Ergonomian "lukutaito"

Transkriptio

1 Ergonomian "lukutaito" Karwowski W: Ergonomics and human factors: the paradigms for science, engineering, design, technology and management of human-compatible systems. Ergonomics 2005; 48(5): Käytännön ergonomia Ergonomian tutkimustieto Ergonominen tapa ajatella ja toimia Terve Suomi 2012 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Vammaiset ja työelämä Nina Nevala Tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Professori (ma), Jyväskylän yliopisto Esittäjän nimi /

2 "Työ on vammaiselle yhtä tärkeää kuin vammattomallekin ehkäpä joskus jopa tärkeämpää" "Saa olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja huomaa, että pystyy vielä johonkin vammasta huolimatta" Reijo Aalto, päätoimittaja "Kyse on uskottavuudesta, ihmisten asenteista" Ylitarkastaja Sari Loijas, sosiaali- ja terveysministeriö Esittäjän nimi /

3 Osatyökykyisten työvoimareservi vuonna 2009 (Pasi Holm, PTT-raportteja 225) työkyvyttömyyseläkkeellä noin henkilöä > heistä 10 % on töissä ja viidennes haluaisi töihin vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita (ilmoittautunut TEkeskukseen työnhakijaksi) noin työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevista vammaisista 30 % haluaisi töihin Avoimille työmarkkinoille? 10 % väestöstä liikkumis- ja toimimisesteisiä (Suomi, EU, maailma) vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa (OECD 2008) työttömyys on vammaisten henkilöiden joukossa muuta väestöä yleisempää (Krahn 2011, Laiho ym. 2010, Hietala ja Lavikainen 2010, OECD 2008) Esittäjän nimi /

4 Millaisessa työssä vammaiset henkilöt ovat liikunta- ja näkövammaiset sekä kommunikaatiohäiriöitä omaavat useammin julkisella sektorilla kuulovammaiset useammin yksityisellä sektorilla valtaosa (83 %) työllistynyt omatoimisesti ei työvoimatoimiston kautta vakituinen työsuhde (81 %) osa-aikainen työ (< 50 %) esimiesasemassa 20 % Nevala N, Kalliomäki-Levanto T, Jääskeläinen K, Pekkarinen A, Elo J. Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Työterveyslaitos portti.pdf Erilaiset ihmiset (n=205) erilaiset työt Päätoimiala n % Terveys- ja sosiaalipalvelut Julkishallinto Koulutus Teollisuus 16 7 Kauppa ja korjaus 8 4 Rakentaminen 5 3 Rahoitus 6 3 Maa- ja metsätalous 3 2 Majoitus ja ravitsemus 3 2 Kuljetus ja tietoliikenne 1 1 Yritysten väliset palvelut 2 1 Muut palvelut 17 8 Jokin muu (Nevala ym. 2010) Esittäjän nimi /

5 "Ammattitaito ratkaisee" Jukka Jokiniemi, TkT, toimitusjohtaja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi (Yhdenvertaisuuslaki) esteettömät opintopolut (esim. esteetön yliopisto) mukautusratkaisut, apuvälineet, avustajapalvelut, kulkeminen Rekrytointi Esimerkki: Näkövammainen työnhakija call centeriin henkilö työllistynyt avoimille työmarkkinoille normaalin rekrytoinnin kautta hakemuksessa ei mainintaa vammasta haastattelussa kertoi, että työnantaja voi saada palkkatukea jos palkkaa hänet työllistyessään tuo mukanaan tietokoneeseen tarvittavat apuvälineet (suurennusohjelma, lukutelevisio), joista ei aiheudu työnantajalle kustannuksia Esittäjän nimi /

6 Asenteet vammaisuutta kohtaan enemmistö suomalaisista kannattaa erityistoimien tarjoamista, jotta vammaisilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua työelämään (Eurobarometri 2008) ikääntyneisiin, maahanmuuttajiin ja fyysisesti vammaisiin henkilöihin suhtaudutaan myönteisimmin (Kirkko työpaikkana 2010, Rauas-Huuhtanen ym. 2011) Yhdenvertaisuuslaki 21/ Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen... yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuus on tapauskohtaisesti arvioitava. Esittäjän nimi /

7 Työturvallisuuslaki 738/ Työympäristön suunnittelu Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Työterveyshuoltolaki 1383/ Työterveyshuollon sisältö 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Esittäjän nimi /

8 Kohtuullinen mukauttaminen (Solovieva ym. 2011, Hernandez ym. 2009, Kreisman ja Palmer 2001) fyysiseen työympäristöön tehtäviä muutoksia työn uudelleen organisointia työaikajärjestelyjä työpaikan yleisiin käytäntöihin tehtäviä muutoksia Työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuus vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistyminen helpottuu työssä selviytyminen paranee työntekijöiden välinen tasa-arvo lisääntyy (Hernandez ym. 2009, Schartz ym. 2006, Johnson ym. 2004) Esittäjän nimi /

9 Esimerkki: näkövammainen työntekijä call centerissä johtaminen rekrytointi > huomio kaikkien rekrytoitavien asenteisiin erilaisuutta kohtaan kokouskäytännöt urakehitysmahdollisuus esteetön työympäristö työmatkaliikkuminen apuvälineet lukutelevisio > suurentaa paperilla olevan tekstin näytölle ruudunlukuohjelma > muuttaa ruudulla olevan tekstin ääneksi Vammaiset innostuneita työstään vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin käyttivät työssään tietokonetta enemmän kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin (Nevala ym. 2010, Työ ja terveys Suomessa 2009) Esittäjän nimi /

10 Työntekijöillä liikkumisen apuvälineitä Erityisjalkine Pyörätuoli Kyynär- tai kainalosauvat Kävelykeppi Erityisvarustettu auto Alaraajan tukisidos Tukiliivi Kävelyteline Alaraajaproteesi Sähköpyörätuoli Muu liikkumisapuväline Näkemisen apuvälineitä työssä Silmälasit/päätelasit Suurennuslasit Kiikari Häikäisyä estävät absorbtiolasit Lukutelevisio/taulukamera Kannettava suurennuslaite Ruudunlukuohjelma Suurennusohjelma Puhesyntetisaattori Skanneri ja tekstintunnistusohjelma Matkapuhelimen ruudunlukuohjelma ja/tai puheohjelma DAISY-kuuntelulaite ja sanelin (yhdistelmälaite) Lisävalaistus, valkoinen keppi (Nevala ym. 2010) Esittäjän nimi /

11 Kuulemisen apuvälineitä työssä Kuulokoje toisessa tai molemmissa korvissa Vahvistinpuhelin tai puhelinvahvistin Tekstipuhelin Matkapuhelimen induktiosilmukka FM-laite Induktiosilmukka (esim. kannettava) Muu kuulemisen apuväline Tyypillisimpiä mukautuksia työpaikoilla oli eniten toteutettu mukautuksia työaikoihin ja työhön liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin eri vammaryhmistä näkövammaisille oli tehty eniten mukautuksia työpisteeseen pienillä työpaikoilla mukautuksia isoja työpaikkoja enemmän Esittäjän nimi /

12 Mukauttamisratkaisujen kohde työaikajärjestelyt 45 % vaikutusmahdollisuudet työhön 41 % työpisteen ominaisuudet 40 % työtehtävät 40 % avun saaminen työpaikalla 38 % tth-palvelujen esteettömyys 35 % työvälineet, koneet, laitteet 34 % työasennon ylläpitäminen 29 % työmäärä ja työtahti 28 % auton pysäköinti 25 %.. ääniympäristö 11 % Kun työpaikalla oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja vähemmän stressiä ja rasitusta työssä palautuminen työkuormituksesta nopeampaa työskentely harvemmin jaksamisensa äärirajoilla itsearvioitu työkyky muita parempi Esittäjän nimi /

13 Osa-aikainen työ ratkaisuna osa-aikainen työ (44 %) osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikainen työ (26 %) osa-aikaisesti työskentelevät kokivat useammin, että heidän työssään oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja osa-aikaisesti työskentelevistä joka kuudes (17 %) koki voivansa kehittää itseään ammatillisesti (kokopäivätyötä tekevistä 49 %) Työterveyshuollon tuki 40 % vammaisista ja pitkäaikaissairaista työntekijöistä sanoi, että työterveyshuolto ei ollut työpaikkaselvityksen yhteydessä tutustunut heidän työhönsä ja työpisteeseensä työterveyshuolto ei ollut antanut mitään suosituksia heidän työhönsä ja työoloihinsa (54 %) vastaajien arvion mukaan työterveyshuolto tuntee heidän erityisvaatimuksensa hyvin 20 % kohtalaisesti 43 % huonosti 23 % ei osaa sanoa 14 % Esittäjän nimi /

14 Työterveyshuollon antamien suositusten kohde (n=201) työpiste 28 % työ- ja apuvälineet 12 % työaikajärjestelyt 7 % työn sisältö 6 % työpaikalla liikkuminen 3 % muu suositus 9 % työterveyshuolto ei ole antanut suosituksia 54 % Mukauttamisratkaisut varsin edullisia mukauttamisratkaisut voivat olla työnantajan itse kustantamia tai työnantaja voi saada niihin tukea työnantajan kustantamat mukautukset 43 % (n=88) < % > 3 työpäivän kustannus % % > % ei osaa sanoa 43 % Esittäjän nimi /

15 Mukauttamisratkaisujen kustannukset palkkatukea oli saanut 5 % työantajista (n=10) TE-toimisto myöntää, /kk, vaikeasti työllistyvän henkilön osalta: enintään 1050 /kk rekrytointituki: työsuhteen alussa, pitkäkestoinen tuki: enintään 24 kk työolosuhteiden järjestelytukea oli saanut 6 % (n=11) työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset tai työntekijän henkilökohtainen opastus TE-toimisto, tapaturma- ja liikennevakuuttajat kertakorvauksena enintään 2500 tai 3500 / työllistyjä, enintään 250 tai 350 /kk, enintään 12 tai 24 kk Työpaikan omat käytännöt tärkeitä avoin ja hyvä yhteistyö työntekijän ja esimiehen välillä säännöllinen vuosittainen tilanteen arviointi yhteisissä keskusteluissa esimiehen ja työterveyshuollon kanssa "Mitä muutoksia tarvitset, jotta työsi sujuu hyvin?" mukautuksia tehdään koko ajan tarpeen mukaisesti työterveyshuolto hallitsee rahoitusinstrumentit ja koordinoi mukauttamisprosesseja Esittäjän nimi /

16 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO (STM, Julkaisuja 2010:4) työpaikan löydyttyä tulee selvittää vammaisen työntekijän työpaikalla tarvitsemien yksilöllisten mukautustoimien ja palvelujen tarve ja toteuttaa ne tietopohjan monipuolistaminen ja hyvät kokemukset vammaisista henkilöistä työntekijöinä tukevat vammaisten ihmisten työuran aloittamista, jatkuvuutta ja nousujohteista kehityskulkua erityisesti työolosuhteiden järjestelytuen laajemman hyödyntämisen arvioidaan tukevan työelämään pääsemistä ja työelämässä jatkamista KIITOS Esittäjän nimi /