16WWE Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16WWE Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu"

Transkriptio

1 Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu

2 1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU V VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO JA TARKKAILUVELVOITTEET VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Pöyry Finland Oy, Vesi ja ympäristö Lotta Lehtinen, MMM Tuija Hilli, MMM Eeva-Leena Anttila, FM Eero Taskila, FM Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 2 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Vuosi 2010 oli Pyhäjoen yhteistarkkailussa laajan tarkkailun vuosi, johon sisältyi vuosittaisten tarkkailutoimenpiteiden lisäksi laaja alueellinen veden laadun tarkkailu, Pyhäjärven sedimenttitutkimukset ja vesistöjen biologiset tutkimukset. Pyhäjoen vesistöalueelle kohdistuva pistekuormitus oli vuonna 2010 tavanomaista vähäisempää. Hajakuormitus on Pyhäjoen valuma-alueella selvästi pistekuormitusta suurempaa. Suurin hajakuormittaja valuma-alueella on maatalous. Vuonna 2010 Pyhäjoen veden laadun ajallinen vaihtelu oli jokseenkin tavanomaista. Loppukesän ja syksyn sateet aiheuttivat huuhtoumien kasvua ja veden laadun heikentymistä ajankohdan tavanomaista tasoa jonkin verran heikommaksi erityisesti joen keski- ja alaosalla. Pyhäjärven luusuassa veden laatu oli myös jokseenkin keskimääräinen lukuun ottamatta ajoittain hieman kohonneita kiintoainepitoisuuksia. Pyhäjoen yläosalla mitattiin vuoden 2010 keväällä jonkin verran tavallista alhaisempi ph-taso johtuen Junttiselältä tulevista happamammista vesistä, mutta vakavia happamuusongelmia ei jokialueella tarkkailuajankohtina havaittu. Myöskään vuoden 2007 kaltaista alunamaiden aiheuttamaa happamuutta Pyhäjoen alaosalla ei havaittu. Pyhäjoen veden laadun vaihtelut vuosijaksolla ovat liittyneet paljolti kesän valuntaolosuhteisiin. Pidemmällä tarkasteluvälilläkään Pyhäjoen veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuosittaiset vaihtelut Pyhäjoen veden laadussa ovat olleet etenkin kesäaikana suuria johtuen virtaamatilanteen vaihteluista. Pyhäjoen sivujokien veden laatu oli pääasiassa selvästi pääuomaa heikompi ja sivujoista tuleva vesi heikensi veden laatua myös pääuomassa sivujokien alapuolella. Sivujoet olivat hyvin tummavetisiä ja sisälsivät runsaasti humusta ja ravinteita, erityisesti fosforia. Alueellisen tarkkailun ajankohtina alku- ja keskikesällä virtaamat olivat melko vähäisiä, jolloin kuormituksen vaikutukset näkyivät selvimmin pitoisuustason kohoamisena joen keskiosalla. Laimennuslaskelmissa taajamien ja teollisuuden vaikutus veden laatuun oli merkittävä erityisesti virtaamaltaan pienissä sivujoissa. Myös turvetuotanto lisäsi erityisesti typpipitoisuuksia pienissä sivujoissa, joiden valuma-alueella turvetuotantoa on runsaasti. Taajamien ja teollisuuden laskennallinen vaikutus Pyhäjoen pääuoman fosforipitoisuuksiin oli melko vähäinen, typpipitoisuuksiin kuormituksella sen sijaan oli enemmän vaikutusta. Pyhäjärven tilassa ei havaittu juurikaan muutoksia. Happitilanne oli heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla alusvedessä kevättalvella ja ajoittain myös kesällä. Heikoin happitilanne oli Junttiselällä. Kaivosteollisuuden jäteveden vaikutuksia oli havaittavissa erityisesti kevättalvella Junttisyvän syvimpien vesikerrosten korkeina sähkönjohtavuusarvoina ja sulfaattipitoisuuksina. Myös raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat Junttiselällä koholla. Pyhäjärven pohjoisosan kunnostushankkeeseen liittyvä Junttiselän ilmastuskokeilu päästiin aloittamaan vasta maaliskuussa eikä ilmastuksen vaikutuksia ollut yhteistarkkailutuloksissa havaittavissa. Junttiselkä oli tyypilliseen tapaan myös muuta järvialuetta selvästi rehevämpi. Kasviplanktontulokset ja sedimenttitutkimusten hiili-typpisuhde sekä piilevämääritysten tulokset olivat linjassa Pyhäjärven rehevyyskäsityksen ja aikaisempien tutkimusten kanssa. Pyhäsalmen kaivoksen vaikutus Junttiselän ja Kirkkoselän sedimentin metalli- ja rikkipitoisuuksiin oli selvästi havaittavissa. Raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmat Kirkkoselällä ilmeisesti sinne aiemmin johtaneen kaivoksen hätälaskuojan päästöjen vaikutuksesta. Rikkiä puolestaan oli eniten Junttiselän sedimentissä. Rautaa ja mangaania oli eniten Pyhäselän sedimentissä.

4 Haapajärven vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää. Myös kasviplankton tutkimuksen tulokset tukivat Haapajärven rehevyyskäsitystä, mutta reheville vesille epätyypillisesti Haapajärvessä ei esiintynyt lainkaan kukintoja muodostavia sinileviä. Haapajärven happitilanne oli talvella hyvä voimalaitoksen jäähdytysvesien takia, mutta kesällä alusveden happitilanne oli heikko. Myös useissa muissa alueen tarkkailluissa järvissä (Iso-Vatjusjärvi, Piipsjärvi ja Lohvanjärvi) esiintyi talvista happikatoa. Ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä kaikissa tutkituissa järvissä. 3 Vuoden 2010 pohjaeläintarkkailun tulokset kuvaavat sekä Haapajärvellä että Pyhäjoen pääuomassa vesistön erinomaista ekologista tilaa ja Vaikonojassakin hyvää/erinomaista tilaa. Tulokset ovat siten osin ristiriidassa vedenlaadun ja nykyisen tilaluokituksen kanssa. Tulosten mukaan vesistön tila olisi myös parantunut vuodesta 2007, jolloin pohjaeläintarkkailu toteutettiin edellisen kerran. Vuoden 2007 pohjaeläintuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka heikentävät tulosten suoraa vertailtavuutta. Joka tapauksessa etenkin Pyhäjoen ala- ja keskiosan pohjaeläinyhteisöjä voidaan pitää erittäin rikkaina ja monimuotoisina. Kasvillisuuden, rihmamaisten viherlevien sekä pohjasakan esiintymisen ja määrän perusteella arvioituna tutkittujen koskikohteiden kunto näytti heinäkuun lopulla varsin hyvältä. Poikkeuksen muodostivat Mieluskoski ja Hirsiperän koski, joissa % vesipinta-alasta oli yhtenäisten järvisätkin- tai ärviäkasvustojen peitossa. Viherlevien ja pohjasakan esiintyminen voi vaihdella virtavesissä kuitenkin voimakkaasti ajankohdasta riippuen johtuen mm. suurten virtaamien aiheuttamasta huuhtelusta. Pyhäjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu käsitti v vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja määrävuosin tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelun. Kirjanpitokalastajien määrä oli vähentynyt edellisellä ohjelmakaudella ja keväällä 2003 alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa, millä on ollut vaikutusta myös yksikkösaaliiden muutoksiin 2000-luvulla. Haapajärvellä harvoilla verkoilla saadun hauen, lahnan ja kuhan yksikkösaaliit olivat pieniä. Hauen yksikkösaalis on ollut v lähtien alle puolet aiempien vuosien tasosta, mikä johtunee pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja aiempaa aktiivisemmasta kesäkalastuksesta. Lahnan yksikkösaalis on alentunut tarkkailujakson aikana. Kuhaistutukset ovat onnistuneet Haapajärvellä, ja kuha on ollut verkkokalastuksen merkittävä saalislaji luvun puolivälistä lähtien. Pyhäjokisuulla verkkokalastus keskittyy keväiseen nousuhauen pyyntiin sekä talvikalastukseen. Verkoilla v saadun hauen yksikkösaalis oli hyvä. Saalis on ollut v lähtien aiempaa heikompi, mikä johtunee paljolti kalastajien vaihtumisesta ja pyynnin erilaisesta ajoittumisesta. Nahkiaisen rysäpyyntitulos v oli keskimääräistä parempi. Virtaama joessa oli syksyllä varsin suuri, mikä edesauttoi nahkiaisen nousua jokeen. Pyhäjokisuun meriedustalla verkoilla saadun siian yksikkösaalis oli v pieni. Siian yksikkösaaliiseen v jälkeen on saattanut vaikuttaa kalastajien ja kalastuspaikkojen muuttuminen sekä pyynnin laajuuden vaihtelu. Harvoilla rysillä saatiin siikaa v kohtalaisen hyvin. Rysillä saadut lohi- ja taimensaaliit olivat pieniä. Sähkökoekalastusten mukaan Pyhäjoen pääuoman koskikalasto oli pääasiassa särkeä, salakkaa, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Särkeä oli runsaasti etenkin Haapajärven alapuolisella Haapakoskella ja Oulaisten Hirsiperän koskella. Madetta esiintyi vain satunnaisesti yhdellä koealalla. Lohta esiintyi pienin tiheyksin vain jokisuulla. Saadut lohet olivat luonnonpoikasia. Taimenta ei koealoilla esiintynyt. Harjusta esiintyi satunnaisesti kolmella kohteella. Pyhäjoen sivuvesistöjen koskikalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Särkitiheys oli korkea Mäyräojalla. Kalastustiedustelun mukaan Pyhäjoen pienten sivujokien, Kärsämäenjoki, Vuohtojoki, Piipsanjoki ja Vihanninjoki, kalastus oli v pienimuotoista heittovapa-, onki- ja katiskakalastusta. Saaliit olivat pieniä ja saalis oli lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Pyhäjoen pääuomalla Kärsämäen alueella kalasti lähinnä heittovavoilla noin 60 kalastajaa. Ko-

5 konaissaalis, 680 kg, oli lähes täysin istutettua kirjolohta, haukea ja ahventa. Haapajärvellä kalasti v noin 70 taloutta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja heittovavoilla. Kokonaissaalis oli 4,9 t, josta haukea, ahventa ja kuhaa oli yhteensä vajaa 80 %. Kuha on nykyisin merkittävä saalislaji. Kalastus Haapajärvellä on vuosien mittaan vähentynyt. Haapajärven alapuolisella Pyhäjoen pääuomalla Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten alueella kalasti v pääasiassa vapapyydyksin noin 290 kalastajaa. Kokonaissaalis oli 8,4 t, josta haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä oli yhteensä vajaa 90 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi pyyntikokoisena istutettua kirjolohta. 4 Pyhäjoen vesistössä kalastusta haittaavat mm. vesistön säännöstely ja pyydysten roskaantuminen sekä pyydysten limoittuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet, joilla on yhteys vesistön rehevyyteen. Haapajärvellä ja sen alapuolisella Pyhäjoella jäätilanteen muuttuminen turvevoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen on vaikeuttanut talvikalastusta.

6 5 OSA I JOHDANTO JA TARKKAILUVELVOITTEET Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOITTEET Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Teollisuus Turvetuotanto Hajakuormitus Muut TARKKAILUALUEEN KUVAUS SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KUORMITUS Taajamat ja teollisuus Kaatopaikat Turvetuotanto Hajakuormitus VIITTEET... 14

7 1 1 JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi Oy 2005). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ERLY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 1195Y ( ) ja Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö (nyk. Kainuun ELY-keskus) päätöksellään Dnro 1343/ ( ). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun sekä eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjärven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjärven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Haapajärven ja Pyhäjoen pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuosi 2010 oli laajan tarkkailun vuosi. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia. Pyhäjärven säännöstelyn ja Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailut toteutetaan erillisten ohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Tässä raportissa esitetään vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta Raportissa esitetään lisäksi lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista. 2 TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee seitsemän kunnan jätevedenpuhdistamot sekä kaksi pienempää puhdistamoa. Lampinsaaren pienpuhdistamo ja Vihannin Kirkonkylän puhdistamo ovat jäämässä pois käytöstä, sillä jatkossa jätevedet johdetaan Raahen keskuspuhdistamolle siirtoviemäriä pitkin. Lampinsaaren puhdistamo jouduttiin ottamaan huhtikuussa 2010 uudelleen käyttöön Lampinsaari Vihanti -siirtoviemärin purkupäässä ilmenneen hajuongelman vuoksi. Vihannin jätevedenpuhdistamon käyttö on lopetettu , josta lähtien kaikki kirkonkylän jätevedet on johdettu Raahen keskuspuhdistamolle. Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittajien sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteessä Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos. Valio Oy:n Haapaveden meijerin jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa ja se ei enää ole mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2. Teollisuuslaitosten sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteessä 1.

8 2 Taulukko 1 Kuormittaja Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Lupapäätös/ lausunto Vesistötarkkailuvelvoite x Kalataloustarkkailuvelvoite x erill. ohjelma Lupa voimassa Purkuvesistö Pyhäjärvi PSY 86/07/ Pyhäjärvi Kärsämäen Vesihuolto PPO-2004-Y x x 2015 Pyhäjoki Oy Haapavesi PSY 67/08/2 x x 2017 Pyhäjoki Oulainen PSY 29/05/2 x x 2015 Pyhäjoki Vihannin Vesi Oy, PPO-2002-Y x x 2010 Vihanninjoki Kirkonkylä Merijärvi PPO 1101Y x 2010 Talusoja Pyhäjokisuun Vesi Oy PPO-2008-Y x x 2019 Pyhäjoki Vattukylän koulu Ouvy 1192 A 171/29 toistaiseksi Pyhäjoki Haapaveden ympäristöjaos Mieluskylän koulu PPO-2006-Y toistaiseksi Pyhäjoki Taulukko 2 Kuormittaja Valio Oy, Haapavesi, lauhdevedet Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, Haapaveden voimalaitos Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset ja purkuvesistöt. Lupapäätös/ lausunto PPO-2003-Y PSY 86/07/ PSY 58/01/ VHO 03/0139/3, KHO 3043/1/03, Vesistötarkkailuvelvoite x x Kalataloustarkkailuvelvoite Purkuvesistö Haapajärvi Pyhäjärvi x x Haapajärvi 2.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna ha, josta tuotantovaiheessa oli yhteensä ha. Tuotannosta poistuneita alueita ilmoitettiin 1218 ha ja kunnostusvaiheessa oli 341 ha. Turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 27. Pyhäjoen vesistöalueen suurin turvetuotantosuo on Piipsanneva (1 251 ha). Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 3.

9 3 Taulukko 3 Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet, niiden lupapäätökset sekä purkuvesistöt. Suo Lupapäätös Vesistö- Kalatalous- Ala Lupaeht. Ves. Laskureitti tarkkailu- tarkkailu tarkistus- alue velvoite velvoite ha vuosi Vapo Oy Ahmaneva PSY 37/03/2, x x Ahmaoja - Vihanninjoki Haaponeva 29/00/2, x x Humaloja/Lylyoja PSY 3/07/2, Hankilann. (osa) PSY 17/03/2, x x Hankilanoja-Luonuanoja Kivineva PSY 70/06/2, x x Luonuanjoki Kärsämäenneva PSY 33/07/2, VHO 07/0601/3, KHO 326, x x laskuoja-kärsämäenjoki Iso-Lamminneva PSY 74/09/2, x x laskuoja-venetoja Kuljunneva PSY 25/08/2, x x kuivatusojasto-pyhäjoki Kuuhkamonn. 66/99/2, x x Piipsanjoki-Piipsanjärvi-Piipsanjoki PSY 16/07/2, Lehtoneva PSY 79/03/1, x x Puuro-oja/Tammapuro -Vuohtojoki- Kärsämäenjoki Luomaneva 22/98/2, x x Luomaoja-Vuohtojoki-Kärsämäenjoki 93/06/2, Märsynneva PSY 50/09/2, x x Vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi Nurmesn. (osa) PSY 18/03/2, x x Isopeurapuro Ojaneva 66/99/2, /07/2, x x Kilpuano.-Piipsanjoki-Piipsanjärvi- Piipsanjoki Onkineva PSY 28/04/1, x x Juurusoja-Kärsämäenjoki Pihlajaneva PSY 64/03/1, x x Luomaoja-Vuohtoj.-Kärsämäenjoki Piipsanneva PSY 64/03/2, x x Kotaoja-Piipsanoja / Savaloja Puntarisuo PSY 5/09/2, x x purkuoja-haapapuro-lohvanjärvi- Lohvanjoki Puutionneva 3/98/2, x x Puutionkanava-Mäyränoja 98/07/2, Siloneva PSY 27/04/ x x Silo-oja-Juurusoja-Kärsämäenjoki Tavaskanneva 66/99/2 PSY 26/07/2, x x Vihanninj.-Piipsanjoki-Piipsanjärvi- Piipsanjoki Verkaneva PSAVI 53/10/1, x x Piipsanjoki Piipsjärvi Vittouvenn. (osa) PSY 7/05/2, VHO 07/0051/1, x x Sammaljoki-Pyhäjärvi Äijönneva PSY 31/05/2, x x laskuoja-mäyränoja VHO /3, Äijönneva PSY 31/05/2, x x laskuoja-mäyränoja Turveruukki Oy Lehtoneva 80/03/1, x x Vuohtojoki - Kärsämäenjoki Megaturve Oy Jahtavisneva 100/03/1, x Uitonoja-Tähjänjoki Marjaneva 52/03/2, x Sarpaoja-Talusoja-Tähjänjoki Jukuturve Oy Aittoneva PPO lausunto x Viirelänoja-Saarelanoja-Hiito-oja AP_Peat Oy Kärsämäenneva PSY 33/07/2, x x laskuoja-kärsämäenjoki VHO 07/0601/3, KHO 326, Tmi Hämäläinen Palaneva PSY 95/06/2, x x metsäoja-vihanninjoki Piipsanjoki Piipsjärvi

10 2.4 Hajakuormitus 4 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään ( ) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat (Merijärvi, Vihanti, Haapavesi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Oulainen) ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. 2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, myöntänyt vesihallitukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapukannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään Hankkeen nykyinen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 3 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valuma-alueen koko jokisuulla on km 2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm, 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km 2 :n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km 2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjärvi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuolella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain ( /35) perusteella Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laatuun etenkin alivirtaamakausina. Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjoen veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoisista ja ravinteikkaista sivu-uomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoisuuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sulaalueita talvellakin. Jäähdytysvesien johtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita.

11 Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on välttävä. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjokeen saakka on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavaan tilaan on huono. Kärsämäenjoen alapuolella Pyhäjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Pyhäjoen sivujoista on luokiteltu Kärsämäenjoki, jonka ekologinen tila on välttävä, ja Piipsanjoki, jonka ekologinen tila on valtaosin tyydyttävä ja osin (Piipsjärvi) välttävä. (Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue 2009, kuva 1). Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien aineistoihin perustuvan vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjärven Pyhäselkä kuului luokkaan erinomainen, Kirkkoselkä luokkaan hyvä ja Junttiselkä luokkaan tyydyttävä. Pyhäjoen pääuoman käyttökelpoisuusluokka oli yläosalla hyvä ja alempana tyydyttävä. Luokitellut sivujoet kuuluivat pääasiassa luokkaan välttävä. Pyhäjoki oli v käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoituksena oli palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennessä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Pyhäjoella laajamittaiset lohenpoikasten istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eikä niitä ole enää tehty v jälkeen. Haapakosken voimalaitoksen (Haapavesi) alapuoliset koskialueet on kunnostettu 1990-luvulla ja myös Pyhäjoen yläosan kunnostussuunnitelmat ovat valmiina toteutusta varten. 5 Kuva 1 Pintavesien ekologinen tila Pyhäjoen vesistöalueella.

12 4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 6 Vuodet 2008 ja 2009 olivat vuositasolla tavanomaista lämpimämpiä, mutta kesä-syyskuun välinen aika oli vuonna 2008 tavanomaista viileämpi (taulukko 4, kuva 2). Vuosi 2010 oli vuositasolla keskimääräistä kylmempi, mutta kesä-syyskuu oli silti keskimääräistä lämpimämpi. Sademäärät olivat vuosina 2008 ja 2010 sekä vuositasolla että kesä-syyskuussa tavanomaista suurempia, kun taas vuosi 2009 oli selvästi tavanomaista kuivempi. Taulukko 4. Vuoden ja kesä-syyskuun keskilämpötila sekä sadesumma vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Vuosi Kesä-syyskuu Vuosi Keskilämpötila Sadesumma Keskilämpötila Sadesumma C mm C mm , , , , , , , ,4 254 Vuosi 2008 oli varsin lämmin, erityisesti tammi- ja helmikuussa sekä marras- ja joulukuussa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää (kuva 2). Muutoin kuukausittaiset keskilämpötilat olivat lähellä pitkän ajan ( ) vertailuarvoja. Vuoden keskilämpötila oli 3,7 ºC, mikä on 1,5 ºC vertailujakson keskiarvoa lämpimämpää. Vuoden kokonaissademäärä 631 mm oli noin 20 % tavanomaista suurempi, mutta kuukausitasolla vaihtelu verrattuna keskiarvoon oli huomattavan suurta (kuva 2). Tavanomaista vähäsateisempaa oli etenkin touko- ja syyskuussa, jolloin sadesumma jäi noin puoleen tavanomaisesta. Sen sijaan tavanomaista selvästi enemmän satoi kesä-heinäkuussa. Kesäkuun sademäärä oli noin kaksinkertainen vertailujakson keskiarvoon nähden. Myös tammikuussa ja loka-marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän. Muutoin kuukausittaiset sademäärät olivat likimain samaa tasoa kuin vertailujakson keskiarvot. Vuosi 2009 oli hieman keskimääräistä lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli 2,8 ºC, mikä on 0,7 ºC enemmän kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Lämpimintä ajankohdan keskiarvoihin nähden oli toukokuussa, elo-syyskuussa sekä marraskuussa (kuva 2). Erityisesti marraskuun keskilämpötila oli lähes 4 ºC vertailuarvoa lämpimämpi. Lokakuu ja joulukuu puolestaan olivat hieman tavallista viileämpiä. Muutoin lämpötilan kuukausikeskiarvot olivat likimain samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Vuoden kokonaissademäärä 631 mm oli Haapavedellä noin 30 % tavanomaista pienempi. Helmikuuta lukuun ottamatta kaikki kuukausittaiset sadesummat olivat pitkän ajan ( ) keskiarvoja pienempiä (kuva 2). Jaksolla maaliskuusta kesäkuuhun sademäärät olivat vain noin % ajankohdan tavanomaisesta tasosta. Heinäkuusta syykuuhun sademäärät olivat noin 70 % keskimääräisestä. Tammikuussa sekä loppuvuonna lokakuusta joulukuuhun sadesummat olivat noin % vertailuarvoja pienempiä. Sen sijaan helmikuun sademäärä oli noin 1,5 -kertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Vuosi 2010 oli hieman tavanomaista viileämpi (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli 1,5 C, mikä on 0,7 C vertailujakson keskiarvoa vähemmän. Vuoden alku tammikuusta maaliskuuhun, samoin kuin loppuvuosi marraskuusta joulukuuhun oli selvästi tavanomaista kylmempää aikaa. Erityisesti tammikuussa ja joulukuussa kuukauden keskilämpötilat olivat yli 6 C tavanomaista alhaisempia. Keväällä, kesällä ja alkusyksyllä sää oli pääosin tavanomaista lämpimämpi lukuun ottamatta kesäkuuta, jolloin kuukauden keskilämpötila oli hieman alle ajankohdan vertailuarvon. Erityisesti heinäkuu oli lämmin kuukauden keskilämpötilan ollessa lähes 4 C ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden 2010 kokonaissademäärä 570 mm oli hieman pitkän ajan ( ) vertailujakson keskimääräistä sademäärää (533 mm) suurempi. Tavallista vähäsateisempaa oli tammikuussa, kesä-

13 heinäkuussa ja loka-joulukuussa (kuva 2). Erityisesti Tammikuussa ja joulukuussa pakkasjaksoista johtuen sademäärät jäivät alle puoleen tavanomaisesta. Helmikuusta toukokuuhun satoi tavallista runsaammin, samoin elo-syyskuussa. Etenkin elokuussa satoi yli kaksinkertainen määrä vettä vertailujakson keskiarvoon verrattuna. 7 Lämpötila o C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuosina sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Pyhäjoen virtaamat vuosina Pyhäjoen keskivirtaama Tolpankoskessa oli vuonna 2010 noin 10 % vuosien keskiarvoa pienempi. Pyhäjärvestä juoksutetut vesimäärät ovat vaihdelleet melko huomattavasti vuosittain (kuva 3). Keväällä järveä täytetään sulamisvesillä, jolloin juoksutusmäärät ovat vähäisiä. Vuonna 2010 juoksutusmäärät olivat alkuvuonna tammi-helmikuussa alle puolet tavanomaisesta, mutta muutoin melko lähellä vertailujakson keskiarvoja. Vuonna 2009 juoksutusmäärät olivat alkuvuonna jokseenkin keskimääräisiä, mutta kesäkuun jälkeen koko loppu vuoden % pienempiä. Sateisena vuonna 2008 juoksutukset olivat tavallista runsaampia koko vuoden syyskuuta lukuun ottamatta. Haapakoskessa ja Tolpankoskessa alkuvuoden 2010 pakkasjaksolla virtaamat olivat pieniä. Sen sijaan vuosina 2008 ja 2009 virtaamat olivat ajoittain talven lauhoilla jaksoilla koholla. Kevättulvan maksimivirtaamat ovat olleet vuosijaksolla jokseenkin tavanomaisia. Kevättulvahuippu ajoittui vuosina 2008 ja 2009 huhti-toukokuun vaihteeseen ja vuonna 2010 jo huhtikuun puoliväliin. Etenkin vuonna 2010 kevään virtaamia kasvattivat myös sa-

14 teet. Vuonna 2010 alkukesän virtaamat olivat tavallista pienempiä, mutta elokuun sateet kasvattivat loppukesän virtaamia. Syyskuulle muodostui selkeä tulvapiikki. Sen sijaan vuonna 2009 virtaamat olivat kesällä ja vielä alkusyksylläkin alle puolet ajankohdan keskimääräisestä tasosta. Vuonna 2008 koko kesä oli tavallista sateisempi ja viileämpi ja virtaamat kasvoivat kesäkuukausina selvästi tavanomaista runsaammiksi. 8 m 3 /s Pyhäjärvi, luusua m 3 /s Haapakoski m 3 /s Tolpankoski Kuva 3 Virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskessa ja Tolpankoskessa vuosina (Hertta-tietojärjestelmä) sekä vertailujaksolla (Korhonen 2007) keskimäärin.

15 Marraskuun 2010 alussa oli lyhyt lauha jakso, jolloin virtaamat hetkellisesti kasvoivat. Muutoin virtaamat laskivat sään kylmetessä ja joulukuun virtaama oli selvästi ajankohdan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2009 marras-joulukuun vaihteessa virtaamat kasvoivat leudon sään ja lumien sulamisen seurauksena, mutta kuukausitasolla virtaamat olivat silti melko keskimääräisiä. Vuonna 2008 marras-joulukuun virtaamat olivat jonkin verran tavanomaista suurempia leudosta säästä johtuen. 9 Kuvassa 4 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna Pyhäjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin vajaat 40 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla. Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuus oli suurimmillaan helmikuussa sekä kesä-elokuussa. Huhti-toukokuussa osuus oli erittäin pieni. Syksyn sateet pienensivät jälleen Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuutta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Pyhäjärvi - Luusua Haapakoski Tolpankoski Kuva 4 Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Tolpankosken kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2011a), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2011b) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä raporteissaan (Pöyry Finland Oy 2011c f). 5.1 Taajamat ja teollisuus Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus. Vuonna 2010 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen happea kuluttava (BOD 7 ) kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 64 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD 7 ), 5,5 kg/d fosforia, 265 kg/d typpeä ja 179 kg/d kiintoainetta (taulukko 5). BOD-kuormitus oli vuonna 2010 hieman suurempi kuin edeltävinä vuosina 2008 ja Fosforikuormitus on vuosina ollut varsin tasaista. Typpikuormitus oli tarkastelujaksolla suurin vuonna 2008 ja kiintoainekuormitus vuonna 2009.

16 Kanteleen Voima Oy:n ( asti Fortum Power and Heat Oy:n) Haapaveden voimalaitoksen jätevedestä tutkitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaattija kloridipitoisuudet. Haapaveden voimalaitoksen happea kuluttavan aineen kuormitus mitataan voimalaitoksen jätevesille paremmin soveltuvana -COD Mn -kuormituksena. Vesistöön kohdistunut kuormitus vuonna 2010 oli fosforin, typen, sulfaatin ja kloridin osalta pienempi kuin vuosina Erityisesti ravinnekuormitus oli pienentynyt selvästi. Sen sijaan COD Mn - ja kiintoainekuormitus oli edeltäviä vuosia hieman suurempaa. Kiintoaine- ja COD Mn -kuormituksen kasvu johtui mahdollisesti viivästysaltaalla tehdyistä kunnostustöistä (Pöyry Finland Oy 2011a). 10 Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toiminnassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Cr ), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kaivoksen fosfaattifosforikuormitusta on tarkkailtu vuosina , mutta pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan eikä fosfaattia enää jatkossa enää määritetä. Vuonna 2010 kuormitusarvot olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin vuonna 2009 (taulukko 7). Vuoden 2009 alusta lähtien määritykset on tehty suodattamattomasta näytteestä, mikä selittää erityisesti sinkki- ja rautakuormituksen voimakasta kasvua. Kiintoaineen, happea kuluttavan aineen, sulfaatin, kalsiumin ja kuparin kuormitus oli vuonna 2008 suurempi kuin vuosina Taulukko 5 Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus vuonna 2010 sekä kuormitus yhteensä vuosina Kuormittaja Kuormitus kg/d BOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö Pyhäjärvi 24 2, Pyhäjärvi Kärsämäki 5,0 0,2 15 6,6 Pyhäjoki Haapavesi* 11 1, Pyhäjoki Oulainen 12 0, Pyhäjoki Pyhäjoki 4,0 0,1 12 4,4 Pyhäjoki Vihanti** 1,6 0,2 1,5 0,31 Vihanninjoki Vihanti, Lampinsaari** 3,3 0,4 4,2 5,7 Vihanninjoki Merijärvi 1,6 0,2 4,5 2,7 Talusoja Yhteensä 63 5, Valio Oy (jäähdytysvedet) 1,3 0,06 0,9 Haapajärvi Kanteleen Voima Oy 0,01 0,7 35 Haapajärvi Pyhäsalmi Mine Oy Pyhäjärvi Yhteensä , , , *sis. Valio Oy: jätevedet sekä Haapaveden voimalaitoksen ruokalan ja sosiaalitilojen jätevedet. **Toiminnassa vain osan vuotta 2010

17 11 Taulukko 6 Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina Vuosi Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N SO4 Cl t/a t/a kg/a kg/a t/a t/a ,7 7, , ,8 5, ,5 8,1 2, ,3 Keskiarvo 8,3 7, ,0 Taulukko 7 Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina Vuodesta 2009 alkaen määritykset tehty suodattamattomasta näytteestä. Vuosi Kiintoaine CODCr N SO4 Ca Cu Zn Fe Cd t/a t/a kg/a t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a , , ,5 Keskiarvo ,7 Pyhäjoen vesistöalueen pistekuormituksen kehitys pidemmällä aikavälillä on esitetty kuvassa 4. Taajamat ovat olleet suurin pistekuormituksen lähde poikkeuksetta. Merkittävin muutos Pyhäjoen alueen pistekuormituksessa tapahtui kesällä 1983, jolloin Haapavedelle valmistui kunnan ja Pohjolan Maidon yhteinen uusi jätevedenpuhdistamo. Tuolloin teollisuuden kuormitus pieneni merkittävästi, koska Pohjolan Maidon jätevedet johdettiin uudelle puhdistamolle, minkä jälkeen Pohjolan Maidon (nyk. Valio) kuormitus on sisältynyt taajamien kuormitukseen. Taajamien BOD 7 ja fosforikuormitus on ollut laskusuunnassa vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2001 pistekuormitus oli koholla Haapaveden jätevedenpuhdistamon häiriöstä johtuen. Typpikuormituksessa sen sijaan ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Teollisuuden BOD 7 ja fosforikuormitus on vuodesta 1984 lähtien ollut varsin vähäistä. Teollisuuden typpikuormituksen kasvu vuonna 2007, johtuu Pyhäsalmen kaivoksen typpikuormituksen tulosta tarkkailun piiriin. Turvetuotannon kuormitusta on tarkkailtu keskitetysti vuodesta 1986 lähtien. Turvetuotannon kuormitus on vaihdellut sääoloista johtuen huomattavasti vuosittain. Vuodesta 1989 lähtien kuormituksessa on kuitenkin ollut laskeva suuntaus ja 2000-luvulla kuormitus on ollut selvästi pienempää kuin ja 1990-luvulla. Turvetuotannon pinta-alassa ei ole tapahtunut merkittävää laskua 2000-luvuulla, joten kuormituksen pienentyminen johtunee parantuneesta vesiensuojelun tasosta. 5.2 Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaatopaikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoitovaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on raportoitu erikseen (Pöyry Finland Oy 2011 c-f). Kaatopaikoilla ei sulkemisen jälkeen ole kuntien toimesta enää mitattu virtaamia. Pyhäjärvellä, Kärsämäellä ja Oulaisissa mittapadot olivat vuonna 2010 näytteenottohetkinä kuivia ja näin ollen kuormitusta ei voitu määrittää. Ainoastaan Haapaveden suljetun kaatopaikan

18 kuormitukset pystyttiin arvioimaan näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien perusteella ja siten arvio on myös Haapaveden osalta varsin karkea. 12 Haapaveden kaatopaikalla näytteenottohetkillä (3 kertaa avovesikaudella). mittapadon virtaama vaihteli välillä 0 0,15 l/s (0 12 m³/d). Näytteenottohetkien virtaamien ja vedenlaatutietojen perusteella mittapadon kautta vesistöön menevä kuormitus oli vähäistä: COD Mn 0,1 kg/d, fosfori 0,00 kg/d, typpi 0,06 kg/d, kloridi 0,3 kg/d ja kiintoaine 0,06 kg/d. kg/d BOD 7 Taajamat Teollisuus kg/d Kok.P Taajamat Teollisuus Turvetuotanto, netto kg/d Kok.N Taajamat Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto, netto Kuva 4 Pyhäjoen vesistöalueen pistekuormitus vuosina Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2010 kaikkiaan 27 turvetuotantosuota, ja tuotantoa oli 24 suolla. Tuotantopinta-alaa oli ha, joka on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Poistuneita alueita ilmoitettiin 1218 ha ja kuntoonpanossa oli 341 ha. Vapo Oy:n Piipsanneva muodosti n. 30 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Turvetuotannon osuus koko vesistöalueen pinta-alasta oli 1,1 %. Suurin osa soista oli Vapo Oy:n

19 hallinnassa. Lisäksi alueella toimi kolme muuta tuottajaa. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Finland Oy 2011b). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa Turvetuotannon vuoden 2010 nettokuormitus (kuormitus, josta on mitatusta bruttokuormituksesta vähennetty luonnontilaisten soiden kuormitus vastaavalla pinta-alalla) oli noin 600 kg fosforia, 16 t typpeä ja 110 t kiintoainetta. Fosforin kuormitus oli hieman pienempi ja typen sekä kiintoaineen hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna Vuonna 2008 turvetuotannon kuormitus oli vuosia suurempaa johtuen lähinnä sateisesta kesästä. Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Turvetuotannossa olevan alueen pinta-ala on kasvanut jonkin verran jaksolla Taulukko 8 Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus t/a Nettokuormitus t/a CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , , , , , , Hajakuormitus Uusin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2009 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009) ja se korvaa siten vuonna 2007 yhteistarkkailun puitteissa tehdyn hajakuormitusselvityksen (Pöyry Environment Oy 2008). Taulukossa 9 on esitetty vesienhoitosuunnitelman mukainen yhteenveto ravinnekuormituksesta koko Pyhäjoen valumaalueella vuositasolla. Lisäksi on esitetty pistekuormitustiedot vuodelta Taulukossa 9 esitetyt arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. Hajakuormituslähteiden arvioitu kokonaiskuormitus on kg/a fosforia ja kg/a typpeä (taulukko 9). Verrattuna vuonna 2007 tehtyyn hajakuormitusselvitykseen, joka pohjautui osin samaan aineistoon (VEPS), on maatalouden ja haja-asutuksen fosforikuormitusta korjattu tässä suuremmaksi. Maatalous on selvästi suurin kuormittaja Pyhäjoen valuma-alueella. Ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on keskimäärin noin 67 %. Seuraavaksi merkittävimpiä hajakuormituslähteitä ovat fosforin osalta haja-asutus ja typen osalta ilmalaskeuma. Hajakuormitus oli selvästi pistekuormitusta suurempaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti arvioituna pistekuormittajien fosforikuormitus on noin 9 % ja typpikuormitus 13 %

20 kokonaiskuormituksen määrästä. Vuonna 2010 fosforin pistekuormitus oli selvästi vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua pienempää. Taajamien kuormitus oli vuonna 2010 silti suurempaa, mutta teollisuuden ja turvetuotannon pääosin pienempää. Mahdollisesti eroon vaikuttaa jossain määrin laskentatapa. Teollisuuden ja kaivostoiminnan yhteenlaskettu typpikuormitus oli vuonna 2010 vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua suurempaa, mikä johtuu todennäköisesti Pyhäsalmen kaivoksen typpikuormituksen tulosta tarkkailun piiriin. 14 Fosforin luonnonhuuhtouma on vesienhoitosuunnitelmnoin 30 % ja typen luonnonhuuhtouma noin 60 % kokonaiskuormituksesta. Taulukko 9 Yhteenveto Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta vuositasolla. Fosfori kg/a Typpi kg/a Kuormittaja * * 2010 Haja-asutus Maatalous Metsätalous Ilmalaskeuma Hajakuormitus yht Asumajäte- ja hulevedet Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Pistekuormitus yht Kokonaiskuormitus Luonnonhuuhtouma * Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Korhonen, J (toim.). Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 44. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 PSV Maa ja Vesi Pyhäjoen hajakuormitusselvitys v Moniste. PSV Maa ja Vesi Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Environment Oy 2008g. Pyhäjoen hajakuormitusselvitys v Moniste. Pöyry Finland Oy 2011a. Pyhäjoen yhteistarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011b. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2011c. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Moniste.

21 Pöyry Finland Oy 2011d. Haapaveden kaupungin jätteenkäsittelyalueen tarkkailun yhteenveto v Moniste. 15 Pöyry Finland Oy 2011e. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Moniste. Pöyry Finland Oy 2011f. Pyhäjärven kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailun yhteenveto v Moniste.

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Eurofins Ahma Oy Projekti 10724 25.4.2019 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa I: Johdanto 2018 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 21.4.2016 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 15.9.2015 Jyrki Salo, FM VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2013 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 2.6.2017 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

Päätös Pyhäjoen yhteistarkkailusuunnitelman vesistötarkkailun hyväksymisestä vuosille ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti

Päätös Pyhäjoen yhteistarkkailusuunnitelman vesistötarkkailun hyväksymisestä vuosille ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti Päätös 1 (8) Annettu julkipanon jälkeen Päätös Pyhäjoen yhteistarkkailusuunnitelman vesistötarkkailun hyväksymisestä vuosille 2019 2025 ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti Tarkkailuvelvolliset Asian

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 OSA I: Johdanto i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I: Johdanto 21.4.2016 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2016 OSA II: Vesistötarkkailu i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA II: Vesistötarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

OSA II VESISTÖTARKKAILU

OSA II VESISTÖTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 OSA II VESISTÖTARKKAILU ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 28.5.2014 Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. TARKKAILUN TOTEUTUS... 1 2. VEDEN

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 9.5.2017

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Eurofins Ahma Oy Projekti 10724 25.4.2019 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa II: Vesistötarkkailu 2018 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU, OSA II: VESISTÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 1 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017 EUROFINS AHMA OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2017 15.5.2018 4.6.2018 päivitetty Helena Puro, FM limnologi Sisällysluettelo YHTEENVETO...

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2017

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2017 TARKKAILURAPORTTI 217 11562 24.4.218 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 217 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 217 2 Sisältö

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat 17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

Lisätiedot

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen Päätös Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksymisestä vuodesta 2019 alkaen ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisesti Tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 15 16UEC115 12.4.16 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 15 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 15 2 Sisältö

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ- JA RAHOITUSSOPIMUS PYHÄJOEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KA LATALOUSTARKKAILUN TOTEUTTAMISESTA TARKKAILUKAUDELLA

YHTEISTYÖ- JA RAHOITUSSOPIMUS PYHÄJOEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KA LATALOUSTARKKAILUN TOTEUTTAMISESTA TARKKAILUKAUDELLA OULAISTEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus SMTE 7.2.2012 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Saap.pvm ~J~2OflZ Dpvm J2Q. D~wm_ Pyhäjoen yhteistarkkailuun osallistuvat tahot -kuormittajien ja tarkkailuvelvollisten edustajat

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh Ympäristöterveyslautakunta 37 30.10.2014 Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 sekä Haapaveden kaupun gin jätevedenpuhdistamon, Vihannin Vesi Oy:n Lampinsaaren lammikkopuhdistamon

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Yhteistarkkailut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Eeva-Kaarina Aaltonen YSV:n kesäpäivät Kokkola

Yhteistarkkailut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Eeva-Kaarina Aaltonen YSV:n kesäpäivät Kokkola Yhteistarkkailut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella Eeva-Kaarina Aaltonen YSV:n kesäpäivät 15.6.2018 Kokkola Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena kolme pohjalaismaakuntaa

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 Pyhäjoen yhteistarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2013 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 21.5.214 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 213 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Ympäristöterveyslautakunta 38 30.10.2014 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2013

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 22.6.2017 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 21.4.2015 Helena Puro, FM limnologi Tuomas Lahti, FM biologi Aki Nurkkala, ins.

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot