PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015"

Transkriptio

1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724

2 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Helena Puro, FM limnologi Tuomas Lahti, FM biologi Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sisällysluettelo YHTEENVETO TARKKAILUN TOTEUTUS VEDEN LAADUN TARKKAILU INTENSIIVINEN TARKKAILU ALUEELLINEN TARKKAILU KUORMITTAJIEN LÄHIALUEET PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JÄRVET Pyhäjärvi Haapajärvi Selkäinjärvi Komujärvi Iso ja Pieni (Vähä)Vatjusjärvi Iso ja Pieni Rytkynjärvi Rantasenjärvi ja Saarelanjärvi PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JOET Hiito-oja Komujoki Parkkimanjoki VEDEN HYGIEENINEN LAATU LÄMPÖTILA- JA JÄÄTARKKAILU AINEVIRTAAMAT ERILLISTARKKAILUT TURVETUOTANTOALUEET YHTEENVETO LAKKAUTETTUJEN KAATOPAIKKOJEN TARKKAILUISTA VIITTEET... 30

3 LIITTEET ii Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Pyhäjoen vesistöalue ja vesistötarkkailupisteiden sijainnit Havaintopaikkaluettelo Intensiivisen tarkkailun tulokset Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset Pyhäjärven tarkkailun tulokset Tikkalansalmen ja Pyhäjärven luusuan tarkkailun tulokset Haapajärven tarkkailun tulokset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset Kuntien uimavesiseurannan tulokset Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset Ainevirtaamat Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan vesistötarkkailutulokset Kanteleen Voima Oy:n ja AP-Peat Oyn Kärsämäennevan tarkkailun tulokset Menetelmätiedot Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p

4 YHTEENVETO Vuonna 2015 Pyhäjoella toteutettiin intensiivistä ja vuosittaista alueellista vesistötarkkailua sekä joitain yksittäisiä turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuja. Lisäksi yhteistarkkailuraportissa on käsitelty ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesiseurantojen tuloksia. Pyhäjoen veden laatu on ollut tyypillisesti heikoimmillaan kevättulvan aikaan, mutta myös syyssateiden aikaan on mitattu koholla olevia pitoisuuksia. Tässä suhteessa vuosi 2015 oli tyypillinen, joskin loppuvuodesta havaittiin myös korkeita pitoisuuksia sateisesta ja lämpimästä loppuvuodesta jouhten. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet. Pääuoman alemmilla havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuus laimeni luusuan tasosta seuraten pääpiirteittäin luusuan sähkönjohtavuuden muutoksia. Humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat Pyhäjoella tavallisesta alavirran suuntaan ja voimakkainta pitoisuuskasvu oli yläosalta keskiosalle ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Luonnonhuuhtouman lisäksi Pyhäjoen alueelle kohdistuu voimakasta hajakuormitusta sekä pistekuormitusta asumajätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Vuosi 2015 oli keskimääräistä sateisempi ja lämpimämpi. Kevättulva oli voimakas ja runsaita sateita ja niistä johtuvia korkeita virtaamia mitattiin heinäkuun alussa, syyskuussa ja marras-joulukuussa. Virtaamavaihtelut näkyivät Pyhäjoen vedenlaadun varsin suurena vaihteluna etenkin pääuoman alemmilla näytepisteillä. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Pyhäjoen vesi oli rehevää. Perustuotantoa rajoittava minimiravinne vaihteli sekä näytepisteiden kesken että ajallisesti; luusuassa tuotannon rajoittuneisuus painottui alkukesästä fosforin ja loppukesästä typen suuntaan, kun taas alempana tuotannon ei voitu katsoa olevan selkeästi kummankaan pääravinteet rajoittamaa. Pyhäjoella tuotantoa rajoittanevatkin lisäksi veden tumma väri ja virtaus. Sivujokien veden laatu oli pääosin Pyhäjoen pääuomaa heikompi, mikä vaikuttaa Pyhäjoen pääuoman veden laadun heikkenemiseen alavirtaa kohden. Sivujokien veden laadussa oli voimakasta ajallista ja alueellista vaihtelua kuten aikaisempinakin vuosina. Pyhäjärven Pyhäselkä ja Kirkkoselkä ovat varsin niukkaravinteisia ja vedenlaatu heikkenee Junttiselkää kohti siirryttäessä. Alusveden happitilanne oli vuonna 2015 heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla kevättalvella. Junttiselällä syvänteen alusvesi oli maaliskuussa käytännössä hapetonta. Tavanomaista viileämpänä ja sateisempana heinäkuuna lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu Juntti- eikä Kirkkoselällä. Elokuussa kerrostuneisuus sen sijaan näkyi happitilanteessa selvästi. Täyskiertojen jälkeen lokakuussa koko vedenlaatu oli tasaista koko vesipatsaassa. Haapajärven veden laatu oli jokseenkin tavanomainen ja vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää kuten Pyhäjoen pääuomassakin. Keväällä 2015 Haapajärven pinta- ja väliveden ravinnepitoisuudet tosin ilmensivät vain lievästi rehevää vedenlaatua. Keväällä ja kesällä järvi oli lämpötilakerrostunut ja elokuussa alusvesi oli käytännössä hapetonta. Tämän seurauksena vesi oli erittäin sameaa ja ravinteikasta. Muiden tarkasteltujen järvien (Selkäinjärvi, Komujärvi, Iso ja Pieni Vatjusjärvi, Iso ja Pieni Rytkynjärvi, Rantasenjärvi, Saarelanjärvi) vedenlaatu oli pääosin humuksista, hapanta ja ravinteikasta. Osin ravinteikkuudesta johtuen ph -arvot kuitenkin kohosivat monin paikoin perustuotantokaudella mm. leväkasvun seurauksena. Myös happiongelmia esiintyi useammalla tarkastelun järvistä. Ympäristöhallinnon koordinoimassa leväseurannassa ei vuoden 2015 aikana tehty levähavaintoja Pyhäjärven vesistöalueen seurantapaikoilta. Myöskään veden hygieenisessä laadussa ei havaittu 2

5 ongelmia yhteistarkkailunäytteiden eikä kuntien uimavesiseurannan tulosten perusteella. Toimenpiderajat eivät ylittyneet missään vaiheessa. Haapaveden voimalaitoksen vaikutukset alapuolisen vesistön veden lämpötiloihin ja jäätilanteeseen olivat varsin vähäisiä. Tammikuussa havaittiin sulapaikkoja voimalaitoksen alapuolella, mutta helmikuussa jäätilanne oli parantunut eikä voimalaitoksen alapuolella havaittu sulapaikkoja. Vuonna 2015 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhtikuulle. Loppuvuodesta ravinnevirtaamat nousivat voimakkaasti runsaista sateista johtuen. Valtaosa Pyhäjoen ainevirtaamasta on peräisin Pyhäjoen alaosalta. Koko vuoden 2015 ainevirtaamat nousivat edellisvuodesta, johtuen viime vuoden vähäisestä kokonaisvirtaamasta ja näin ollen viime vuotta suuremmista virtaamista ja edelleen suuremmasta kokonaisvesimäärästä. 3

6 1. TARKKAILUN TOTEUTUS Pyhäjoen yhteistarkkailu vesistötarkkailu toteutettiin Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma mukaisesti (Pöyry Finland 2011). Vuonna 2015 Pyhäjoen vesistötarkkailun vesistötarkkailu koostui Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisestä tarkkailusta, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailusta sekä eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellisesta tarkkailusta (Pöyry Finland Oy 2011). Yhteistarkkailun yhteydessä toteutettiin lisäksi Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan turvetuotanto-alueen vesistötarkkailua. Kaikkien tarkkailupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja havaintopaikkaluettelo liitteessä 2. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 3 7, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 8 ja kuntien uimavesiseurannan tulokset liitteessä 9. Velvoitetarkkailunäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti intensiivisen tarkkailun pisteiltä (Py161, Py82 ja Pi1) 13 kertaa vuoden 2015 aikana. Pyhäjoen alaosalta Hourunkoskesta (Py2) näytteet otettiin konsultin toimesta kaksi kertaa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 13 kertaa. Intensiivisen ja alueellisen tarkkailun näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi havaintopaikalta Pyhäjoki (Py161) maalis-, heinä- ja elookuussa samanaikaisesti Pyhäjärven tarkkailukertojen kanssa analysoitiin kupari, sinkki, rauta, mangaani ja sulfaatti. Alueellisen tarkkailun jokipisteiltä sekä otettiin näytteet maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Haapajärvestä näytteet otettiin helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärvestä näytteet otettiin huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Kärsämäenjoelta otettiin em. lisäksi yksittäiset näytteet toukokuulla. Pyhäjärven Tikkalansalmesta ja Luusuasta näytteitä otettiin Pyhäsalmen kaivoksen toimesta huhti -toukokuussa (viikot 14 22) kerran viikossa ja kesä - lokakuussa kerran kuukaudessa (kesäkuussa 2 näytettä, liite 6). Alueellisen tarkkailun näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Velvoitetarkkailun tulosten lisäksi tässä raportissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen seurantatulokset velvoitetarkkailun havaintopaikoilta sekä muutamilta muilta järvi- ja jokivesiltä. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty velvoitetarkkailutulosten yhteydessä sekä liitteessä 8. Haapajärvestä ja Pyhäjärvestä otetaan vuosittain näytteet yhteensä kolme kertaa. Järvien näytteenottosyvyydet ovat seuraavat: Haapajärvi Pyhäjärvi 1m 1m vesipatsaan puoliväli 5m pohja -1 m pohja -1 m 4 Haapajärven näytteistä analysoitiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fekaaliset koliformiset bakteerit, sulfaatti sekä kesä-elokuun näytteistä a-klorofylli. Pyhäjärven havaintopaikoilta (Pyhj4, Pyhj3, Pyhj1) tehtiin määritykset seuraavasti:

7 0-2 m:n kokoomanäytteet: 1 m, 5 m ja pohja-1 m näytteet - ph - lämpötila - Cu - kok-p - happi - Zn - PO 4 -P - sähkönjohtavuus - Fe - kok-n - ph - Mn - NO 2 +NO 3 -N -väri - SO 4 - NH 4 -N - a-klorofylli (kesä-elokuussa) 5 Analyysien menetelmät, mittausepävarmuudet ja määritysrajat on esitetty liitteessä 14. Perustuottajien kasvua rajoittava minimiravinne määritettiin pintavesien ravinnepitoisuuksien suhteita tarkastelemalla. Minimiravinne määritettiin mineraaliravinnesuhteen avulla: (NH4-N + NO23-N) : PO4-P Kun mineraaliravinne suhde on yli 12, fosforin katsotaan rajoittavan levätuotantoa ja kun suhde on alle 5, typpi on todennäköinen minimiravinne. Mikäli suhde on 5-12, molemmat ravinteet ovat potentiaalisia minimiravinteita. Ravinnesuhdetarkastelusta saadaan luotettavimpia tietoja silloin, kun toisen ravinteen pitoisuus on hyvin pieni ja toisen selvästi suurempi (Pietiläinen 2008). Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkailtiin marraskuulta huhtikuulle kerran kuukaudessa viidellä havaintopaikalla. Veden lämpötilan mittaukset tehtiin pääosin 0,5 m syvyydestä. Jäähdytysveden vaikutusta jään kantokykyyn ja sulan alueen muotoon ja laajuuteen seurattiin voimalaitoksen katolta tähystämällä. Jään ja avoveden väliset rajat piirrettiin karttapohjalle mahdollisimman tarkasti. Tulokset lämpötila- ja jäätarkkailusta on esitetty liitteessä 10. Jäätarkkailu perustuu silmämääräiseen havainnointiin ja tulokset ovat aina havainnoijan subjektiivinen arvio tilanteesta. Tämän takia jäätarkkailutuloksiin liittyy virhetekijä ja tuloksia on syytä tarkastella varauksella. 2. VEDEN LAADUN TARKKAILU 2.1 Intensiivinen tarkkailu Intensiivisen tarkkailun tulokset vuodelta 2015 on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vedenlaadun keski- ja ääriarvot on esitetty taulukossa 1. Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen veden happitilanne oli näytepisteillä hapen kyllästysasteiden perusteella pääsääntöisesti hyvä (kyll. % > 80) tai erinomainen (kyll. % > 85). Heikoimmillaan happitilanne oli välttävä (kyll. % 40 70). Runsaiden sateiden johdosta Pyhäjoen keskivirtaamat olivat v pitkänajan keskiarvoa korkeammat. Korkeat virtaamat edesauttoivat talven happitilanteen pysymistä hyvänä ja vaikuttivat tilanteeseen mahdollisesti vielä pitkälle kevättalveen. Heinäsyyskuun välisen ajan runsaista sateista johtuen virtaamat olivat lähellä kevättulvan tasoa.

8 Happitilanne oli pääasiassa hieman heikompi loppukeväästä/alkukesästä sekä lämpimän veden aikaan heinä-elokuussa, kuin muuhun aikaan vuodesta. Veden ph vaihteli intensiivisen tarkkailun näytepisteillä vuonna 2015 välillä 5,43 7,20. Normaalivuosien tapaan alhaisimmat ph-arvot havaittiin kevättulvan aikaan. Alhaisimmat arvot (ph < 6) mitattiin Pyhäjoen latva-alueella pisteessä Py 161, mikä kuvastaa todennäköisesti suurta lumensulamisveden määrää. Veden ph-arvot olivat korkeimmillaan heinä-lokakuun välisenä aikana, jolloin happamuus vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen. Marras- ja joulukuu olivat runsassateisia, jolloin vesi oli jälleen happamampaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (Py2) seurantanäytteistä määritettiin myös puskurointikykyä kuvaava alkaliniteetti. Alkaliniteettiarvojen perusteella (Heikkinen & Alasaarela 1988) puskurikyky oli vuoden 2015 näytteissä heikoimmillaankin hyvällä ja pääsääntöisesti erinomaisella tasolla. Pienimmillään alkaliniteettiarvot olivat kevättulvan runsaan virtaaman aikaan. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet (sulfaatti). Pyhäjärvestä juoksutetun veden sähkönjohtavuus kohoaa tyypillisesti keväällä ja laskee vähitellen syksyä kohden. Vuonna 2015 korkeimmat sähkönjohtavuudenarvot havaittiin loppukeväällä, mutta kohonneita arvoja havaittiin myös tammikuussa ja loppuvuodesta pisteessä Py 161. Sähkönjohtavuuden arvot olivat yläjuoksulla pisteessä Py 161 selvästi muista pisteitä korkeampia. Tämä voi johtua kaivoksen jätevesistä, joiden vaikutus laimenee jokea alaspäin mentäessä. Sähkönjohtavuuden vaihtelut seuraavat melko tarkasti Haapakoskella ja Tolpankoskella havaittuja virtaaman vaihteluita. Vuosikeskiarvona sähkönjohtavuus laski Pyhäjoen pääuoman matkalla noin 44 %, eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 1). Piipsanjoessa sähkönjohtavuuden arvot olivat pääsääntöisesti Pyhäjoen pääuoman arvoja pienempiä ja pysyivät varsin tasaisina koko tarkkailukauden ajan alkuvuoden kohonneita arvoja lukuun ottamatta (Kuva 1). Pyhäjoessa veden väri lisääntyy yleensä alajuoksua kohden johtuen sivujokien tuomasta, pääuomaa tummemmasta vedestä ja vuoden 2015 intensiivisen tarkkailun tulokset tukivat tätä olettamusta hyvin. Yläjuoksulla (Py161) väriarvoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Sen sijaan keski- ja alaosissa väriarvot nousivat selvästi alkuvuoden ja loppuvuoden välillä. Kevättulvan jälkeen väriarvot kääntyivät laskuun, mutta kesä-heinäkuun vaihteeseen osunut virtaamahuippu lisäsi humusaineen määrää ja nostatti myös väriarvoja. Vähäisten virtaamien aikaan humusainekset myös ehtivät laskeutua ja sedimentoitua paremmin jo sivu-uoman paikoin lähes seisovan veden alueilla. Korkeimmat väriarvot havaittiin Piipsanjoessa, kuten aiemminkin. Pyhäjoen alaosalla kokonaisvaluma-alue on jo selvästi suurempi ja luontainen väriarvokin ilmeisesti mm. Piipsanjoen valuma-alueen myötä korkeampi. Pienten virtaamien aikaan myös Piipsanjoen kaltaisten sivuuomien tuoman veden vaikutus pääuomaan on suhteellisesti suurempi. Veden humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot käyttäytyivät ajallisesti ja alueellisesti hyvin samankaltaisesti väriarvojen kanssa. (Kuva 1.) Kiintoainepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli Pyhäjoen intensiivisen tarkkailun näytepisteillä melko voimakasta. Enimmillään vedessä mitattiin kiintoainetta toukokuussa Piipsanjoessa (13 mg/l) ja Pyhäjoen alaosalla (13 mg/l). Keskimäärin pitoisuudet kasvoivat alavirran suuntaan. Ympäristöhallinnon näytteistä (Py2) kiintoainemääritys tehdään erityyppisellä suodattimella, jolloin tulokseen tulee mukaan enemmän hienoa kiintoainesta, mikä voi selittää osittain jokisuun keskimäärin korkeampia kiintoainepitoisuuksia. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat pääosin valumien ja edelleen virtaamatilanteiden mukaan. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet havaittiin kevättulvan aikaan ja loppuvuodesta runsaiden sateiden ja jääpeitteen puuttumisen seurauksena. Myös kiintoainepitoisuuden vaihteluissa oli havaittavissa virtaaman ja virtaamahuippujen kanssa samansuuntaista vaihtelua (Kuva 1.) 6

9 7 Kuva 1. Veden sähkönjohtavuudet, väriluvut, COD Mn -arvot ja kiintoainepitoisuudet Pyhäjoessa ja Piipsanjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna Pyhäjärvestä lähtevän veden fosforipitoisuudet olivat tavalliseen tapaan pienempiä kuin muilla intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla ja vesi voitiin tältä osin luokitella reheväksi (taulukko 1). Alemmilla intensiivisen tarkkailun näytepisteillä keskimääräiset kokonaisfosfori-pitoisuudet olivat 1-3-kertaisia ja vesi siten selvästi ja paikoin jopa erittäin rehevää. Fosfaattifosforin osalta pitoisuuserot olivat samansuuntaisia. Kuten vuotta aiemminkin, Haapaveden (Py82) ja Hourunkosken (Py2) näytteiden fosforitasossa ei ollut merkittävää eroa, vaikka ajallista vaihtelua ilmenikin. Piipsanjoen veden fosforipitoisuudet olivat jokseenkin samaa tasoa Pyhäjoen pääuoman alempien näytepisteiden pitoisuuksien kanssa. Korkeimmat fosforipitoisuudet määritettiin kesä-heinäkuun vaihteen virtaamahuipun aikoihin, joskin etenkin fosfaatti-fosforin pitoisuudet olivat korkeimpia alku- ja loppuvuodesta syyssateiden myötä. Fosfaattifosforia oli Pyhäjärven luusua osin pois lukien jatkuvasti vapaana perustuotannon käyttöön, joskin Pyhäjoella perustuotantoa rajoittavat myös veden väri ja virtaus. (Kuva 3.) Myös typpipitoisuudet olivat keskimäärin pienimmät Pyhäjärven luusuassa kuin muissa havaintopisteissä (taulukko 1). Pyhäjärven luusuassa vesi voitiin myös typen osalta luokitella reheväksi ja ajoittain vain lievästi reheväksi. Pitoisuudet kasvoivat fosforin tapaan selvästi alavirtaan päin siirryttäessä. Myös alemmat pisteet voitiin kuitenkin luokitella keskimääräisten pitoisuuksien osalta reheviksi. Sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen pitoisuuskissa havaittiin selvä piikki kevättulvan aikaan, minkä jälkeen pitoisuuksien kehityssuunta oli laskeva. Loppuvuotta kohti typpipitoisuuksissa havaittiin taas nousua. Fosfori esiintyy vedessä veteen liuennutta fosfaattifosforia lukuun ottamatta epäorgaanisiin hiukkasiin sitoutuneena, kun taas typpipitoisuudet ovat selvemmin sidoksissa humukseen. Tämä näkyy fosforin ja kiintoaineen sekä typen ja COD Mn -

10 pitoisuuksien samansuuntaisina muutoksina. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli kesäaikaan vähemmän ja Pyhäjoen luusuassa erityisen vähän käytettävissä perustuotannon tarpeisiin. (Kuva 3.) Taulukko 1. Veden laadun keski- ja ääriarvot Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2015 (n= havaintokertojen määrä). väri O 2 O 2 ph sähk. joht. mgpt/ mg/ kyll. ms/ l l % m KA COD M n kok. N NH4 -N NO2+3 -N kok. P PO4 -P 8 lämpök. kolif. mg/ mg/l pmy/10 l 0 ml Py161 ka 66 9,7 84 6, ,2 10 (n=14) min 38 7,6 67 5,4 8, ,4 <5 9 2,2 0 max , ,8 46 Py82 ka 202 9, , (n=13) min 106 6, , max , Pi1 ka 260 9,5 80 6,6 6,4 6, (n=13) min 170 6,3 66 6,2 4,2 2, ,0 35 9,1 0 max ,0 9, Py2 ka ,6 7,8 8, (n=15) min 100 8,1 81 6,2 3,8 < , max ,2 11, Pyhäjärven luusuassa (Py161) vuoden 2015 tulosten perusteella tuotanto oli osin fosforin ja osin typen rajoittamaa ja osan ajasta kummankaan pääravinteen ei voitu katsoa olevan tuotantoa rajoittava tekijä. Luusuassa molempien epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat näytepisteellä kesällä ajoittain pieniä, jolloin todennäköisesti molemmat pää-ravinteet rajoittivat perustuotantoa. Pyhäjoen keskivaiheilla ja Piipsanjoella tuotannon ei voitu katsoa olevan selkeästi kummankaan pääravinteen rajoittamaa. Pyhäjoen alaosalla tuotantorajoitteisuus painottui fosforin suuntaan. Minimiravinne-tarkastelu ei antanut täysin yksiselitteisiä tuloksia minkään näytepisteen kohdalla, joten ajoittaisesta typpi- tai fosforirajoitteisuudesta huolimatta perustuotantoa rajoittanevat alueella myös veden väri ja virtaus. Kasvua rajoittavissa tekijöissä tapahtuu lisäksi myös vuosien sisällä ajallista vaihtelua. Tulosten perusteella fosfori oli rajoittava minimiravinne toukokuussa ja typpi näytepaikasta riippuen heinä- elo- tai syyskuussa (Kuva 2.) Kuva 2. Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisten havaintopaikkojen minimiravinnetarkastelu kesällä 2015.

11 Veden hygieenistä laatua kuvaavien fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet alittivat kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön sisävesille asettaman erinomaisen uimaveden laatuun (STMa 177/2008) liittyvän raja-arvon 500 pmy/100. Pyhäjoen alaosalla koliformiset bakteerit määritettiin ainoastaan konsultin ottamista näytteistä (2 kpl). Runsaimmin fekaalisia koliformisia bakteereja todettiin Piipsanjoessa heinäkuussa (Taulukko 1, liite 3). Pyhäjärvestä lähtevästä vedestä määritetään lisäksi raudan, mangaanin, kuparin ja sinkin sekä sulfaatin pitoisuus viisi kertaa velvoitetarkkailunäytteistä. Määritetyt kuparipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan 3 tuntumassa ja sinkkipitoisuudet välillä 6,1 19,9. Mangaanipitoisuudet kasvoivat näytteenottokertojen välillä maaliskuun 29 tasolta elokuun 117 tasolle. Talousvesiasetuksen laatusuositus 50 ylittyi neljällä näytteenottokerralla viidestä. Sulfaattia Pyhäjärven luusuan vedessä oli mg/l. Korkeahkot sulfaattipitoisuudet voivat aiheuttaa ongelmia mm. veden lämpötilakerrostuneisuuden purkautumiseen ja aiheuttaa edelleen happi- ja happamuusongelmia, joita on Pyhäjärvellä aiemmin havaittu. Rauta on usein sitoutuneena humukseen ja Pyhäjärvestä lähtevän veden rautapitoisuudet ovatkin olleet suhteellisen pieniä. Edellisvuoteen nähden rautapitoisuudet olivat kuitenkin jonkin verran suurempia (Liite 3.) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (11400) näytteistä määritetään mm. EU:n prioriteettiainelistalla olevien metallien (kadmium, lyijy ja nikkeli) pitoisuuksia (liite 8.1). Em. metallien pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormeja. Rautaa on Pyhäjoen alaosalla vedessä runsaasti kuten ajoittain myös alumiinia. 9 Kuva 3. Ravinnepitoisuudet Pyhäjoessa ja Piipsanjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2015.

12 2.2 Alueellinen tarkkailu Vuosittainen alueellinen vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa neljästä sivujoesta (Kärsämäenjoki, Piipsanoja, Mäyräoja ja Vihanninjoki) sekä Pyhäjoesta Haapakoskesta (Py79) ja jokisuulta (Py1). Toukokuussa 2015 otettiin lisäksi ylimääräinen näyte Kärsämäenjoen pisteeltä Kä0. Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 2. Veden laatu sivujoissa on pääsääntöisesti ollut selvästi heikompi kuin Pyhäjoen pääuomassa. Vuonna 2015 sivu-uomien vedenlaatu vaihteli totuttuun tapaan niin ajallisesti kuin eri sivujokien välilläkin. Kuten aikaisempinakin tarkkailuvuosina, vuotta 2014 lukuun ottamatta, happitilanne oli muutamissa sivujoissa maaliskuussa välttävä tai jopa huono. Heikoin happitilanne oli Piipsanojassa, jossa koko vuoden hapenkyllästysprosentit vaihtelivat 29 ja 56 % välillä. Muissa sivujoissa happitilanne pysyi pääosin tyydyttävällä tasolla heinä-elokuussa. Alueellisen tarkkailun näytepisteiden veden ph-arvot olivat happaman puolella Mäyränojan heinäkuista havaintoa lukuun ottamatta. Heinäkuussa saman pisteen veden ph-arvo oli ollut 6,16, joten kesäaikainen aavistuksen emäksisen puolelle noussut pharvo saattaa liittyä voimakkaaseen levätuotantoon. Kaiken kaikkiaan ph-arvot vaihtelivat välillä 6,01 7,03. Sähkönjohtavuuden arvot olivat suhteellisen pieniä ja myös sivu-uomilla keskimäärin lähellä Pyhäjoen pääuoman alaosan tasoa. Sivu-uomien korkeimmat sähkönjohtavuudet mitattiin aikaisempien vuosien tapaan Vihanninjoesta. 10 Taulukko 2. Keskimääräinen veden laatu vuonna 2015 Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa. väri O 2 O 2 ph sähk. NH KA COD joht. Mn kok.n 4 NO 2+3 PO kok.p 4 lämpök. -N -N -P kolif. mgpt/l mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l pmy/100 ml Kä0 ka ,5 58 6,37 5,0 14, (n=4) min 230 7,1 68 6,01 4,0 5, , max ,65 7, Pio2 ka ,0 47 6,49 9,5 13, (n=3) min 264 4,0 29 6,20 8,2 7, max 330 5,6 56 6, Mä0 ka ,0 79 6,68 5,6 11, (n=3) min 231 7,8 77 6,16 4,6 5, max , Vi2 ka ,6 67 6,44 10,6 12, (n=3) min 279 6,6 65 6,08 5,8 4, max 530 9,1 71 6, Py79 ka ,4 76 6,52 8,5 6, (n=3) min 113 6,8 71 6,34 7,4 3, max , , Py1 ka ,5 85 6,70 9,1 6, (n=3) min 110 7,5 78 6,27 7,8 4, max , , Edellisvuoden tapaan kaikkien seurannassa olleiden Pyhäjoen sivu-uomien vesi oli veden väriarvojen ja kemiallisen hapen-kulutuksen arvojen (COD Mn ) mukaan hyvin humuspitoista ja arvot olivat Pyhäjoen pääuoman pisteitä korkeampia. Humuspitoisinta vesi oli aiemmilta tarkkailuvuosilta tuttuun tapaan Vihanninjoessa, mutta myös Kärsämäenjoessa havaittiin yhtä suuria COD Mn -arvoja. Korkeimmillaan veden humuspitoisuudet olivat loppukesällä, jolloin myös Pyhäjoen pääuomassa havaittiin pitoisuuksien nousua (Taulukko 2, kuva 4).

13 11 Kuva 4. Väriluvut ja COD Mn -arvot Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Pyhäjoen sivujokien kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin Pyhäjoen pääuoman tasoa suurempia ja sivu-uomat voitiinkin luokitella tältä osin kokonaisuudessaan reheviksi ja osin erittäin reheviksi (> 100 ). Korkeimmat pitoisuustasot olivat Piipsanojassa ja matalimmat Pyhäjoen Haapakoskessa (Py79), jossa ne olivat keskimäärin samalla tasolla Pyhäjoen pääuoman muiden pisteiden kanssa. Myös fosfaattifosforipitoisuudet olivat pääuoman pisteitä korkeampia, lukuun ottamatta Haapakosken (Py79) ja Pyhäjokisuun (Py1) pisteitä, joissa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat samalla tasolla Pyhäjoen pääuoman Hourunkosken (Py2) kanssa. Maaliskuun näytekierroksella fosfaattifosforin osuus kokonais-fosforista oli sivu-uomien näytepisteillä %, heinäkuussa % ja elokuussa %. Tyypillisesti fosfaattifosforia on eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella talvella ja tältä osin vuosi 2015 oli tyypillinen. Kuten Pyhäjoen pääuomassa, fosfori muodostui perustuotantoa rajoittavaksi tekijäksi keväällä ja typpi kesällä. Pääuoman intensiivisen tarkkailun havaintojen tavoin, myös Pyhäjoen Haapakoskella ja Pyhäjokisuulla tuotantorajoitteisuus painottui fosforin suuntaan. Muilla alueellisen tarkkailun pisteillä rajoittava pääravinne oli pääosin typpi (Kuva 5.)

14 12 Kuva 5. Kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Sivu-uomien typpipitoisuudet olivat varsin korkeita jo alkuvuodesta ja sivu-uomat voitiin luokitella typpipitoisuuksien perusteella reheviksi ja ajoittain jopa erittäin reheviksi. Pienimmillään pitoisuudet olivat heinäkuussa, jonka jälkeen ne jälleen nousivat elokuulle. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä on fosfaattifosforin tapaan yleensä eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella. Piipsanoja oli myös typen osalta sivu-uomista rehevin, joskin kaikki uomat voitiin luokitella tältä osin reheviksi. (Kuva 6.)

15 13 Kuva 6. Kokonaistyppipitoisuudet ja epäorgaanisen typen pitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Lukuun ottamatta Pyhäjoen Haapakoskea ja Pyhäjokisuuta, Pyhäjoen sivu-uomien veden kiintoainepitoisuudet olivat näytepisteillä keskimäärinvarsin korkeita (11 14 mg/l) ja jonkin verran pääuoman alaosan pisteiltä samaan aikaan otettujen näytteiden pitoisuuksia korkeampia. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat suurimmillaan elokuussa. Hyvälle uimavedelle asetettua raja-arvoa 500 pmy/100 ml ei kuitenkaan missään vaiheessa ylitetty. 2.3 Kuormittajien lähialueet Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevien kuormittajien vaikutusta vedenlaatuun tarkasteltiin vertailemalla kuormittajalta lähtevän veden laatua ja lähimmän yhteistarkkailuun kuuluvan näytepisteen veden laatua. Joissakin tapauksissa pisteet sijaitsevat kaukana toisistaan ja vertailutulokset ovat vain suuntaa antavia. Haapaveden jätevedenpuhdistamolta johdetaan jätevedet Pyhäjokeen havaintopaikkojen Py82 ja Py79 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Maaliskuussa näytepisteiden vedenlaatu oli ravinteiden ja kiintoaineen osalta yläpuolisella pisteellä parempaa kuin alapuolisella pisteellä. Myös sähkönjohtavuuden arvoissa ja ammoniumtyppipitoisuuksissa havaittiin pientä kasvua ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä. Heinäkuussa ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä koliformisten bakteerien määrä olivat korkeampia jätevedenpuhdistamon alapuolisella kuin

16 yläpuolisella pisteellä. Sen sijaan elokuussa pitoisuudet olivat samalla tasolla tai korkeampia yläpuolisella pisteellä. Pyhäjoen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan Pyhäjoen suulle havaintopaikkojen Py2 ja Py1 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Maaliskuussa ravinnepitoisuudet, sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä olivat aavistuksen suurempia jätevedenpuhdistamon alapuolisella pisteellä. Suurin ero oli havaittavissa ammoniumtypen määrässä. Sen sijaan kiintoainepitoisuus oli suurempi ylä- kuin alapuolisella pisteellä. Heinäkuussa tilanne oli maaliskuun kaltainen, joskin ammoniumtypen ja bakteerien ero pisteiden välillä oli suurempi. Myös happitilanne oli hieman heikompi alemmalla pisteellä. Elokuussa kokonaistypen pitoisuus oli alapuolisella pisteellä aavistuksen pienempi, mutta ammoniumtypen pitoisuus oli suurempi. Myös fosforiyhdisteiden, koliformisten bakteerien ja kiintoaineen pitoisuudet olivat suurempia alapuolisella pisteellä. Vuonna 2015 Pyhäjoen vesistöalueella oli ympärivuotisessa tuotantovaiheen päästötarkkailussa 13 tuotantoaluetta: Kanteleen Voiman Ilkanneva ja Kärsämäenneva sekä Vapo Oy:n Ahmaneva, Iso- Lamminneva, Kuuhkamonneva (pvk1), Märsynneva, Nurmesneva, Pihlajaneva, Piipsanneva, Porkanneva, Puutionneva, Siloneva ja Äijönneva. Lisäksi Vapo Oy:n Kuuhkamonneva oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa pintavalutuskenttä 2:n osalta. Tuotantoalueilta johdettujen vesien laatua on tarkasteltu kesäajan vedenlaatutulosten perusteella (Pöyry Finland Oy 2016a). Lisäksi Ilkannevan ja Kärsämäennevan tuloksia on tarkasteltu v.2015 velvoitetarkkailutulosten pohjalta. 14 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Ilkannevan (85 ha) vedet johdetaan Veneojaa pitkin Pyhäjokeen Kärsämäen alapuolelle ja yhteistarkkailun puitteissa lähimmät tarkkailupisteet sijaitsevat Haapaveden kuntakeskuksen seudulla (Py79, Py82). Ilkannevalta johdettava vesi oli etenkin pintavalutuskenttä 1:n (pvk1) osalta hyvin hapanta ja hyvin humuksista. Pintavalutuskentältä (pvk2) johdettava vesi oli hapanta, hyvin rehevää ja humuspitoista. Myös kiintoaine- ja rautapitoisuudet oli selvästi koholla. Tuotantoalueelta lähtevä vesi oli selvästi rehevämpää ja humuspitoisempaa kuin Pyhäjoen vesi. Kärsämäennevan (104 ha) vedet laskevat Kärsämäenjoen kautta Pyhäjokeen Kärsämäen kuntakeskuksen yläpuolelle. Vesienjohtamisreitin lähin yhteistarkkailun näytepiste sijaitsee Kärsämäenjoella 4-tien sillan kohdalla (Kä0) ennen sen laskua Pyhäjokeen. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden ph -arvot olivat kesäaikaan aavistuksen pienempiä kuin yhteistarkkailupisteen vastaavat. Humuspitoisuus oli kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella hieman korkeampi yhteistarkkailupisteellä. Fosforin osalta turvetuotantoalueelta johdettava vesi oli Kärsämäenjoen vettä karumpaa, mutta typen osalta taas rehevämpää. Kiintoainepitoisuudet olivat Kärsämäennevalta lähtevässä vedessä jokivettä pienempiä. Ahmanevan (29ha) vedet laskevat Ahmanojan ja Vihanninjoen kautta Pyhäjokeen. Yhteistarkkailun lähin tarkkailupiste Piipsanjoki (Pi1), johon Vihanninjoen vedet laskevat. Ahmanevalta lähtevä vesi oli hapanta ja aavistuksen happamampaa kuin Piipsanjoen vesi. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Ahmanevalta lähtevä vesi oli kesäaikaan lievästi rehevää ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella rehevää. Piipsanjoen vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella selvästi rehevää. Nevalta lähtevä vesi oli hieman humuspitoisempaa kuin Piipsanjoen vesi kun taas kiintoainepitoisuudet oli Piipsanjoessa korkeampia. Iso-Lamminnevalta (34 ha) vedet johdetaan Venetojan kautta Pyhäjokeen hieman Kärsämäen kuntakeskuksen yläpuolelle. Koska vuosi 2015 oli Pyhäjoen yhteistarkkailun osalta ns. suppean tarkkailun vuosi, sijaitsivat lähimmät yhteistarkkailun näytepisteet vasta Haapaveden kunta-

17 keskuksen alueella (Py 82, Py 79). Turvetuotantoalueelta kesäaikaan johdettu vesi ei ollut erityisen hapanta ja ph-arvot olivat samalla tasolla Pyhäjoen veden kanssa. Vesi oli runsashumuksista ja ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Pyhäjoen veteen verrattuna johdetun veden fosforipitoisuudet olivat pienempiä, mutta typpipitoisuudet vastaavasti hieman Pyhäjoen yleistä tasoa korkeampia. Kuuhkamonnevan (137 ha) vedet laskevat Piipsanjokeen Vihanninjoen yläpuolelle. Turvetuotantoalueelta johdettavan veden ph -arvot olivat Piipsanjoen veden vastaavia pienempiä ja vesi oli varsin hapanta. Vesi oli vähähumuksista ja kiintoainepitoisuus matala ja arvot olivat selvästi alhaisempia kuin Piipsanjoen kesäaikaiset arvot. Kuuhkamonnevalta johdettu vesi voitiin fosforipitoisuuksien perustella luokitella karuksi ja typpipitoisuuksien perusteella lievästi reheväksi. Molemmat ravinnepitoisuudet olivat Piipsanjoen vastaavia pitoisuuksia alhaisempia. Sen sijaan ammoniumtypen osuus oli tuotantoalueelta johtuvassa vedessä suurempi. Märsynnevalta (129 ha) vedet johtuvat Vihanninjoen kautta Piipsanjokeen ja edelleen Piipsjärven kautta Pyhäjokeen Oulaisten kuntakeskuksen yläpuolelle. Yhteistarkkailun puitteissa lähin tarkkailupiste (Pi1) sijaitsee Piipsanjoella Piipsjärven alapuolella ennen joen laskua Pyhäjokeen. Märsynnevalta kesäaikaan lähtevän vesi oli laadultaan hyvin samanlaista kuin Piipsanjoen vesi. Tuotantoalueelta lähtevä vesi oli aavistuksen happamampaa ja humuspitoisempaa. Nurmesnevalta (36 ha) vedet laskevat Iso-Peuranpuron kautta Pyhäjokeen. Yhteistarkkailuin lähin tarkkailupiste oli purkuojan jälkeen oleva Kärsämäenjoen suulla sijaitseva tarkkailupiste Kä0, mutta varsinainen Pyhäjoessa sijaitseva tarkkailupiste suppean tarkkailun vuotena sijaitsee vasta Haapaveden kuntakeskuksessa (Py 82 ja Py 79). Nevalta lähtevä vesi oli kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Pyhäjoen vesi ja erityisesti fosforipitoisuudet olivat suuria. Vesi olikin ravinneluokituksen perusteella erittäin rehevää. Pihjalanevan (138 ha) vedet johdetaan Luomanoja, Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen kautta Pyhäjokeen. Kärsämäenjoessa sijaitseva yhteistarkkailun tarkkailupiste Kä0 sijaitsee Kärsämäenjoen alajuoksulla juuri ennen Kärsämäenjoen yhtymistä Pyhäjokeen. Turvetuotantoalueelta tuleva vesi ja Kärsämäenjoen vesi olivat yhtä happamia. Kärsämäenjoen vesi oli kiintoainepitoisempaa ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia. Typpipitoisuudet olivat samansuuruisia. Piipsanneva (176 ha) vesiä johdetaan Piipsanojan kautta Pyhäjokeen. Pyhäjoen yhteistarkkailun puitteissa lähimmät tarkkailupisteet olivat Haapajärven näytepiste Haj1 ja Pyhäjoen näytepiste (Py82), mutta näiden lisäksi tarkkailtiin myös Piipsanojan vedenlaatua näytepisteellä Pio2. Piipsannevan Kem1:ltä johdettava vesi oli kesällä varsin hapanta, mutta ravinne-, kiintoaine- ja COD Mn -pitoisuudet olivat alhaisia. Sen sijaan Kem2:lta johdettava vesi ei ollut yhtä hapanta, mutta vesi oli erittäin ravinne-, kiintoaine- ja humuispitoista. Kem1:ltä tuleva vesi vastasi ainepitoisuuksiltaan Pyhäjoen (Py82) vedenlaatua, kun taas Kem2:lta tuleva vesi oli lähempänä Piipsanojan (PiO2) laatua. Porkannevan (40 ha) vedet johtuvat metsäojaan, josta ne johtuvat edelleen Vuohtojokeen ja Kärsämäenjokeen. Pyhäjoen yhteistarkkailun lähin näytepiste on alueellisen tarkkailun Kärsämäenjoen näytepiste Kä0. Porkannevalta tuleva vesi oli hapanta, runsashumuksista ja rehevää. Turvetuotantoalueelta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli matalampi ja typpipitoisuus korkeampi kuin Kärsämäenjoessa. Puutionneva (58 ha) vedet johtuvat Mäyränojan kautta Pyhäjokeen. Pyhäjoen yhteistarkkailun lähin tarkkailupiste on Mäyränojan näytepiste Mä0. Puutionnevalta tuleva vesi oli lievästi hapanta ja keväällä selvästi hapanta. Veden ph-arvot olivat hieman alhaisempia kuin Mäyränojassa havaitut arvot. Kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella Mäyränojan vesi oli runsashumuksisempaa kuin Puutionnevalta tuleva vesi. Ravinnepitoisuuksien perusteella Puutionnevan vesi oli keväällä lievästi rehevää ja muina vuodenaikoina rehevää. Typpipitoisuudet olivat samaa suurusluokkaa ja fosforipitoisuudet olivat pienempiä kuin purkuvesistössä. 15

18 Silonevan (97 ha) vedet laskevat silo-ojaan ja edelleen Juurusojaan, Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Kuten muidenkin Kärsämäenjokeen laskevien tuotantoalueiden, niin Silonevankin lähin Pyhäjoen yhteistarkkailunpiste on Kärsämäenjoen piste Kä0. Typpipitoisuus oli Kärsämäenjoen veteen verrattuna korkeampi, mutta kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisempia. Humuspitoisuudessa ei ollut merkittäviä eroja. Äijönnevan (96 ha) vedet johtuvat Mäyräojan kautta Pyhäjokeen Oulaisten ja Haapaveden välille. Lähin vesistötarkkailupiste on vuosittaisen tarkkailun Mäyräojan näytepiste Mä0. Turvetuotantoalueelta johdettavan veden ph-arvot olivat lievästi happaman puolella ja hieman Mäyränojan vettä happamampaa. Äijönnevalta lähtevä vesi oli erittäin rehevää ja humuspitoista ja arvot olivatkin kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta korkeampia kuin Mäyränojassa kesäaikaan havaitut arvot Pyhäjoen vesistöalueen järvet Pyhäjärvi Pyhäjärven näytteet otettiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaisesti kolmelta selältä (Junttiselkä (=Junttisyvä), Kirkkoselkä ja Pyhäselkä) maaliskuussa (31.3. tai ), heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärven tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 3. Pyhäjärvi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli kevättalvella heikentynyt kaikilla tarkkailupaikoilla. Edellisvuoden tavoin Junttiselän alusvesi oli pohjan läheisyydessä täysin hapetonta. Pyhäselällä ja Kirkkoselälläkin hapen kyllästysasteet olivat alusvedessä vain 40 % (O 2 -pitoisuus: 5,3 mg/l) ja 15 % (2 mg/l). Sisäisen kuormituksen oletetaan yleisesti alkavan pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuuden pudotessa alle 2 mg/l, joskin em. selkien alusvesinäytteet otettiin metri pohjan yläpuolelta. Heinäkuun jälkipuoliskolla Pyhäselän syvänteen vesi oli lämpötilakerrostunutta, mikä näkyi välttävänä happitilanteena (kyllästys- %: 52, pitoisuus 5,6 mg/l). Junttiselän ja Kirkkoselän pisteissä vesi oli yhtä lämmintä pinnasta pohjanläheiseen veteen asti ja happitilanteetkin olivat syvyydestä riippumatta lähes samansuuruisia. Syy lienee vuoden 2015 säässä. Heinäkuu oli Haapavedellä tavanomaista viileämpi ja sateisempi, kun taas elokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi. Todennäköisesti säästä johtuen elokuussa pintavesi oli jälleen lämpimämpää ja järvipisteissä oli havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta. Kerrostuneisuus näkyi selvästi happitilanteessa kaikilla näytepisteillä: pintaveden hapen kyllästysprosentti oli %, välivedessä % ja pohjanläheisessä vedessä %. Lokakuussa lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut eikä täyskierron johdosta happiongelmia enää havaittu (Kuva 7). Junttiselän alusvedessä on aikaisempina vuosina havaittu happamoitumisongelmaa, mutta vuonna 2015 alusveden ph-arvot erosivat pintaveden arvoista vain aavistuksen eikä hapettomuudesta seuraavasta happamoitumisongelmasta havaittu viitteitä. Tutkimustiedon perusteella (Räisänen ym. 2010, Räisänen & Mäkinen 2007) Junttiselän happamoitumisongelma liittyy alusveden hapettomuudesta seuraavaan raudan ja rikin kertymiseen alusveteen ja niiden hapettumisreaktioissa syntyvään happoon, joka voi laskea nopeasti koko Junttiselän ph:n alhaisiin lukemiin. Junttiselän alusvesi oli maaliskuussa hapetonta ja ph-arvo hieman alle 6, mutta muutoin ph-arvot vaihtelivat 6,39 6,96 välillä. Heinä- ja elokuun näytteissä ph-arvot laskivat happipitoisuuden kanssa pintaveden lähes neutraalista pohjanläheisen veden hieman happamaan. Kirkko-selällä ja Pyhäselällä veden pharvot olivat keväällä humusvesille tyypillisellä tasolla kohoten kesän perustuotantokaudella levätuotannon myötä neutraalin tuntumaan ja sen ylikin (Liite 5).

19 17 Kuva 7. Happitilanne Pyhäjärven Junttiselällä, Kirkkoselällä ja Pyhäselällä vuonna Junttiselän näytepisteissä havaittiin korkeampia sähkönjohtavuuden arvoja (7,5 19 ms/m) kuin muissa näytepisteissä. Arvot olivat kuitenkin pienempiä kuin vuonna 2014(15 59 ms/m). Kohonneet sähkönjohtavuuden arvot ovat yhteydessä jätevesien johtamisesta seuranneisiin korkeisiin sulfaattipitoisuuksiin ja kytkeytyvät myös heikkoon happitilanteeseen. Vuonna 2015 happitilanne oli heinäkuussa parantunut vuoden takaisesta, mutta muiden vuoden aikoina erot eivät olleet suuria. Kirkkoselällä ja Pyhäselällä sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat läpi tarkkailukauden luonnonvesille tyypillisen pieniä (Liite 5). Kevättalvella oli havaittavissa Junttiselän alusvedessä kohonneen sähkönjohtavuuden ja heikentyneen happitilanteen ohella kohonneita raudan, mangaanin ja sinkin pitoisuuksia, joskin etenkin mangaanipitoisuudet olivat totutusti koholla myös muilla pisteillä. Myös Pyhäselällä alusveden rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuudet olivat koholla pintaveteen verrattuna, vaikka pitoisuudet olivat pienempiä kuin Junttisyvällä havaitut pitoisuudet. Alusveden pitoisuustasojen kohoaminen on tyypillistä paitsi veden kerrostuneisuuden, niin myös heikentyneiden happitilanteiden seurauksena (Liite 5).

20 Taulukko 3. Pyhäjärven Junttiselän (Pyhj1), Kirkkoselän (Pyhj3) ja Pyhäselän (Pyhj4) keskimääräinen vedenlaatu eri syvyyksillä vuonna syv. väri O 2 O 2 ph sähk. joht. Chl-a COD Mn kok.n m mgpt/l mg/l kyll.% ms/m mg/l Pyhj ,1 87 6,68 12,1 34,0 11,8 630 (n=4) ,5 61 6,47 12,8 16,0 6, ,3 77 6, Pyhj ,4 93 6,99 4,0 5,9 9,8 425 (n=4) ,5 78 6,80 4,3 11, ,6 70 6,76 4,8 9,7 Pyhj ,0 94 7,01 3,9 5,7 9,3 473 (n=4) ,0 89 6,99 3,9 9, ,6 48 6,71 4,5 8,4 NH 4 NO 2+3 PO kok.p 4 -N -N -P Cu Fe Mn Zn SO 4 mg/l Pyhj ,3 4,6 2, ,0 37 (n=4) 3, , ,3 45 Pyhj ,0 2,1 2, ,0 3,9 (n=4) 2, ,4 4,1 3, ,7 5,2 Pyhj ,2 1,0 2, ,5 1,1 3,4 (n=4) 1, ,6 3,4 1, ,3 3,4 18 Maaliskuussa (näytteenotto ja 1.4.) Pyhäjärven näytepisteiden pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat kokonaisuudessaan karuun vedenlaatuun. Fosfaatti-fosfori pitoisuudet olivat määritysrajaa pienempiä. Typpi-pitoisuudet olivat maaliskuussa Pyhäselällä ja Kirkkoselällä karun ja Junttiselällä lievästi rehevän puolella. Heinäkuussa ravinnepitoisuudet olivat nousseet kevään tasosta ja vesi oli Junttiselällä rehevää ja Kirkkoselällä ja Pyhäselällä lievästi rehevää. Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli heinäkuun näytekerralla pieni tai alle määritysrajan, mutta ammoniumtypen pitoisuudet olivat suurempia kuin kevään näytekerralla. Elokuussa ravinnepitoisuudet olivat samalla tasolla kuin heinäkuussa. Lokakuussa Kirkkoselän ja Pyhäselän ravinnepitoisuudet olivat pudonneet lähelle maaliskuun tasoa, mutta Junttiselän ravinnepitoisuudet olivat edelleen rehevällä tasolla (Taulukko 3). Kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen (Forsberg ym. 1978) perusteella fosfori oli selvästi tuotantoa rajoittava minimiravinne. Ainoastaan Junttiselällä heinäkuussa typpi oli rajoittava minimiravinne. Heinä-elokuun kokonaisfosforipitoisuudet ja levätuotannon määrää kuvaavat a- klorofyllipitoisuudet olivat Junttiselällä reheville vesille ominaisella tasolla. Kirkko- ja Pyhäselällä pitoisuudet ilmensivät selvästi karumpaa vedenlaatua (Liite 5). Tikkalansalmen veden sähkönjohtavuuden arvot olivat samalla tasolla kuin Kirkko- ja Pyhäselällä. Poikkeva, kohonnut sähkönjohtavuuden arvo havaittiin Luusuan sähkönjohtavuudenarvot olivat puolestaan pääosin samaa suurusluokkaa kuin Junttiselän arvot. Tikkalansalmen veden ph vaihteli välillä 6,4 7,5 kohoten neutraalin yläpuolelle perustuotantokauden käynnistyttyä. Luusuassa arvot vaihtelivat välillä 5,9 7,1 kuvastaen siten normaaleja humusvesien happamuustasoja (Liite 6).

21 Pyhäjärven Emolahti kuuluu ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Vuoden 2015 seurannassa Emolahdella ei havaittu levää (Järvi- ja meriwiki) Haapajärvi Vuonna 2015 Haapajärven näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Haapajärven tulokset on toteutuneiden näytekierrosten osalta esitetty liitteessä 7. Haapajärvi oli helmi-, heinä- ja elokuussa selvästi lämpötilakerrostunut. Helmikuussa alusveden happitilanne oli välttävä ja kesäkerrostuneisuuskaudella happitilanne heikentyi entisestään. Elokuussa alusvesi oli käytännössä hapetonta. Happivajauksen seurauksena syvänteen alusvesi oli kesäkaudella, erityisesti elokuussa hyvin sameaa ja ravinteikasta. Ammoniumtyppipitoisuus oli koholla sitä enemmän, mitä huonompi happitilanne oli sillä nitraatti-nitriittityppi pelkistyy ammoniumtypeksi hapettomissa oloissa (Kuva 8, liite 7). Kuva 8. Haapajärven veden happitilanne vuonna Haapajärven veden ph-arvot olivat humusvesille (väriarvot ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot) tyypillisesti jokseenkin happamia, joskin pintaveden ph-arvot kohosivat kesäkaudella perustuotannon myötä lähemmäs neutraalia. Alusvedessä ph-arvot olivat pintaveden vastaavia pienempiä, lukuun ottamatta lokakuun näytekertaa, jolloin ph-arvot olivat samansuuruisia kaikissa syvyyksissä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti noin 8 ms/m tasolla. Ainoastaan helmikuun näytekierroksella alusveden sähkönjohtavuus poikkesi jonkin verran linjasta koholla olleen sulfaattipitoisuuden seurauksena. Pintaveden sameusarvot olivat jokseenkin normaalilla tasolla kaikilla näytekierroksilla. Alusveden sameusarvot olivat sen sijaan heikentyneet happitilanteen seurauksena koholla kesäkaudella, kuten aiemmin todettiin. Tilanne oli samankaltainen myös kiintoainepitoisuuksien osalta, joskin heinäkuussa myös pintaveden kiintoainepitoisuus oli hieman koholla. Tämä voi olla niin ikään kytköksissä kohonneisiin pintaveden sulfaattipitoisuuksiin. Ravinnepitoisuuksien perusteella Haapajärvi on ollut rehevä, joskin keväällä 2015 pinta- ja väliveden kokonaisravinnepitoisuudet olivat vain lievästi rehevällä tasolla. Syvemmät vesikerrokset olivat kuitenkin selvästi rehevämpiä ja syksyllä täyskierron jälkeen koko vesipatsas oli oletetusti ravinnepitoisuuksien osalta rehevää. Heinä- ja elokuussa määritetyt a-klorofyllipitoisuudet

22 viittasivat myös rehevään tasoon. Alkuvuodesta epäorgaanista fosfaattifosforia oli muita vuodenaikoja vähemmän, jolloin fosfori olikin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Molempia pääravinteita oli Haapajärvellä muuna aikana runsaasti saatavilla ja minimiravinnetarkastelun perusteella molemmat pääravinteet olivat potentiaalisia tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Järven perustuotantoa ovat aiemman tarkkailun tulosten valossa rajoittaneet todennäköisesti muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus. Haapajärven lämpötalouteen ja happitilanteeseen vaikuttaa erityisesti talvella oleellisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen vesistöön. Yleensä jäähdytysveden johtaminen ylläpitää jatkuvasti täyskiertoa ja tuo koko ajan happitäydennystä järveen Selkäinjärvi Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan Kivijoen, Kivijärven ja Kivipuron kautta Pyhäjärveen laskevalta Selkäinjärveltä otettiin vesinäytteitä neljään kertaan vuoden 2015 aikana. Tulokset on esitetty liitteessä 8.2. Selkäinjärven vesi oli tulosten mukaan hyvin humuksista. Keväällä järven happitilanne oli heikentynyt, vaikka varsinaista hapettomuutta ei havaittukaan. Veden ph-arvo pysytteli kaikkina vuodenaikoina hyvin samansuuruisena arvojen vaihdellessa 6-6,3 välillä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli läpi näytteenottokauden tyydyttävällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot ja sulfaattipitoisuudet olivat pieniä ja sameusarvot normaalilla tasolla. Ravinnepitoisuuksien perusteella Selkäinjärven vesi oli rehevää, joskin pitoisuudet olivat rehevän rehevyystasoluokan alarajoilla. Poikkeuksen teki maaliskuun fosforipitoisuus, jonka mukaan vesi oli luokiteltavissa ainoastaan lievästi reheväksi. Kevään näytteenottokerralla fosforipitoisuus oli alhaisempi ja typpipitoisuus korkeampi kuin muina vuodenaikoina. Kevään näytteenottokerralla myös epäorgaanisten typpiyhdisteiden osuus kokonaistypestä oli muita vuodenaikoja selvästi suurempi. Myös heinä-elokuussa mitatut klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat veden rehevään tasoon. Selkäinjärvellä on tehty kunnostustöitä, joilla pyritään mm. vähentämään järvellä melko säännöllisesti havaittuja sinileväkukintoja. Kunnostuksiin liittyen järveen laskevia ojia on tukittu ja toisaalta järven rannoilla on myös neljä laskeutusallasta, joilla pyritään vähentämään ravinteiden pääsemistä järveen. Pisin laskeutusallas on yli 300 metriä pitkä ja leveyttäkin sillä on 14 metriä Komujärvi Pyhäjärven Komujärvestä otettiin Hertta-tietokannan mukaan vuoden 2015 aikana kuuteen kertaan vesinäytteitä osana Pyhäjärven pohjoisosan kunnostushanketta. Komujärvellä kunnostustoimenpiteenä käytetään ali- ja keskivedenkorkeuden nostamista, jolla pyritään mm. helpottamaan järven happitilannetta. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös Komujoen kunnostustoimenpiteet. Vedenpinnan noston lisäksi tarkoituksena on myös rakentaa laskeutusaltaita, sekä toteuttaa ruoppauksia, hoitokalastuksia ja vesikasvien niittoa. Komujärveltä otettiin vesinäytteitä paitsi varsinaiselta allasalueelta, myös erikseen Lintulahdelta. Helmikuussa Komujärven veden happitilanne oli heikentynyt, mutta varsinaista hapettomuutta ei tulosten perusteella ollut havaittavissa. Jo maaliskuussa happitilanne oli parantunut ja tämän jälkeisillä näytekierroksilla kesällä ja syksyllä happitilanne pysytteli hyvänä. Elokuussa sekä varsinaisella allasalueella että Lintulahdella hapen kyllästysprosentti oli 113 ja 107 %. Veden pharvo oli kevättalvella kuuden pinnassa kohoten perustuotantokaudella lähelle neutraalia ja elokuussa hieman ylikin. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli syyskuussa lähes hyvällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä. Veden kiintoainepitoisuudet olivat

23 maaliskuun ja kesäkuun näytekierroksilla koholla ja samoilla näytekierroksilla havaittiin myös hieman kohonneita veden sameusarvoja (Liite 8.2). Komujärvi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, eikä allasalueen ja Lintulahden välillä havaittu näiden osalta merkittäviä eroja. Klorofyllipitoisuudet viittasivat heinä-syyskuussa rehevään vedenlaatuun (Liite 8.2) Iso ja Pieni (Vähä)Vatjusjärvi Iso Vatjusjärveltä on Hertta-tietokannasta saatavilla vedenlaatutuloksia neljältä eri näytekierrokselta vuoden 2015 ajalta ja Pieneltä (Vähä-) Vatjusjärveltä maalis- ja elokuun näytteenottokierroksilta. Iso Vatjusjärvi on edellä käsiteltyjä Selkäinjärveä ja Komujärveä syvempi ja syvännealueella olevan näytepisteen tulosten perusteella voidaan tehdä havaintoja myös järven lämpötilakerrostuneisuudesta. Iso Vatjusjärvi oli maaliskuussa selvästi lämpötilakerrostunut raskaimman n. 4 C veden ollessa pohjalla ja pinnanläheisen veden ollessa 1 C. Kesäkuun puolivälissä vesipatsas oli vielä kevätkierron jäljiltä tasalämpöistä. Elo- ja lokakuun näytekerroilla lämpötilaero oli vain 0,2-0,3 C (Liite 8.2). Maaliskuussa Iso Vatjusjärven syvännepisteen alusveden happitilanne oli erinomainen kun pintaveden happitilanne oli vain tyydyttävä. Elokuussa syvännepisteen alusveden happitilanne oli heikentynyt happitilanteen ollessa vain välttävä. Muutoin happitilanne pysyi hyvänä tai erinomaisena. Vaikka elokuussa happitilanne oli heikentynyt, vedessä oli kuitenkin happea 5,4 mg/l, eikä merkittävää sisäistä kuormitusta tulosten valossa tapahtunut, sillä pinta- ja pohjaveden pitoisuustasot eivät esim. ravinteiden osalta eronneet erityisen paljon toisistaan. Happitilanteen heikkeneminen alusvedessä näkyi kuitenkin ammoniumtyppipitoisuuden kohoamisena pohjan läheisessä vesikerroksessa. Pienen Vatjusjärven happitilanne oli maaliskuussa välttävä ja elokuussa tyydyttävä. Iso Vatjusjärven vesi on väri- ja sameusarvojen perusteella hyvin humuksista. Veden ph-arvot kohosivat kesän perustuotantokauden myötä alkuvuoden lievästi happamalta tasolta lähelle neutraalia. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli kaikilla näytekierroksilla hyvällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat tavanomaisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet ovat Iso Vatjusjärvellä olleet kohtalaisen korkeita ja tilanne oli tämänkaltainen myös vuonna Pieni Vatjusjärvi oli Iso Vatjusjärven kaltainen. Molemmat Vatjusjärvet ovat ravinnepitoisuuksien perusteella reheviä ja myös klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevää rehevyystasoa. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli vedessä vapaana enemmälti vain perustuotantokauden ulkopuolella maaliskuussa. Kasvukaudella pitoisuudet olivat pääosin pieniä, joskin lokakuussa pitoisuudet olivat kohonneet kesän pitoisuuksista (Liite 8.2). Sekä Iso Vatjusjärvi että Pieni Vatjusjärvi kuuluivat vuonna 2015 ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Iso Vatjusjärveltä ei tehty levähavaintoja, mutta Pieneltä Vatjusjärveltä havaittiin hieman levää heinäkuun alussa (vko 28) (Järvi- ja meriwiki 2016) Iso ja Pieni Rytkynjärvi Isolta Rytkynjärveltä on saatavilla vedenlaatutietoja kahdelta näytekierrokselta ja Pieneltä Rytkynjärveltä vain helmikuun näytekierrokselta vuonna Molemmat järvet ovat matalia ja näytteet onkin otettu vain yhdestä syvyydestä. Iso Rytkynjärvi sijaitsee virtaussuunnassa Pienen Rytkynjärven yläpuolella. Molempien järvien rannoilla on viljelysmaita ja etenkin Pieni Rytkynjärvi on lähes kokonaan viljelyksien ympäröimä.

24 Molempien järvien vesi on väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella hyvin humuspitoista ja myös humukseen usein sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat korkeita. Molempien järvien happitilanne oli helmikuussa heikko, hapen kyllästysprosentin ollessa Isossa Rytkynjärvessä 30 ja Pienessä Rytkynjärvessä 51. Elokuussa happitilanne Isossa Rytkynjärvessä oli tyydyttävä. Järvien vesi on humusvesille tyypillisen hapanta ja kevättalvella ph-arvot olivatkin kuuden pinnassa. Järvien veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli koko ajan hyvällä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat luonnonvesille tyypillisen pieniä. Molemmilla järvillä kiintoainepitoisuudet olivat helmikuussa alhaisia ja elokuussa Iso Rytkynjärven pitoisuus oli selvästi kohonnut. Sameusarvot olivat suhteellisen korkeita, mikä johtunee osaltaan järvien valuma-alueiden ominaisuuksista (Liite 8.2). Sekä Iso että Pieni Rytkynjärvi olivat kokonaisravinnepitoisuuksien mukaan reheviä. Perustuotantokauden ulkopuolella epäorgaanisia typpi- ja fosforiyhdisteitä oli enemmän vapaana ja Kasvukaudella epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. Tulosten perusteella Iso Rytkynjärven perustuotanto olikin kesäkaudella typpirajoitteista. Iso Rytkynjärven klorofyllipitoisuudet viittasivat rehevään tilaluokitukseen, joskin tulos oli tasoluokan alarajalla (Liite 8.2) Rantasenjärvi ja Saarelanjärvi Rantasenjärveltä ja Saarelanjärveltä oli saatavissa Hertta-tietokannassa vedenlaatuaineistoa ainoastaan syyskuun näytteenottokierrokselta vuonna Rantasenjärvi sijaitsee virtaussuunnassa Saarelanjärven yläpuolella. Molempien järvien vesi oli lievästi hapanta ja väri-, sameus- ja kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella runsashumuksista. Sekä Rantasen että Saarelanjärven puskurikyky happamoitumista vastaan oli erinomaisella tasolla. Happitilanteet oli tyydyttäviä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen matalia. Kokonaisravinnepitoisuuksien mukaan molemmat järvet olivat reheviä. Rantasenjärven kiintoainepitoisuus oli huomattavan korkea, mutta muutoin järvien ainepitoisuudet olivat hyvin samansuuruisia. Rautapitoisuudet olivat huomattavan korkeita (Liite 8.2) Pyhäjoen vesistöalueen joet Hiito-oja Hiito-ojasta on Hertta-tietokannan mukaan otettu näytteitä kaikkiaan viiteen kertaan vuoden 2015 helmikuun ja lokakuun välisenä aikana. Hiito-oja laskee Pyhäjokeen Merijärven kunnan alueella. Helmikuussa Hiito-ojan happitilanne oli välttävä, jolloin myös veden ph-arvo oli matalimmallaan. Muina vuodenaikoina happitilanne oli hyvä ja perustuotantokaudella ph-arvo kohosi lievästi emäksisen puolelle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli toukokuussa hyvällä ja muilla näytteenottokerroilla erinomaisella tasolla. Sähkönjohtavuuden ja kiintoaineen arvot olivat suuria kesäkaudella, jolloin myös veden sameus- ja väriarvot olivat suuria. Vesi olikin erittäin humuspitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella Hiito-ojan vesi oli rehevää. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli enemmän käytettävissä perustuotantokauden ulkopuolella, mutta epäorgaanista fosfaattifosforia oli sen sijaan enemmän vapaana perustuotantokaudella. Kasvukaudella tuotanto olikin typpirajoitteista (Liite 8.2).

25 2.5.2 Komujoki Komujoesta oli otettu näytteitä neljä kertaa vuoden 2015 aikana. Komujoki sijaitsee Komujärven ja Pyhäjärven välissä Pyhäjoen vesistön latva-alueella. Komujoen happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden. Vesi oli alkuvuodesta lievästi hapanta, mutta pharvot kohosivat perustuotantokaudella lähelle neutraalia. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesien tyypilliseen tapaan pieniä. Kiintoaine-, sameus- ja väriarvot olivat samansuuruisia kuin Komujärvessä, tosin Komujoesta ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja heinäkuulta, jolloin Komujärvessä havaittiin selvästi kohonneita pitoisuuksia. Komujärven tavoin myös Komujoen vesi oli runsashumuksista ja rehevää. Epäorgaanisia typpi- ja fosforiyhdisteitä oli vapaana selvästi enemmän alkuvuodesta perustuotantokauden ulkopuolella (Liite 8.2) Parkkimanjoki Parkkimanjoen alaosalta oli Hertta-tietokannassa saatavilla vedenlaatutietoja neljältä eri näytteenottokerralta vuonna Parkkimanjoki laskee Pyhäjärven Junttiselälle. Tarkkailutulosten perusteella Parkkimanjoen vesi oli lievästi hapanta alkuvuodesta ja perustuotannon käynnistyttyä, veden ph-arvot kohosivat lähelle neutraalia. Veden kyky vastustaa happamoitumista oli toukokuussa hyvä ja muilla näytteenottokerroilla erinomainen. Happitilanne oli maaliskuun alun näytteenottokerralla tyydyttävä ja muilla kerroilla hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat tyypillisen alhaisia. Kiintoaine- ja sameusarvot olivat koholla elo- ja lokakuun näytekerroilla. Kokonaisuudessaan Parkkimanjoen vesi oli sameaa ja runsashumuksista. Ravinnepitoisuuksien perusteella Parkkimanjoen vesi oli rehevää. Epäorgaanisia typpi- ja fosforiyhdisteitä oli runsaasti käytettävissä alkuvuodesta ja niiden pitoisuus pieneni perustuotantokaudella (Liite 8.2) Veden hygieeninen laatu Pyhäjoen vesistötarkkailussa veden hygieenistä laatua tarkkaillaan määrittämällä fekaalisten koliformisten bakteerien määrät alueellisen ja intensiivisen tarkkailun yhteydessä. Tulokset on esitetty liitteissä 3, 4 ja 7. Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetuksen 354/2008 mukaan sisävesien uimaveden toimenpiderajana on fekaalisten koliformisten bakteereiden osalta 1000 pmy/100 ml ja fekaalisten streptokokkien osalta 400 pmy/100 ml. Pienillä uimarannoilla uimaveden laadun arviointi perustuu uimakauden aikaisiin yksittäisiin valvontatutkimuksiin, ei uimaveden laadun pitkäaikaiseen seurantaan kuten ns. EU-uimarannoilla. Toimenpiderajat ovat kuitenkin samat suuria yleisiä uimarantoja koskevassa asetuksessa 177/2008. Edellä mainittujen indikaattorimikrobien lisäksi uimavedestä seurataan säännöllisesti syanobakteerien (sinilevät) esiintymistä. Pyhäjoen vesistöalueella fekaalisten koliformisten bakteereiden tiheys vaihteli sekä alueellisesti että ajallisesti (kuva 9), mutta toimenpideraja ei ylittynyt millään näytepisteellä kesän 2015 aikana.

26 24 Kuva 9. Fekaalisten koliformisten bakteerien määrät Pyhäjoessa ja sen sivujoissa alueellisen tarkkailun ajankohtina kesällä Vesistötarkkailun havaintopaikat eivät kuvaa uimaveden laatua yleisillä uimarannoilla. Uimarantojen veden uimakelpoisuutta seurataan kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Kuntien uimavesitarkkailun tulokset Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevilta uimarannoilta on koottu liitteeseen 9. Uimaveden toimenpiderajat eivät ylittyneet Pyhäjoen vesistöalueen yleisillä uimarannoilla kesällä Valvonnan piiriin kuuluneilta yleisiltä uimarannoilta ei löytynyt sinilevää. 2.7 Lämpötila- ja jäätarkkailu Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkaillaan kuukausittain marraskuulta huhtikuulle. Tarkkailu toteutetaan viidellä havaintopaikalla. Lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 10. Voimalaitos oli toiminnassa tarkkailun ajankohtina ainoastaan tammikuussa. Marras-, joulu-, helmi-, maalis- ja joulukuun tarkkailun ajankohtina voimalaitos ei ollut toiminnassa. Tammikuussa 2015 havaittiin sulapaikkoja voimalaitoksen alapuolella, sekä Pyhäjoessa Kylpyläsaaren molemmin puolin. Haapajärvellä ei havaittu tarkkailukäynnin yhteydessä kuun puolivälissä sulapaikkoja. Sekä Haapakoskella, Mieluskoskella että Mäyränperällä joki oli ainakin osittain auki. Helmikuussa jäätilanne oli selvästi parantunut. Haapaveden voimalaitoksen alapuolella, Haapajärvessä ja Kylpyläsaaren alueella ei havaittu sulan veden alueita. Mäyränperällä oli pienialaiset sulat kohdat vain kovavirtaisimmilla paikoilla. Mieluskoskella oli laajempi sulan alue sillan molemmin puolin, ja Haapakosken voimalaitoksen yläkanava oli sulana. Maaliskuussa Voimalaitoksen alapuoli ja Haapajärvi olivat edelleen kokonaan jäässä. Pyhäjoessa oli Kylpyläsaaren sillan kohdalla kapea sulan alue sillan molemmin puolin. Mäyränperä oli maaliskuussa kokonaan jäässä. Mieluskoskella sula oli laajentunut sillan molemmin puolin helmikuun tilanteesta. Haapakoskella sulan alue ulottui selvästi voimalaitoksen yläkanavan ja maantiesillan yläpuolelle.

27 Huhtikuussa vesistöt olivat vielä laajalti jäässä. Kylpyläsaaren sillan kohdalla ollut sulan alue oli laajentunut alavirtaan, ja kapeina alueina Haapajärveen asti. Mäyränperällä oli laaja sulan alue sillan molemmin puolin. Mieluskoskella sulan alue oli pienempi kuin maaliskuussa, mutta ulottui selvästi sillan molemmille puolille. Haapakoskella sulan alue oli sillan yläpuolella hieman pienempi, kuin tammikuussa, mutta oli laajentunut sillan alapuolen suuntaan. Marraskuulla jäätä oli käytännössä vain Haapajärven lahtien rantavesillä eikä havaintopaikoilla vielä joulukuullakaan ollut tarkkailun kannalta merkityksellistä jääkantta. Tammikuussa veden lämpötiloissa ei ollut havaittavissa eroja eri tarkkailupisteillä, ja maaliskuussa veden lämpötila oli tarkkailupisteillä 0,4 asteen sisällä AINEVIRTAAMAT Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kuukausittaiset ainevirtaamat on esitetty liitteenä 11. Veden laadun tarkkailupisteet ja virtaaman mittauspisteet ovat keskiosalla (Py82 Haapakoski) ja alaosalla (Py2 Tolpankoski) hieman eri paikoista. Taulukko 4. Vuoden keskivirtaamat ja Pyhäjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuosina Virtaama Kiintoaine m3/s kg/d Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Kok.N Kok.P kg/d kg/d Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Pyhäjoen ainevirtaamat nousivat kiintoaineen ja kokonaisravinteiden osalta edellisvuodesta. Tämä selittyy viime vuotta suuremmilla virtaamilla ja edelleen suuremmalla kokonaisvesimäärällä. Kokonaisravinnemäärät olivat matalammalla tasolla kuin huippuvuonna Selvää trendiä ei ole virtaamatiedoissa havaittavissa viimeiseltä viideltä vuodelta (Taulukko 4, Kuva 10).

28 26 Kuva 10. Pyhäjoen keskimääräiset vesi-, kiintoaine- ja ravinnevirtaamat vuosina

29 27 Kuva 11. Pyhäjoen kuukausittaiset ravinnevirtaamat vuonna Vuonna 2015 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhtikuulle. Virtaamat olivat suhteellisen tasaisella tasolla kesäkuukaudet, toukokuulta heinäkuulle. Elokuusta lokakuulle loppukesän ja alkusyksyn ravinnevirtaamat olivat hieman tavanomaista pienempiä. Loppuvuoden runsaat sateet näkyvät varsinkin joulukuun ravinnevirtaamien voimakkaana nousuna. Ravinnevirtaamat ovat olleet tavanomaisesti pienimmillään talven alivirtaamakaudella (Kuva 11). Valtaosa Pyhäjoen ainevirtaamasta on peräisin Pyhäjoen alaosalta. Pyhäjärvestä lähtevän veden osuus on noin 10 % Pyhäjoen virtaamasta mutta ainevirtaaman osuus kokonaisainevirtaamasta oli vain noin 5 % kaikilla tarkastelluilla vedenlaadun muuttujilla (Kuva 12).

30 28 Kuva 12. Keskimääräisten ainevirtaamien jakautuminen Pyhäjoessa vuonna ERILLISTARKKAILUT 4.1 Turvetuotantoalueet Vuonna 2015 Pyhäjoen vesistöalueella tehtiin Ilkannevan turvetuotantoalueella yhteistarkkailuun nähden ylimääräistä vesistötarkkailua. Ilkannevalla vuosi 2015 ei ollut tarkkailuvuosi, mutta tarkkailua jatkettiin pintavalutuskentällä ilmenneiden ongelmien ja siellä tehtyjen muutosten vuoksi. Venenevalla ja Ilkannevalla on yhteiset vesistötarkkailupisteet Veneojassa ja sen alapuolisessa Pyhäjoessa (Pyhäjoki MTS 85). Ilkannevan kesäaikaiset vesistötarkkailun tulokset on käsitelty kohdassa 2.3 kuormittajien lähialuetarkkailu. Vesistötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 12. Liitteessä mainitaan vain Veneneva, mutta näytepisteet ovat Venenevan ja Ilkannevan yhteiset. Vuonna 2015 Venenevan turvetuotantoalueella ei suoritettu enää tarkkailua. T:mi Hämäläisen Palanevalla ei suoritettu päästötarkkailua vuonna Kanteleen Voima Oy:n ja AP-Peat Oy:n Kärsämäennevalla otettiin näytteet suppean tarkkailun mukaisesti pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta yhteensä viisi kertaa touko-syyskuun välisenä aikana. Kärsämäennevan kesäaikaiset vesistötarkkailun tulokset on käsitelty kohdassa 2.3 kuormittajien lähialuetarkkailu. Kärsämäennevan tuotantovaiheen päästötarkkailutulokset vuodelta 2015 on esitetty liitteessä Yhteenveto lakkautettujen kaatopaikkojen tarkkailuista Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut on toteutettu erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuista on laadittu erilliset vuosiraportit, joista esitetään tässä lyhyt yhteenveto. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ovat Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden ja Oulaisten kaatopaikat. Toiminnassa olevia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ei enää ole. Kaatopaikoilla toteutettava tarkkailu on jälkivaiheen tarkkailua. Haapaveden ja laisten

31 kaatopaikkojen tarkkailusta on vastannut Ahma Ympäristö Oy ja Pyhäjärven sekä Kärsämäen kaatopaikkojen tarkkailusta Pöyry Finland Oy. Kaatopaikoilta valuvien vesien määrä on lähes kokonaisuudessaan riippuvainen alueen sadannasta ja jätteiden mukana tulevan veden määrä on merkityksettömän pieni. Kaatopaikoilta tulee siten kuormitusta alueelle sataneen veden huuhdellessa erilaisia aineksia jätetäytöstä mukaansa. Näin ollen erityisen sateiset kaudet ja lumen sulamisajat ovat kaatopaikoille ongelmallisia, sillä runsaan valunnan mukana huuhtoutuu yleensä myös paljon kuormitusta. Toisaalta keskikesän alimman valuman aikana pieni määrää väkevää jätevettä voi vaikuttaa suuresti virtaamaltaan lähes tyrehtyneeseen vesistöön. Alkukesä 2015 oli Pyhäjoen valuma-alueella tavanomaista kylmempi ja sateisempi. Elokuu oli sen sijaan tavanomaista lämpimämpi ja selvästi kuivempi. Kaatopaikkavesille tyypillisesti sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat koholla kaatopaikkojen selkeytysaltaissa ja mittapadoilla ja kaatopaikkavesi oli myös ravinteikasta. Kärsämäen kaatopaikan mittapadolta otetaan näyte kerran vuodessa. Mittapadon näytteessä sähkönjohtavuudenarvo ja kloridipitoisuus olivat koholla ilmentäen kaatopaikkavesien vaikutusta. Vuonna 2015 näytteenottohetkellä mittapadolla ei ollut virtaamaa ja näyte otettiin altaasta seisovasta vedestä. Näin ollen kaatopaikan vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ei voitu arvioida. Kaatopaikkavesien vaikutus havaittiin selvästi kaatopaikan itäpuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa, jossa sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus sekä ravinnepitoisuudet olivat koholla edellisvuosien tapaan. Viime vuosien tavoin kaatopaikan alapuolisessa ojassa ei ollut havaittavissa selviä kaatopaikkavesien vaikutuksia (Pöyry Finland Oy 2015). Oulaisten kaatopaikan tasausaltaasta lähtevässä vedessä oli sähkönjohtavuus, kloridi- ja typpiyhdisteiden pitoisuus oli selvästi koholla. Kaatopaikan alapuolisessa pintavesipisteessä ainoastaan sähkönjohtavuuden arvo oli koholla, muiden arvojen ollessa samalla tasolla kaatopaikan yläpuolisen näytteenottopisteen veden kanssa. Syyskuun alussa kaatopaikan alapuolinen oja oli kuiva eikä näytettä saatu. Kaatopaikan vaikutus näkyi kaatopaikan alapuolisessa pohjavesiputkessa Pp 4 kohonneina sähkönjohtavuuden arvoja ja kloridi ja epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Haapaveden kaatopaikan alapuolisessa ojapisteessä ravinne- ja kiintoainepitoisempaa ja väriltään tummempaa, mikä viittasi osaltaan kaatopaikan lievään kuormitusvaikutukseen. Kaatopaikkaveden sähkönjohtavuusarvot ja ammoniumtyppipitoisuudet vuonna 2015 olivat selvästi pienentyneet edellisvuoden mittaustuloksista. Kaatopaikan itäpuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa HaaPP9 havaittiin kaatopaikan vähäistä vaikutusta. Pyhäjärven kaatopaikan kuormitus laskettiin ainoastaan toukokuun näytteestä. Näytteenottohetkellä kuormitus oli vähäistä, mutta edellisvuotta korkeampi. Kaatopaikan mittapadolla ja selkeytysaltaalla sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuudet olivat koholla. Kaatopaikan vaikutukset alapuolisen ympärysojan veden laatuun (Pyhap) vuonna 2015 olivat korkeintaan lieviä, sillä kaatopaikan alapuolisen ja yläpuolisen havaintopisteen vedenlaatu oli hyvin samankaltainen (Pöyry Finland Oy 2016b). 29

32 VIITTEET Forsberg, C. & Ryding, S-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 swedish waste-receiving lakes. Arch.Hydrobiol. 89: Heikkinen K. & Alasaarela E Happamoituneiden vesistöjen neutralointi, kirjallisuuskatsaus. 93 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 18. Pietiläinen, O-P (toim.) Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila. Suomen ympäristökeskus, julkaisusarja 46. Helsinki. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy Kärsämäen kunta. Kaatopaikan jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2016a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Luonnos. Moniste. Pöyry Finland Oy 2016b. Pyhäjärven Kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste. Räisänen, M. L. & Mäkinen, J Pyhäjärven Junttiselän veden ja pintasedimenttien vuodenaikainen koostumusvaihtelu, Raportti S49/0000/2007/44. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö. Kuopio. 50 s. Räisänen, M. L Junttiselän ilmastuksen vaikutus veden laatuun keväällä Geologian tutkimuskeskus, Kuopio. Suomen Ympäristökeskus Järviwiki - Pohjois-Pohjanmaan viikottainen levätilanne kesällä Katsottu

33 LIITE 1

34 LIITE 2 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu 2015 Vedenlaadun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Kunta Intensiivinen tarkkailu Pyhäjoki Py Pyhäjärvi Pyhäjoki Py Haapavesi Piipsanjoki alapää Pi Oulainen Pyhäjoki Hourunk Py Pyhäjoki Alueellinen tarkkailu, joet Kärsämäenjoki 4-tien s Kä Kärsämäki Piipsanoja Pio Haapavesi Mäyränoja alapää silta Mä Oulainen Vihanninjoki 8042-tien s Vi Vihanti Pyhäjoki Haapakoski Py Haapavesi Pyhäjokisuu viem ap Py Pyhäjoki Alueellinen tarkkailu, järvet Haapajärvi p8 syvänne Haj Haapavesi Pyhäjärvi Junttisyvä Pyhj Pyhäjärvi Pyhäjärvi Tikkalansalmi Pyhj Pyhäjärvi Pyhäjärvi Kirkkoselkä Pyhj Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäselkä Pyhj Pyhäjärvi Ilkanevan vesistötarkkailu Veneoja Ve Kärsämäki Pyhäjoki MTS 85 Py Kärsämäki

35 VESISTÖTUTKIMUS Vesistötutkimus Testausseloste LIITE 3 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Intensiivinen tarkkailu Näytepaikka Analyysit Menetelmä Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Pyhäjoki Py Pyhäjoki Py Piipsanjoki Pi Piipsanjoki alapää Pyhäjoki Py Pyhäjoki Hourunkoski *Lämpökestoi set koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 / *ph SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / *Happi, kyllästysaste SFS 3040:1990 kumottu / *Happi, liuennut SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3032:1976 / *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Sulfaatti 11732:2005 / :2009 / *Kemiallinen *Kemiallinen hapenkulutus hapenkulutus, CODMn, CODMn SFS 3036:1981 / SFS 3036:1981 / *Väri 7887:2012 / *Kiintoaine GF/C SFS-EN 872:2005 / *Typpi :1998 / *Nitraatti- ja nitriittitypen summa 13395:1997 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 11% ± 12% ± 12% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <24: ± 16% >24: ± 8% *Fosfori :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% *Fosfaattifosf ori :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn :2005 / OUL <0,5: ± 30% 0,5-5: ± 15% >5: ± 10% :2005 / OUL 2:2005 / OUL Määritysraja 1,0 1,0 0,20 3,0 5,0 0,20 1,0 0, ,0 3,0 2,0 0,15 2,5 0,2 0,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m % mg O2/l mg/l mg O2/l mg/l mg Pt/l mg/l m m R Py ,47 9, , ,5 2,2 2,00 R Py82 9 6, , ,50 R Pi1 1 6,37 9, , ,80 R Py161 2,0 2 6, , ,9 2, ,6 6,1 R Py82 0,9 2 6,31 9,5 68 9, , R Pi1 2,0 0 6,23 9, , R Py161 0,5 3 6,46 8, , , ,8 1,0 0,5 R Py82 1,0 12 6,58 7, , ,0 1,0 R Pi1 0,6 2 6,53 8, , ,2 0,6 R Py82 1,0 0 6,09 4, ,5 1,0 R Pi1 1,0 3 6,19 4, , ,1 2,0 1,0 R Py161 0,6 2 5, , , ,8 1,2 R Py161 0,5 1,0 34 5, , , ,8 1,0 R Py82 1,5 8 6,21 8, ,0 R Pi1 0,5 12 6,53 5,0 86 9, , ,0 R Py82 1,5 1 6, , , ,0 R Pi1 0,5 2 6,80 5,2 91 9, ,0 R Py161 0,5 0 6, , , ,3 3, ,9 4,0 0,5 R Py161 0,6 14 6, , ,7 560 <5,0 41 6,2 3, ,2 11,2 1,2 0,6 R Py82 1,0 42 6,40 7,8 76 7, ,5 1,0 R Pi1 0, ,53 5,7 79 7, , ,0 0,5 R Py82 0,8 17 6,56 9,0 77 7, , ,5 0,8 R Py161 0,7 17 7,01 9,3 87 7, ,4 520 <5,0 33 6,7 1,4 0,70 R Py82 1,0 27 6,69 6,9 69 6, , ,5 1,00 R Pi1 1,0 65 6,80 6,0 74 7, , ,0 1,00 R Py161 0,5 46 6, , ,8 510 <5,0 32 6,5 3, ,0 7,7 1,5 R Py161 1,0 9 6, , ,4 500 <5,0 30 6,0 2,0 R Py82 0,8 9 6,75 9,7 82 7, , ,5 R Pi1 0,8 38 6,71 6,5 66 6, , ,5 R Py2 1,0 6 6,97 8,5 86 8, , ,0 R Py161 0,5 0 6, , ,8 450 <5,0 28 3,6 R Py82 1,0 1 6,88 9,7 76 8, , ,1 R Pi1 0,2 6 7,00 7,2 82 8, , ,5 R Py82 1,0 2 6,53 8,9 77 9, , ,50 R Pi1 1,0 5 6,49 6, , ,00 R Py161 0,4 1 6, , ,5 0,80 *Fosfori SFS 3026:1986 kumottu / <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 15% >5: ± 10% *Sinkki, Zn :2005 / OUL <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Kokonaissyvy ys Näytteenottosyvyys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) C 0,1 0,1 0,1 1,5 1,2 1,8 1,8 0,2 1,3 5,9 7,5 7,9 0,6 8,1 9,8 13,2 12,4 13,0 16,7 15,7 16,2 17,0 19,9 17,7 18,2 18,3 20,0 18,3 17,4 18,4 13,4 12,8 12,7 4,9 3,7 5,3 Yleiset huomiot Kommentti Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. R : Lämpötila mitattu n laboratoriossa. Näyte ollut kylmälaukussa. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

36 VESISTÖTUTKIMUS Vesistötutkimus Testausseloste LIITE 4 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, alueellinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7024 Kärsämäenjoki Kä tien silta 7025 Piipsanoja Pio Mäyränoja Mä alapää, silta 7027 Vihanninjoki Vi tien silta 7028 Pyhäjoki Py Haapakoski 7029 Pyhäjokisuu Py Viem. alap. Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN SFS 3040:1990SFS 3040:1990SFS 3032:1976 / / 27888:1994 / kumottu / kumottu / / 11732:2005 / SFS 3036:1981 / 7887:2012 / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / SFS 3026:1986 kumottu / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 12% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <24: ± 16% >24: ± 8% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 3,0 5,0 1,0 mg O2/l Kä0 0,6 53 6,28 7,4 68 9, , , Pio2 0,4 15 6, , , , Mä0 0,4 5 6,16 5, , , Vi2 0,4 2 6, , , , Py79 1,9 3 6, , ,4 5 mg Pt/l Py1 0,5 94 6, , ,0 0,5 0, Kä0 1,0 2,0 84 6,01 4,0 79 9, , Kä0 0,8 78 6,55 4,1 77 7, ,5 0,5 15, Pio2 0,1 76 6,60 8,4 56 5, ,2 >0,2 15, Vi2 0,4 35 6,36 5,8 71 7, ,8 15, Py79 0,5 19 6,54 8,1 77 7, , Mä0 0,2 51 7,03 6,3 81 8, ,4 0,2 14, Py1 0,5 60 6,86 7,8 78 7, , ,5 17, Kä0 0, ,65 4,4 71 7, ,8 0,90 15, Pio2 0,3 94 6,68 8,2 56 5, ,5 0,25 16, Mä0 0,2 98 6,84 4,6 78 7, ,3 0,15 15, Vi2 0, , , ,5 0,25 15, Py79 1,0 27 6,69 7,4 71 6, , ,0 1,00 18, Py1 0,8 43 6,98 8,6 86 8, , ,5 18,4 mg/l 50 5,0 2,0 3,0 2,0 m m m C C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

37 VESISTÖTUTKIMUS Vesistötutkimus Testausseloste LIITE 5 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Pyhäjärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1a, Pyhj1b, Pyhj1kok Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1b, Pyhj1kok Kirkkoselkä Pyhj3, Pyhj3a, Pyhj3b, Pyhj3kok Pyhäselkä Pyhj4, Pyhj4a, Pyhj4b, Pyhj4kok Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Sulfaatti *Kemiallinen *Kemiallinen hapenkulutus hapenkulutus *Väri *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen *Fosfori *Fosfaattifosf ori *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn, CODMn, CODMn summa *Sinkki, Zn Kokonaissyv yys Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaj an mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3032:1976 / 11732:2005 / :2009 / SFS 3036:1981 / SFS 3036:1981 / 7887:2012 / SFS 5772:1993 / :1997 / 1:1998 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% ± 14% <33: ± 28% <20: ± 45% ± 11% ± 12% ± 12% <30: ± 30% ± 18% ± 18% <20: ± 25% <20: ± 35% <10: ± 30% >2: ± 4% >33: ± 7% 20-50: ± 15% >30: ± 13% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% 10-30: ± 15% >50: ± 10% >50: ± 12% >50: ± 10% >30: ± 10% Määritysraja 1,0 1,0 0,20 3,0 5,0 0,20 1,0 0, ,0 3,0 2,0 0,15 2,5 0,2 0,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. ms/m % mg O2/l mg/l mg O2/l mg/l mg Pt/l m m m C R Pyhj1 1,0 6,59 7, , ,1 7,2 5,0 1,0 2,5 1,3 R Pyhj1b 4,0 5,89 10 <1,0 <0, , ,1 4,0 3,1 R , , <2,0 R Pyhj3 1,0 6,84 4, ,1 9,5 42 1,7 91,9 4,5 1,3 1,0 3,5 1,3 R Pyhj3a 5,0 6,41 5,1 60 8,2 5, , ,3 5,0 2,3 R Pyhj3b 6,0 6,38 7,1 40 5,3 9,6 9,5 51 3, ,9 6,0 3,0 R ,2 6,91 3,3 2, ,8 <2,0 0,2 R Pyhj4 1,0 6,89 4, ,6 8,8 33 1,4 69,1 4,0 0,52 1,0 3,5 0,9 R Pyhj4a 5,0 6,91 4, , ,4 68,8 3,6 0,59 5,0 0,9 R Pyhj4b 26,5 6,61 5,8 15 2,0 3,1 7,8 41 1, ,2 26,5 3,2 R ,84 <3.0 1, ,7 <2,0 R Pyhj1 1,0 6, , , ,6 8,0 1,00 1,8 17,6 R Pyhj1a 5,0 6, , , ,1 5,00 17,5 R Pyhj1b 7,0 6, , , ,9 7,00 17,4 R , <5,0 39 7,0 R Pyhj3 1,0 7,02 3,9 86 8,2 3,7 9,8 54 2, ,6 2,6 8,0 1,00 2,0 17,6 R Pyhj3a 5,0 7,00 3,9 84 8,1 3, , ,6 2,7 5,00 17,5 R Pyhj3b 7,0 6,98 3,9 85 8,1 3, , ,3 2,7 7,00 17,4 R , ,8 470 <5,0 19 <2,0 R Pyhj4 1,0 7,08 3,8 87 8,5 3,3 8,8 40 4, ,4 2,6 27,5 1,00 3,0 16,9 R Pyhj4a 5,0 7,06 3,7 85 8,3 3,2 9,2 38 1, ,5 0,87 5,00 16,8 R Pyhj4b 26,5 6,63 3,9 52 5,6 3,3 7,8 48 2, ,5 2,4 26,50 12,5 R , ,9 430 <5,0 15 <2,0 R Pyhj1 1,0 6, , , ,7 4,7 1,9 18,5 R Pyhj1a 5,0 6, , , ,8 6,0 16,8 R Pyhj1b 6,5 6, , , ,6 16,7 R , <5,0 30 3,9 R Pyhj3 1,0 7,15 3, ,3 3, , ,0 2,0 2,2 19,3 R Pyhj3a 5,0 6,86 4,0 81 7,8 3, , ,9 17,3 R Pyhj3b 6,8 6,76 4,1 71 6,8 3, , ,5 17,2 R , ,0 460 <5,0 17 <2,0 R Pyhj4 1,0 7,09 3,8 97 9,3 3,4 9,9 33 1, ,1 0,54 2,7 17,6 R Pyhj4a 5,0 6,99 3,8 88 8,5 3,4 9,6 30 1, ,6 0,70 17,2 R Pyhj4b 26,5 6,62 4,2 37 3,8 3,6 9,6 58 1, ,9 14,1 R , ,8 690 <5,0 15 <2,0 R Pyhj1 1,0 6, , ,0 9,3 1,5 4,3 R Pyhj1a 5,0 6, , ,7 9,9 4,7 R Pyhj1b 7,0 6, , ,1 10,3 4,7 R , , ,3 R Pyhj3 1,0 6,95 4, ,0 8,7 49 2, ,5 1,9 1,8 6,3 R Pyhj3a 5,0 6,94 4, ,7 9,1 48 2, ,2 1,7 6,2 R Pyhj3b 7,0 6,93 4, ,6 9,1 48 2, ,8 1,8 6,2 R ,94 8,7 6,1 410 <5,0 14 2,1 R Pyhj4 1,0 6,98 3, ,4 9,7 42 1,5 96,9 19,4 0,61 2,3 7,7 R Pyhj4a 5,0 7,01 3, ,5 8,9 41 1,4 93,0 18,8 <0.5 7,8 R Pyhj4b 27,0 6,97 3, ,6 8,5 40 1, ,1 0,60 7,7 R ,96 9,3 6,9 380 <5,0 7,9 <2, :2005 / :2005 / OUL <0,5: ± 30% 0,5-5: ± 15% >5: ± 10% :2005 / OUL <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% :2005 / OUL <1: ± 20% 1-5: ± 15% >5: ± 10% :2005 / OUL <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteenottosyvyys 0-2 m. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

38 PYHÄSALMI MINE OY Laboratorio LIITE 6 VESINÄYTTEET TIKKALANSALMESTA JA LUUSUASTA Tikkalansalmi Luusua ph ms/m ph ms/m

39 VESISTÖTUTKIMUS Vesistötutkimus Testausseloste LIITE 7 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Haapajärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7030 Haapajärvi Haj1, Haj1a, Haj1b p8 syvänne Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN SFS 3040:1990SFS 3040:1990SFS 3032:1976 / / 27888:1994 / kumottu / kumottu / / 11732:2005 / :2009 / SFS 3036:1981 / 7027:2000 / 7887:2012 / SFS-EN 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 11% ± 12% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 3,0 5,0 0,20 mg/l 1,0 mg O2/l Haj1 1,0 2 6,44 8, ,9 65 1, ,5 0, Haj1a 5,5 1 6,36 9, ,7 72 2, ,5 3, Haj1b 10,0 0 6, , ,3 80 3, ,5 3, Haj1 1,0 17 6,55 7,8 80 7, , , ,5 1,0 0,7 17, Haj1a 6,0 98 6,32 7,2 54 5, , ,0 0,7 15, Haj1b 10,5 13 6,27 7,1 27 2, ,5 0,7 13, Haj1 1,0 2 6,70 7,6 79 7, , , ,9 17, Haj1a 5,0 0 6,43 6,9 55 5, , , ,9 16, Haj1b 10,5 2 6,35 7,4 <1,0 <0, , , ,9 13, Haj1 1,0 0 6,49 8,7 76 9, , , ,5 5, Haj1a 6,0 0 6,52 8,7 77 9, , , , Haj1b 11,0 3 6,51 8,7 77 9, , , ,3 0,15 FTU 5 mg Pt/l mg/l ,0 2,0 m m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Jakelu Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

40 Liite 8.1 Temp Alkal O 2 O 2 ph sähk. KA Sameus COD Mn Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Paikka Aika C mmol/l kyll.% mg/l ms/m mg/l FNU mg/l mg/l Pt Pyhäjoki Hourunk ,3 0, ,2 6,6 11,3 5 5, Pyhäjoki Hourunk ,3 0, ,7 6,5 10,4 2,1 7, Pyhäjoki Hourunk ,4 0, ,4 6,5 10, Pyhäjoki Hourunk , ,4 5, Pyhäjoki Hourunk ,9 0, ,8 6,2 4, Pyhäjoki Hourunk ,3 0, ,1 6,4 7, Pyhäjoki Hourunk ,1 0, ,8 6,4 8, Pyhäjoki Hourunk ,7 0, ,1 6, , Pyhäjoki Hourunk ,8 0, ,6 7 7,9 5,4 5, Pyhäjoki Hourunk ,2 0, ,9 7,2 9,2 4,1 4, Pyhäjoki Hourunk ,7 0, ,4 6,8 3,8 7,7 9, Pyhäjoki Hourunk ,2 0, ,6 6,8 8, Pyhäjoki Hourunk ,2 0, ,7 6,4 7, Paikka Aika Al Cd K Ca Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn Cl - SO 4 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Pyhäjoki Hourunk ,025 1,7 10,4 0,96 1,9 0,15 3,1 5,3 1,8 0,3 9,9 4,5 25 Pyhäjoki Hourunk , ,8 0,88 2,1 0,14 3,2 93 5,2 2, ,3 10 4,3 20 Pyhäjoki Hourunk ,038 2,1 9,2 1,1 2,4 0,16 3, ,9 3, ,6 13 3,8 20 Pyhäjoki Hourunk ,04 1,6 5 1,8 2,5 0,27 2, ,5 2, , ,6 Pyhäjoki Hourunk ,035 1,1 3,7 1,8 2,3 0,22 1,7 83 2,1 2, ,4 10 1,5 5,1 Pyhäjoki Hourunk ,03 1,1 7,7 1,2 1,7 0, ,9 1, ,3 11 2,2 17 Pyhäjoki Hourunk ,029 1,3 8,3 1,3 2 0,28 2, ,2 1, ,4 10 2,6 18 Pyhäjoki Hourunk ,031 1,3 6,9 1,4 1,9 0,2 2, ,2 2, ,1 10 2,4 14 Pyhäjoki Hourunk ,011 1,5 8,3 0,8 1,9 0,19 2,4 56 3,6 1, ,1 3, Pyhäjoki Hourunk ,009 1,8 9,4 0,7 1,6 0,19 2,6 34 4,9 1, ,1 3,2 4,3 17 Pyhäjoki Hourunk ,019 1,8 7,7 1,4 2 0,29 2,6 64 3,9 1, ,1 7,1 3,1 15 Pyhäjoki Hourunk ,02 1,7 7,4 1,4 2 0,31 2,9 58 4,5 2, ,1 6,9 3,4 16 Pyhäjoki Hourunk ,033 1,4 6,9 1,6 2,5 0,35 2, , ,1 12 2,6 15

41 Liite 8.2 Temp Alkal O 2 O 2 ph sähk. KA Sameus COD Mn Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe SO 4 Chl-a Paikka Aika Syvyys C mmol/l kyll.% mg/l ms/m mg/l FNU mg/l mg/l Pt mg/l Selkäinjärvi ,2 0, ,3 6 3,8 2, Selkäinjärvi ,2 0, ,4 6,2 2,5 4, Selkäinjärvi ,4 0, ,3 2,5 3, , Selkäinjärvi ,3 0, ,6 6,3 2,6 5,7 4, ,2 Iso Rytkynjärvi ,7 0, ,3 6,1 4,4 1,2 6, Iso Rytkynjärvi ,5 0, ,7 6,5 2,9 8,3 5, ,2 Pieni Rytkynjärvi , ,2 6,2 4,1 1,8 5, Iso Vatjusjärvi , ,4 6,2 5,3 1,3 1, Iso Vatjusjärvi ,5 4, ,7 6,4 6,6 4,5 9, Iso Vatjusjärvi ,8 0, ,1 4,1 7,6 6, Iso Vatjusjärvi , ,1 6,2 4,1 9,8 6, Iso Vatjusjärvi ,4 0, ,9 4,6 8 4, Iso Vatjusjärvi ,5 17,1 56 5,4 6,7 4,4 6,3 5, Iso Vatjusjärvi ,6 0,22 6,8 4 6,8 5, ,9 Iso Vatjusjärvi ,5 7, ,4 6,8 4,1 7,1 5, Vähä-Vatjusjärvi ,7 0, ,4 5,2 2, ,7 Vähä-Vatjusjärvi ,1 0, ,3 6,9 4, Komujärvi ,2 51 7,2 6, Komujärvi , ,1 6,1 5,4 4,6 5, Komujärvi ,8 86 9,1 6,3 3,9 16 7, ,9 Komujärvi ,2 6,7 3, ,5 36 Komujärvi , ,3 7,1 3,6 6, ,5 29 Komujärvi , ,7 6,8 3,6 7,4 7, Komujärvi Lintulahti ,2 6, Komujärvi Lintulahti , ,8 6, Rantasenjärvi ,7 0, ,6 6,5 4,4 13 9, , Saarelanjärvi ,5 0, ,5 6,5 4,6 1, Komujoki ,5 0,8 0, ,4 6,5 4,8 3,6 5, Komujoki ,5 7,8 0, ,5 6,5 3,7 6,2 8, Komujoki ,5 18,4 0, ,8 3,5 8,6 6, Komujoki ,5 6,6 0, ,6 6,7 3,6 10 9, Myllyoja ,2 1,1 0, ,5 6,7 5,5 4,9 5, Myllyoja ,2 9,4 0, ,3 6,1 4,4 6,2 4, Myllyoja ,2 15,9 0, ,8 7 4,3 3,6 3, Myllyoja ,5 12,1 0, ,4 6,5 4,5 5, Hiito-oja Hiitoperä ,2 0,2 0, ,9 6,3 7,8 7, Hiito-oja Hiitoperä ,2 7,5 0, ,9 6,4 5,8 5,8 6, Hiito-oja Hiitoperä ,2 13,4 0, ,8 7,2 13, Hiito-oja Hiitoperä ,2 9,4 0, ,5 7,2 10, Hiito-oja Hiitoperä ,2 4,5 0, ,4 6,7 6, Parkkimanjoki alaosa ,5 0,2 0, ,2 6,5 6,2 7,8 6, Parkkimanjoki alaosa ,5 7,2 0, ,5 6,5 4 4,6 7, Parkkimanjoki alaosa ,5 16,6 0, ,6 6,9 4,3 11 9, Parkkimanjoki alaosa ,5 6,1 0, ,9 6,8 4,5 12 9,

42 Uimavesinäytetulokset 2015 Haapavesi, Oulainen, Siikalatva, Pyhäntä BAKTEERIT Sinilevät: 0=ei levää, 1=vähän levää, 2=runsaasti levää, 3=erittäin runsaasti levää KUNTA UIMARANTA VESISTÖ PVM KLO ILMA o C VESI o C SÄÄTILA ENTEROKOKIT E.COLI ph SINILEVÄT MAKROLEVÄT/ MUUTA * Sijainti kartalla mpn/100 ml mpn/100 ml 0, 1, 2 tai 3 KASVIPLANKTON tai 3 - tai + Ha EU Kylpyläsaari * Haapajärvi :30 sadetta 5 1 6,7 0 - Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi :40 20,0 14,9 aurinkoinen ,4 0 - Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi :20 15,0 15,6 puolipilvinen ,4 0 - Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi ,5 pilvinen ,6 0 - Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi ,3 aurinkoinen Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha Huikarinniemi * Haapajärvi :20 8,0 12,5 sadekuuroja Ha Huikarinniemi Haapajärvi :30 15,0 16,0 puolipilvinen Ha Huikarinniemi Haapajärvi ,2 aurinkoinen LIITE 9.1 Ha Kokkoranta * Haapajärvi :00 8,0 12,0 sadekuuroja Ha Kokkoranta Haapajärvi :10 15,0 15,7 puolipilvinen Ha Kokkoranta Haapajärvi ,9 aurinkoinen Ha Hammasniemi * Iso Vatjusjärvi :40 9,0 12,0 sadekuuroja Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi :50 15,0 17,2 puolipilvinen Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi ,8 aurinkoinen < Ha Katosniemi * Pirnesjärvi :55 15,0 17,8 puolipilvinen vesi sameaa Ou Kurjenranta * Piipsjärvi :10 8,0 11,5 sadekuuroja Ou Kurjenranta Piipsjärvi :55 13,0 15,0 puolipilvinen Ou Kurjenranta Piipsjärvi ,6 aurinkoinen Ou Ahonperän leirikeskus * Lampi :15 13,0 15,5 puolipilvinen Ou Ravustajan puisto * Pyhäjoki :30 14,0 14,8 puolipilvinen Ou Koskikeidas * Pyhäjoki :50 14,0 15,4 puolipilvinen

43 UIMAVESITULOKSET 2015 Päivitetty LIITE 9.2 Vesi, C E.coli, mpn/100ml Enterokokit, pmy/100ml sinilevät 0, 1, 2 tai 3* muuta Kunta Uimaranta PVM ph Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,1 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,9 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,9 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,3 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta ,2 <1 0 7,0 0 Pyhäjärvi Lossinranta ,9 4 1 Pyhäjärvi Lossinranta , Pyhäjärvi Lossinranta ,4 <1 <1 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus ,2 1 <1 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus ,9 <1 4 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus , Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä ,6 <1 <1 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä ,1 1 2 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä ,9 1 <1 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta , Kärsämäki Venetpalon uimaranta , Kärsämäki Venetpalon uimaranta , Haapajärvi Hautaperän allas ,6 <1 <1 0 Haapajärvi Hautaperän allas ,8 <1 2 Haapajärvi Hautaperän allas ,3 1 <1 0 Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Ronkaalan ranta , Haapajärvi Ronkaalan ranta , Haapajärvi Ronkaalan ranta , Reisjärvi Keskustan uimaranta ,4 4 <1 Reisjärvi Keskustan uimaranta <1 1 Reisjärvi Keskustan uimaranta , Reisjärvi Salmensuun uimaranta , Reisjärvi Salmensuun uimaranta Reisjärvi Salmensuun uimaranta , Uimaveden toimenpiderajat ja laatusuositukset sisämaan uimavesille (STMa 354/2008 ja STMa 177/2008) Suolistoperäiset enterokokit (mpn/100 ml): 400 E.coli (mpn/100 ml): 1000 Sinilevät: havaittu uimavedessä tai uimarannalla Jätteet: ei aistinvaraisesti havaittavaa esiintymää * Selitykset: 0 = ei levää 1 = vähän levää 2 = runsaasti levää 3 = erittäin runsaasti levää

44 VESISTÖTUTKIMUS Vesistötutkimus Testausseloste LIITE 10 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL Haapavesi Kanteleen Voima Oy, Haapaveden voimalaitos, Lämpötila- ja jäätarkkailu Näytepaikka 7036 Pyhäjoen silta PyS Kylpyläsaaren silta KyS Haapakoski Ha Mieluskoski Mi Mäyränperä Mä Analyysit Menetelmä Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Lumen syvyys Jään paksuus Lämpötila (näytteenottaj an mittaama) Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. m m C R PyS 0,1 0,4 0,0 R KyS 0,05 0,2 0,0 R Ha 0 0,0 0,0 R Mi 0 0,0 0,0 R Mä 0 0,0 0,0 R PyS 0,1 R KyS 0,4 R Ha 0,3 R Mi 0,5 R Mä 0,1 R PyS 0,08 0,5 1,0 R KyS 0,9 0,03 0,3 1,2 R Ha 1,9 0 0,0 1,4 R Mi 2,0 0 0,0 1,4 R Mä 0,6 0,08 0,4 1,2 R PyS 0,2 R KyS 1,0 R Ha 0,6 R Mi 0,6 R Mä 0,8 R PyS 0,3 R KyS 0,3 R Ha 0,6 R Mi 0,1 R Mä 0,2 R PyS 0,5 0,0 R KyS 0,5 0,3 R Ha 0,5 0,1 R Mi 0,5 0,0 R Mä 0,5 0,0 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Lumen paksuus 0cm, Jään paksuutta ei voinut mitata heikon jään vuoksi. R : Lumen paksuus 0cm. Jään paksuutta ei voinut mitata heikon jään vuoksi. R : Lumen ja jään paksuus 0cm. R : Lumen ja jään paksuus 0cm. R : Lumen ja jään paksuus 0cm. R : Pieni sula alapuolella. Lunta hieman. R : Ylä- ja alapuolella pieni sula. Rannoilla lunta ja jäätä. R : Alapuoli sula, yläpuolella hieman jäätä. Rannoilla hieman jäätä. R : Joki sula. Rannoilla hieman lunta. R : Joki sula. Rannoilla hieman lunta.

45 Liite 11. Pyhäjoen ainevirtaamat 2015 Pyhäjärvestä lähtevä Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P m3/s kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammikuu 8, helmikuu 9, maaliskuu 9, huhtikuu 8, toukokuu 11, kesäkuu 10, heinäkuu 10, elokuu 10, syyskuu 6, lokakuu 4, marraskuu 7, joulukuu 10, Keskiarvo 8, Ka. tn/a Haapakoski Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P m3/s kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammikuu 9, helmikuu 11, maaliskuu 16, huhtikuu 69, toukokuu 29, kesäkuu 34, heinäkuu 34, elokuu 21, syyskuu 21, lokakuu 10, marraskuu 28, joulukuu 46, Keskiarvo 27, Ka. tn/a Tolpankoski Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P m3/s kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d tammikuu 20, helmikuu 21, maaliskuu 39, huhtikuu 114, toukokuu 53, kesäkuu 55, heinäkuu 45, elokuu 31, syyskuu 36, lokakuu 24, marraskuu 52, joulukuu 87, Keskiarvo 48, Ka. tn/a

46 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL Haapavesi LIITE 12 Kanteleen Voima, Venenevan turvetuotantoalueen vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7229 Veneoja Ve Kokkolantie Pyhäjoki MTS 85 Py Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN SFS 3040:1990SFS 3040:1990SFS 3032:1976 / / 27888:1994 / kumottu / kumottu / / 11732:2005 / SFS 3036:1981 / 7027:2000 / 7887:2012 / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / :2005 / :2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 12% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml 1,0 ms/m % 0,20 mg O2/l 3,0 5, Ve0 0,4 32 6,38 8, , Py105 0,6 5 6,27 9, , , , Ve0 0,1 79 6,36 4,2 72 7, , Py105 1,0 70 6, , , , Ve0 0, ,94 3,9 63 6, , Py105 1, ,17 5,3 72 7, , ,6 1,0 mg O2/l 0,15 FTU 5 mg Pt/l mg/l 50 5,0 3,0 2,0 2,5 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Eurofins Ahma Oy Projekti 10724 25.4.2019 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa II: Vesistötarkkailu 2018 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU, OSA II: VESISTÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO... 1 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2017 EUROFINS AHMA OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2017 15.5.2018 4.6.2018 päivitetty Helena Puro, FM limnologi Sisällysluettelo YHTEENVETO...

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II VESISTÖTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2016 OSA II: Vesistötarkkailu i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA II: Vesistötarkkailu

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 OSA I: Johdanto i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I: Johdanto 21.4.2016 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

OSA II VESISTÖTARKKAILU

OSA II VESISTÖTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 OSA II VESISTÖTARKKAILU ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 28.5.2014 Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo 1. TARKKAILUN TOTEUTUS... 1 2. VEDEN

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2013 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017 1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017.

Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017. Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-959 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 62595-6 Puh. +358 1 11 www.poyry.fi Asia Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu Toimitamme ohessa Hautasuon

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 2.6.2017 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M609005 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen seminaari, Kiukaisten seuratalo 10.3.2018 1 Esityksen sisältö Perustietoa

Lisätiedot

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot