Tuloslaskelman perustelut. ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Liite Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien taloussuunnitelman kehys KH euroa Tuloslaskelma TP 2012 ENN 2013 TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Satunnaiset tulot / menot Tilikauden tulos = Tuloslaskelman perustelut Toimintatulojen kehitysarvio perustuu vuoden 2012 tilinpäätökseen sekä tammi-heinäkuun toteutumatietojen perusteella tehtyyn vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen. Maksu- ja taksatulojen arviota on tarkistettu noin 2 % (väestönkasvu ja mahd. tarkistukset) Joltain osin tulojen lisäys on laskennallista ja johtuu palvelutoimialojen ja palveluliiketoimen työnjaon muutoksista. Talousarvion luottamushenkilökäsittelyyn tehdään selvitys sisäisten palvelujen laskutusten kehityksestä. Jäljempänä olevassa taulukossa näkyy kehyksen jako toimialoille. Siitä selviää tarkemmin varsinaisen palvelutuotantoon varattavien määrärahojen ja tuloarvioiden kehitys. Toimialojen kehys on erittäin tiukka ja sen toteutumisen edellytyksenä on, että yleinen kustannustason kehitys on erittäin maltillista ja että kaupungin valmisteltavan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vaikutukset alkavat näkyä jo ensi vuonna.

2 Verotulot ja valtionosuudet on merkitty laskelmiin elokuussa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Verotuloarvio on laskettu kaikkina suunnitelmavuosina vuoden 2013 veroprosenteilla. Verotuloarvioon sisältyy merkittävä riski mikäli taloudellinen tilanne edelleen heikkene. Mikäli verotulokehitys on ennusteita parempi tai veroperusteita muutetaan, lisäraha on ehdottomasti ohjattava vuosikatteen ja tuloksen parantamiseen. Valtionosuuksien määrä kasvaa hieman vuoden 2013 tasosta huolimatta siitä, että valtionosuuksia edelleen leikataan. Jatkovuosina valtionosuuksien leikkaus on laskettu mekaanisesti euroa/asukas ja olettaen ettei verotulojen tasaus merkittävästi kasva. Valtionosuusjärjestelmän ja verontasausjärjestelmän muuttaminen vuoden 2015 alussa on vireillä. Rahoitustulot ja -menot on laskettu arvioitujen katteiden, tuloksen sekä lainatarpeen kehityksen perusteella. Nettorahoituskulut kasvavat lainamäärän kasvaessa. Korkotason jonkinasteiseen nousuun on varauduttu. Rahoitustuloihin ja -menoihin ei sisälly arviota rahastojen tuotosta suunnitelmakaudella. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmassa oleva rahoitusosuudet investointeihin on pääosin Länsimetron valtionosuuksia, jotka kierrätetään kaupungin rahoituslaskelman kautta. Niitä vastaava menoerä sisältyy investointimenoihin. Investointien rahoitukseen on arvioitu käytettävän peruspalvelurahaston varoja 40 milj. euroa vuonna 2014 ja 30 milj. euroa vuonna Emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) Suunnitelmakaudella tytäryhtiöiden velkaantuminen lisää Espoo-konsernin lainamäärää merkittävästi, kuten jäljempänä oleva kuvio osoittaa. Elinkaarivastuiden määrä ei tämän hetken arvion mukaan kasva. Elinkaarivastuulla tehtyjen ja tehtävien koulujen rahoitusta varten on otettu Espoon Toimitilat Oy:lle lainaa, jonka kaupunki takaa. Myös Opinmäen kampus, Espoon sairaala sekä Elä ja asu -seniorikeskukset toteutetaan tämän hetken suunnitelmien mukaan kaupungin tytäryhtiöiden taseisiin.

3 Rahoituslaskelma KH Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2012 ENN 2013 TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta j a inv estoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/

4 Käyttötalous KH Vuosien Kehys euroa TP 2012 ENN 4/ K-% Menot 3,4 % 0,9 % 5,8 % Tulot 181,7 % 0,0 % -75,0 % Yleishallinto Menot Tulot Netto K-% Menot 2,7 % 4,5 % 6,4 % Tulot 2,0 % 2,0 % 2,0 % Sosiaali- ja terveystoimi Menot Tulot Netto K-% Menot 1,1 % 2,1 % 1,8 % Tulot 2,0 % 2,0 % 2,0 % Sivistystoimi Menot Tulot Netto K-% Menot 1,9 % 2,9 % -1,3 % Tulot -1,5 % 3,8 % -9,2 % Tekninen ja ympäristötoimi Menot Tulot Netto K-% Menot -1,6 % 1,6 % 8,2 % Tulot -10,1 % 2,0 % 2,0 % Tyt ilman nettoyksiköitä Menot Tulot Netto Nettoyksiköt (415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset palvelu) Menot Tulot Netto K-% Menot -2,6 % -0,7 % 0,0 % Tulot 0,0 % 0,0 % 0,0 % Palveluliiketoimi Menot Tulot Netto Käyttötalous yhteensä (pl. Tyt:n nettoyksiköt) K-% Menot 1,6 % 3,0 % 4,6 % Tulot -2,6 % 1,8 % 1,6 % Menot Tulot Netto Käyttötalous yhteensä K-% Menot 1,9 % 3,2 % 3,5 % Tulot 0,1 % 2,7 % -3,8 % Menot Tulot Netto Toimintakatteen muutos 5,0 % 2,3 % 3,3 % 5,1 %

5 Investoinnit Käynnissä olevien ja päätettyjen koulujen peruskorjausten ja laajennusten, vuonna 2010 käynnistyneen Länsimetron rakentamisen sekä palvelutarpeen kasvusta johtuvien toimitilatarpeiden vuoksi kaupunkikonsernin investointiohjelma on lähivuosina erittäin suuri. Ohjelman mukaisiin laskelmiin ei sisälly Länsimetron toisen vaiheen Matinkylä-Kivenlahti rakentamiskustannuksia ja rahoitusta mutta kaupungilla on valmius toteuttaa se mikäli valtiolta saadaan sitova lupaus osallistumisesta rahoitukseen Kunnallistekniikan rakentamisen osalta priorisoidaan sellaista rakentamista, joka on talonrakentamishankkeiden etenemisen ja muun kaupungin tulevan kehityksen kannalta on välttämätöntä Suunnittelua viedään eteenpäin niin, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan hoitaa ajallaan asuntoja toimitilarakennuttajien tarpeiden mukaan. Suunnitelussa varaudutaan siihen, että kaupungilla on valmius aloittaa valtion osarahoituksella toteutettavat liikennehankkeet heti kun valtion rahoituspäätökset saadaan. Taloussuunnitelmaan sisällytetään viime vuoden tapaan konserniosuus, jonka keskeinen tavoite on parantaa ja tukea konsernin investointien ja taloudellisten vastuiden kokonaisohjausta sekä varautumista kyseisten investointien käyttötalousvaikutuksiin. Taseyksiköt Tapiolan taseyksikön alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan yhteistyökumppanien kanssa tehtyjen ja tehtävien sopimusten mukaisesti. Tärkeimpiä ovat hankkeet, jotka liittyvät metron ja metroasemien rakentamiseen, Tapiolan keskustahankkeisiin sekä niihin liittyviin pysäköintiratkaisuihin. Suurpellon taseyksikön maankäyttösopimusten perusteella saatuja varoja käytetään sopimusten mukaisesti alueen kunnallisteknisten valmiuksien parantamiseen huomioiden rakentumisen ajoitus. Kunnallistekniikan toteutukset suunnitellaan tarkkaan harkiten niin, ettei tehdä sellaista, joka voi myöhemmin osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Opinmäen kampushanke etenee. Liikelaitokset Palveluliiketoimen ja palvelutoimialojen työnjako on pääosin vakiintunut mutta mm. henkilökuljetuksia ollaan keskittämässä Espoo Logistiikkaliikelaitokselle ja yhteispalvelupisteiden uudelleenorganisointia

6 palveluliiketoimeen valmistellaan niin että ne voisivat aloittaa uudessa organisaatiossa vuoden 2014 alussa. Liikelaitoksia koskee sama tuottavuuden parantamisvaatimus kuin peruskaupunkia. Tilaajatuottajakäytäntöjä ja liikelaitosten ohjausta suunnitellaan niin, että ohjauslinjaukset voidaan kirjata kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Liikelaitosten sitovat tavoitteet ja palvelukustannukset määritellään konserniesikunnan, liikelaitosten ja palveluja käyttävien toi yhteistyönä kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä. Liikelaitosten tulos voi vaihdella liikelaitoksittain mutta lähtökohtaisesti tavoitteena on, että kaikki liikelaitokset tekevät vähintään nollatuloksen. Peruspääoman tuottoprosentti on 5 kaikilla liikelaitoksilla lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Kaupungin talouden tunnuslukujen kehitys Rahoitusaseman kehitystä on arvioitu kehyspykälän selostustekstissä KH Tunnuslukuja TP 2012 ENN 2013 TA Toimintatulot/-menot % 38,1 36,9 38,0 39,5 37,6 Vuosikate poistoista % 125,0 70,6 62,4 91,9 57,2 Vuosikate euroa/asukas Investointien tulorahoitus % 81,6 40,4 30,9 43,3 32,2 Lainakanta Lainat euroa/asukas Pitkäaikaiset vastuut Me Asukkasmäärä lisäys ,7 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,4 %