Oulainen 9,4 0, Pyhäjoki Pyhäjoki 2,6 0,1 15 3,1 Pyhäjoki Merijärvi 0,6 0,1 2,7 2,4 Talusoja Yhteensä 25 5, Valio Oy 0,8 0,1 0,8 Haapajärvi Kanteleen Voima Oy 0,1 0,6 6,6 Haapajärvi Pyhäsalmi Mine Oy Pyhäjärvi Yhteensä , , , , Taulukko 6. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N SO 4 Cl t/a t/a kg/a kg/a t/a t/a ,8 5, ,1 2, , ,6 5,2 2, , ,9 2, , ,4 2, ,7 Keskiarvo 5,4 5, ,1

18 13 Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toiminnassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Cr ), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kaivoksen fosfaattifosforikuormitusta tarkkailtiin vuosina , mutta koska pitoisuudet olivat alle määritysrajan, ei fosfaattia enää määritetä. Vuonna 2013 kuormitusarvot olivat viime vuotta alhaisempia (taulukko 7). Taulukko 7. Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina Tarkkailu- Kiintoaine Ca SO 4 Cu Zn Fe COD Cr Cd Kok. N vuosi t/a t/a t/a kg/a kg/a kg/a t/a kg/a t/a , , , , ,9 13 keskiarvo Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaatopaikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoitovaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on raportoitu erikseen (Ahma ympäristö Oy 2014a, Pöyry Finland Oy 2014a-b, d). Kaatopaikoilla ei ole mitattu virtaamia enää sulkemisen jälkeen. Pyhäjärveltä, Haapavedeltä, Kärsämäeltä ja Oulaisista ei ollut vuoden 2013 käytössä näytekertakohtaisia virtaamia, joilla voisi laskea kuormituksia. Osassa mittapadot olivat vuonna 2013 näytteenottohetkinä mm. kuivia tai kokonaan kadonneet. 5.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2013 kaikkiaan 29 turvetuotantosuota, joista tuotantoa oli 26 suolla. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoonpanossa oli 157 ha ja poistuneita alueita ilmoitettiin ha. Vapo Oy:n Piipsanneva muodosti n. 23 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Suurin osa soista oli Vapo Oy:n hallinnassa. Lisäksi alueella toimi kuusi muuta tuottajaa. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Finland Oy 2014c). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa 8. Turvetuotannon vuoden 2013 nettokuormitus (kuormitus, josta on mitatusta bruttokuormituksesta vähennetty luonnontilaisten soiden kuormitus vastaavalla pintaalalla) oli noin 853 kg fosforia, 16 t typpeä ja 157 t kiintoainetta. Bruttokuormitukset olivat osin pienentyneet vuodesta 2012.

19 14 Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 8. Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus t/a Nettokuormitus t/a COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine , , , , , , , , , , Kokonaiskuormitus Viimeisin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2009 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009). Taulukossa 9 on esitetty vesienhoitosuunnitelman mukainen yhteenveto ravinnekuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta koko Pyhäjoen valuma-alueella. Lisäksi taulukossa 9 on esitetty pistekuormitustiedot vuodelta Taulukossa 9 esitetyt arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin, joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. (Pöyry Finland Oy 2012) Hajakuormituslähteiden arvioitu kokonaiskuormitus on kg/a fosforia ja kg/a typpeä, mikä on noin 80 % vesistöalueen kokonaiskuormituksesta (taulukko 9). Maatalous on selvästi suurin kuormittaja Pyhäjoen valuma-alueella. Ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on keskimäärin noin 67 %. Seuraavaksi merkittävimpiä hajakuormituslähteitä ovat fosforin osalta haja-asutus ja typen osalta ilmalaskeuma. Hajakuormitus on selvästi pistekuormitusta suurempaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti arvioituna pistekuormittajien fosforikuormitus on noin 9 % ja typpikuormitus 13 % kokonaiskuormituksen määrästä. Vuonna 2013 fosforin pistekuormitus oli vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua pienempää. Taajamien fosforikuormitus oli vuonna 2013 suurempaa, mutta teollisuuden ja turvetuotannon selvästi pienempää. Mahdollisesti eroon vaikuttaa jossain määrin myös laskentatapa. Taajamien typpikuormitus oli vuonna 2013 vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua suurempaa, mutta teollisuuden ja kaivostoiminnan sekä turvetuotannon kuormitus oli arvioitua pienempää. Fosforin luonnonhuuhtouma on vesienhoitosuunnitelman mukaan noin 30 % ja typen luonnonhuuhtouma noin 60 % kokonaiskuormituksesta (taulukko 9).

20 15 Taulukko 9. Yhteenveto Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta. Fosfori kg/a Typpi kg/a Kuormittaja * * 2013 Haja-asutus Maatalous Metsätalous (peltoviljely) Ilmalaskeuma Hajakuormitus yht Asumajätevedet Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Pistekuormitus yht Kokonaiskuormitus Luonnonhuuhtouma *Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009

21 16 VIITTEET Ahma ympäristö Oy 2014a. Oulaisten kaupunki. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta Moniste. Ahma ympäristö Oy 2014b.. Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Moniste. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailu Moniste. Pöyry Finland Oy 2014a. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Moniste. Pöyry Finland Oy 2014b. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Moniste. Pöyry Finland Oy 2014c. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2014d. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2014e. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste.

22 Pyhäjoki Piipsanjoki Kärsämäenjoki Mäyränoja Vatjusjärvet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Hyvä, Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä, Voimakkaasti muutettu Välttävä, Voimakkaasti muutettu Hyvä, Keinotekoinen Tyydyttävä, Keinotekoinen Välttävä, Keinotekoinen Ei tietoa Parkkimanjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi 0 50 km vesistöalue, vesistöt SYKE

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2013 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

OSA II VESISTÖTARKKAILU

OSA II VESISTÖTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 OSA II VESISTÖTARKKAILU ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 28.5.2014 Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. TARKKAILUN TOTEUTUS... 1 2. VEDEN

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Ympäristöterveyslautakunta 38 30.10.2014 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2013

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus

Tekninen ja ympäristötoimiala. Mirka Autio Ismo Malin. Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Tekninen ja ympäristötoimiala Mirka Autio Ismo Malin Vesijärven ilmaperäinen ravinnekuormitus Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 VESIJÄRVEN ILMAPERÄINEN

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011 1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot