Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä

2 EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen 2

3 KANSALLINEN KUVA VÄESTÖMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA

4 KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE AIKAETÄISYYDELLÄ Helsingin, Tampereen ja Turun vaikutusalue ulottui seitsemän maakunnan alueelle vuo-den 2016 lopussa eli pääosa Etelä- ja Länsi- Suomesta muodostaa periaatteessa toiminnallisesti yhtenäisen suuralueen Helsingin, Tampereen ja Turun kolmen keskuskaupungin 30 minuutin vyöhykkeellä asuu 1,9 miljoonaa asukasta, tunnin vyöhyk-keellä 2,6 miljoonaa asukasta ja 90 minuutin vyöhykkeellä 3,2 miljoonaa asukasta. Lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta asuu kartan punaisella alueella! Liikennekäytävien ja yhteyksien merkitys, pendelöinnin mahdollistaminen ja työasialiikkuvuus korostuvat entistä enemmän sekä suuralueen työmarkkina-alueiden välillä että niiden sisällä

5 Väestönkasvu jatkuu suunnitelmakaudella 4900 uutta asukasta vuosittain Espoon väestö on kasvanut hengellä vuodesta 1950 vuoden 2017 alkuun Espoon väestö on kymmenkertaistunut 1950-luvun alusta

6 Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen 2027 Väestömäärä on kasvanut v alusta elokuun 2017 loppuun asukkaalla. Vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on v noin 2/3 ja v noin 4/ Suomen- ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu

7 Espoon hyvä huoltosuhde heikkenee Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 5% vuonna 2017 ja 8 % vuonna Työikäisten osuus väestöstä on 61% vuonna 2017 ja 59 % vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7-15-vuotiaat 0-6-vuotiaat

8 Espoon talouden haasteet Voimakas väestönkasvu, taloussuunnitelmakaudella asukasta / vuosi Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen sekä vieraskielisten määrän kasvun aiheuttama palvelutarpeiden kasvu Mittavat investointitarpeet palvelujen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen, 10 vuoden investointisuunnitelma 2,8 mrd kaupungin lainakanta nousee 1 mrd. euroon ja konsernin (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,4 mrd. euroon 2020 Länsimetron kakkosvaiheen hankesuunnitelman päivittäminen käynnissä, päivitys vaikuttanee kustannusarvioon ja siten kaupungin investointiohjelmaan ja konsernin lainakantaan Valtion päätöksenteko, mm. varhaiskasvatusmaksujen alennus, valtionosuusleikkaukset, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuonna M Sote- ja maakuntauudistus tulee heikentämään investointien tulorahoituskykyä

9 Sote-uudistus nostaisi vos-rahoituksen osuuden 30 % Espoosta tulee riippuvaisempi valtion vuosittaisesta päätöksenteosta Sote-uudistus lisäisi riippuvuutta valtionosuuksista Espoon verotuloihin perustuva valtionosuustasaus -174 M vuonna

10 Verotulojen kasvu ja muutos-%

11 Kaupungin nettoinvestoinnit, antolainat ja vuosikate MEUR ENN 2017 TA Antolainat tytäryhtiöille Taseyksiköiden muut investoinnit Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto Maa ja vesialueet ICT Rakennukset (Tilapalvelut)

12 Investoinnit kaupungin kasvuun jatkuvat Kaupungin investointitaso on mitoitettu talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu kuusi päiväkotia vuosina kaupungin rakentamisohjelmassa on viisi kouluhanketta sekä neljä yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan 157 milj. euroa vuonna 2018 ja yhteensä 1,2 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana Raide-Jokeri, metron asemanseudut, aluekeskusten kehittäminen., liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla

13 Kaupunginjohtajan lisäykset 1,95 M suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen vuoden 2017 tasolla 0,6 M varhaiskasvatukseen yksityisenhoidon tuen sisaruslisän maksamista varten kunnallisten maksujen alentuessa 1,6 M erityissairaanhoidon kuntaosuuteen 0,6 M lasten mielenterveys- ja terapiapalvelujen kehittämiseen

14 Espoo on taloudellisesti kestävä Kunnallisvero 18 % ja kiinteistöverot lain sallimissa alarajoissa koko suunnitelmakauden Palvelut järjestetään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, suoritekustannuksia seurataan Paraneva työllisyys ja talouskasvu vahvistavat verotulokertymää Vuosikate ja tulos vahvistuvat koko suunnitelmakauden, TATU tavoite saavutetaan 2020 Investointien tulorahoitus paranee vuoden %:sta 100 %:iin Kaupungin lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella 289 M ja ylittää miljardin euron rajan 2020 Suunnitelmakaudella konsernin lainakanta nousee 4,6 mrd. euroon ja oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) 3,4 mrd. euroon. Oikaistun lainakannan kasvu pysähtyy TATU tavoitteen mukaisesti 2020, mutta lainakannan väheneminen käynnistyy vasta 2022 jälkeen

15 TATU - lainakannan kehitys vuoteen 2030 Lainakannan kasvu pysähtyy tavoitteen mukaisesti MEUR Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY)

16 Espoo-tarina Espoo-tarina on v alkaneen valtuustokauden strategia Espoo-tarina on valmisteltu laajassa yhteistyössä Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne päästään espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista Tarinamuodossa oleva strategia on aikaisempaa helpompi viestiä ja ymmärtää. Siitä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita. 16

17 Espoo-tarinan toteutumisen kokonaisarvio Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarinan toteutuminen Tarina on kokonaisuutena edennyt tavoitteen suuntaisesti vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut koko valtuustokauden ajan Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen tapa johtaa strategiaa Henkilöstö kokee, että tarina näkyy heidän arjen työssään Espoo on kestävä ja kilpailukykyinen

18 Espoo-tarina Espoo-tarina on valmisteltu laajassa yhteistyössä, ja se sisältää valtuuston asettamat valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet. Se on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kokonaisuus. Valtuustokauden tavoitteena on entistä parempi Espoo-tarinan toimeenpano: Espoon johtaminen ja arki sujuu: Valtuustokaudella panostetaan johtamisen kehittämiseen, tehdään henkilöstösopimus ja arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa toteutettu johdon emba-ohjelma ja sen hyödyntäminen strategian toimeenpanossa ja tavoitteiden, tulostavoitteiden ja mittareiden asettamisessa ja seurannan kehittämisessä Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia

19 Espoo-tarinan ensimmäinen arvo: Asukas- ja asiakaslähtöisyys

20 Espoo-tarinan visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

21 Valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä Espoon talous on tasapainossa: TATU-ohjelman jatkaminen ja tulopohjan vahvistaminen. Viidestä kaupunkikeskuksesta asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Koulut kuntoon: Terveet ja toimivat tilat, sisäilmakohteita ja väistöjä on nolla kappaletta. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Seuraavien konseptien jatkokehittäminen: Liikkuminen palveluna, Koulu palveluna, Palvelutori sekä Elä ja asu. Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Espoo on hiilineutraali vuonna Työllisyysaste nousee 75 %:iin ja työttömyys alenee 5 %:iin: Erityinen huomio nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun. Englannista Espoon kolmas asiointikieli

22 Kouluilla ja päiväkodeilla toimivat tilat, sisäilmakohteita ja hätäväistöjä nolla Toimenpiteet: Koulujen ja päiväkotien investointiohjelma toimeenpannaan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa, ja parannetaan tilojen käyttöastetta. Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Hyödynnetään School as a Service -mallia. Tilaohjelma suunnitellaan toimialojen yhteistyössä, ja se vastaa sivistystoimen sisällöllisiä tavoitteita. Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. Panostukset koulu- ja päiväkotitiloihin investointi- ja käyttötaloudessa yhteensä 916 M 10 vuoden aikana

23 Metron varren kasvupotentiaali 2050 mennessä uutta asukasta matkustajaa päivittäin 100 % kasvu työpaikoissa

24 City as a Service kuva (school as a service tai palvelutori, tai prof. Jarmo Suomisen kuvista) School as a Service

25

26 EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen 26