Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh

Transkriptio

1 Ympäristöterveyslautakunta Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 sekä Haapaveden kaupun gin jätevedenpuhdistamon, Vihannin Vesi Oy:n Lampinsaaren lammikkopuhdistamon ja Ou lais ten kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailut vuonna 2013 Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh Vuosi 2013 oli Pyhäjoen vesistötarkkailussa laaja vuosi ja vuo sit taisten tarkkailutoimenpiteiden lisäksi tehtiin mm. laaja alueellinen ve den laadun tarkkailu, virtavesien perifytonin piilevätarkkailu, kas vi plankton tark kai lu Haapajärvessä ja Pyhäjärvessä, poh ja eläin tark kai lu Pyhäjoessa ja Haapajärvessä sekä kalojen me tal li pi toi suus mää ri tykset. Lisäksi selvitettiin vesistön tilan kehitystä ja tilatavoitteiden saavut ta mis ta, ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesituloksia. Tarkkailun toteutti Ahma ympäristö Oy. Tarkkailussa ovat mukana: Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot: -Pyhäjärven kaupunki, purkuvesistö Pyhäjärvi -Kärsämäen Vesihuolto Oy, purkuvesistö Pyhäjoki -Haapaveden kaupunki, purkuvesistö Pyhäjoki -Oulaisten kaupunki, purkuvesistö Pyhäjoki -Merijärven kunta, purkuvesistö Talusoja -Pyhäjokisuun Vesi Oy, purkuvesistö Pyhäjoki -Vattukylän koulu, purkuvesistö Pyhäjoki -Mieluskylän koulu, purkuvesistö Pyhäjoki Teollisuuslaitokset: -Valio Oy/Haapavesi, lauhdevedet, purkuvesistö Haapajärvi -Pyhäsalmi Mine Oy/Pyhäsalmen kaivos, purkuvesistö Pyhäjärvi -Kanteleen Voima Oy/Haapaveden voimalaitos ja Haapakenttä, purku ve sis tö Haapajärvi Turvetuotantoalueet ja niiden purkuvesistöt: Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2013 kaikkiaan 29 tur ve tuo tanto suo ta, joiden kokonaispinta-ala oli hehtaaria. Tuo tan to vaihees sa oli ha, mikä on hieman vä hemmän kuin vuonna Va po Oy:n Piipsanneva muodosti noin 23 % koko Pyhäjoen va luma-alu een turvetuotantopinta-alasta. Purkuvesistö Ahmaoja-Vihanninjoki -Ahmaneva/Vapo Oy Purkuvesistö Humaloja/Lylyoja -Haaponeva/Vapo Oy Purkuvesistö Venetoja -Iso-Lamminneva/Vapo Oy Purkuvesistö Luonuanoja

2 -Kivineva/Vapo Oy, Hankilanneva, osa/kanteleen Voima Oy Purkuvesistö kuivatusojasto-pyhäjoki -Kuljunneva/Vapo Oy Purkuvesistö Piipsanjoki -Kuuhkamonneva/Vapo Oy, Verka neva/vapo Oy, Märsynneva/ Vapo Oy, Ojaneva/Vapo Oy, Palaneva/Tmi Hämäläinen Purkuvesistö Kärsämäenjoki -Lehtoneva II/Vapo Oy, Luomaneva/Vapo Oy, Pihlajaneva/Vapo Oy, Onkineva/Vapo Oy, Porkanneva/Vapo Oy, Siloneva/Vapo Oy, Leh to ne va/tur ve ruuk ki Oy, Kärsämäenneva/AP-Peat Oy Purkuvesistö Iso-Peurapuro -Nurmesneva, osa/vapo Oy Purkuvesistö Kotaoja-Piipsanoja -Piipsanneva, osa/vapo Oy Purkuvesistö Mäyränoja -Puutionneva/Vapo Oy, Äijönneva/Vapo Oy Purkuvesistö Sammaljoki-Pyhäjärvi -Vittouvenneva/Vapo Oy Purkuvesistö Tähjänjoki -Jahtavisneva/Megaturve Oy, Marjaneva/Megaturve Oy Purkuvesistö Viirelänoja-Saarelanoja-Hiito-oja -Aittoneva/Jukuturve Oy Purkuvesistö Makkaraoja-Veneoja -Ilkanneva/Kanteleen Voima Oy, Veneneva/Kanteleen Voima Oy Purkuvesistö Haapapuro-Lohvanjärvi-Lohvanjoki -Puntarisuo/Kanteleen Voima Oy Turvesoiden määrä/kpl, kokonaispinta-ala/ha ja tuotannossa oleva pin ta-ala/ha : Vuosi Määrä Kokonaispinta-ala Tuotannossa oleva pinta-ala

3 Vesistötarkkailu ja kuormitus Pyhäjoen vedenlaatu ei mer kit tä väs ti poikennut laajana vuotena 2013 edellisen laajan vuoden 2010 veden laa dus ta. Pyhäjoen veden laatu oli aiempaan tapaan pääosin par haim mil laan vesistön yläjuoksulla sijaitsevassa Pyhäjärvessä. Pyhä jär ven veden laatua heikentää kuitenkin hajakuormituksen li säk si Junttiselälle laskettavat Pyhäsalmen kaivoksen ja Pyhäjärven kaupun gin jätevedet. Pyhäjärven ja Haapajärven välillä veden ra vin neja etenkin humuspitoisuus kasvaa voimakkaasti johtuen humus- ja ravinnepitoisten sivujokien vedestä. Pyhäjokeen laskevien si vu jo kien vesi on humuksesta ja raudasta johtuen hyvin tummaa ja niiden ve si on pääuomaan verrattuna heikompilaatuista. Haapajärven veden laatu oli jokseenkin tavanomainen ja vesi oli tum maa, humuspitoista ja rehevää kuten Pyhäjoen pääuomassakin. Iso Vatjusjärvi, Piipsjärvi, Pirnesjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Loh vanjär vi olivat vuonna 2013 reheviä. Kaikissa järvissä happitilanne oli ajoit tain heikentynyt. Kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella molemmat ra vin teet olivat potentiaalisia minimiravinteita Junttiselällä, Kirk ko seläl lä ja Pyhäselällä sekä Haapajärvessä, Pirnesjärvessä ja Loh vanjär ves sä. Iso-Vatjusjärvi, Vihannin Kirkkojärvi ja Piipsjärvi olivat lä hinnä typpirajoitteisia. Vesistön typpirajoitteisuus lisää riskiä si ni le vä kukin noil le. Ympäristöhallinnon koordinoimassa leväseurannassa havait tiin Pieni Vatjusjärvessä ja Pyhäjärven Emolahdessa vähän le vää vuoden 2013 viikkoina Pyhäjoen veden hygieeninen laatu oli pääosin hyvä vuonna 2013 hei nä- ja elokuussa yhteistarkkailun pisteillä. Poikkeuksena Kär sämäel lä Pyhäjoen pääuoman Venetpalon uimarannalla ja Pyhäjärven Los sin ran nas sa ylittyi kesäkuussa enterokokkibakteerien määrä. Pyhäjoen ainevirtaamat olivat pääosin edellisvuotta hieman pie nempiä johtuen lähinnä pienemmästä vesimäärästä. Myös Pyhäjoen valu ma-alu een taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon ra vin ne pi toisuus vai ku tuk sia vesistöön Pyhäjoen sivujoissa ja pääuomassa tarkas tel tiin vuoden 2013 raportissa. Pitoisuuslisät eivät merkittävästi poi ken neet vuodesta Vuoden 2013 kasviplanktonnäytteiden perusteella Pyhäjärvessä oli ero tet ta vis sa selvästi vahvasti rehevöitynyt Junttiselkä, taajaman

4 kes kus tan tuntumassa oleva mesotrofinen Kirkkoselkä sekä hieman niuk ka tuot toi sem pi Pyhäselkä. Haapajärven tulokset vastasivat monel ta osin Pyhäjärven Junttiselän tuloksia ilmentäen myös selvää rehe vyyt tä. Sinilevien massaesiintymistä ei heinäkuussa 2013 ollut todet ta vis sa Haapajärvelläkään. Pyhäjärven kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin määritetty yh teistark kai lun puitteissa vuosina 1998, 2001 ja Vuoden 2013 tulos ten mukaan Pyhäjärven kohdealueilta pyydetyt hauet ja ahvenet oli vat vuonna 2013 täysin käyttökelpoisia ihmisravinnoksi. Veden laadun kehitys Pyhäjoen kevättalvisessa veden laadussa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa tarkastelujaksolla Aiemmin vuosien tarkastelussa oli näh tä vis sä keskimääräisissä väri- ja orgaanisen aineen arvoissa jonkin ver ran parannusta. Vuosina 1989 ja 1990 on mitattu kevättalvella varsin suu ria ravinnepitoisuuksia, mutta vuodesta 1991 lähtien ra vin ne pi toisuuk sis sa ei ole ollut selkeää kehityssuuntaa eikä suuria muutoksia ole tapahtunut. Kesällä ei ole myöskään havaittavissa selvää ke hitys suun taa veden laadussa Kesäisin pääuoman vesi on ol lut yläosaa lukuun ottamatta talvea hieman tummempaa ja hu muspi toi sem paa. Kesällä alajuoksulla voidaan nähdä lievästi laskevaa suun taus ta väriarvoissa ja humuspitoisuudessa Kesän ra vin ne pi toi suuk sien vaihtelut eivät merkittävästi eronneet talven vas taa vis ta. Pääuomassa värin, orgaanisen aineksen ja ravinteiden pi toi suu det kasvavat yläjuoksulta alajuoksulle tultaessa. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailuun kuuluvista menetelmistä oli vat laajana tarkkailuvuonna 2013 käytössä kaikki eli vuosittainen kir jan pi to ka las tus sekä kolmen vuoden välein tehtävät säh kö koe kalas tuk set ja kalastustiedustelut. Loppuvuoden poikkeukselliset sääolot pitivät vesistöjä auki yli vuoden vaih teen, minkä vuoksi talvikalastuskautta ei päästy Pyhäjoen ve sis tö alu eel la aloittamaan loppuvuodesta. Kirjanpitokalastuksen ja teh ty jen tiedustelujen mukaan yläjuoksulla Haapaveden Haa pa järven yläpuolisella alueella hauki- ja etenkin ahvensaaliit olivat monin pai koin aiempaa parempia ja Haapajärven yläpuolisilta alueilta saatiin tiedustelun mukaan myös harjusta aiempaa enemmän. Sen sijaan lahnasaaliit olivat yleisesti varsin vähäisiä, mahdollisesti lajin arvos tuk sen vähennyttyä vuosien myötä. Haapajärven kokonaissaalismäärissä ei ollut tapahtunut merkittäviä muu tok sia vuodesta Kuha näyttää vakiinnuttaneen asemansa Haa pa jär ven saaliissa ja lajin esiintymistä voidaan pitää koko Py häjoen mittakaavassa kalastuksellisesti hyvinkin merkittävänä. Hauki ja ahven olivat edelleen Pyhäjoen alueen tärkeimmät saa lis la-

5 jit, joskin myös särkeä saatiin runsaasti Matkanivan ja etenkin Mielus ky län osakaskunnan alueilta. Pyhäjoen pienempien sivujokien kalas tus oli edelleen varsin pienimuotoista heitto- ja onkikalastusta, sekä katiskapyyntiä ja saaliit muodostuivat pääosin hauesta ja ah venes ta, sekä särjestä ja mateesta. Meriedustan kalastajat saivat siikaa kohtalaisesti tiheillä verkoilla, mut ta harvemmilla verkoilla saaliit olivat edelleen heikkoja. Harvojen ry sien ja loukkujen yksikkösaaliit putosivat niin lohen, siian kuin taime nen kin osalta ja lohisaaliit ovatkin olleet viime vuosina aiempaa hei kom pia. Siika- ja taimensaaliit ovat pienestä pudotuksesta huo limat ta olleet viime vuosina, vuosi 2013 mukaan lukien, aiempaa parem pia. Sähkökoekalastusten perusteella Pyhäjoen pääuoman koskikalasto muo dos tuu pääosin kivisimpuista, kivennuoliaisista ja särjistä, joiden li säk si muita yleisesti tavattuja lajeja ovat ahven ja mutu. Myös sivu-uo mien lajisto on samankaltainen särkeä ja mutua lukuun ot tamat ta. Mäyräojan lajisto oli muita sivu-uomia runsaampi. Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamon kuor mi tus tarkkai lu Haapavedellä oli viemäröinnin piirissä asukasta vuonna 2013 ja asukkaita kaikkiaan Jätevesiviemäriä on yhteensä 68,9 km, jos ta betoniputkia 14 % ja muoviputkia 86 %. Haapaveden kau pungil le ja Valio Oy:lle valmistui yhteinen biologis-kemiallinen puh dis tamo vuonna 1983, jonka laajennusvaiheen saneeraustyöt alkoivat kesä kuus sa Laajennus on suunniteltu otettavaksi käyttöön ke sällä 2014 ja puhdistamon vanhan puolen saneeraustyöt on suun ni tel tu aloitettavaksi touko-kesäkuussa Laa jen nuk sen/sa nee ra uk sen tarkoituksena on puhdistamon nykyisen prosessin kak si lin jais ta minen ja tätä kautta toimintanvarmuuden/käytettävyyden pa ran ta minen. Aiemmin puhdistamoa on saneerattu sekä Kaupungin vesihuoltolaitos vastaa viemäröinnistä, jätevesien joh tami ses ta ja puhdistamisesta kaupungin alueella ja jätevesien kä sit te ly on annettu erillisellä toimeksiantosopimuksella Kemira Oyj:n Ke mi ra Operonille. Käsitellyn jäteveden määrä oli m3 eli kes kimää rin m3/vrk. Käsitellyn jäteveden määrä oli noin m3 pienempi kuin vuonna Puhdistamo on mitoitettu kes ki mää räisel le jätevesimäärälle m3/vrk ja suurin vuo ro kau si vir taa ma mitattiin huhikuussa, m3, ja pienin lokakuussa, m3. Orgaanisen aineksen lupaehto (BOD7ATU<15 mg/l, puhd.teho >95 %), kemiallisen hapenkulutuksen lupaehto (CODCr<80 mg/l, puhd.teho >90%) ja kiintoaineen lupaehto (kiintoaine<25 mg/l, puhd.teho >90%) saavutettiin kaikilla vuosineljänneksillä. Ko ko naisfos fo rin lupaehdon (kok.fosfori<1,0 mg/l, puhd.teho >95%) pi toi suusra ja-ar vo ylittyi kolmannella vuosineljänneksellä ja ammoniumtypen lu pa eh don (NH4-N<6 mg/l, puhd.teho >80 %) pitoisuusraja-arvo ylit-

6 tyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta hieman edellisvuotta 2012 suurempaa, kokonaisfosforin osalta edellisvuoden tasolla ja kiin to ai neen osalta hieman pienempää. Puhdistamolta vesistöön lähte vä kuormitus pieneni edellisvuoteen verrattuna kokonaistyppeä lukuun ot ta mat ta. Jätevedenpuhdistamon ohi jouduttiin juok sut ta maan huhtikuussa yhteensä 390 m3 jätevettä. Ohijuoksutettu jä te ve si koostuu pelkästään kaupungin jätevesistä ja Valio Oy:n jätevesiä ei johdeta koskaan ohitukseen. Vihannin Vesi Oy:n Lampinsaaren lammikkopuhdistamon kuormi tus tark kai lu Lampinsaaren lammikkopuhdistamon käyttö jä te ve den puh dis ta mo na on lopetettu ja kaikki jätevedet on tästä eteenpäin joh det tu siirtoviemärillä Raahen Veden jätevedenpuhdistamolle. Lam pin saaren lammikkopuhdistamosta ei ole tämän jälkeen johdettu vet tä purkuvesistöön. Vesisateen ja lumien sulamisen aiheuttaman siir tovier mä ri pump paa moi den ylikuormituksen vuoksi vä lise nä aikana lammikkoon johdettiin Lampinsaaren ja Alpuan jäte- ja hu le ve siä varastoitavaksi yhteensä n m3. Purkuvesistöön vettä ei ole päästetty. Lammikon pinnankorkeutta on seurattu sil mämää räi ses ti jätevesipumppaamoiden viikkokierrosten yhteydessä ja vuo tui sen haihdunnan vaikutus on toistaiseksi ollut sadantaa suurem pi eli pinta on pikkuhiljaa laskenut. Oulaisten kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu Oulaisissa oli viemäröinnin piirissä noin asukasta vuonna 2013 ja asukkaita kaikkiaan Jätevesiviemäriä on yhteensä 91,7 km, josta betoniviemäriä 4,7 km ja muoviviemäriä 87 km. Jä te ve den puhdis ta mo on rakennettu vuonna 1997 ja sitä on saneerattu vuon na Käsitellyn jäteveden määrä oli m3 (noin m3 pienempi kuin vuonna 2012) eli keskimäärin m3/vrk. Puh dis tamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesivirtaamalle m3/vrk ja suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa, m3, ja pienin maaliskuussa, 748 m3. Tulva-aikana ja sateiden aikana jä te ve si määrät nousevat vuotovesien johdosta selvästi, mutta muul loin virtaamat ovat varsin tasaisia. Orgaanisen aineksen lupaehto (BOD7A TU<17,5 mg/l, puhd.teho>90 %) saavutettiin jokaisella nel jän nes vuo si ta sol la eli koko vuonna. Fosforin lupaehto (kok.fosfori<1,0 mg/l, puhd.teho>90%) saavutettiin lukuunottamatta nel jän nen vuosineljänneksen puhdistustehoa (85 %), joka jäi alle lu pa eh don. Puhdistamolle tuleva kuormitus vuonna 2013 oli edel lis vuot ta hieman suurempaa orgaanisen aineen osalta, mutta ko ko nais fos forin, kokonaistypen ja kiintoaineen osalta kuormitus kui ten kin pieneni edellisvuodesta. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuor mi tus oli samoin kasvanut edellisvuodesta etenkin orgaanisen ai neen, typen ja fosforin osalta. Orgaanisen aineen lähtevä kuormitus oli noin 25 % ja fosforin yli 2 kertaa suurempaa kuin vuonna Vuon na 2013 ei

7 ollut puhdistusprosessin ohijuoksutuksia ollenkaan. Oheismateriaali: -Pyhäjoen yhteistarkkailu Vesistö- ja kalataloustarkkailu, Ah ma ympäristö Oy, 10724/2014, , käsittelykansiossa -Pyhäjoen yhteistarkkailu. Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset v Ahma ympäristö Oy, Projektinro 10724, , kä sit te ly kansios sa Ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. MERK. Ympäristösihteeri Eeva Heiska oli kokouksessa läsnä tämän py kä län käsittelyn aikana.