Talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Transkriptio

1 Talousarvio ja suunnitelma 2017 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

2 Espoon kasvutarina Asukasta Lähde: Tilastokeskus Espoon väestö on kasvanut hengellä vuodesta 1951 vuoden 2016 alkuun. Jukka Mäkelä

3 Asukasta Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu Lähde: Tilastokeskus, Helsingin seudun väestöennuste Espoon väestömäärä on kasvanut vuoden 2000 alusta elokuun 2016 loppuun asukkaalla. Jukka Mäkelä

4 Espoon väestön ikärakenne v ja ennuste vuoteen % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7-15-vuotiaat 0-6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Espoon väestöennuste Jukka Mäkelä

5 Globaali kaupungistuminen ja Espoon kasvu jatkuvat Perusvaihtoehto Nopea kasvu Espoon maahanmuuttovaihtoehto Toteutunut kasvu Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy Espoon väestö vuonna 2050 eri vaihtoehtojen mukaan: perus , nopea , maahanmuutto Jukka Mäkelä

6 Kaupungin ja konsernin lainat MEUR Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Konsernin lainakanta kasvaa 890 milj. eurolla yhteensä 2,8 mrd euroon vuoteen 2020, jonka jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun Verotuloihin perustuva valtionosuustasaus on 172 M v. 2017, vuoteen 2020 yhteensä noin 690 M. Jukka Mäkelä

7 Kunnat pihalla strategioistaan (Kauppalehden pääkirjoitus ) Kuntien ja kaupunkien työntekijöistä 98 prosentilla ei ole aavistustakaan organisaatioidensa strategioista. Organisaatio käyttäytyy kuin pelästynyt lauma. Kaikki juoksevat eri suuntiin, uudistumisesta on turha puhua. Tämä taitaa olla tilanne monessa kunnassa. Kuntien ja kaupunkien työntekijöistä 98 prosentilla ei ole aavistustakaan organisaatioidensa strategioista. Tähän tulokseen on päädytty Maarika Mauryn Vaasan yliopistolle tekemässä tutkimuksessa, joka kytkeytyy hänen tulevaan väitöskirjatyöhönsä. Myös päättäjä- ja johtajatasolla on ongelmia. Tutkimukseen osallistuneista 281 kuntien johto- ja päättäjätasoisista henkilöistä vain neljä prosenttia tuntee kunnan strategian painopisteet. Tutkimukseen saatiin kunnista kaikkiaan yli vastausta. Strategia on monisyinen käsite. Pelkistetysti se tarkoittaa keinoja, joilla päästään haluttuun tavoitteeseen. Tarkemmat alue- tai toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat määräytyvät merkittävimpien strategisten linjausten mukaan. Kokonaisuuden pitäisi olla johtamisen kannalta keskeisiä kulmakiviä. Jos näin ei ole, organisaatio käyttäytyy kuin pelästynyt lauma. Kaikki juoksevat eri suuntiin, uudistumisesta on turha puhua. Tämä taitaa olla tilanne monessa kunnassa. Kuntien strategioissa kuvaillaan usein tavoitetilaa enemmän kuin keinoja, joilla tavoitteisiin päästäisiin. Strategiat muistuttavat hyvin paljon myös toisiaan, ne ovat ikään kuin kirjattu yhden ja saman konsultin kynällä. Vaivana on myös kapulakielisyys, muistijäljen tarttumista on turha toivoa. Mauryn mukaan kuntien strategioihin on pääsääntöisesti tungettu kaikki mahdollinen: jokainen päättäjä haluaa strategiaan oman asiansa. Lopputuloksena on suuri määrä höttöä ja asioita on vaikea viedä eteenpäin. Tämä on poliittisen järjestelmän helmasynti. Sen ylitse voidaan kuitenkin päästä. Maury ehdottaa, että strategiatyössä valtuustojen on unohdettava ne asiat, joista ollaan erimieltä ja keskityttävä niihin, joista vallitsee yksimielisyys. Näistä valittaisiin puolestaan tärkeimmät muutoskohteet. Toistensa kopioita? Kuntien strategiat muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Myös strategioiden selkiyttämisessä on vielä paljon tehtävää. Kuva: Kauppalehti / Heikki Tyynysniemi Toki strategian tuntemattomuus ei ole vierasta myöskään yksityisellä puolella. Jo perinteisen opin mukaan liki jokaisessa palaverissa pitäisikin muistuttaa lyhyesti siitä, mikä strategiamme tai toimintasuunnitelmamme taas olikaan. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kunnissa eletään itsenäisyyden ajan suurinta muutosvaihetta, kun sote-palvelut siirtyvät valtion hoteisiin ja valtion rahoitettavaksi. Nyt kunnissa puhutaankin paljon elinvoimasta ja sen kehittämisestä. Tämä tietää muutoksia myös kuntien strategioille ja niiden valmisteluille. Ensitöikseen kannattaisi pohtia sitä, mitä elinvoima käytännössä tarkoittaa: asukasmäärää, ikärakennetta, yritysten määrää, elinkeinorakennetta, paikallisia vahvuuksia vai mitä? Mitä tavoitteita tästä seuraa ja miten niihin päästään?

8

9 Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarinan toteutuminen Tarina on kokonaisuutena edennyt tavoitteen suuntaisesti vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut koko valtuustokauden ajan Työllisyys on edelleen haasteena Kehitysohjelmat ovat tehdyn itsearvioinnin mukaan onnistuneet hyvin ratkomaan poikkihallinnollisia haasteita Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen tapa johtaa strategiaa Henkilöstö kokee, että tarina näkyy heidän arjen työssään. Jukka Mäkelä

10 Espoo-tarinan näkyminen esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden työssä 60% 50% 40% 30% 20% % Jukka Mäkelä 0% Merkittävästi Paljon Jonkin verran Eipä juuri Ei lainkaan

11 Aalto-yliopiston teettämä arviointitutkimus Tarina on uudenlainen tapa tehdä strategiaa Systemaattinen Espoo-tarinan rakentaminen on ainutlaatuinen tapa tehdä kaupungin strategiaa Se on auttanut myös laajemmin uudenlaisen johtamiskulttuurin kehittämisessä On upeaa, että todella teimme sen. Se on uusi tapa ajatella ja sen kautta voi tehdä asioita. Se on iso juttu. Jukka Mäkelä

12 Espoo-tarina 1.1 päivitys Mun Espoo on kysely asukkaille ja henkilöstölle Aineksia Espoo-tarinan päivitykseen Asukkaiden ja henkilöstön omat tarinat Ideoita kaupunkikeskusten kehittämiseen Vastauksia saatu kpl Uudistetaan ja jatketaan Espoo-tarinan toteutusta Espoon tulevan kehityksen suunnan määrittely Uudet poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Tavoitteenasettelun ja mittarien terävöittäminen Uusi valtuusto päättää Espoo-tarinasta syyskuussa 2017 Espoo-tarinan päivitys Kehitysohjelmien hyötytavoitteet Jukka Mäkelä

13 Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tyytyväisyys on noussut edellisistä Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, ,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, ,71 3,73 3,73 3,73 Lahti, ,55 Oulu, ,47 Turku, ,61 Vantaa, ,56 Keskiarvo 3,58 Jukka Mäkelä

14 Kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattu Espoo on vastannut jatkuvasti kasvavaan palvelutarpeeseen Asiakastyytyväisyys parantunut koko valtuustokauden ajan Espoolaiset arvostavat erityisesti päivähoito- ja kirjastopalveluja, rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, uimahalleja ja -rantoja Uusina palvelukonsepteina Ison Omenan palvelutori ja koulu palveluna -malli Uusi Espoon sairaala aloittaa, toiminta perustuu viiveettömään hoitoon pääsyyn ilman jonotusta. Jukka Mäkelä

15 Espoolaiset arvostavat sivistyspalveluita Viimeisimmässä varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä yli 90 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä Espoon varhaiskasvatukseen

16

17

18 EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiokulttuurinen

19 Euroopan kestävin kehittyy nopeasti Kuva tulossa tähän Haetaan uusiutuviin ja päästöttömiin ratkaisuihin pohjautuvia energiainvestointeja Edistetään uusien liiketoimintamallien ja yritystoiminnan syntymistä sähköiseen liikkumisen Edistetään kiertotalouden uusien työpaikkojen syntymistä Ekomon ekoteollisuuspuistoon sekä Keraan Luodaan Smart&Clean -yhteistyöllä metropolialueesta kansainvälisesti kiinnostava kestävien ratkaisujen kokeilualusta Toteutetaan johdonmukaisesti kestävän kehityksen kasvatusta Aktivoidaan kaupunkilaisia talkootoiminnalla yhdessä parantamaan lähiympäristöä. Jukka Mäkelä

20 Espoon talouden haasteet 2017 Suomen talouskasvu edelleen heikko ja verotulojen kasvu hidastunut Työttömyyden pitkittyminen Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttama palvelu- ja investointitarpeiden kasvu Vieraskielisen väestön kasvu Investoinnit kaupunkirakenteen ja palvelujen kehittämiseen, konsernin lainakanta kasvaa 2,8 mrd. euroon 2020 Valtion toimenpiteet; kilpailukykysopimus lyhyellä aikavälillä kiristää kuntataloutta Valtionosuusleikkaukset Jukka Mäkelä

21 Työttömyyden kasvu Espoossa pysähtyi syyskuussa 2016 Työttömiä , joista pitkäaikaistyöttömiä ja alle 25 v. työttömiä Jukka Mäkelä

22 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. euroa

23 MEUR Verotulot, milj. euroa ja verotulojen kasvuprosentti ENN 2016 TA Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Kasvu-% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% Verotulot laskevat prosentilla vuoden 2016 tasosta heikon talouskehityksen ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta. Jukka Mäkelä

24 Talousarvion perusteet Esitys toteuttaa Espoo-tarinaa ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Tulovero 18 % koko taloussuunnitelmakauden Kiinteistöverot uusissa lain sallimissa alarajoissa Kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen vaikutus huomioitu Vuosikate vahvistuu taloussuunnitelmakaudella investointien tulorahoituskyky paranee Investoinnit (netto) sopeutettu TATU:n mukaiseen investointikattoon Investointien tulorahoitusaste nousee 63 prosenttiin 2017 Kaupunkikonsernin velkaantuminen taittuu v. 2020, kaupungin v Jukka Mäkelä

25 Kaupunginjohtajan lisäykset kehykseen Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi opetusja varhaiskasvatuslautakunnalle lisätty 2 milj. euroa ja Svenska rum -lautakunnalle euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisesta vastikkeettomasta työajanlisäyksestä saatavat hyödyt ovat toimialojen käytettävissä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. työajan lisäyksestä saatava hyöty on täysimääräisesti käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Varaudumme korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella. Jukka Mäkelä

26 Investoinnit kasvuun jatkuvat Palvelutarpeen kasvuun vastataan Espoo-konserni investoi mm. palvelutiloihin ja liikennehankkeisiin v noin 2,4 mrd euroa Investointiohjelmassa varauduttu mm. Rakentamaan 9 uutta koulua, 26 päiväkotia, yksi uimahalli ja kaksi nuoriso- tai asukastilaa Peruskorjaamaan 18 koulua, 13 päiväkotia ja yksi uimahalli Länsimetron jatko Kivenlahteen, Raide-Jokeri ja muut liikennehankkeet sujuvoittavat liikkumista Espoossa Jukka Mäkelä

27 Koulu palveluna -kokeilun jatkaminen Koulu palveluna -kokeilussa Haukilahden lukio toimii nyt ensimmäistä lukuvuottaan Aaltoyliopiston Otaniemen kampuksella Etsitään uudenlaista tapaa järjestää opetusta hyödyntämällä jaettuja resursseja yliopiston kanssa Haetaan suurempaa tehokkuutta ja jakamistalouden etuja sekä parempaa oppimista ja oppimisen iloa Aalto-yliopiston laskelmien mukaan palvelulla saavutetaan 10-15% säästöt opetuksen kiinteistökustannuksista. Jukka Mäkelä

28 Koulu palveluna -kokeilun innoittamana uusia kokeiluja Tutkitaan toisen kokeilun aloittamista v Otaniemen kampuksella Koulu palveluna -kokeilusta saaduilla opeilla Yksityisen operoima englanninkielinen päiväkoti ja peruskoulu Huomioidaan kiinan kielen ja kulttuurin rooli Suuri kysyntä kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa Suomenkielisen perusopetuksen kasvaviin tilatarpeisiin voitaisiin vastata samalla periaatteella v

29 Kaupungin kokonaistulot ja -menot 2,35 mrd. euroa (sis. investoinnit ja sisäiset erät) 1000 EUR 1000 EUR Tulot 0 Menot Kunnallisvero Kiinteistövero Toimintatulot (ulk.+ sis.) Lisälainat Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot (ulk.) Henkilöstökulut Muut kulut Rahoituskulut palvelujen ostot Investoinnit Lainan lyhennykset Jukka Mäkelä

30 Toimintamenot toimialoittain (pl. liikelaitokset ja taseyksiköt) Tekninen ja ympäristötoimi 188 M ; 10 % Yleishallinto, ml. konsernipalvelut 187 M ; 10 % Sivistystoimi 712 M ; 38 % Sosiaali- ja terveystoimi 790 M ; 42 % Jukka Mäkelä

31 Talousarvion 2017 tunnusluvut TA 2017 enn Vuosikate 166 M 163 M Vuosikate % poistoista 113 % 121 % Tilikauden tulos 20 M 30 M Investoinnit (netto) 263 M 286 M Investointien tulorahoitus 63 % 56 % Kaupungin lainakanta kasvaa 100 M 284 M Kaupungin lainakanta M 787 M Konsernin lainakanta M M Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot ja HSY) M M Jukka Mäkelä

32 Milj. euroa Kaupungin 10 vuoden investointiohjelma ja vuosikate ENN 2016 Infra ICT Koneet ja kalusto TA Rakennukset (Tilapalvelut) Maa ja vesialueet Osakkeet ja osuudet Taseyksiköiden muut investoinnit Vuosikate, TA , Tatu-tavoite 2026 Kaupungin investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella vuodesta 2025 alkaen. Jukka Mäkelä

33 Suurten kaupunkien investointien tulorahoitusaste 2017 (kaupunginjohtajien esitys) Oulu Turku Tampere Vantaa Espoo Helsinki % Jukka Mäkelä

34 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2017 Perusturvajohtaja Juha Metso

35 Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi paranevat Selkeät ja eheät asiakasprosessit kerralla kuntoon! Palvelu on laadukasta ja turvallista korjaamme laatupoikkeamat heti Henkilöstön hyvinvointi, työn sujuvuus Kannustava johtaminen Hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen ilmapiiri Hyvä taloudenpito ja tuottavuus Vähemmän hukkaa Kilpailukykyinen kustannuskehitys suhteessa vertailukuntiin Asiakkaan palvelukokemus ja osallisuus Palvelut ovat saatavilla helposti eri kanavien kautta Asiakas kokee saavansa hyötyä palvelusta Asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen

36 Timantti vie kohti sotea Tulevista sote-järjestelyistä ei ole vielä tietoa Nyt ei voi jähmettyä odottamaan Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut ovat aina kysyttyjä Tehdään asiakkaiden näkökulmasta oikeita asioita sydämen riemulla! Sosiaali- ja terveystoimi 37

37 Espoon uusi sairaala avataan Varustaminen ja koulutukset käynnissä Avataan potilaille maaliskuussa 2017 Korvaa Puolarmetsän ja Muuralan sairaalat sekä Jorvin terveyskeskusosastot Ikääntyvien sairaalahoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa kuusi tuntia kuntoutusta päivässä seinätön sairaala, etäkuntoutus yhden hengen potilashuoneet sosiaalinen kuntoutuminen: taide, luonto, yhteisöllisyys Sosiaali- ja terveystoimi

38 Kotona 100-vuotiaana Uusi sairaala on kotona asumisen tukipalvelu Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus avataan Seniorineuvonta Nestorin toiminta laajenee Kotihoito kehittyy Monenlaista ryhmiä ja harrastusmahdollisuuksia tarjolla yhteistyökumppanien kanssa Sosiaali- ja terveystoimi

39 Uudet tuulet lapsiperheiden palveluissa Perinteisestä vastaanottotoiminnasta kohti avopalveluja ja vertaisryhmiä tukea tavallisiin arjen pulmatilanteisiin ja kasvatushaasteisiin mentorit, perhekahvilat, perhekummit, eroryhmät lastensuojelun tarve vähenee Sähköisiä palveluja & nettisivujen uudistus Tavoitteita tukeva organisaatiouudistus Sosiaali- ja terveystoimi

40 Hammashoito hukkajahdissa Asiakas heti oikealle polulle ja kerralla kuntoon mahdollisimman monen hoito valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä lähtötilanne 28 % nyt 43 % tavoite 60 % asiakkaista Joustava ajanvaraus poistaa tyhjäkäynnin, kun asiakas ei tule Hoitoaika joustaa asiakkaan tarpeen mukaan Hoitohuoneet standardoidaan, henkilöstön helpompi toimia eri huoneissa Laaturekisteri seuraa palvelun laatua ja vaikuttavuutta Sosiaali- ja terveystoimi

41 Sosiaali- ja terveystoimen menot 789,5 milj. euroa Perhe- ja sosiaalipalvelut 199,0 Toimeentulotuki, työmarkkinatuki 33,3 Esikunta 13,2 Erikoissairaanhoito 256,9 Vanhusten palvelut 176,5 Terveyspalvelut 110,5 Sosiaali- ja terveystoimi

42 Sivistystoimen talousarvio 2017 Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko

43 Kehitämme palveluitamme Sivistystoimi tarjoa hyvätasoiset peruspalvelut Uusia, innovatiivisia palvelutapoja kehitetään aktiivisesti Kuntalaiset ja kumppanit osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Oppia ja hyvien käytänteiden vaihtoa aktiivisessa kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoissa Toimintaympäristön muutokset ja tiukka taloustilanne asettavat haasteita palveluiden järjestämiselle Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän kasvu noin 170 lapsella Perusopetuksen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden määrän kasvu noin 820 lapsella ja nuorella Maahanmuuttajien määrän kasvu Peruskouluissa ja lukioissa noin 4800 vieraskielistä lasta ja opiskelijaa Varhaiskasvatuksessa lasten määrän nettolisäys kokonaan vieraskielisiä lapsia Uusien toimitilojen käyttöönotto

44 Suomen osaavin kaupunki Tulevaisuuden taitoja oppijoille Tulevaisuuden haasteisiin vastataan vahvistamalla laaja-alaista osaamista Uudistettu varhaiskasvatussuunnitelma käyttöön Uudet opetussuunnitelmat käytössä Tavoite: opetustulokset valtakunnallisten vertailuiden kärjessä Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikka Yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen Yhteistyö koulutuskumppaneiden kanssa -> Lisää valinnanmahdollisuuksia nuorille Nuorille tukea ja tietoa entistä tehokkaammin Eri toimijoiden yli 16-vuotiaille tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen Kaksi uutta nuorisotilaa avataan Kaupungin kaikki nuorille suunnatut palvelut NuoriEspoo-sivustolla Digitaalisuus vauhdittaa oppimista Varhaiskasvatukseen päätelaitteita, joiden avulla lapset oppivat tvt- ja mediataitoja yhdessä aikuisten kanssa Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää lisätään: vakioiduista työasemista kannettaviin tai tabletteihin, pilvipalveluita käyttöön 45

45 Kaikki mukaan Matalan kynnyksen palveluita, esim. Monikulttuuristen asukkaiden juurtumista Espooseen tuetaan mm. liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla Kulttuurineuvolatoiminta tavoittaa entistä useampia perheitä Liikuntapaikat avoinna vuoden 2016 tasoisesti Oittaan lumentekojärjestelmää kehitetään ja Oittaalla voi hiihtää myös pimeällä, kun valot toimivat liiketunnistimien avulla Kirjasto ottaa käyttöön aineiston kellutuksen Vantaan kanssa Palveluita toteutetaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa Suomi100-juhlavuosi täynnä tapahtumia Espoo-päivää vietetään ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä

46 Tasapainotustoimenpiteitä Tiukka taloustilanne edellyttää palveluiden entistä parempaa muotoilua, toiminnan tehostamista ja sopeuttamista Budjettiin sisältyy varhaiskasvatusoikeuden muutos varhaiskasvatuslain mukaiseksi, sekä päivähoitoasetuksen mukaisen suhdeluvun noudattaminen 3 vuotta täyttäneiden kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa Kerhotoiminnan laajentaminen ja käytön kasvu Perusopetuksen yleisopetuksen sekä lukion tuntiresurssi pienentäminen Oppilaan tarvitseman tuen järjestäminen lähikoululla Maksujen korottaminen Tilojen käyttöä tehostetaan, esim. Tilat monipuolisia palvelutiloja Etsitään synergiaetuja muiden palvelujen järjestäjien kanssa Kasvatetaan yksikkökokoja Uudistetaan palveluverkkoa Uusien virkojen ja toimien esitykset perustuvat lapsi- ja oppilasmäärien kasvuun

47 Sivistystoimen menot milj. euroa Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Muu sivistystoimi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska rum - lautakunta

48 Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2017 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

49 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2017 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Raide-Jokerin rakentaminen Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL) Rakentamisen investoinnit, mm. mittava korjausrakentaminen Tilakustannusten alentaminen, tilojen käytön tehostaminen Toiminnan tuottavuuden parantaminen

50 Rakentamisen investoinnit v TYT investoinnit yht. 242 M Kaupungin muiden toimialojen investoinnit Investointikatto keskimäärin 280 M /vuosi vuosina Kunnallistekniikka 143 M Rakennukset 57 M Osakkeet 34 M Maaalueet 8 M

51 160 Kunnallistekniikan investointien rahoitus Maankäyttösopimustuloilla rahoitettava kunnallistekniikka

52 Tärkeimmät liikennehankkeet Länsimetron rakentaminen Matinkylään valmistuu Raide-Jokerin rakentaminen alkaa Metroasemien katujärjestelyt valmistuvat Metron jatkeen rakentaminen jatkuu Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla jatkuu Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Hagalundinkallio-Turunväylä jatkuu Kauklahdenväylän parantaminen jatkuu Tapiolassa Merituulentien saneeraus välillä Tapiolantie-Pohjantie ja bussiterminaalin rakentaminen jatkuvat

53

54 Tärkeimmät talonrakennuskohteet Valmistuvat kohteet Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskus Espoon sairaala Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus Nuumäen päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti (korvaava uudisrakennus) Paapuurin päiväkoti Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila (korvaava uudisrakennus) Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus Karhusuon koulun tyyppikoulurakennus (vaihe 1) Niipperin koulun tyyppikoulurakennus Keskuskeittiö Alkavat kohteet Matinkylän terveysaseman peruskorjaus Postipuun lastensuojelupalvelut (vastaanottokoti) Haukilahden päiväkoti ja kirjasto (korvaava uudisrakennus) Kirstin koulun ja päiväkodin peruskorjaus

55 Tärkeimmät asemakaavoituskohteet

56 Keskeiset yleis- ja osayleiskaavat Espoon kehityskäytävillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Keran osayleiskaava Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Finnoo osayleiskaava Finnoonsataman osayleiskaava

57 Teknisen ja ympäristötoimen tulot 424 milj. euroa v Tilapalvelutliikelaitos 241 Kaupunkitekniikan keskus 43 Kaupunkisuunnittelukeskus 1 Rakennusvalvonta 5 Ympäristökeskus 0,1 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut 59 Taseyksiköt 54 Joukkoliikenne

58 Teknisen ja ympäristötoimen menot 324 milj. euroa v Tilapalvelutliikelaitos 149 Kaupunkitekniikan keskus 56 Kaupunkisuunnittelukeskus 10 Ympäristökeskus 3 Rakennusvalvonta 4 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut 18 Taseyksiköt 2 Joukkoliikenne

59 Konsernipalvelut 2017 Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko

60 Konsernipalvelut 2017 Konsernipalvelut on kaupungin tukipalvelujen keskittymä. Se vastaa kaupungin tietohallinnon, hankintojen, ruokapalvelujen, talous- ja henkilöstöpalvelujen, logistiikan ja kaupunkitiedon toiminnasta sekä huolehtii pelastustoimesta

61 Konsernipalvelujen keskeiset tulostavoitteet ja mittarit 2017 Tuottavuus paranee. Hankinta: kilpailutuksissa kaupungin kokonaiskustannukset alenevat 0,25 %. Mittari: Kilpailutettujen palvelujen ja tavaroiden kokonaiskustannukset. Tietohallinto: tietojärjestelmien häiriöherkkyys vähenee. Mittari: Kriittisten häiriöiden lukumäärä. Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään talousarvion mukainen

62 Toiminnan ja talouden keskeiset muutokset 2017 Tilaaja-tuottaja -mallista uusiin toimintamalleihin Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen laajentaminen Palvelutorista saatujen kokemusten hyödyntäminen Hankintatoimen ja tietohallinnon toimintakyvyn vahvistaminen Keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella SOTE- ja maakuntauudistus Pelastustoimen uudistus Konsernihallinnon organisointi Länsimetron laajentuminen 63

63 Talouden tasapainotus ja tuottavuuden kehittäminen 2017 Vastuualueiden selkeyttäminen Työhyvinvoinnin kehitystyön jatkaminen Yleiskustannusten pienentäminen Hankinnan tehostaminen 64

64 Konsernipalvelujen talousarvion menot 137,5 milj. euroa LUP 42,4 milj. Hankintakeskus 30,1 milj. Espoo Tietotekniikka 52,1 milj. Hallinto- ja kehittämisyksikkö 1,1 milj. Espoo Logistiikka 14,8 milj. Pelastustoimi 18,0 milj. Kaupunkitiedon tulosyksikkö 4,7 milj. Espoo Henkilöstöpalvelut 7,8 milj. Espoo Talouspalvelut 9,0 milj

65 Kiitos!