Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Transkriptio

1 Eurofins Ahma Oy Projekti PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Osa II: Vesistötarkkailu 2018

2 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU, OSA II: VESISTÖTARKKAILU 2018 Sisällysluettelo YHTEENVETO TARKKAILUN TOTEUTUS VEDEN LAADUN TARKKAILU INTENSIIVINEN TARKKAILU... 3 ALUEELLINEN TARKKAILU... 7 KUORMITTAJIEN LÄHIALUEET PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JÄRVET Pyhäjärvi Haapajärvi Komujärvi Iso ja Pieni (Vähä)-Vatjusjärvi Muut vesistöalueen järvet PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JOET Tähjänjoki Muut vesistöalueenjoet VEDEN HYGIEENINEN LAATU LÄMPÖTILA- JA JÄÄTARKKAILU AINEVIRTAAMAT ERILLISTARKKAILUT TURVETUOTANTOALUEET YHTEENVETO LAKKAUTETTUJEN KAATOPAIKKOJEN TARKKAILUISTA VIITTEET Copyright Eurofins Ahma Oy

3 ii LIITTEET Liite 1. Pyhäjoen vesistöalue ja vesistötarkkailupisteiden sijainnit Liite 2. Havaintopaikkaluettelo Liite 3. Intensiivisen tarkkailun tulokset Liite 4. Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset Liite 5. Pyhäjärven tarkkailun tulokset Liite 6. Tikkalansalmen ja Pyhäjärven luusuan tarkkailun tulokset Liite 7. Haapajärven tarkkailun tulokset Liite 8. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset Liite 9. Kuntien uimavesiseurannan tulokset Liite 10. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset Liite 11. Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan vesistötarkkailun tulokset 2018 Liite 12. Ainevirtaamat Liite 13. Menetelmätiedot Pohjakartat: Maanmittauslaitos Eurofins Ahma Oy Helena Puro Projektipäällikkö Yhteystiedot Oivaltajantie SEINÄJOKI p Sähköposti: Copyright Eurofins Ahma Oy

4 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu YHTEENVETO Vuosi 2018 oli Pyhäjoen vesistötarkkailussa suppea vuosi, joka sisälsi veden laadun intensiivisen tarkkailun, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailun sekä eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellisen tarkkailun. Lisäksi yhteistarkkailuraportissa on käsitelty ympäristöhallinnon seurantatuloksia tarkkailualueelta sekä kuntien uimavesiseurantojen tuloksia. Pyhäjoen veden laatu on ollut tyypillisesti heikoimmillaan kevättulvan aikaan, mutta myös runsaiden sateiden aikaan on mitattu koholla olevia pitoisuuksia. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen poisjohdettavat vedet. Pääuoman alemmilla havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuus laimeni luusuan tasosta seuraten pääpiirteittäin luusuan sähkönjohtavuuden muutoksia. Humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat Pyhäjoella tavallisesta alavirran suuntaan ja voimakkainta pitoisuuskasvu oli yläosalta keskiosalle ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Vuosi 2018 oli näiden osalta pääosin edellisvuosien kaltainen. Luonnonhuuhtouman lisäksi Pyhäjoen alueelle kohdistuu voimakasta hajakuormitusta sekä pistekuormitusta asumajätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Vuosi 2018 oli Haapavedellä keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vuoden keskilämpötila oli 3,8 (ºC) ja kokonaissademäärä 377 mm. Pitkän ajan ( ) vastaavat keskiarvot ovat 2,5 ºC ja 527 mm. Helmikuussa, touko-elokuussa ja marrasjoulukuussa kuukausikohtainen sademäärä oli Haapavedellä keskimääräistä selvästi pienempi. Ainoastaan huhtikuu oli vuonna 2018 selvästi sateisempi kuin pitkänajan keskiverto huhtikuu. Vuoden 2018 keskilämpötila Haapavedellä oli 3,8 ºC, eli 1,3 astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo (2,5 ºC). Pyhäjoen keskivirtaamat vuonna 2018 olivat kutakuinkin samalla tasolla vuosien keskimääräisten lukemien kanssa. Kevättulvahuippu oli vuonna 2018 tavanomaista voimakkaampi mutta keskimääräistä lyhyempi. Huippuvirtaama Pyhäjoella havaittiin , jolloin Tolpankoskella virtaama oli 307 m 3 /s ja Haapakoskella 150 m 3 /s. Huhtikuun keskivirtaama Tolpankoskella oli n. 30 m³/s suurempi kuin keskimääräisen kevättulvan aikana viimeisten 30 vuosikymmenen aikana. Sivujokien veden laatu oli pääosin Pyhäjoen pääuomaa heikompi, mikä vaikuttaa Pyhäjoen pääuoman veden laadun heikkenemiseen alavirtaa kohden. Sivujokien veden laadussa oli voimakasta ajallista ja alueellista vaihtelua kuten aikaisempinakin vuosina. Pyhäjärven Pyhäselkä ja Kirkkoselkä ovat varsin niukkaravinteisia ja vedenlaatu heikkenee Junttiselkää kohti siirryttäessä. Alusveden happitilanne oli vuonna 2018 heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla kevättalvella. Junttiselällä syvänteen alusvesi oli kevättalvella käytännössä hapetonta, kuten vuosina Elokuussa vesi ei ollut lämpötilakerrostunutta Junttiselällä ja Kirkkoselällä ja happitilanne olikin hyvä tai erinomainen pinnasta pohjaan. Pyhäselällä pinta- ja alusveden lämpötila ero oli 1,0 C ja pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli selvästi heikompi (4,8 mg/l 49 kyll-%) kuin pintavedessä, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Täyskiertojen jälkeen lokakuussa koko vedenlaatu oli tasaista koko vesipatsaassa. Haapajärven vesi oli helmi-, heinä- ja elokuussa lämpötilakerrostunut, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Pintaveden happitilanne oli koko vuoden hyvä. Pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Elokuussa vesi oli käytännössä katsoen hapetonta. Alhaisen happipitoisuuden seurauksena syvänteen alusvesi oli kesäkaudella, erityisesti elokuussa hyvin sameaa ja ravinteikasta. Pyhäjärven Emolahti kuuluu ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Vuoden 2018 seurannassa Emolahdella ei havaittu levää. Veden hygieenisessä laadussa ei havaittu merkittäviä ongelmia yhteistarkkailunäytteiden eikä kuntien uimavesiseurannan tulosten perusteella. Toimenpiderajat eivät ylittyneet missään vaiheessa. Haapaveden voimalaitos ei ollut käynnissä vuonna 2018 eikä vaikutuksia alapuolisen vesistön veden lämpötiloihin ja jäätilanteeseen voitu havaita. Pyhäjoen ainevirtaamat laskivat Haapakoskella ja Pyhäjärvellä kiintoaineen, typen ja fosforin osalta edellisvuodesta. Sen sijaan Tolpankoskella kiintoaineen ainevirtaama kasvoi edellisvuodesta ja muut ainevirtaamat laskivat. Virtaamat olivat keskimäärin alhaisempia kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen, mikä vaikuttaa suoraan ainevirtaamien suuruuteen. Vuonna 2018 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhti-toukokuulle. 1

5 2 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 1. TARKKAILUN TOTEUTUS Pyhäjoen yhteistarkkailu vesistötarkkailu toteutettiin Pyhäjoen kuormitus-, vesistöja kalataloustarkkailuohjelma mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Vuonna 2018 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailuun kuului veden laadun intensiivinen tarkkailu, Haapajärven ja Pyhäjärven tarkkailu, eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden alueellinen tarkkailu. Vuonna 2018 tarkkailu toteutui ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailun yhteydessä toteutettiin lisäksi Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan turvetuotanto-alueen vesistötarkkailua. Kaikkien tarkkailupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja havaintopaikkaluettelo liitteessä 2. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 3 7, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 8 ja kuntien uimavesiseurannan tulokset liitteessä 9. Velvoitetarkkailunäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti intensiivisen tarkkailun pisteiltä (Py161, Py82 ja Pi1) 13 kertaa vuoden 2018 aikana. Pyhäjoen alaosalta Hourunkoskesta (Py2) näytteet otettiin konsultin toimesta kaksi kertaa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 12 kertaa. Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun jokipisteiltä otettiin näytteet maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Haapajärvestä näytteet otettiin helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärvestä näytteet otettiin maaliskuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärven Tikkalansalmesta ja Luusuasta näytteitä otettiin Pyhäsalmen kaivoksen toimesta huhti-lokakuussa. Intensiivisen ja alueellisen tarkkailun näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, CODMn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi havaintopaikalta Pyhäjoki (Py161) maalis-, heinä- ja elokuussa samanaikaisesti Pyhäjärven tarkkailukertojen kanssa analysoitiin kupari, sinkki, rauta, mangaani ja sulfaatti. Velvoitetarkkailun tulosten lisäksi tässä raportissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen seurantatulokset velvoitetarkkailun havaintopaikoilta sekä muutamilta muilta järvi- ja jokivesiltä. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty velvoitetarkkailutulosten yhteydessä sekä liitteessä 8. Haapajärvestä ja Pyhäjärvestä otettiin näytteet vuoden 2018 aikana yhteensä kolme kertaa. Järvien näytteenottosyvyydet ovat seuraavat: Haapajärvi Pyhäjärvi 1m 1m vesipatsaan puoliväli 5m pohja -1 m pohja -1 m Haapajärven näytteistä analysoitiin seuraavat määritykset: lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, CODMn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fekaaliset koliformiset bakteerit, sulfaatti sekä kesä-elokuun näytteistä a-klorofylli. Pyhäjärven havaintopaikoilta (Pyhj4, Pyhj3, Pyhj1) tehtiin määritykset seuraavasti: 0-2 m:n kokoomanäytteet: 1 m, 5 m ja pohja-1 m näytteet - ph kok-p PO4-P kok-n NO2+NO3-N NH4-N a-klorofylli (kesä-elokuussa) - lämpötila - happi - sähkönjohtavuus - ph -väri - Cu - Zn - Fe - Mn - SO4 Junttisyvän havaintopaikasta (Pyhj1) kuuluu määrittää myös tiosulfaatti. Analyysien menetelmät, mittausepävarmuudet ja määritysrajat on esitetty liitteessä 13.

6 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Vesistötarkkailuntulokset on tallennettu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin Veslaan. Ympäristöhallinnon näytteiden kiintoainemääritykset on tehty 0,4 µm:n suodattimilla ja muut tarkkailun kiintoainemääritykset 1,2 µm:n suodattimilla. Kiintoainetulokset esitetään seuraavien vuosien raporttien taulukoissa suodatinkoko huomioiden omissa sarakkeissaan. Perustuottajien kasvua rajoittava minimiravinne määritettiin pintavesien ravinnepitoisuuksien suhteita tarkastelemalla. Minimiravinne määritettiin mineraaliravinnesuhteen avulla: (NH4-N + NO23-N) : PO4-P Kun mineraaliravinne suhde on yli 12, fosforin katsotaan rajoittavan levätuotantoa ja kun suhde on alle 5, typpi on todennäköinen minimiravinne. Mikäli suhde on 5-12, molemmat ravinteet ovat potentiaalisia minimiravinteita. Ravinnesuhdetarkastelusta saadaan luotettavimpia tietoja silloin, kun toisen ravinteen pitoisuus on hyvin pieni ja toisen selvästi suurempi (Pietiläinen 2008). Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen pyrittiin tarkkailemaan talvikaudella tammi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa kerran kuukaudessa viidellä havaintopaikalla. Veden lämpötilan mittaukset tehtiin pääosin 0,5 m syvyydestä. Jäähdytysveden vaikutusta jään kantokykyyn ja sulan alueen muotoon ja laajuuteen seurattiin voimalaitoksen katolta tähystämällä. Jään ja avoveden väliset rajat piirrettiin karttapohjalle mahdollisimman tarkasti. Tulokset lämpötila- ja jäätarkkailusta on esitetty liitteessä 10. Jäätarkkailu perustuu silmämääräiseen havainnointiin ja tulokset ovat aina havainnoijan subjektiivinen arvio tilanteesta. Tämän takia jäätarkkailutuloksiin liittyy virhetekijä ja tuloksia on syytä tarkastella varauksella VEDEN LAADUN TARKKAILU 2.1 Intensiivinen tarkkailu Intensiivisen tarkkailun tulokset vuodelta 2018 on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vedenlaadun keski- ja ääriarvot on esitetty taulukossa 2-1. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Pyhäjoen pääuoman veden happitilanne oli hapen kyllästysasteiden perusteella joen alaosalla (Py2) keskimäärin erinomainen (happi % > 85), keskiosalla (Py82) ja joen yläjuoksulla Pyhäjärven luusuassa (Py161) hyvä (happi % > 80). Piipsanjoen happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Ennen kevään jään ja lumen sulamisia happitilanne oli heikoimmillaan, mutta parani kevään tulvahuipun jälkeen. Veden ph vaihteli intensiivisen tarkkailun näytepisteillä vuonna 2018 välillä 5,72 7,32. Alhaisimmat pharvot havaittiin Pyhäjärven luusuassa (Py161) toukokuussa ja muilla pisteillä huhtikuussa. Veden ph:n alenee tavallisesti lumien sulamisvesien vaikutuksesta ja on alhaisimmillaan kevättulvan aikana. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (Py2) seurantanäytteistä määritettiin myös puskurointikykyä kuvaava alkaliniteetti. Alkaliniteettiarvojen perusteella puskurikyky oli vuoden 2018 huhtikuun lopussatoukokuun alussa tyydyttävällä ja muutoin hyvällä tasolla (taulukko 2-1). Pyhäjärvestä lähtevän veden (Py161) sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet (sulfaatti). Pyhäjärvestä juoksutetun veden sähkönjohtavuus kohoaa tyypillisesti keväällä ja laskee vähitellen syksyä kohden. Vuonna 2018 korkein sähkönjohtavuudenarvo havaittiin ja sähkönjohtavuuden arvot ovat keskimäärin korkeampia kuin muilla intensiivisen tarkkailun havaintopisteillä, mutta erityisesti kesä-elokuussa erot alempana sijaitseviin pääuomanpisteisiin Py82 ja Py2 olivat pieniä. Korkeammat

7 4 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu sähkönjohtavuuden arvot voivat johtua kaivoksen jätevesistä, joiden vaikutus laimenee jokea alaspäin mentäessä. Piipsanjoen (Pi1) sähkönjohtavuuden arvot olivat selvästi alhaisempia kuin Pyhäjoen pääuomassa. Sähkönjohtavuuden vaihtelut seuraavat yleensä melko tarkasti Haapakoskella ja Tolpankoskella havaittuja virtaaman vaihteluita, mutta vuonna 2018 pääuomassa havaitut sähkönjohtavuuden arvot olivat kesällä edelleen samalla tasolla kuin huhti-toukokuun vaiheessa kevättulvan aikaan. Vuosikeskiarvona sähkönjohtavuus laski Pyhäjoen pääuoman matkalla noin 47 %, eli suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonna (kuva 2-1). Pyhäjoessa veden väriarvot kasvavat yleensä alajuoksua kohden johtuen sivujokien tuomasta, pääuomaa tummemmasta vedestä ja vuoden 2018 intensiivisen tarkkailun tulokset tukivat tätä olettamusta hyvin. Pyhäjoen alaosalla kokonaisvaluma-alue on jo selvästi suurempi ja luontainen väriarvokin mm. Piipsanjoen valuma-alueen myötä korkeampi. Korkeimmat väriarvot havaittiin Piipsanjoessa, kuten aiemminkin. Pääuoman väriarvoissa havaittiin piikki kevättulvan aikaan, ja laskivat kesää kohden, mikä on hyvin tyypillistä. Pääuoman keski- ja alaosalla (Py82, Py2) väriarvot kohosivat jälleen syksyllä syyssateiden myötä. Pienten virtaamien aikaan myös Piipsanjoen kaltaisten sivu-uomien tuoman veden vaikutus pääuomaan on suhteellisesti suurempi. Kevät tulvat huhti-toukokuussa havaitut virtaamahuiput lisäsivät humusaineen (CODMn) ja kiintoaineen määrää vedessä. Vähäisten virtaamien aikaan humusainekset ehtivät laskeutua ja sedimentoitua paremmin jo sivu-uoman paikoin lähes seisovan veden alueilla. CODMn-arvojen perusteella vesi oli joen yläosalla (Py161) ja keskiosissa (Py82) keskihumuksista ja muilla pisteillä runsashumuksista. Kiintoainepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli intensiivisen tarkkailun näytepisteillä melko voimakasta. Kesäaikana Pyhäjärven luusuassa (Py161) kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin alempana joessa ja Piipsanjoessa. Kevättulvan aikaan Piipsanjoen (Pi1) ja Pyhäjoen pääuoman keskivaiheilla (Py82) kiintoainepitoisuus nousi hetkellisesti, mikä on tyypillistä, sillä yleensä korkeimmat kiintoainepitoisuudet havaitaan kevättulvan aikaan. Ympäristöhallinnon näytteistä (13 kpl) jokisuulla pisteestä Py2 kiintoainemääritys tehdään erityyppisellä suodattimella kuin velvoitetarkkailun kiintoainemääritykset, jolloin tulokseen tulee mukaan enemmän hienoa kiintoainesta. Tämän vuoksi taulukossa 2-1 ja kuvassa 2-1 on mukana ainoastaan velvoitetarkkailuun kuuluvat kiintoainetulokset, jotka ovat verrannollisia muiden näytepisteiden tulosten kanssa. Kuva 2-1. Veden sähkönjohtavuudet, väriluvut, CODMn-arvot ja kiintoainepitoisuudet Piipsanjoessa ja Pyhäjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna Määritysrajan alittavat tulokset on esitetty kuvassa 0,5 x määritysraja.

8 5 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjärvestä lähtevän (Py161) veden fosforipitoisuudet olivat tavalliseen tapaan pienempiä kuin muilla intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla ja vesi voitiin tältä osin luokitella reheväksi. Alemmilla intensiivisen tarkkailun näytepisteillä (Py82, Py2) keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat noin 2-kertaisia ja vesi siten selvästi rehevämpää. Piipsanjoen (Pi1) veden fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin pääuoman näytepisteiden fosforipitoisuudet. Kevättulvan aikaa huhtikuussa fosforipitoisuudet kohosivat selvästi pisteillä Py82 ja Py2. Fosfaattifosforin osalta pitoisuus-erot näytepaikkojen välillä olivat samansuuntaisia kuin kokonaisfosforin: pitoisuudet olivat alhaisimpia Pyhäjärven luusuassa (Py161) ja kasvoivat alajuoksulle päin. Kesäaikana Pyhäjärven luusuan näytepistettä (Py161) lukuun ottamatta fosfaattifosforia oli jatkuvasti vapaana perustuotannon käyttöön vaikkakin kesäaikaiset fosfaattifosforin pitoisuudet olivatkin alhaisempia kuin muina vuodenaikoina. Alkukesästä fosfaattifosforin pitoisuudet notkahtivat, mikä kuvastaa perustuotannon käynnistymistä. Pyhäjoella perustuotantoa rajoittavat ravinteiden saatavuuden lisäksi myös veden väri ja virtaus (kuva 2-2). Myös typpipitoisuudet olivat keskimäärin pienimmät Pyhäjärven luusuassa kuin muilla havaintopisteillä (taulukko 2-1). Keskimääräisten typpipitoisuuksien perusteella vesi voitiin typen osalta luokitella reheväksi. Pitoisuudet kasvoivat fosforin tapaan selvästi alavirtaan päin siirryttäessä. Kokonaistyppipitoisuuksissa pitoisuuspiikki osui korkeiden virtaamien aikaan huhti-toukokuulle. Epäorgaanisen typen (ammoniumtyppi ja nitraatti+nitriittiyppi) pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan ja tämän jälkeen perustuotantokaudella selvästi pienempiä, perustuotannon hyödyntäessä vedessä vapaana olevia epäorgaanisia ravinteita. Loppuvuotta kohti typpipitoisuuksissa havaittiin taas nousua. Fosfori esiintyy vedessä veteen liuennutta fosfaattifosforia lukuun ottamatta epäorgaanisiin hiukkasiin sitoutuneena, kun taas typpipitoisuudet ovat selvemmin sidoksissa humukseen. Tämä näkyy fosforin ja kiintoaineen sekä typen ja CODMn-pitoisuuksien samansuuntaisina muutoksina. Veden hygieenistä laatua kuvaavien fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet alittivat kaikissa näytteissä sosiaali- ja terveysministeriön sisävesille asettaman erinomaisen uimaveden laatuun (STMa 177/2008) liittyvän raja-arvon 500 pmy/100 (taulukko 2-1, liite 3). Kuva 2-2. Ravinnepitoisuudet Pyhäjoessa ja Piipsanjoessa intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna Määritysrajan alittavat tulokset on esitetty kuvassa 0,5 x määritysraja.

9 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Taulukko 2-1. Veden laadun keski- ja ääriarvot Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla vuonna 2018 (n= havaintokertojen määrä). Pisteen Py2 osalta mukana ovat sekä Eurofins Ahma Oy:n että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ottamat näytteet. Sähk. Kiinto- Lämpöl. väri O 2 O 2 ph joht. aine COD Mn Kok-N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok-P PO 4 -P Kolif. mgpt/l mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l pmy/100 ml Py161 ka (n=13) min , max , Py82 ka (n=13) min , max , Pi1 ka (n=13) min , max , Py2 ka (n=14) min , max , Pyhäjoen alaosalla (Py2) perustuotanto oli mineraaliminimiravinnetarkastelun perusteella alkukesästä fosforin rajoittamaa ja loppukesästä typen rajoittamaa. Myös muilla näytepisteillä (Py161, Py82 ja Pi1) tuotantoa rajoittava pääravinne oli toukokuussa fosfori ja muutoin pääasiassa typpi. Ajoittaisesta typpi- tai fosforirajoitteisuudesta huolimatta perustuotantoa rajoittanevat alueella myös veden väri ja virtaus (kuva 2-3). 6 Kuva 2-3. Pyhäjoen ja Piipsanjoen intensiivisten havaintopaikkojen minimiravinnetarkastelu toukosyyskuussa 2018.

10 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjärvestä lähtevästä vedestä (Py161) määritettiin lisäksi raudan, mangaanin, kuparin ja sinkin sekä sulfaatin pitoisuus kolme kertaa vuoden aikana. Määritetyt kuparipitoisuudet vaihtelivat 2,0-3,2, sinkkipitoisuudet 4,3 14,7, mangaani , rautapitoisuudet ja sulfaattipitoisuudet mg/l välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan heinäkuussa. Korkeahkot sulfaattipitoisuudet voivat aiheuttaa ongelmia mm. veden lämpötilakerrostuneisuuden purkautumiseen ja aiheuttaa edelleen happi- ja happamuusongelmia, joita on Pyhäjärvellä aiemmin havaittu. Rauta on usein sitoutuneena humukseen ja Pyhäjärvestä lähtevän veden rautapitoisuudet ovatkin olleet suhteellisen pieniä. Heinäkuun näytteessä rautapitoisuus oli koholla. Metallipitoisuuksia voidaan verrata esim. talousvesiasetukseen, jotta pitoisuuksien suurusluokkaa on helpompi hahmottaa. Talousvesiasetuksissa annetut raja-arvot kuvastavat minkälaisia pitoisuuksia sallitaan juomavedessä. Talousvesiasetuksen (442/2014) mangaanin laatusuositus 50 ylittyi kaikilla kolmella näytteenottokerralla. Kuparipitoisuudet olivat talousveden laatuvaatimuksen (2,0 mg/l) suuruusluokkaa (liite 3). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Hourunkosken (11400) näytteistä määritetään mm. EU:n prioriteettiainelistalla olevien metallien (kadmium, lyijy ja nikkeli) pitoisuuksia (liite 8). Em. metallien pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormeja. Rautaa ja alumiinia havaittiin ajoittain runsaasti Alueellinen tarkkailu Vuosittainen alueellinen veden laadun tarkkailu toteutettiin vuonna 2018 tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa neljässä sivujoessa: Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa, Mäyräojassa ja Vihanninjoessa) sekä Pyhäjoen Haapakoskessa (Py79) ja jokisuulta (Py1). Kärsämäenjoesta otettiin lisäksi näyte myös toukokuussa tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuosittaisen alueellisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 2-2. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Veden laatu sivujoissa on pääsääntöisesti ollut selvästi heikompi kuin Pyhäjoen pääuomassa. Vuonna 2018 sivu-uomien vedenlaatu vaihteli totuttuun tapaan niin ajallisesti kuin eri sivujokien välilläkin. Sivujoissa happitilanne oli heikoimmillaan maaliskuussa (33-72 %). Heinä-elokuussa sivu-uomien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä (50-89 %). Pääuoman pisteillä happitilanne oli koko vuoden parempi kuin sivu-uomissa vaihdellen pisteellä Py79 välillä % ja pisteellä Py %. Alueellisen tarkkailun näytepisteiden veden ph-arvot olivat alhaisimmillaan maaliskuussa, jolloin vesi oli Mäyränojaa lukuun ottamatta lievästi hapanta. Heinä-elokuussa ph-arvot olivat hieman korkeampia levätuotannon johdosta. Sähkönjohtavuuden arvot olivat koholla Vihanninjoessa kaikkina näytekertoina ja Pyhäjoen pääuoman näytepisteillä (Py79, Py1) heinä- ja elokuussa. Muutoin sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisellä tasolla. Heinäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat koholla Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa, Vihanninjoessa sekä toukokuussa Kärsämäenjoessa, mutta muutoin kiintoainepitoisuudet olivat melko alhaisia ja pintavesille tyypillisellä tasolla. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat pieniä Pyhäjoen pääuoman pisteellä Py79 sekä kohtalaisia pisteellä Py1 ja Mäyränojassa (Mä0). Sen sijaan muilla pisteillä esiintyi ajoittain suuria määriä lämpökestoisia koliformisia bakteereita ja veden hygieeninen tila oli Kärsämäenjoessa, Piipsanojassa ja Vihanninjoessa ajoin välttävä (Taulukko 2-2). Sivujokien heikompilaatuisempi vesi näkyy erityisesti intensiivisen tarkkailun pisteillä, jossa pisteitä on sekä joen yläettä alaosassa.

11 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Taulukko 2-2. Veden laatu Pyhäjoen sivujoissa maalis-, heinä- ja elokuussa vuonna Kärsämäenjoen pisteestä Kä0 otettiin näyte lisäksi toukokuussa tarkkailuohjelman mukaisesti. Joki Piste Pvm Lämpö- Sähk. Kiinto- Lämpöl. tila O 2 O 2 väri ph joht. aine COD Mn Kok- N NH 4- N NO 2+3- N Kok- P PO 4- P Kolif. pmy/100 C mg/l kyll.% mgpt/l ms/m mg/l mg/l ml Kärsämäenjoki Kä ,1 8, ,85 12,0 6, >100 Kärsämäenjoki Kä ,2 8, ,45 3, Kärsämäenjoki Kä ,3 7, ,18 9, Kärsämäenjoki Kä ,6 5, ,27 12,0 8, Piipsanoja Pio ,1 7, ,96 16,0 4, Piipsanoja Pio ,0 7, ,82 11, Piipsanoja Pio ,3 7, ,92 10,0 5, Mäyränoja Mä ,3 10, ,08 15,0 7, Mäyränoja Mä ,1 8, ,54 15, Mäyränoja Mä ,9 9, ,68 17,0 4, <5, Vihanninjoki Vi ,3 4, ,56 23,0 7, <2 Vihanninjoki Vi ,6 7, ,18 31,0 12, Vihanninjoki Vi ,3 8, ,45 50,0 10, <5,0 <5, Pyhäjoki Py ,1 11, ,66 11,0 1, Pyhäjoki Py ,1 8, ,84 23,0 4, Pyhäjoki Py ,5 7, ,96 24,0 3, Pyhäjokisuu Py ,2 12, ,73 11,0 2, Pyhäjokisuu Py ,2 9, ,15 17,0 2, <5, Pyhäjokisuu Py ,3 8, ,20 22, <5, Edellisvuoden tapaan kaikkien seurannassa olleiden Pyhäjoen sivu-uomien vesi oli veden väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvojen (COD Mn ) mukaan hyvin humuspitoista ja arvot olivat Pyhäjoen pääuoman pisteitä (Py79 ja Py1) korkeampia. Kärsämäenjoessa (Kä0) havaittiin alueellisen tarkkailun näytepisteiden korkeimmat väri- ja COD Mn -arvot. Kärsämäenjoessa väriarvo oli toukokuussa hieman alhaisempi ja COD Mn hieman korkeampi kuin muina näytteenottoajankohtina. Muutoin tuloksissa ei ollut alueellisia tai ajallisia merkittäviä eroja (Taulukko 2-2, kuva 2-4).

12 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 9 Kuva 2-4. Väriluvut ja COD Mn -arvot Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2. Pyhäjoen pääuomassa alueellisen tarkkailun havaintopisteillä (Py79, Py1) kokonaisfosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin intensiivisen tarkkailun havaintopisteillä ja vesi voitiin luokitella reheväksi. Sen sijaan sivujokien kokonaisfosforipitoisuudet olivat selvästi pääuoman pitoisuuksia korkeampia. Vihanninjokea lukuun ottamatta sivujoet voitiin luokitella erittäin reheviksi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisimmillaan maaliskuussa. Myös fosfaattifosforipitoisuudet noudattivat samaa suuntausta kuin kokonaisfosforipitoisuudet: pääuoman fosfaattifosforipitoisuudet olivat samaa suurusluokkaa intensiivisen tarkkailun pääuomanpisteillä, mutta sivujokien osalta pitoisuudet olivat selvästi korkeampia. Maaliskuun näytekierroksella fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli sivu-uomien näytepisteillä %, heinäkuussa % ja elokuussa %. Tyypillisesti fosfaattifosforia on eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella talvella, mutta vuonna 2018 fosfaattifosforin osuudet olivat korkeita heinä-elokuussa. Sivujoissa typpi muodostui kasvukaudella perustuotantoa rajoittavaksi tekijäksi. Maaliskuussa tuotantoa rajoittava pääravinne oli fosfori, mutta maaliskuussa perustuotanto ei yleensä ole vielä käynnissä. Pääuoman pisteillä (Py79, Py1) rajoittava pääravinne oli maaliskuussa fosfori ja muutoin joko fosfori tai typpi (kuva 2-5).

13 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 10 Kuva 2-5. Kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2. Sivu-uomien typpipitoisuudet olivat varsin korkeita jo alkuvuodesta ja sivu-uomat voitiin luokitella typpipitoisuuksien perusteella reheviksi. Pääuoman typpipitoisuudet olivat sivujokiin verrattuna jonkin verran alhaisempia. Piipsanojassa (Pio2) typpipitoisuus oli heinäkuussa selvästi korkeampi kuin huhti- ja elokuussa. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli eniten vapaana perustuotantokauden ulkopuolella, mikä on normaalia vuodenaikaisvaihtelua. Piipsanojassa havaittiin kuitenkin heinäkuussa poikkeuksellisesti korkea nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus, mikä kulkee käsi kädessä koholla olleen kokonaistyppipitoisuuden kanssa. (Kuva 2-6).

14 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 11 Kuva 2-6. Kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet Pyhäjoen alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla sivujoissa sekä pääuomassa vuonna Näytepaikkojen lyhenteiden selitykset löytyvät taulukosta 2-2.

15 12 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.3 Kuormittajien lähialueet Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevien Jätevedenpuhdistamoiden vaikutusta vedenlaatuun tarkasteltiin vertailemalla kuormittajalta lähtevän veden laatua ja lähimmän yhteistarkkailuun kuuluvan näytepisteen veden laatua. Kuvassa 2-7 on esitetty karkea kaaviokuva alueellisen ja intensiivisen tarkkailun vesistöpisteistä sekä kuormittajista helpottamaan kuormittajien sijainnin hahmottamista suhteessa vesistöpisteisiin. Todellisuutta vastaava karttakuva kuormittajista ja kaikista vesistöpisteistä on esitetty liitteessä 1. Tulostarkastelussa on syytä huomioida, että kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja useilla paikoilla vesimäärät olivat tavallista alhaisempia, mikä näkyi ajoittain korkeina ainepitoisuuksina. Märsynneva PERÄMERI Py1 Py Pyhäjoen jvp Lehtoneva Kuuhkamonneva Vi2 Verkaneva Piipsaneva Siloneva Porkanneva Haaponeva Pio2 Pi1 Py79 Mä0 Äijönneva Puutionneva Kä0 Py82 Haapavede n jvp Kuljunneva IsoLamminneva Puntarisuo Py161 PYHÄJÄRVI Kivineva Katajaneva Kuva 2-7. Kaavakuva intensiivisen ja suppean alueellisen tarkkailun vesistöpisteistä ja vuonna 2018 luvan mukaisessa päästötarkkailussa olleet turvetuotantoalueet. Jätevedenpuhdistamot Haapaveden jätevedenpuhdistamolta johdetaan jätevedet Pyhäjokeen havaintopaikkojen Py82 ja Py79 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Huhtikuun alussa vedenlaadussa ei ollut merkittäviä eroja puhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välillä. Kesäaikaan heinä-elokuussa puhdistamon alapuolisen näytepisteen (Py79) typpipitoisuudet olivat aavistuksen korkeampia kuin yläpuolisen näytepisteen pitoisuudet, mutta muutoin vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista puhdistamon ylä- ja alapuolella. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien pitoisuudet olivat alhaisia molemmilla näytepisteillä. Pyhäjoen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan Pyhäjoen suulle havaintopaikkojen Py2 ja Py1 välille. Tulokset on esitetty havaintokerroittain liitteissä 3 ja 4. Kokonaisfosforin ja typen pitoisuudet olivat korkeampia puhdistamon alapuolisella pisteellä (Py1) kaikilla alueellisen tarkkailun näytekerroilla (huhtikuu, heinäkuu, elokuu). Fosfaattifosforin pitoisuus oli maaliskuussa sekä heinä- ja elokuussa myös ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeampia puhdistamon alapuolella (Py1). Useimmiten typpipitoisuudet viittaavat jätevesien kuormitukseen. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli kauttaaltaan aavistuksen korkeampia alapuolisella pisteellä (Py1). Muutoin vesi oli laadultaan hyvin samankaltaista puhdistamon ylä- ja alapuolella. Turvetuotantoalueet Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2018 kaikkiaan 24 turvetuotantosuota, joista 15 oli tarkkailussa. Ympärivuotisessa tarkkailussa oli Puntarisuo, Verkaneva, Katajaneva, Kuljunneva, Iso-Lamminneva, Märsynneva ja Lehtoneva. Kesäaikaisessa tarkkailussa oli Kivineva, Kuuhkamonneva, Piipsanneva, Porkanneva, Puutionneva ja Äijönneva. Suppeassa tarkkailussa oli Haaponeva ja Siloneva. Tuotantoalueilta johdettujen vesien laatua on tarkasteltu kesäajan vedenlaatutulosten perusteella (Pöyry Finland Oy 2019a). Vuosi 2018 oli Pyhäjoen vesistöalueella suppean tarkkailun vuosi ja vedenlaadun havaintopisteitä oli yhteensä 10 koko vesistöalueella. Tämän vuoksi kuormittajan ylä- ja alapuoliset vesistöpisteet saattavat sijaita kaukana toisistaan ja niiden välillä saattaa olla useita kuormittajia. Näistä syistä johtuen kuormittajien lähialueiden tarkastelu on tehty aluekohtaisesti aiemman tuotantoaluekohtaisen tarkastelun sijaan. Kappaleessa on tarkasteltu päästötarkkailussa olleiden tuotantoalueiden vaikutuksia lähimmässä alapuolisessa suppean tarkkailuvuoden pisteessä. Tarkastelussa on huomioitu vain luvan mukaisessa

16 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu päästötarkkailussa olleet tuotantoalueet (Pöyry Finland Oy 2019a). Tulokset esitellään yläjuoksulta alajuoksulle (kuva 2-7). Pyhäjärven luusuan näytepiste (Py161) on kaikkien vuoden 2018 luvan mukaisessa päästötarkkailussa olleiden tuotantoalueiden yläpuolinen piste. Puntarisuolta (62 ha) vedet johdetaan reittiä Haapapuro - Lohvanjärvi - Lohvanjoki Pyhäjoki. Iso-Lamminnevalta (34 ha) vedet johdetaan Venetojan kautta Pyhäjokeen hieman Kärsämäen kuntakeskuksen yläpuolelle. Puntarisuon kuivatusvedet olivat kesäaikaan happamia, humuspitoisia ja erittäin ravinteikkaita ja siten selvästi heikkolaatuisempia kuin Pyhäjoen pääuoman vesi joen yläosalla. Iso-Lamminnevan kuivatusvedet olivat kesäaikaan melko samanlaisia kuin Pyhäjoen pisteen Py161 vesi. Lehtonevan (65 ha) kuivatusvedet laskevat Puuro-ojaa pitkin Vuohtojokeen ja siitä edelleen Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Porkannevan (40 ha) vedet johtuvat metsäojaan, josta ne johtuvat edelleen Vuohtojokeen ja Kärsämäenjokeen. Silonevan (112 ha) vedet laskevat Silo-ojaan ja edelleen Juurusojaan, Kärsämäenjokeen ja Pyhäjokeen. Sekä Lehtonevan, Porkannevan että Silonevan lähin Pyhäjoen yhteistarkkailunpiste on Kärsämäenjoen piste Kä0. Tuotantoalueiden kuivatusvedet olivat kesäaikaan humus-, ravinne- ja rautapitoisia. Kuivatusvesien ph-arvot olivat samalla tasolla tai hieman alempia kuin Kärsämäenjoessa (Kä0). Porkannevan kesäaikaiset kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita ja selvästi Kärsämäenjoen tasoa korkeampia. Lähtevän veden keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat korkeita kaikilla kolmella tuotantoalueella, mutta kuivan kesän seurauksena erityisesti korkeat fosforipitoisuudet olivat yleisiä. Kärsämäenjoen näytepiste Kä0 sijaitsee aivan joen suulla ennen laskua Pyhäjokeen ja joen vedenlaadussa näkyvät todennäköisesti turvetuotantoalueiden kuivatusvesien lisäksi maa- ja metsätalouden kuormitus. Näytepisteen Pyhäjoki (Py82) yläpuolelle laskee Kivinevan (87 ha), Katajanevan (116 ha), Kuljunnevan (82 ha) ja Piipsannevan (201 ha) kuivatusvedet. Piipsannevan alapuolella lähin vesistötarkkailupiste on Piipsanojassa (Pio2), mutta muiden osalta Py82. Kivinevan kesäaikaiset kuivatusvedet olivat laadultaan samankaltaisia kuin Pyhäjoen näytepisteen Py82. Katajanevan kuivatusvedet olivat happamia ja keskimääräinen kesäaikainen fosforipitoisuus ja COD Mn -pitoisuus olivat korkeita ja selvästi korkeampia kuin Pyhäjoessa (Py82), mutta kesän 2018 sääolosuhteilla on todennäköisesti ollut suuri vaikutus pitoisuustasoihin. Piipsannevan kemikalointiaseman kautta kesäaikaan johdettavat kuivatusvedet erittäin happamia ja sisälsivät myös jonkin verran kiintoainetta. Sen sijaan fosforipitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin Piipsanojan (Pio2) pitoisuudet. Kuljunnevan kesäaikaiset kuivatusvedet olivat happamampia ja kiintoaine-, COD Mn - ja kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin Pyhäjoessa Py82. Kuten intensiivisen tarkkailun tulosten yhteydessä on todettu (kappale 2.1) Pyhäjoen Py82 näytepisteen vedenlaadussa näkyy kuormittajien vaikutus verrattuna Pyhäjärven luusuan näytepisteeseen Py161. Haaponevan (193 ha) vedet johtuvat Humalojaan ja/tai Lylyojaan. Haaponevan kuivatusvesien purkupisteen yläpuolella sijaitsee näytepiste Py79. Haaponevalta ei saatu kesäaikana näytteitä kuivuuden takia, minkä vuoksi vertailussa on käytetty kokovuosikeskiarvoja. Haaponevalta lähtevä vesi oli vuonna 2018 lievästi rehevää, lievästi hapanta ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet oli alhaisempia kuin Pyhäjoen pääuomassa (Py79), mutta muuten vedet olivat laadultaan samankaltaisia. Äijönnevan (96 ha) ja Puutionnevan (58 ha) vedet johtuvat Mäyräojan kautta Pyhäjokeen Oulaisten ja Haapaveden välille. Mäyränojassa sijaitsee näytepiste Mä0. Näiden turvetuotantoalueiden kesäaikaiset kuivatusvedet olivat happamampia kuin Mäyränojan vesi. Puutionnevan kuivatusvedessä fosforia havaittiin vähemmän kuin Mäyränojassa, mutta muutoin vedet olivat laadultaan samankaltaisia. Äijönnevan kuivatusvedet olivat selvästi ravinteikkaampia ja humuspitoisempia kuin Mäyränojan vesi. Märsynnevan (125 ha) vedet laskevat Vihanninjoen ja Piipsanjoen kautta Piipsjärveen. Märsynnevan keskimääräiset kesäaikaiset kuivatusvedet olivat ravinteikkaampia ja humuspitoisempia kuin Vihanninjoen vesi (Vi2). Märsynnevan kuivatusvesien kesimääräinen veden ph oli lievästi happaman puolella ja Vihanninjoessa taas lievästi emäksisen puolella. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Piipsanjokeen Vihanninjoen yläpuolelle laskee Kuuhkamonnevan (156 ha) kuivatusvedet. Myös Verkanevan (58 ha) vedet johdetaan Piipsanjokeen. Piipsanjoen alaosalla sijaitsee intensiivisen tarkkailun havaintopiste Pi1. Kuuhkamonnevan kuivatusvesissä oli kesäaikana keskimäärin selvästi vähemmän ravinteita ja paljon happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuin Piipsanjoessa (Pi1). Sen sijaan Verkanevan vedet olivat kesäaikana humus- ja ravinnepitoisempia kuin Piipsanjoen vesi. Verkanevalta purkautui myös erityisen hapanta vettä (ka 4,2). 13

17 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Pyhäjoen jokisuulla (Py2) vesi oli selvästi humus- ja ravinnepitoisempaa sekä tummempaa kuin joen keskiosalla (Py79). Myös sähkönjohtavuuden arvot olivat alempana joessa korkeampia Pyhäjoen vesistöalueen järvet Pyhäjärvi Pyhäjärven näytteet otettiin vuonna 2018 kolmelta selältä (Junttiselkä (=Junttisyvä), Kirkkoselkä ja Pyhäselkä) maaliskuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Pyhäjärven tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5 ja vedenlaadun keskiarvot taulukossa 2-5. Pyhäjärvi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli kevättalvella heikentynyt kaikilla tarkkailupaikoilla. Edellisvuoden tavoin Junttiselän alusvesi oli pohjan läheisyydessä täysin hapetonta. Myös Kirkkoselällä ja Pyhäselällä kevättalven alusveden happitilanne oli myös huono hapen kyllästysasteen ollessa 33 % ja 8 % (O 2 -pitoisuus: 4,5 mg/l ja 1,1 mg/l). Junttiselällä vesi oli hapetonta jo 5 m syvyydessä. Sisäisen kuormituksen oletetaan yleisesti alkavan pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuuden pudotessa alle 2 mg/l, joskin em. selkien alusvesinäytteet otettiin metri pohjan yläpuolelta. Heinäkuun lopussa järven vesi oli lämpötilakerrostunut, mikä heijastui pohjanläheisen veden heikentyneenä happitilanteena. Välivedessä happitilanne pysyi kuitenkin hyvänä. Elokuussa vesi ei ollut lämpötilakerrostunutta Junttiselällä ja Kirkkoselällä ja happitilanne olikin hyvä tai erinomainen pinnasta pohjaan. Pyhäselällä pinta- ja alusveden lämpötilaero oli 1,0 C ja pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli selvästi heikompi (4,8 mg/l 49 kyll-%) kuin pintavedessä, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Lokakuussa lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut myös Pyhäselällä eikä täyskierron johdosta happiongelmia enää havaittu (kuva 2-21). Lokakuussa Junttiselän alusveden näytteen happipullo rikkoutui, minkä vuoksi happipitoisuutta ei voitu määrittää. Junttiselän alusvedessä on aikaisempina vuosina havaittu happamoitumisongelmaa mutta vuoden 2018 ongelmia ei havaittu veden ph-arvojen vaihdellessa pintavedessä 1 m syvyydellä 6,62-6,83 ja pohjanläheisessä vedessä 6,5-7 m syvyydellä 6,18-6,73. Kesän perustuotantokaudella levätuotannon myötä ph-arvot kohosivat hieman (taulukko 2-5, liite 5).

18 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva Happitilanne Pyhäjärven Junttiselällä, Kirkkoselällä ja Pyhäselällä vuonna Maaliskuussa Junttiselän väli- ja alusvedessä havaittiin korkeita rauta-, mangaani-, sinkki- ja sulfaattipitoisuuksia sekä sähkönjohtavuuden arvoja. Maaliskuun korkeiden arvojen vuoksi myös taulukossa 2-5 esitetyt keskiarvot olivat korkeampia. Kohonneet sähkönjohtavuuden arvot ovat yhteydessä jätevesien johtamisesta seuranneisiin korkeisiin sulfaattipitoisuuksiin ja kytkeytyvät myös heikkoon happitilanteeseen (kuva 2-21). Kirkkoselällä ja Pyhäselällä sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat luonnonvesille tyypillisen pieniä. Alusveden pitoisuustasojen kohoaminen on tyypillistä paitsi veden kerrostuneisuuden, niin myös heikentyneiden happitilanteiden seurauksena (taulukko 2-5, liite 5). Keskimääräisten kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella Pyhäjärven vesi oli lievästi rehevällä tasolla. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä alhaisia, joskin maaliskuussa ennen perustuotantokautta hieman kesäaikaisia pitoisuuksia korkeampia. Klorofylli-apitoisuuksien perusteella Junttiselän vesi oli rehevällä tasolla ja Kirkkoselän sekä Pyhäselän vesi lievästi rehevällä tasolla. Kesäaikaisen epäorgaanisen ravinnesuhteen (Pietiläinen ym. 2008) perusteella tuotantoa rajoitti joko typpi tai fosfori kaikilla kolmella näytepisteellä. Maaliskuussa tuotantoa rajoittava ravinne oli fosfori ja lokakuussa typpi. Taulukko 2-5. Pyhäjärven Junttiselän (Pyhj1), Kirkkoselän (Pyhj3) ja Pyhäselän (Pyhj4) keskimääräinen vedenlaatu eri syvyyksillä vuonna Määritysrajan alittavat tulokset on keskiarvoihin laskettu 0,5 x määritysraja. Keskimääräinen ph laskettu logaritmisena. Piste Syvyys O 2 O 2 ph Sähk.joht Väri COD Mn Cu Fe Mn Zn SO 4 m mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l mg/l mg/l Juntti- 1 10,0 89 6, , ,5 79 selkä 5 6,7 64 6, , ,3 201 n=4 6,5-7 3,1 30 6, , ,3 204 Kirkko- 1 10,6 93 7, , ,5 3,7 selkä 5 9,2 85 6, , ,8 4,0 n=4 6-6,5 7,5 69 6, , ,1 4,1 Pyhä- 1 10,3 91 7, , ,5 3,3 selkä 5 10,2 89 6, , ,6 3,5 n= ,7 51 6, , ,4 3,1 Piste Syvyys Kok-N NH 4 -N NO 2 +NO 3 - N Kok-P PO 4 -P Chl-a m Junttiselkä Kirkkoselkä Pyhäselkä Pyhäsalmi Mine Oy:n toimesta mitattujen sähkönjohtavuuden ja ph arvojen Tikkalansalmen veden ph arvot vaihtelivat lievästi happaman ja lievästi emäksisen välillä. Alhaisimmillaan ph-arvot olivat huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin myös sähkönjohtavuuden arvot olivat hieman koholla. Muuna aikana Tikkalansalmen sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja pintavesille tyypillisiä. Luusuassa arvot vaihtelivat välillä 6,3-6,9 kuvastaen siten normaaleja humusvesien happamuustasoja. Luusuan sähkönjohtavuudenarvot koholla huhtikuun ja kesä-lokakuun havaintokerroilla (liite 6). Junttiselän näytteistä määritettiin lisäksi tiosulfaatti. Tulokset olivat heinäkuuta lukuun ottamatta alle määritysrajan. Heinäkuun näytteissä pintaveden tiosulfaattipitoisuus oli noin 2-kertainen väli- ja alusveden pitoisuuksiin nähden (liite 5.2). Pyhäjärven Emolahti kuuluu ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Vuoden 2018 seurannassa Emolahdella ei havaittu levää (Järvi- ja meriwiki 2019).

19 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Haapajärvi Vuonna 2018 Haapajärven näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Haapajärven tulokset on toteutuneiden näytekierrosten osalta esitetty liitteessä 7. Haapajärvi oli helmi-, heinä- ja elokuussa lämpötilakerrostunut, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Pintaveden happitilanne oli koko vuoden hyvä. Pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Elokuussa vesi oli käytännössä katsoen hapetonta. Alhaisen happipitoisuuden seurauksena syvänteen alusvesi oli kesäkaudella, erityisesti elokuussa hyvin sameaa ja ravinteikasta. Ammoniumtyppipitoisuus oli koholla sitä enemmän, mitä huonompi happitilanne oli, sillä nitraatti-nitriittityppi pelkistyy ammoniumtypeksi hapettomissa oloissa. Syyskierron jälkeen vesi oli tasalämpöistä ja happitilanne oli erinomainen koko vesipatsaassa (kuva 2-22, liite 7). 16 Kuva Haapajärven veden happitilanne vuonna Haapajärven veden ph-arvot olivat humusvesille (väriarvot ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot) tyypillisesti jokseenkin happamia, joskin pintaveden ph-arvot kohosivat kesäkaudella perustuotannon myötä lähemmäs neutraalia. Sähkönjohtavuuden arvot ja sulfaattipitoisuudet olivat tasaisia kaikissa syvyyksissä helmi-, heinäja lokakuun näytteenottokerroilla, mutta sen sijaan elokuussa pitoisuudet olivat pohjanläheisessä vedessä alhaisempia. Sameusarvot olivat kohonneella tasolla helmi- ja elokuussa pohjanläheisessä vedessä. Alusveden sameusarvot olivat koko vuoden koholla heikentyneet happitilanteen seurauksena ja sameinta alusvesi oli heinäkuussa. Kiintoainepitoisuus, COD Mn ja väriarvo olivat elokuussa koholla pohjanläheisessä vedessä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat alhaisia kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa syvyyksissä ja Haapajärven veden hygieeninen tila oli siten hyvä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Haapajärven vesi oli 2018 rehevällä tasolla. Pohjanläheinen vesikerros oli kerrostuneisuuskausina rehevämpää. Syksyllä täyskierron jälkeen koko vesipatsaassa ravinnepitoisuudet olivat oletetusti samaa suuruusluokkaa. Heinä- ja elokuussa pintavedestä määritetyt a-klorofyllipitoisuudet viittasivat myös rehevään tasoon. Molempia pääravinteita oli Haapajärvellä koko vuonna runsaasti saatavilla, vaikka heinäkuussa pintaveden epäorgaanisten ravinteiden (NH 4 -N, NO 2+3 -N ja PO 4 -P) määrä olikin muita ajankohtia alhaisempi. Minimiravinnetarkastelun perusteella elokuussa tuotantoa rajoitti typpi, mutta muutoin molemmat pääravinteet olivat potentiaalisia tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Järven perustuotantoa ovat aiemman tarkkailun tulosten valossa rajoittaneet todennäköisesti muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus. Haapajärven lämpötalouteen ja happitilanteeseen vaikuttaa erityisesti talvella oleellisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen vesistöön. Yleensä jäähdytysveden johtaminen ylläpitää jatkuvasti täyskiertoa ja tuo koko ajan happitäydennystä järveen.

20 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Komujärvi Pyhäjärven Komujärvestä otettiin Vesla-tietokannan mukaan vuoden 2018 aikana näytteet yhteensä viisi kertaa. Pyhäjärven pohjoisosassa on ollut käynnissä kunnostushanke , johon Komujärven ja Komujoen kunnostustoimenpiteet kuuluvat. Komujärvellä kunnostustoimenpiteenä käytettiin ali- ja keskivedenkorkeuden nostamista, jolla pyrittiin mm. helpottamaan järven happitilannetta. Vedenpinnan noston lisäksi tarkoituksena oli myös rakentaa laskeutusaltaita, sekä toteuttaa ruoppauksia, hoitokalastuksia ja vesikasvien niittoa. Komujoesta tai Komujärven Lintulahdelta ei otettu näytteitä vuonna Maaliskuussa Komujärven veden happitilanne oli heikentynyt, mutta varsinaista hapettomuutta ei tulosten perusteella ollut havaittavissa. Kesäaikaan happitilanne oli erinomainen ja syyskuussa hyvä. Veden ph-arvo oli kevättalvella lievästi happaman puolella ja kohosi perustuotantokaudella neutraalin veden tuntumaan ja elokuussa jopa lievästi emäksisen puolelle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli pääasiassa hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä. Veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeita maaliskuun havaintoa lukuun ottamatta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat elo- ja syyskuussa erittäin korkeita ilmentäen erittäin rehevää tilaa. Tuolloin myös kokonaistyppipitoisuudet olivat koholla. Myös kesäaikaiset a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät erittäin rehevää tilaa. Muuna aikana Komujärvi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla (Liite 8.2) Iso ja Pieni (Vähä)-Vatjusjärvi Iso Vatjusjärveltä on Vesla-tietokannasta saatavilla vedenlaatutuloksia viideltä eri näytekierrokselta vuoden 2018 ajalta, mutta Pieneltä (Vähä-) Vatjusjärveltä ei ole vedenlaatutuloksia vuoden 2015 jälkeen. Iso Vatjusjärvi on Selkäinjärveä ja Komujärveä syvempi ja syvännealueella olevan näytepisteen tulosten perusteella voidaan tehdä havaintoja myös järven lämpötilakerrostuneisuudesta. Iso Vatjusjärvi oli huhtikuussa ja heinäkuussa lämpötilakerrostunut, mikä näkyi happitilanteen heikkenemisenä syvyyden lisääntyessä. Muina ajankohtina happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Maalis- ja heinäkuussa, kun happitilanne oli heikentynyt, pohjanläheinen vesi oli pintavettä sameampaa, mutta ravinnepitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Nitraatti-nitriittityppeä oli maaliskuussa vedessä runsaasti vapaana ja muuna aikana vähäisiä määriä, mikä on osa luonnollista typpipitoisuuksien vaihtelua: talvella typen käyttö on vähäistä, jolloin pitoisuustaso pysyy korkeampana. Avovesiaikana levät ottavat nitraatin käyttöönsä, minkä vuoksi pitoisuudet voivat olla pintavedessä hyvin alhaisia. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Iso-Vatjusjärven vesi oli rehevällä tasolla. Myös kesäaikaiset klorofylli-a-pitoisuudet ilmensivät rehevää tasoa. Iso Vatjusjärven vesi on väri- ja COD Mn -arvojen perusteella humusleimaisille vesille tyypillisesti ruskeaa ja runsashumuksista. Veden ph-arvot kohosivat kesän perustuotantokauden myötä alkuvuoden lievästi happamalta tasolta lievästi emäksisen puolelle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat pintavesille tavanomaisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet olivat vuotta 2017 matalampia, vaikka pohjanläheisessä vedessä havaittiinkin muutamilla tarkkailukerroilla hieman koholla olevia pitoisuuksia (Liite 8.2). Sekä Iso Vatjusjärvi että Pieni Vatjusjärvi kuuluivat vuonna 2018 ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Pienellä Vatjusjärvellä havaittiin kesäkuun lopussa (viikolla 26) hieman levää. Iso Vatjusjärvellä levää havaittiin hieman heinäkuussa viikolla 29 ja runsaasti levää syyskuun alussa viikolla 36 (Järvi- ja meriwiki 2019) Muut vesistöalueen järvet Selkäinjärvestä, Isosta ja Pienestä Rytkynjärvestä, Rantasenjärvestä, Saarelanjärvestä, Korkattijärvestä, Parkkimanjärvestä ja Pirnesjärvestä ei otettu näytteitä vuonna 2018 sillä kyseisillä järvillä ei ollut ympäristöhallinnon seurannan mukaista näytteenottoa.

21 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 2.5 Pyhäjoen vesistöalueen joet Tähjänjoki Tähjänjoen alapään näytteenottopisteellä vesi oli vuonna 2018 keskimäärin tummaa, erittäin sameaa ja ravinteikasta. Vedenlaadussa oli suuria ajallisia eroja: elo- ja syyskuussa ainepitoisuudet olivat alhaisempia paitsi sähkönjohtavuuden ja ph:n osalta, jotka olivat korkeampia kuin huhti-, touko- ja lokakuussa. Huhtitoukokuussa ravinnepitoisuudet olivat erittäin rehevällä tasolla. Ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuuksissa näkyy perustuotannon aiheuttama luonnollinen vaihtelu: perustuotantokauden ulkopuolella pitoisuudet olivat korkeampia kuin kesäaikana. Tähjänjoen vedestä määritettiin myös eräiden metallien pitoisuuksia. Kadmiumin pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin pitoisuuden 0,08 (EQS) (VnA 1308/2015) lokakuussa ja nikkelin pitoisuudet ylittivät kaikkina muina havaintokertoina paitsi elokuussa. Lyijyn havaitut pitoisuudet eivät ylittäneet EQS-arvoja, mutta nikkelipitoisuudet olivat koholla syys- ja lokakuussa Muut vesistöalueenjoet Hiito-ojassa, Komujoessa, Parkkimanjoessa ja Pirnesojassa ei ollut ympäristöhallinnon seurannan mukaista näytteenottoa vuonna Veden hygieeninen laatu Pyhäjoen vesistötarkkailussa veden hygieenistä laatua tarkkaillaan määrittämällä fekaalisten koliformisten bakteerien määrät alueellisen ja intensiivisen tarkkailun yhteydessä. Tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4. Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yleisiä uimarantoja koskeva asetuksen 354/2008 mukaan sisävesien uimaveden toimenpiderajana on fekaalisten koliformisten bakteereiden osalta 1000 pmy/100 ml ja enterokokkien osalta 400 pmy/100 ml. Pienillä uimarannoilla uimaveden laadun arviointi perustuu uimakauden aikaisiin yksittäisiin valvontatutkimuksiin, ei uimaveden laadun pitkäaikaiseen seurantaan kuten ns. EU-uimarannoilla. Toimenpiderajat ovat kuitenkin samat suuria yleisiä uimarantoja koskevassa asetuksessa 177/2008. Edellä mainittujen indikaattori-mikrobien lisäksi uimavedestä seurataan säännöllisesti syanobakteerien (sinilevät) esiintymistä. Pyhäjoen vesistöalueella fekaalisten koliformisten bakteereiden tiheys vaihteli sekä alueellisesti että ajallisesti. STM:n asetuksen mukaista toimenpiderajaa ei ylitetty millään havaintopaikalla heinä-elokuussa Intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilta Py161, Py82 ja Pi1 oli kaksi havaintoa kultakin kuulta, jolloin kuvaajaan laskettiin kuukauden keskiarvo. Korkeimmat yksittäiset havainnot olivat sekä heinä- että elokuussa Piipsanojassa (Pio2, 210 ja 150 pmy/100 ml) (kuva 2-24). 18

22 19 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva Fekaalisten koliformisten bakteerien määrät Pyhäjoessa sekä sen sivujoissa kesällä Sivujokien lyhenteet, ks. taulukko 2-2. Vesistötarkkailun havaintopaikat eivät kuvaa uimaveden laatua yleisillä uimarannoilla. Uimarantojen veden uimakelpoisuutta seurataan kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Kuntien uima-vesitarkkailun tulokset Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevilta uimarannoilta on koottu liitteeseen 9. Uimaveden toimenpiderajat eivät ylittyneet eikä sinilevähavaintoja tehty Haapaveden, Oululaisten, Siikalatvan ja Pyhännän yleisillä uimarannoilla kesällä 2018, mutta on huomioitavaa, että elokuulta havaintoja ei ollut saatavilla. Vaikka toimenpideraja ei ylittynyt, oli Kurjenrannan uimarannalla havaittu E.coli -pitoisuus selvästi koholla (liite 9.1). Myös Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapajärven ja Reisjärven kuntien yleisillä uimarannoilla E. coli- ja enterokokkibakteerien pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä toimenpide rajat ylittyneet. Myöskään sinilevästä ei tehty havaintoja kesän 2018 aikana (liite 9.2). 2.7 Lämpötila- ja jäätarkkailu Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön lämpöoloihin ja jäätilanteeseen tarkkaillaan kuukausittain marraskuulta huhtikuulle. Tarkkailu toteutetaan viidellä havaintopaikalla. Lämpötila- ja jäätarkkailun tulokset ja kartat on esitetty liitteessä 10. Voimalaitos ei ollut käynnissä tarkkailun ajankohtina.

23 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Tammikuussa 2018 havaittiin pieniä sulapaikkoja siltojen luona lukuun ottamatta ennen voimalaitosta sijaitsevaa Pyhäjoen sillan havaintopaikkaa. Veden lämpötilat olivat kaikilla havaintopaikoilla nollan tuntumassa. Helmikuussa sulapaikkojen koko oli pienentynyt ja Kylpyläsaaren sillan luona uoma oli kokonaan jäässä. Helmikuussa kaikkien havaintopaikkojen pintaveden lämpötila oli 0,0 C. Maaliskuussa (havainnot 4. ja 5.4.) Pyhäjoen havaintopaikka ennen Haapajärveä ja Kylpyläsaaren havaintopaikka olivat edelleen kokonaan jäässä. Haapakosken, Mieluskosken ja Mäyränperän sulapaikat siltojen luona olivat hieman suurentuneet helmikuun havainnoista. Havaintopaikkojen pintaveden lämpötila oli 0,1-0,2 C. Huhtikuussa (26.4.) jäät olivat lähteneet viikkoa ennen havaintoajankohtaa. Tämän vuoksi huhtikuulta ei ole liitteessä karttaa. Lämpötilahavainnot vaihtelivat 0,6 ja 1,2 C välillä. Marraskuussa havaintopaikoilla ei havaittu jäätä ollenkaan eikä marraskuulta ole tämän vuoksi liitteessä 10 karttoja. Vesi oli kaikilla havaintopaikoilla 3,7-4,0 C. Joulukuussa Pyhäjoen havaintopaikka ennen Haapajärveä ja Mäyränperällä olivat kokonaan jäässä. Kylpyläsaaren sillan luona ja Haapakosken sillan luona havaittiin selvät sula-alueet. Mieluskoskella sula-alue oli selvästi pienempi. Lämpötilat pintavedessä olivat 0,5-1,0 C välillä AINEVIRTAAMAT Pyhäjärvestä lähtevän sekä Haapakosken ja Tolpankosken ainevirtaamat laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli vedenlaatutietoja oli useampia samalta kuukaudelta, laskettiin kyseisen kuukauden keskimääräinen veden laatu. Jos joltakin kuukaudelta ei ollut vedenlaatutietoja, käytettiin veden laatuna edellisen ja seuraavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Koko vuoden keskimääräiset ainemäärät laskettiin kuukausittaisten ainemäärien keskiarvona. Kuukausittaiset ainevirtaamat on esitetty liitteessä 12. Veden laadun tarkkailupisteet ja virtaaman mittauspisteet ovat keskiosalla (Py82 Haapakoski) ja alaosalla (Py2 Tolpankoski) hieman eri paikoissa. Tolpankosken kiintoaineen ainevirtaaman osalta on huomioitava, että laskelmassa on käytetty sekä 1,2 µm että 0,4 µm suodattimilla määritettyjä kiintoainetuloksia. Karkeammalla huokoisuudella (1,2 µm) suodattimella tehtyjä määrityksiä oli 2 kpl ja tulokset vaihtelivat 1,2-3 mg/l välillä ja 0,4 µm suodattimella tehtyjä määrityksiä oli 11 kpl ja tulokset vaihtelivat 2,5-25 mg/l välillä. Pyhäjoen ainevirtaamat laskivat Haapakoskella ja Pyhäjärvellä kiintoaineen, typen ja fosforin osalta edellisvuodesta. Sen sijaan Tolpankoskella kiintoaineen ainevirtaama kasvoi edellisvuodesta ja muut ainevirtaamat laskivat. Virtaamat olivat keskimäärin alhaisempia kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen, mikä vaikuttaa suoraan ainevirtaamien suuruuteen. Viimeisen kahdeksan vuoden virtaamatiedoista selviää että virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella ovat pääasiassa samaa suuruusluokkaa vuodesta toiseen. Vuosien välillä esiintyy luonnollisesti vaihtelua, mutta virtaamat ovat selvästi pienimpiä Pyhäjärvellä ja korkeimpia Tolpankoskella (taulukko 3-1, kuva 3-1). Taulukko 3-1. Vuoden keskivirtaamat ja Pyhäjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuosina Virtaama m3/s Kiintoaine kg/d Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Kok.N kg/d Kok.P kg/d Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski

24 21 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu Kuva 3-1. Pyhäjoen keskimääräiset vesi-, kiintoaine- ja ravinnevirtaamat vuosina Vuonna 2018 kokonaistypen ja kokonaisfosforin virtaamissa näkyy kevättulvan varsin normaali ajoittuminen huhti-toukokuulle. Alkuvuoden virtaamat tammi-maaliskuussa olivat suhteellisen tasaisia. Kesä oli alivirtaaman aikaa, jolloin ainevirtaamatkin olivat tavanomaiseen tapaan alhaisia. Kesä 2018 oli kuitenkin erittäin kuiva ja lämmin ja virtaamat olivat siten pieniä, minkä vuoksi kesä-elokuun ainevirtaamat olivat normaalia tasoa alhaisempia Virtaamien noustessa lokakuussa myös ainevirtaamat nousivat. Syysjoulukuun välisenä aikana ainevirtaamat olivat tasaisia (kuva 3-2).

25 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 22 Kuva 3-2. Pyhäjoen kuukausittaiset ravinnevirtaamat vuonna Valtaosa Pyhäjoen ainevirtaamasta on peräisin Pyhäjoen alaosalta Tolpankoskelta (59-74 %). Pyhäjärvestä lähtevän veden osuus ainevirtaamista oli noin 4-7 % ja Haapakosken osuus % (kuva 3-3).

26 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 23 Kuva 3-3. Keskimääräisten ainevirtaamien jakautuminen Pyhäjoessa vuonna ERILLISTARKKAILUT 4.1 Turvetuotantoalueet Pyhäjoen tarkkailuohjelman mukaisesti osa yhteistarkkailuun kuuluvista tuotantoalueista oli päästötarkkailua vuonna Vuonna 2018 tarkkailtiin yhteensä 15:a vesistöalueen tuotantoaluetta. Tuotantoalueet olivat: Puntarisuo, Verkaneva, Katajaneva, Kuljunneva, Iso-Lamminneva, Märsynneva, Lehtoneva, Kivineva, Kuuhkamonneva, Piipsanneva, Porkanneva, Puutionneva, Äijönneva, Haaponeva ja Siloneva. Tarkkailutulokset on käsitelty kappaleessa 2.3. Yhteistarkkailun yhteydessä toteutettiin lisäksi Kanteleen Voima Oy:n Katajanevan turvetuotanto-alueen vesistötarkkailua. Katajanevan vesistötarkkailuun sisältyy sisältyy kaksi pistettä: Pyhäjoki Käräjäsaaren alapuoli (Pyh) ja Käräjäoja 3. Vesistönäytteet otettiin huhtikuussa, elokuussa ja lokakuussa. Huhtikuussa Pyhäjoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan erinomaista, happitilanne tyydyttävä ja ph-arvo lievästi hapan. Sähkönjohtavuus ei poikennut pintavesien yleisestä tasosta. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen. Elokuussa Käräjäojan vesi oli selvästi laadultaan huonompaa kuin Pyhäjoen vesi, mutta kuivan ja vähäsateisen kesän seurauksena Käräjäojassa oli hyvin vähän vettä, mikä selittää korkeita ainepitoisuuksia. Käräjäojan vesi oli hyvin tummaa ja humuspitoista. Kiintoainepitoisuuksissa ei sen sijaan ollut merkittävää eroa. Käräjäojan veden ravinnepitoisuudet olivat reheville/erittäin reheville vesille tyypillisellä tasolla kun taas Pyhäjoen veden ravinnepitoisuudet olivat karulle/lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Myös lokakuussa Käräjäojan vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Pyhäjoen vesi ollen ravinteikkaampaa, tummempaa ja humuspitoisempaa. Käräjäojan vesi oli hygieeniseltä laadultaan tyydyttävää ja Pyhäjoen vesi hyvää. Molempien näytepisteiden ravinnepitoisuudet viittasivat rehevyyteen (liite 11).

27 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu 4.2 Yhteenveto lakkautettujen kaatopaikkojen tarkkailuista Kaatopaikkojen kuormitus- ja vesistötarkkailut on toteutettu erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuista on laadittu erilliset vuosiraportit, joista esitetään tässä lyhyt yhteenveto. Tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ovat Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden ja Oulaisten kaatopaikat. Toiminnassa olevia kaatopaikkoja Pyhäjoen vesistöalueella ei enää ole. Kaatopaikoilla toteutettava tarkkailu on jälkivaiheen tarkkailua. Haapaveden ja Oululaisten kaatopaikkojen tarkkailusta on vastannut Eurofins Oy (ent. Ahma Ympäristö Oy) ja Pyhäjärven sekä Kärsämäen kaatopaikkojen tarkkailusta Pöyry Finland Oy. Kaatopaikoilta valuvien vesien määrä on lähes kokonaisuudessaan riippuvainen alueen sadannasta ja jätteiden mukana tulevan veden määrä on merkityksettömän pieni. Kaatopaikoilta tulee siten kuormitusta alueelle sataneen veden huuhdellessa erilaisia aineksia jätetäytöstä mukaansa. Näin ollen erityisen sateiset kaudet ja lumen sulamisajat ovat kaatopaikoille ongelmallisia, sillä runsaan valunnan mukana huuhtoutuu yleensä myös paljon kuormitusta. Toisaalta keskikesän alimman valuman aikana pieni määrää väkevää jätevettä voi vaikuttaa suuresti virtaamaltaan lähes tyrehtyneeseen vesistöön. Kärsämäen kaatopaikalla vertailupisteenä toimivalla näytepaikalla Käryp vesi oli lokakuussa 2018 hapanta, hyvin ruskeaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Happitilanne oli välttävä, mikä on ojavesille melko tyypillistä veden vähäisen määrän ja virtauksen puutteen takia. Ylimääräistä sameutta ei havaittu, ja kiintoainepitoisuus oli pieni. Sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus olivat alueen luonnonvesille tyypilliseen tapaan hyvin pieniä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa (Kärap) vesi oli hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Happitilanne oli välttävä. Ylimääräistä sameutta ei havaittu, ja kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni. Sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus olivat luonnonvesille tyypillistä alhaista tasoa. Kokonaisravinteiden määrä viittasi rehevyyteen. Fosfaattifosforia esiintyi jonkin verran, mutta epäorgaanista typpeä vain hyvin vähän. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa ei ollut havaittavissa merkkejä kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Syyskuussa 2018 kaatopaikan mittapadon sekä läheisten ojien vedenlaatu oli hyvin samankaltainen kuin edeltävinä vuosina. Kaatopaikkavesillä ei ole havaittu olevan vaikutusta alapuolisen ojan vedenlaatuun viime vuosien aikana. (Pöyry Finland Oy 2019a). Vuonna 2018 Oulaisten kaatopaikan vaikutukset oli nähtävissä kaatopaikkavedessä, jossa kaatopaikkavedelle tyypilliseen tapaan sähkönjohtavuus sekä kloridi-, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeat. Analyysitulosten perusteella kaatopaikkavesillä on vaikutuksia ympäristön pintavesiin. Vaikutukset on havaittavissa kaatopaikan alapuolisella pintavesien tarkkailupisteellä (P3). Pisteellä P3 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat koholla pintavesien tavanomaiseen tasoon nähden. Myös happitilanne kaatopaikan alapuolisten pintavesien tarkkailupisteellä oli huono, joka saattaa johtua kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Vuonna 2018 suljetun kaatopaikan ympäristön pintavesien yläpuoliselta tarkkailupisteeltä (P1) ei saatu kuivuudesta johtuen näytteitä (Eurofins Ahma Oy 2019b). Haapaveden kaatopaikan kaatopaikkavesien vesien ainepitoisuudet olivat alhaisia. Kuitenkin suljetun kaatopaikan kaatopaikkavesien kokonaistyppipitoisuus oli koholla. Kokonaistyppipitoisuuden osalta kaatopaikkavesi vastaa ylirehevää vesistöä. Kaatopaikan pohjavesissä kloridin pitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat alhaista tasoa, mutta esimerkiksi ammoniumtypen pitoisuus oli korkea toisella alapuolisella putkella. Suljetulla kaatopaikalla oli vuonna 2018 analyysitulosten perusteella vaikutuksia ympäristön pohjavesiin: pitoisuudet olivat pääasiassa korkeampia virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolisilla tarkkailuputkilla. Vuonna 2018 suljetulla kaatopaikalla oli tarkkailutulosten perusteella pieniä vaikutuksia ympäristön pintavesiin. Tämä voidaan havaita kaatopaikan alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Kokonaisravinnepitoisuudet ovat alapuolisella tarkkailupisteellä hieman koholla (Eurofins Ahma Oy 2019a). Pyhäjärven kaatopaikalla kaatopaikkavesiä hyvin indikoivat sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat kaatopaikan selkeytysaltaassa ja mittapadolla lokakuussa koholla. Kaatopaikan vaikutukset olivat korkeintaan lieviä kaatopaikan ylä- (Pyhyp) ja alapuolisissa (Pyhap) ympärysojissa. Havaintopaikkojen veden laatu oli hyvin samankaltainen molemmilla havaintopaikoilla ja kerroilla. Kaatopaikan vaikutus heijastui selvästi kaatopaikan länsipuolella (PyhjPP4) olevan pohjavesiputken vedenlaatuun. Sähkönjohtavuusarvot sekä SO4- ja kloridipitoisuudet olivat edellisvuoden tavoin koholla molemmilla havaintokerroilla (Pöyry Finland Oy 2019b). 24

28 Pyhäjoen yhteistarkkailu 2018 OSA II: Vesistötarkkailu VIITTEET Eurofins Ahma Oy, 2019a. Vestia Oy. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Moniste 20 s. Eurofins Ahma Oy, 2019b. Oulaisten kaupunki. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta Moniste 19 s. Järvi- ja meriwiki Pohjois-Pohjanmaan viikottainen levätilanne sisävesillä kesällä Aineiston ottopäivä Pietiläinen, O-P (toim.) Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila. Suomen ympäristökeskus, julkaisusarja 46. Helsinki. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy 2019a. Kärsämäen kunta. Kaatopaikan jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2019b. Pyhäjärven Kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna Moniste. Pöyry Finland Oy 2019c. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Tarkkailutulokset vuonna Suomen Ympäristökeskus Vesla-vedenlaaturekisteri. Aineiston ottopäivät ja Valtioneuvoston asetus 1308/2015. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

29

30 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu 2018 LIITE 2 Vedenlaadun havaintopaikat Koordinaatit Havaintopaikka Tunnus ETRS-TM35 FIN Vesistöalue Kunta Intensiivinen tarkkailu Pyhäjoki Py Pyhäjärvi Pyhäjoki Py Haapavesi Piipsanjoki alapää Pi Oulainen Pyhäjoki Hourunk Py Pyhäjoki Alueellinen tarkkailu Pyhäjokisuu viem ap Py Pyhäjoki Pyhäjoki Haapakoski Py Haapavesi Vihanninjoki 8042-tien s Vi Vihanti Mäyränoja alapää silta Mä Oulainen Piipsanoja Pio Haapavesi Kärsämäenjoki 4-tien s Kä Kärsämäki Katajanevan Vesistötarkkailu Käräjäoja Haapavesi Pyhäjoki, Käräjäsaaren alapuoli Haapavesi

31 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 3 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Intensiivinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7020 Pyhäjoki Py Pyhäjoki Py Piipsanjoki Pi Piipsanjoki alapää 7023 Pyhäjoki Py Pyhäjoki Hourunkoski Piipsanoja Pio Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn *Sinkki, Zn Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / :2009 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / ILM 7887:2012(C) / SFS-EN SFS-EN 872:2005 / 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / :2016 / OUL :2016 / OUL :2016 / OUL :2016 / OUL Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 5 mg Pt/l 5 mg Pt/l Py161 0,20 4 6,64 8, <1, ,0 0,40 0, Py161 0,90 6 6, ,6 40 <1, ,9 2,5 2, ,2 4,9 1,80 0, Py161 1, ,63 9, , ,7 2,00 1, Py161 1, ,52 8, , ,00 2,1 0,50 mg/l Py161 1, , , , ,3 2,00 11, Py161 1,00 2 5, , , ,1 2,00 15, Py161 0,80 6 6, , ,4 520 <5, ,7 3, ,7 1,60 16, Py161 1,00 4 6, , ,6 650 <5, ,4 1,50 24, Py161 0, , , ,4 490 <5,0 <5,0 30 5,7 2, ,3 1,50 17, Py161 1, , ,3 9, <5, ,0 2,00 15, Py161 1,00 <2 6, ,6 8,7 26 2,8 420 <5, ,1 2,00 11, Py161 1,00 <2 6, ,2 23 3, ,8 16 <2,0 2, Py161 1, , Py161 1,00 <2 6, ,6 28 1, ,8 <2,0 2,00 1, Py82 0, ,61 8, , ,00 0, Py82 1,00 1 6,72 9, , ,80 0, Py82 1, ,53 9, , ,00 0, Py82 1,00 8 6,10 4, ,20 0, Py82 1,00 4 6,49 6,2 83 8, , ,80 15, Py82 1, , , , ,8 2,20 16, Py82 1, , , , , ,00 16, Py82 1,00 2 6, , ,2 610 <5, ,6 1,80 24, Py82 1, , , ,2 480 <5,0 7,3 29 8,9 3,50 17, Py82 1,50 <2 6, , ,0 490 <5, ,7 3,00 15, Py82 1,00 <2 7, ,5 9,7 44 3,0 460 <5, ,5 2,00 12, Py82 1,00 8 6, , ,60 6, Py82 1,00 4 6, , ,50 1, Pi1 0,10 2 6,67 8,0 67 9, , ,20 0, Pi1 0,90 <2 6, , , ,80 0, Pi1 1, , , ,00 1, Pi1 1,00 <2 5,96 4, ,50 0, Pi1 0,90 <2 6,58 4,8 88 8, , ,80 17, Pi1 0,90 6 6,79 5,0 79 7, , ,80 16, Pi1 0, ,95 5,8 78 7, , ,20 17, Pi1 1, ,88 7,0 63 5, , ,80 23, Pi1 0, ,05 7,4 69 6, , ,80 16, Pi1 1, ,13 7,5 86 8, , ,50 15, Pi1 0,50 6 7,23 8,2 87 9, , ,00 11, Pi1 1, , ,70 6, Pi1 1,00 6 6, , ,80 2, Py2 0,50 6 7, , ,0 520 <5,0 7,0 30 7,2 1,00 14, Py2 0, , , ,2 480 <5,0 5,6 13 2,7 1,00 18, Pio2 0,10 9 6, , , ,20 0, Pio2 0, , , ,50 14, Pio2 0, , , , ,20 12,3 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 2,5 0,2 0,2 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Hapen paikkonäyte otettuun näytteeseen.

32 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 4 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, alueellinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7024 Kärsämäenjoki Kä tien silta 7025 Piipsanoja Pio Mäyränoja Mä alapää, silta 7027 Vihanninjoki Vi tien silta 7028 Pyhäjoki Py Haapakoski 7029 Pyhäjokisuu Py Viem. alap. Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,50 mg/l Kä0 0,70 >100 6, , , ,40 0, Kä0 0, ,45 3,6 81 8, ,60 13, Kä0 0, ,18 9,7 71 7, ,00 15, Kä0 0,40 6 7, , , ,80 14, Pio2 0,10 9 6, , , ,20 0, Pio2 0, , , ,50 14, Pio2 0, , , , ,20 12, Mä0 0, , , ,30 0, Mä0 0, , , , ,20 15, Mä0 0, , , ,0 560 <5,0 6, ,10 14, Vi2 0,10 <2 6, , , ,20 0, Vi2 0, , , ,80 14, Vi2 0, , , <5,0 <5, ,20 14, Py79 0,80 2 6, , ,60 0, Py79 1,00 8 6, , , ,9 2,00 17, Py79 1,00 4 6, , , ,5 2,00 17, Py1 0, , , ,40 0, Py1 0, , , ,6 580 <5, ,0 0,90 17, Py1 0, , , ,6 620 <5, ,9 1,60 18,3 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Näytteen lämpökestoisten bakteereiden määrä on noin 500 pmy/100ml.

33 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 5.1 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Pyhäjärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7131 Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1a, Pyhj1b, Pyhj1kok Junttisyvä Pyhj1kok Kirkkoselkä Pyhj3, Pyhj3a, Pyhj3b, Pyhj3kok Kirkkoselkä Pyhj3kok Pyhäselkä Pyhj4, Pyhj4a, Pyhj4b, Pyhj4kok Pyhäselkä Pyhj4kok Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Mangaani, Mn *Sinkki, Zn Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / :2009 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / :2016 / OUL :2016 / OUL :2016 / OUL :2016 / OUL Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <2: ± 30% >2: ± 18% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <0,2: ± 30% 0,2-2: ± 15% >2: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% <1: ± 20% 1-5: ± 10% >5: ± 8% <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 5 mg Pt/l 1, Pyhj1 1,00 6,74 5, , ,9 2,8 1,2 0, Pyhj1 1,00 6, , , ,0 1,2 23, Pyhj1 1,00 6, ,9 93 9,9 31 2, ,6 4,4 1,2 15, Pyhj1 1,00 6, ,5 23 2, ,6 9,7 1,8 4, Pyhj1a 5,00 5, <1,0 <0, , ,5 3, Pyhj1a 5,00 6, , , ,9 22, Pyhj1a 5,00 6, ,0 97 9,4 29 2, ,8 4,2 15, Pyhj1a 5,00 6, ,7 24 2, ,1 9,6 4, Pyhj1b 7,20 6, <1,0 <0, , ,2 3, Pyhj1b 6,70 6,35 29 <1,0 <0, , ,8 16, Pyhj1b 7,00 6, ,0 98 9,5 30 2, ,2 4,4 15, Pyhj1b 7,00 6, ,6 24 2, ,8 10,8 4, Pyhj1kok 0.0 2,00 6, , Pyhj1kok 0.0 2,00 6, <5,0 <5,0 28 6, Pyhj1kok 0.0 2, Pyhj1kok 0.0 2,00 6, <5, , Pyhj1kok 0.0 2,00 6, <5,0 5,2 19 <2, Pyhj3 1,00 6,92 4, ,5 9,1 34 1,8 90,9 8,6 1,7 1,9 0, Pyhj3 1,00 7,18 4,0 96 8,2 3,9 9,5 34 3, ,1 1,4 1,6 23, Pyhj3 1,00 7,13 4,0 92 9,0 3,7 9,0 32 2, ,0 1,4 2,0 16, Pyhj3 1,00 7,07 4, ,7 8,7 28 2, ,6 1,4 2,3 5, Pyhj3a 5,00 6,44 4,7 62 8,6 4, , ,5 6,7 1, Pyhj3a 5,00 7,16 4,0 96 8,2 3,8 9,6 35 2, ,5 1,5 23, Pyhj3a 5,00 7,14 4,0 92 9,1 3,7 9,0 30 2, ,7 1,4 16, Pyhj3a 5,00 7,10 4, ,6 8,7 29 2, ,1 1,4 5, Pyhj3b 6,20 6,46 7,0 33 4,5 5, , ,6 3, Pyhj3b 6,10 6,77 4,2 60 5,5 3, , ,8 19, Pyhj3b 8,00 7,14 4,0 92 9,1 3,2 8,9 31 2, ,1 1,4 16, Pyhj3b 6,50 7,04 4, ,6 8,7 28 2, ,1 1,4 5, Pyhj3kok 0.0 2,00 6, ,1 3, Pyhj3kok 0.0 2,00 7, <5,0 7,5 12 <2, Pyhj3kok 0.0 2,00 5, Pyhj3kok 0.0 2,00 7,15 6,0 410 <5, , Pyhj3kok 0.0 2,00 7, <5,0 <5,0 11 <2, Pyhj4 1,00 6,92 3, ,0 8,9 30 1,6 69,9 3,4 0,55 2,0 0, Pyhj4 1,00 7,04 3,7 94 8,3 3,2 8,8 32 1,5 91,4 14,6 0,54 2,8 21, Pyhj4 1,00 7,08 3,8 90 8,8 3,4 8,5 28 1,4 86,6 29,8 0,57 2,6 16, Pyhj4 1,00 7,12 3, ,4 8,7 27 1,6 76,9 26,8 0,50 2,4 8, Pyhj4a 5,00 6,84 3, ,8 9,2 30 1,7 82,7 4,7 0,80 0, Pyhj4a 5,00 6,93 3,7 90 8,2 3,2 9,0 32 1,5 93,7 15,1 0,62 19, Pyhj4a 5,00 7,08 3,8 89 8,6 3,4 8,6 29 1,4 84,3 28,3 0,52 16, Pyhj4a 5,00 7,14 3, ,4 8,7 27 1,8 77,3 26,5 0,52 8, Pyhj4b 26,00 6,77 6,9 8,1 1,1 3,0 8,9 37 1, ,2 3, Pyhj4b 25,80 6,62 3,9 58 5,9 2,9 9,1 38 1, ,7 14, Pyhj4b 26,00 6,65 3,9 49 4,8 3,3 8,4 33 1, ,86 15, Pyhj4b 26,00 7,14 3, ,3 8,7 27 1,7 80,4 25,8 0,77 8, Pyhj4kok 0.0 2,00 6, ,2 <2, Pyhj4kok 0.0 2,00 7, <5,0 8,4 10 <2, Pyhj4kok 0.0 2,00 3, Pyhj4kok 0.0 2,00 7,19 4, , , Pyhj4kok 0.0 2,00 7, <5,0 <5,0 8,8 <2,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 2,5 0,2 0,2 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

34 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 5.2 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäsalmi Mine Oy PL PYHÄSALMI Pyhäsalmi Mine, Junttisyvä, tiosulfaattinäytteet 2018 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7131 Junttisyvä Pyhj1, Pyhj1a, Pyhj1b Analyysit *Tiosulfaatti Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä / ARAM Mittausepävarmuus ± 20% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 5,0 mg/l Pyhj1 1, , Pyhj1 1,00 <5,0 15, Pyhj1 1,00 <5,0 4, Pyhj1a 5,00 <7,0 3, Pyhj1a 5,00 6,9 22, Pyhj1a 5,00 <5,0 15, Pyhj1a 5,00 <5,0 4, Pyhj1b 7,20 <7,0 3, Pyhj1b 6,70 7,9 16, Pyhj1b 7,00 <5,0 15, Pyhj1b 7,00 <5,0 4,1 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Tiosulfaatin määritysrajaa jouduttu nostamaan matriisista johtuvan häiriön takia. R : Tiosulfaatin määritysrajaa jouduttu nostamaan matriisista johtuvan häiriön takia. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ARAM = Alihankinta, Eurofins Environment Testing Finland Oy = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

35 PYHÄSALMI MINE OY Laboratorio VESINÄYTTEET TIKKALANSALMESTA JA LUUSUASTA Tikkalansalmi Luusua ph ms/m ph ms/m

36 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 7 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Pyhäjoen yhteistarkkailu Pyhäjoen yhteistarkkailu, Haapajärven tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7030 Haapajärvi Haj1, Haj1a, Haj1b p8 syvänne Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus *Väri *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / :2009 / SFS 3036:1981 / :2016:en / 7887:2012(C) / 7887:2012(C) / ILM SFS-EN 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <2: ± 15% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <2: ± 30% >2: ± 18% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,20 mg/l 0,50 mg/l 0,15 FTU 5 mg Pt/l Haj1 1,00 <2 6,58 9, ,9 78 1, ,00 0,7 0, Haj1 1,00 2 6, , ,6 92 2,4 6, ,6 10,00 9,5 17, Haj1 1,00 <2 6, , ,5 67 3, <5,0 7,2 25 9,3 11,00 1,2 18, Haj1 1,00 <2 6, ,5 75 4, ,00 1,0 6, Haj1a 5,00 <2 6,53 8,8 68 9, , , , Haj1a 5,00 2 6, , ,0 93 2, ,5 15, Haj1a 5,50 2 7, , ,6 65 4,4 480 <5,0 6,1 23 9,1 18, Haj1a 5,50 4 6, ,6 75 4, , Haj1b 9,00 <2 6, , , , Haj1b 9,00 <2 6, , , , , Haj1b 10,00 2 6, ,0 <0, , Haj1b 30,00 <2 6, ,2 75 4, ,7 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 1,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Seinäjoki): Sari Rinta-Piirto, , SariRinta-Piirto@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: ILM = Eurofins Ahma Oy, Oivaltajantie 10, Seinäjoki, p OUL = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

37 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN SEURANTANÄYTTEIDEN TULOKSET 2017 PYHÄJOEN ALAOSA, HOURUNKOSKI LIITE 8 Lämpö tila Alkalini teetti O 2 O 2 ph sähkönjoh tavuus Kiintoai ne Kiintoaine 0,4 µm* Sameus COD Mn Väri Kok.P Kok.P liuk. PO 4 -P PO 4 -P liuk. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kolif.bakt Kloridi TIC TOC Paikka Aika C mmol/l kyll.% mg/l ms/m mg/l mg/l FNU mg/l mg/l Pt kpl/100m mg/l mg/l mg/l Pyhäjoki Hourunk ,1 0, ,4 6,8 8,5 6 5, , ,8 3,8 41 Pyhäjoki Hourunk ,1 0, ,1 6,8 10 4,7 4, ,6 6, , Pyhäjoki Hourunk ,1 0, ,2 6, , ,7 5, ,4 4,8 11 Pyhäjoki Hourunk ,1 0, ,7 11 5, ,1 3, ,6 4,1 12 Pyhäjoki Hourunk ,2 0, ,5 6, ,6 5, ,8 5,4 13 Pyhäjoki Hourunk ,3 0, ,8 6,3 5, ,5 2,1 24 Pyhäjoki Hourunk ,6 0, ,5 6,1 3, ,6 7, ,1 1,4 22 Pyhäjoki Hourunk ,7 0, ,5 6,3 3, ,6 3, ,5 1,4 22 Pyhäjoki Hourunk ,8 0, ,4 6,7 4, ,4 3, ,3 1,8 20 Pyhäjoki Hourunk ,3 90 9,2 7, , Pyhäjoki Hourunk ,4 0, ,0 19 2,5 2, ,6 3, ,7 3,3 13 Pyhäjoki Hourunk ,6 92 8,6 7, , , Pyhäjoki Hourunk ,3 0, , , ,7 2,5 18 Pyhäjoki Hourunk ,3 0, , , , *Suodatus polykarb. 0,4 µm Paikka Aika Al As Cd Hg K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn U V SO 4 SiO 2 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Pyhäjoki Hourunk ,62 0,011 0,0016 1,6 7,5 0,16 1,1 2,2 0,16 2,8 18 4,9 7, ,05 6 0, Pyhäjoki Hourunk ,64 0,01 0,0015 1,6 10 0,13 0,61 1,6 0,12 2,7 18 4,7 0, ,05 4,9 0,074 0, ,7 Pyhäjoki Hourunk ,63 0,009 0, ,13 0,59 1,7 0,1 2,9 25 5,3 1, ,05 4,4 0,07 0, ,8 Pyhäjoki Hourunk ,71 0,011 0, ,9 0,19 0,54 1,6 0,11 2,9 38 5,4 0, ,05 4,2 0,07 0, ,2 Pyhäjoki Hourunk ,78 0,023 0,002 2,6 9,8 0,75 0,94 2,1 0,23 3, , ,05 7,3 0,099 1,4 17 4,7 Pyhäjoki Hourunk ,76 0,031 0, ,3 1,3 1,9 2,4 0,43 1, ,9 1, ,05 9,2 0,15 2,9 4,6 1,4 Pyhäjoki Hourunk ,56 0,028 0,0058 1,2 3 0,93 1,5 2,1 0,3 1,5 94 1,6 1, ,05 7,7 0,14 2,5 3,4 1,1 Pyhäjoki Hourunk ,57 0,026 0,0043 1,2 3,3 0,9 1,6 2,3 0,31 1, , ,05 6,8 0,14 2,6 4,3 1,2 Pyhäjoki Hourunk ,76 0,021 0,0025 1,3 3,8 0,62 1,3 2 0,27 1,8 75 2,9 1, ,05 5,8 0,12 2,1 6,4 2,2 Pyhäjoki Hourunk ,75 0,008 0,0009 3,1 19 0,27 0,43 1,2 0,11 3,8 69 7,1 0, ,05 2,5 0,049 0, ,7 Pyhäjoki Hourunk ,87 0,04 0,0023 2,8 14 1,6 2,2 2,8 0,39 3, ,1 3, , ,15 2,2 40 8,9 Pyhäjoki Hourunk ,67 0,035 0,0025 2,1 13 1,5 1,5 2,4 0,43 3,6 98 5,7 4, , ,16 1,

38 PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN JÄRVIEN JA JOKIEN VEDENLAATU VUONNA 2018 TULOKSET YMPÄRISTÖHALLINNON TIETOKANNASTA Liite 8.2 Temp ph Alkal sähk. O 2 O 2 KA 0,4 µm Sameus COD Mn Väri Kok.P liuk. PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Chl-a Paikka Aika Syvyys C mmol/l ms/m mg/l kyll.% mg/l FNU mg/l mg/l Pt Iso Vatjusjärvi ,6 0,26 4,9 8,8 62 4,6 2, Iso Vatjusjärvi ,8 7,1 0, ,5 6, , Iso Vatjusjärvi ,6 7,2 0,27 4,4 7,4 89 6,4 5, , Iso Vatjusjärvi ,4 7,3 0,29 4, ,3 9, , Iso Vatjusjärvi ,4 7 0,25 4, , , Iso Vatjusjärvi ,6 6,6 0,34 5,5 1, , , Iso Vatjusjärvi ,6 7,1 0,24 4,1 8, , , Iso Vatjusjärvi ,7 6,7 0,37 5,3 0, , , Iso Vatjusjärvi ,2 7,2 0,29 4,5 7,9 82 6, , Iso Vatjusjärvi ,5 7 0,25 4, , Komujärvi ,7 6,2 0,22 4,7 5, , , Komujärvi ,7 0,16 3,3 8, Komujärvi ,8 6,8 0,2 3,7 8, , Komujärvi ,1 7,1 0,18 3,3 9, , Komujärvi ,7 0,2 3,9 8, Tähjänjoki alapää ,5 0,5 6,6 0, Tähjänjoki alapää ,5 4,6 6,2 0, , Tähjänjoki alapää ,5 21,4 7,7 1, , , Tähjänjoki alapää ,5 7 7,6 1, , , Tähjänjoki alapää ,5 2,6 4,6 0, , Fe Al Cd Cu Zn As Co Cr Pb Ni Paikka Aika Syvyys Tähjänjoki alapää , ,057 4,7 23 0,47 3,5 2,3 0,39 7,2 Tähjänjoki alapää , ,083 4,2 27 0,44 4,3 2,2 0,35 8,5 Tähjänjoki alapää , ,014 2,3 6,3 0,49 0,7 0,81 0,35 5,2 Tähjänjoki alapää , ,066 1,7 29 0,25 2,7 0,62 0, Tähjänjoki alapää , ,28 7,6 97 0,36 15,0 3,2 0,25 24

39 LIITE 9.1 Uimavesinäytetulokset 2018 Haapavesi, Oulainen, Siikalatva, Pyhäntä BAKTEERIT Sinilevät: 0=ei levää, 1=vähän levää, 2=runsaasti levää, 3=erittäin runsaasti levää KUNTA UIMARANTA VESISTÖ PARAMETRIT PVM KLO ILMA o C VESI o C ENTEROKOKIT E.COLI ph SINILEVÄT MAKROLEVÄT/ KASVIPLANKTON PARTIKKELIT MUUTA * Sijainti kartalla yksikkö mpn/100 ml mpn/100 ml 0, 1, 2 tai 3 - tai + toimenpideraja tai 3 Ha EU Kylpyläsaari * Haapajärvi : Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi :10 17,0 18, ,8 0 Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi :15 19,0 20, ,0 0 Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha EU Kylpyläsaari Haapajärvi Ha Huikarinniemi * Haapajärvi :45 15,0 16, Ha Huikarinniemi Haapajärvi :25 19,0 21, Ha Huikarinniemi Haapajärvi Ha Kokkoranta * Haapajärvi :30 15,0 17, Ha Kokkoranta Haapajärvi :05 19,0 21, Ha Kokkoranta Haapajärvi Ha Hammasniemi * Iso Vatjusjärvi :20 14,0 16, Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi :35 19,0 18,9 3 <1 0 Ha Hammasniemi Iso Vatjusjärvi Ha Pieni Vatjusjärvi * :35 14,0 17, Ha Pieni Vatjusjärvi :50 19,0 21,2 <1 2 0 Ha Pieni Vatjusjärvi Ha Katosniemi * Pirnesjärvi :35 17,0 18, Ou Kurjenranta * Piipsjärvi :10 12,0 14, Ou Kurjenranta Piipsjärvi :25 21,0 22, Ou Kurjenranta Piipsjärvi Ou Ahonperän leirikeskus * Lampi :45 21,0 20, Ou Ravustajan puisto * Pyhäjoki :05 22,0 21, Ou Koskikeidas * Pyhäjoki :25 22,0 21, Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka * Maauimala :50 22,0 20, Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka Maauimala :00 14,0 18, Si (Pu) Haapavuoren uimapaikka Maauimala Si (Ra) Keinonkangas * Maauimala :10 22,0 18,9 1 3 Si (Ra) Keinonkangas Maauimala :30 14,0 18,1 <1 <1 0 Si (Ra) Keinonkangas Maauimala Si (Ra) Pikkulan uimar. * Pikkula :00 20,0 19, Si (Ra) Pikkulan uimar. Pikkula :05 14,0 18, Si (Ra) Pikkulan uimar. Pikkula Si (Ra) Ristironkkeli * Järvitalonjärvi :45 20,0 19,9 1 <1 0 Si (Ke) Kangasjärven uimar. * Kangasjärvi :05 20,0 19, Si (Ke) Kangasjärven uimar. Kangasjärvi :50 15,0 18, Si (Ke) Kangasjärven uimar. Kangasjärvi Si (Pi) Paskokangas * Maauimala :25 20,0 19, Si (Pi) Paskokangas Maauimala :25 16,0 18,1 <1 7 0 Si (Pi) Paskokangas Maauimala Py Autioranta * Pyhännänjärvi :50 14,0 14, Py Autioranta Pyhännänjärvi :20 17,0 18, Py Autioranta Pyhännänjärvi Py Sainijärven uimar. * Sainijärvi :45 17,0 18, Py Ison Ahvenjärven uimar. * Iso Ahvenjärvi :20 18,0 17,8 4 <1 0 Py Kamula * Iso Lamujärvi :20 15,0 13, Py Kamula Iso Lamujärvi :05 19,0 17, Py Kamula Iso Lamujärvi Py Pitkähieta * Iso Lamujärvi :05 15,0 15, Py Pitkähieta Iso Lamujärvi :30 18,0 16, Py Pitkähieta Iso Lamujärvi

40 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne UIMAVESITULOKSET 2018 Kunta Uimaranta PVM Vesi, C E.coli, mpn/100ml Enterokokit, pmy/100ml ph sinilevät 0, 1, 2 tai 3* muuta Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,1 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,1 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,2 0 Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , Pyhäjärvi Emolahden uimaranta , ,1 0 Pyhäjärvi Lossinranta , Pyhäjärvi Lossinranta , Pyhäjärvi Lossinranta , Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus ,2 <1 5 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus ,3 <1 2 0 Pyhäjärvi SRK:n leirikeskus ,0 1 <1 0 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä ,8 <1 <1 0 Pyhäjärvi Marjoniemen lomakylä ,1 <1 <1 0 Marjoniemen lomakylä ,2 1 <1 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta ,6 3 <1 0 Kärsämäki Venetpalon uimaranta , Kärsämäki Venetpalon uimaranta , Haapajärvi Hautaperän allas , Uimaveden toimenpiderajat ja laatusuositukset sisämaan uimavesille (STMa 354/2008 ja STMa 177/2008) Suolistoperäiset enterokokit (mpn/100 ml): 400 E.coli (mpn/100 ml): 1000 Sinilevät: havaittu uimavedessä tai uimarannalla Jätteet: ei aistinvaraisesti havaittavaa esiintymää * Selitykset: 0 = ei levää 1 = vähän levää 2 = runsaasti levää 3 = erittäin runsaasti levää Haapajärvi Hautaperän allas ,7 <1 <1 1 Levävahti/Miten tunnistan sinilevän? Järviwiki Haapajärvi Hautaperän allas ,5 1 <1 0 Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Kievarin ranta , Haapajärvi Ronkaalan ranta , Haapajärvi Ronkaalan ranta ,0 5 2 Haapajärvi Ronkaalan ranta , Reisjärvi Keskustan uimaranta , Reisjärvi Keskustan uimaranta <1 <1 Reisjärvi Keskustan uimaranta , Reisjärvi Salmensuun uimaranta , Reisjärvi Salmensuun uimaranta Reisjärvi Salmensuun uimaranta , LIITE 9.2 Päivitetty

41 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 10.1 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL Haapavesi 1 (2) Kanteleen Voima Oy, Haapaveden voimalaitos, Lämpötila- ja jäätarkkailu 2018 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 7036 Pyhäjoen silta PyS Kylpyläsaaren silta KyS Haapakoski Ha Mieluskoski Mi Mäyränperä Mä Analyysit Lumen syvyys Jään paksuus Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) PyS 0,1 0,3 0, PyS 0,14 0,3 0, PyS 0,19 0,4 0, PyS 0,22 0,6 0, PyS 0 0,0 1, PyS 0 0,0 3, PyS 0,01 0,0 0, KyS 0,08 0,3 0, KyS 0,16 0,3 0, KyS 0,19 0,3 0, KyS 0,13 0,3 0, KyS 0 0,0 0, KyS 0 0,0 3, KyS 0 0,0 1, Ha 0 0,0 0, Ha 0 0,0 0, Ha 0 0,0 0, Ha 0,25 0,3 0, Ha 0 0,0 0, Ha 0 0,0 4, Ha 0 0,0 1, Mi 0 0,0 0, Mi 0 0,0 0, Mi 0,1 0,7 0, Mi 0,12 0,4 0, Mi 0 0,0 0, Mi 0 0,0 3, Mi 0 0,0 1, Mä 0 0,0 0, Mä 0 0,0 0, Mä 0,09 0,3 0,0 m m C

42 VESISTÖTUTKIMUS LIITE (2) Analyysit Lumen syvyys Jään paksuus Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) Mä 0,37 0,4 0, Mä 0 0,0 0, Mä 0 0,0 3, Mä 0 0,1 0,6 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Uoma täysin jäässä. R : Uoma jäässä. Sillan alla sulia kohtia. Jään paksuus todennäköisesti pienempi keskellä. R : Uoma suurimmalta osin jäässä. R : Uoma suurimmalta osin sula. R : Uoma osittain/suurimmalta osin jäässä. R : Uoma täysin jäässä. R : Uoma jäässä sillan yläpuolella. Alapuolella sulaa. R : Uoma lähes täysin jäässä. Virtapaikoissa vielä sulaa. R : Uoma suurimmalta osin jäässä. Virtakohdat sulia. R : Uoma täysin jäässä. R : Uoma täysin jäässä. R : Uoma täysin jäässä yläpuolella, oikea alauoma lähes sula. Alajuoksulla sulaa. R : Uoma lähes täysin jäässä. Sillan yläpuolella useita pieniä sulia. Alapuolella keskellä uomaa pieni sula. R : Uoma täysin jäässä lukuun ottamatta aiva keskellä uomaa sijaitsevia pieniä sulakohtia.

43 LIITE 10.2

44 LIITE 10.3

45 LIITE 10.4

46 LIITE 10.5

47 VESISTÖTUTKIMUS LIITE 11 Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kanteleen Voima Oy PL Haapavesi Pyhäjoen yhteistarkkailu, Katajanevan vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Pyhäjoki, Käräjäsaaren alapuoli Pyh Käräjäoja 3 Käräjä Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Lämpötila Näyte puuttuu (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / SFS 3036:1981 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <3: ± 20% >3: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l Pyh 1,00 3 6, , ,1 0,50 mg/l Pyh 0, , , ,2 500 <5,0 <5,0 24 7,3 21, Pyh 0, , , , Käräjä Näytepiste jäässä Käräjä 0, ,13 5,9 78 7, , , Käräjä 0, ,03 6,0 9, , mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Ei saa edustavaa näytettä koska oja lähes pohjaan asti jäässä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Eurofins Ahma Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Eurofins Ahma Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p