TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet. Seppo Kari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet. Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi"

Transkriptio

1 TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet Seppo Kari

2 Veron käsite ja miksi veroja kannetaan Julkinen sektori (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoittaa julkishyödykkeitä ja tulonsiirtoja pääasiassa veroilla; muita tulolähteitä palvelumaksut ja omaisuuden tuotot Verolla tarkoitetaan julkisen sektorin perimää pakollista, vastikkeetonta maksua Rahoitustehtävän ohella julkinen valta käyttää veroja myös Tuloerojen tasoittamisessa Kansalaisten ja yritysten toiminnan ohjaamisessa Ohjaaminen pois muille haitallisesta käyttäytymisestä (ulkoisvaikutus) Kun markkinamekanismi ei muuten tuota tehokasta tasapainoa (ulkoisvaikutus, epäsymmetrinen informaatio ym.)

3 Veroperiaatteista Hyvän verojärjestelmän periaatteet: Tehokkuus verotuksen tulee vääristää taloudellista toimintaa mahd. vähän Oikeudenmukaisuus verotaakka tulee jakaa oikeudenmukaisesti Horisontaalinen ja vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, läpinäkyvyys, hallinnollinen toimeenpantavuus Stiglitz mainitsee myös Flexibility järjestelmä on helposti sopeutettavissa muuttuviin oloihin Political responsibility läpinäkyvyys; vaikutukset ja taakan jakautuminen tunnistettavissa; veroista säädetään avoimesti lailla Esim. Helsingin energian Helsingille kaukolämmön hinnassa keräämä piilovero kyseenalainen, läpinäkyvyys heikko, vaikutukset huonosti tunnistettavissa ja hintapäätökset eivät parlamentaarisen vallan käsissä Tavoitteet voivat olla ristiriidassa: esim. oikeudenmukaisuus vs. tehokkuus Tehokkuus vs. yksinkertaisuus

4 Mistä julkistaloustiede kiinnostunut verotuksessa? 1. Miten verot vaikuttavat talouteen? Eli millaisia käyttäytymisvaikutuksia veroilla on? Miten ansiotuloverotus vaikuttaa työn tarjontaan? Alentaako ravintolaruuan ALV-alennus hintoja? Lisääkö yhteisöveron kevennys investointeja? Mitä vaikutuksia varainsiirtoverolla on asuntomarkkinoilla? 2. Minkälaiset verot ovat hyviä? Millainen on optimaalinen ansiotuloveron progressio? Parantaako muilla veroilla rahoitettu yhteisöveron kevennys hyvinvointia? Kannattaako asuntoja verottaa varainsiirtoverolla vai kiinteistöverolla? Mitkä veromuodot sopivat paikallistasolle ja mitkä valtiolle? Normatiivinen tutkimus edellyttää vastauksia kohdan 1 kysymykseen ja hyvin määriteltyä tavoitetta (hyvyyskriteeriä)

5 Verotuksen vaikutuksista - vaikutushierarkia Keskiössä siis vaikutukset käyttäytymiseen ja niistä nousevat implikaatiot hyvien politiikkavalintojen suhteen Vaikutushierarkia (Stiglitz) Behavioral effects (työ, investoinnit, kouluttautuminen ) Financial effects (Missä muodossa tulo nostetaan ja toiminta rahoitetaan) Organizational effects (missä juridisessa muodossa toimitaan) Announcement effects and capitalization General equilibrium effects Vaikutusten erottelu tärkeä käytännön tutkimuksessa ja politiikka-analyysissä Reaalitaloudelliset vaikutukset keskeinen, mutta vain yksi tyyppi Ei-reaaliset vaikutukset vähemmän tärkeitä hyvinvoinnin kannalta mutta helpompi havaita

6 Luentojen sisältö 1. Johdanto 2. Katsaus Suomen ja muiden maiden verorakenteeseen 3. Verotuksen vaikutus käyttäytymiseen ja verotuksen kohtaanto 4. Tehokkuus, tehokkuustappio (dead weight loss) 5. Optimaalinen verotus, käsitteitä 6. Optimaalinen hyödykeverotus (Ramseyn joustosääntö) 7. Pääomatulojen verotus, erilaiset pääomatuloveromallit 8. Keskustelua Verotusta sivutaan myös muilla luennoilla, esim.: Heikki Loikkanen: markkinoiden epäonnistuminen sekä eri hallinnon tasoille sopivat veroinstrumentit (fiskaalinen federalismi) Tuomas Matikka: verotuksen vaikutus työntarjontaan, optimaalinen ansiotuloverotus ja empiirisen tutkimuksen lähestymistavat Marja Riihelä sivuaa verotusta taloudellista eriarvoisuutta koskevassa luennossaan

7 Verojen luokittelutapoja OECD:n Revenue Statistics julkaisun luokitus 1000 Tulo- ja varallisuusverot (henkilöt ja yhtiöt) 2000 Sosiaaliturvamaksut 3000 Verot palkkasummasta ja työvoimasta 4000 Omaisuusverot (kiinteistövero, varainsiirtovero ym.) 5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot (Alv, valmisteverot ym.) 6000 Muut verot Voidaan koota seuraavasti: Välitön: Välillinen: Sotu-maksut: EU ja Eurostat käyttävät myös luokitusta: Työn verotus Pääomaverotus Kulutusverotus

8 Veroastemittareista (Kokonais)veroaste = verot/bkt % Kuvaa julkisen talouden kokoa ja samalla verorasitusta Vertailukelpoisuus maiden välillä? Sosiaalietuuksien verokohtelu: verollisia vai verovapaita Verovähennykset vs. tulonsiirrot vaihtoehtoisia tapoja tukea Työeläkemaksut - ovatko veroja? Muita veroastekäsitteitä Rajaveroaste = Lisätulon tai lisäyksikön veroaste Keskimääräinen veroaste = maksettava vero per veropohja Efektiivinen veroaste: ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin vain verokannan tai veroasteikon (vähennykset, huojennukset, tuet, tulonsiirrot)

9 Kokonaisveroaste (= verot/bkt) kehittyneissä maissa % Suomi Ruotsi EU15 EU21 OECD Nykyisin yleisesti 35 % - 45 % Maiden välinen vaihtelu suuri Kasvu %-yks Viime vuosina nousua lähes kaikissa maissa Mm. ALV-korotukset yleisiä Suomi ja Ruotsi selvästi keskiarvojen EU15- ja OECD keskiarvojen yläpuolella Ruotsin veroaste huippukorkea 1980 ja 1990-luvuilla Suomi nousi 2012 Ruotsin yläpuolelle Lähde: OECD, VATT

10 Kokonaisveroaste ja sen jakautuminen EU21- maissa vuonna 2012 Tanska Ruotsi Ranska Belgia SUOMI Italia Itävalta Alankomaat Slovenia Luxemburg Unkari Saksa Iso-Britannia Tšekki Viro Portugali Puola Kreikka Espanja Slovakia Irlanti Luonn.hlöiden tulovero Välilliset verot Sotu-maksut Omaisuusverot Yhteisövero Muut verot Veroaste vaihtelee 27 % - 47 % Suomi ja muut Pohjoismaat viiden kärjessä Vaihtelu liittyy pääosin tuloveron ja sotu-maksujen osuuteen Suomen verorakenne tavanomainen Tuloverotuksen rooli vähän keskimääräistä suurempi Omaisuusverojen (esim. kiinteistövero) keskimääräistä pienempi Välillisen verotuksen osuus melko tasainen EU:ssa; harmonisoitu arvonlisävero! EU %

11 Kokonaisveroasteen kehitys verolajeittain Suomessa % Omaisuus- ja muut verot Välilliset verot Yhteisöverot Sotu-maksut Luonn. hlöiden tulovero Veroaste noussut 30 %:sta noin 45 %:iin Sotu-maksut nousseet eniten ja tuloverot seuraavaksi eniten Koko välillisen verotuksen osuudessa vähän muutosta Sen rakenteessa tosiasiassa kuitenkin suuri muutos: tullimaksujen osuus romahtanut ja ALV:n ja valmisteverojen noussut Yhteisöveron verotuotto merkittävä ; huima piikki v

12 Veronsaajien osuudet verotuotoista, EU 2012 Valtion vs. paikallishallinnon osuudet verotuloista vaihtelevat EU:ssa Irlannissa ja I-B:ssa valtion osuus suuri ja kuntien vähäinen Joissain liittovaltioissa osavaltiot keräävät merkittävän osan verotuotoista (Saksa, Espanja) Pohjoismaissa kuntien verotuloosuus suuri; kunnilla oma tulovero Suomen jakauma: kuntien osuus verotuloista suuri, muuten tavanomainen Lähde: OECD, VATT Huom. Omat verotulot eivät ole kuntien ainoa tulolähde. Monissa maissa ne kantavat palvelumaksuja ja saavat valtiolta tulonsiirtoja.

13 Yhteenvetoa verotuksesta EU-maissa Verojen osuus BKT:sta vaihtelee paljon 27% - 47% Suomi ja muut Pohjoismaat kärkiryhmässä Veroaste noussut viime vuosina useissa maissa Myös Suomessa, nousemassa 45 %:iin Taustalla julkisen talouden rahoitusongelmat Tyypillinen lisäverotulojen lähde ollut ALV Myös verorakenne vaihtelee, mm. tuloveron osuus erilainen eri maissa Hallinnon eri tasojen rooli veronsaajina vaihtelee Irlannissa ja I-B:ssä kuntien osuus pieni (kiinteistövero) Pohjoismaissa osuus suuri (paikallinen tuloverotus)

14 Veron kohtaanto, insidenssi (1) Tarkastelee sitä miten verot vaikuttavat hintoihin ja vaihdettuun määrään kuluttajien hyvinvointiin? Miten verorasitus jakaantuu vaihdannan osapuolten kesken? Mitä tapahtuu kun otetaan käyttöön vero, esim. makeisvero (2011) tai alennetaan veroa, esim. partureiden alv:n alennus 22 %=> 8 % (2007)? Miten vaikutukset riippuvat kysynnän ja tarjonnan ominaisuuksista (joustoista) ja kilpailusta markkinoilla? Ensimmäinen askel arvioitaessa verotuksen vaikutuksia ja tähdättäessä normatiivisiin päätelmiin Seuraavassa esimerkkinä valmisteveron vaikutukset yhden hyödykkeen markkinoilla Simppeli set up, mutta tuottaa hyödyllisiä oivalluksia

15 Keskeinen havainto Veron kohtaanto, insidenssi (2) verot vaikuttavat suoraan hyödykkeiden hintoihin tuottajat ja kuluttajat reagoivat näihin hintamuutoksiin minkä seurauksena hyödykkeiden määrät muuttuvat Nämä käyttäytymisreaktiot aiheuttavat edelleen epäsuoria vaikutuksia hintatasoon Tärkeä opetus: verorasitus voi siirtyä (siirtyy yleensä) käyttäytymismuutosten johdosta veron tilittäjältä muille talousyksiköille veron tosiasiallinen (taloudellinen) kohtaanto ei siis ole sama asia kuin sen muodollinen kohtaanto (kuka veron tilittää) Verorasituksen siirtymisellä on tärkeitä implikaatioita paitsi tehokkuutta myös tulonjakoa koskevaan analyysiin Esim. pääomatulojen verotus nähdään usein tärkeänä tulonjaon kannalta kiinnittämättä huomiota insidenssiin (ks. Stiglitz)

16 Veron vaikutus markkinahintaan ja vaihdettuun määrään (veron kohtaanto) K-hinta jälkeen P 1 =105 Hinnat ennen 100 T-hinta jälkeen, PP 1 =95 Kuluttajahinta P Tuottajahinta PP vero, t E 1 Tarjonta verollinen E0 S 1 S 0 Kysyntä käyrä D Tarjonta veroton Q 1 Q 0 Määrä Q Tarkastellaan valmisteveron vaikutuksia hyödykkeen hintaan ja määrän Aluksi ei veroa => D 0, S 0 => E 0 ; hinta =100 Otetaan käyttöön tuottajan tilittämä yksikkövero t esim. 10 /kpl tai 10 /kg t Tarjontakäyrä nousee veron t=10 verran ylöspäin S 1 kuvaa määrää jonka tuottaja on valmis myymään kullakin verollisella hinnalla S 0 kuvaa tuottajan saamaa nettohintaa Uusi tasapaino E 1 pisteessä, jossa S 1 leikkaa kysyntäkäyrän D Uusi kuluttajahinta P 1 =105 ja uusi tuottajahinta PP 1 =95 Veron t=10 kohtaanto jakautuu tasan kuluttajan ja tuottajan kesken Vaihdettu määrä putoaa Q 0 =>Q 1 Jos veron olisikin tilittänyt kuluttaja: Kysyntäkäyrä putoaa veron verran Lopputulos sama => Veron vaikutusten kannalta ei merkitystä kuka veron tilittää

17 Veron kohtaanto kahdessa erikoistapauksessa a) Joustava tarjonta b) Jäykkä kysyntä Kuluttajahinta P D Kuluttajahinta P D P 1 P 0 = PP 1 =PP 0 vero, t S P 1 1 S 1 S 0 vero, t P 0 = PP 1 =PP 0 S 0 Määrä Q Määrä Q Q 1 Q 0 Q 0 =Q 1 Kuluttajat kantavat veron kokonaan: kuluttajahinta veron jälkeen on P 1 =P 0 +t; tuottajahinta pysyy muuttumattomana PP 1 =PP 0 =P 0

18 Veron kohtaanto: Jäykkä tarjonta ja joustava kysyntä T-hinta ennen PP 0 (=P 0 =P 1 ) T-hinta jälkeen PP 1 K-hinta P T-hinta PP vero, t S E 0 E 1 Q 0 =Q 1 D t Määrä Q Veron vaikutusta voidaan kuvata myös siirtämällä kysyntäkäyrää veron verran alaspäin. Veron jälkeen kuluttajat ovat valmiit maksamaan kustakin määrästä verottoman hinnan alemmalta kysyntäkäyrältä => uusi tasapaino on E 1 Joustot ja kohtaanto yhteenvetoa Kohtaanto riippuu joustoista Kun tarjonta täysin joustavaa tai kysyntä täysin jäykkää, kuluttaja kantaa rasituksen kokonaan Kun tarjonta täysin jäykkää tuottaja kantaa koko rasituksen Yleissääntö: se kumman päätökset jäykempiä hinnan suhteen, kantaa suuremman osan rasituksesta Tarjonta usein jäykkää lyhyellä aikavälillä, mutta joustavaa pitkällä aikavälillä => Lyhyen aikavälin kohtaanto tuottajalla, mutta pitkän aikavälin kuluttajilla

19 Joustot ja insidenssi vähän aritmetiikkaa Merkitään: p on tuottajahinta ja q=p+t on tuottajahinta Hyödykkeen kysytty määrä D(q) on laskeva q:n suhteen ja tarjottu määrä S(p) on nouseva p:n suhteen Markkinatasapainossa S(p)=D(p+t) Olkoon lähtötilanteessa t=0 ja S(p) = D(p) Tarkastellaan pienen veromuutoksen dt vaikutusta tasapainohintaan; otetaan tp-yhtälöstä kokonaisdifferentiaali Koska p riippuu t:sta, saadaan: S (p)dp = D (p)dp+ D (p)dt Ratkaisemalla tämä saadaan veron t vaikutus tuottajahintaan p: dp '( ) D p dt S '( p) D '( p)

20 Joustot ja insidenssi jatkuu Kysynnän ja tarjonnan joustojen kaavat (huom. S =dq/dp ja Q=S(p)): e D ( ) ' (p) ' dd q q qd 0; e ds p ps S 0 dq D D dp S S Sijoittamalla edellisen sivun lausekkeeseen saadaan dp dt e D e e ja kuluttajahinnan suhteen (huom! dq/dt= 1+dp/dt) dq e S. dt e e S S 1) Kun täysin jäykkä tarjonta e s =0, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) D D dp dt dq 1, 0 dt

21 Joustot ja insidenssi jatkuu 2) Kun täysin joustava kysyntä e D =, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 1, 0 dt Esim. kun hyödykkeellä läheinen substituutti; kysyntä siirtyy siihen kun alkuperäisen hyödykkeen hinta nousee 3) Kun täysin jäykkä kysyntä e D =0, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Esim. välttämättömyyshyödyke; bensan kysyntä lyhyellä aikavälillä 4) Kun täysin joustava tarjonta e s =, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Globaalisti kilpailtu toimiala: tietokone, muistitikku

22 Käytännön case hintainsidenssistä Suomi: Ravintolaruualle alennettu arvonlisäverokanta : 22 % => 13 % Täysi siirtyminen kuluttajahintoihin olisi tarkoittanut: 1,13 1,22 p 100 7,4% 1,22 Painotettu hintamuutoksen keskiarvo oli n. -4 %, painottamaton n. -2 %; merkittävä osa pienistä ravintoloista ei reagoinut lainkaan Kevennyksen insidenssi siis osaksi kuluttajilla, osaksi tuottajilla Alennuksen vaikutus hävisi lähes kokonaan 2 vuodessa; mikä selittää? puutteita kilpailussa? Kontrafaktuaali: hinnat Ruotsissa ja Norjassa Kosonen Harju: Restaurant VAT cut: Cheaper meal and more service?, VATT-WP 52. Ruotsissa vastaava muutos Partureiden ja kampaamojen vastaava alv-alennus Suomessa v. 2007; alennuksen vaikutus pysyi varsin hyvin

23 Case: Ravintolapalvelujen alv alennus

24 Kohtaanto - yhteenvetoa Insidenssianalyysi vastaa kysymyksiin miten vero vaikuttaa hintaan ja ketkä verorasituksen kantavat Veron muodollinen kohtaanto (kuka tilittää) ei ole sama asia kuin todellinen kohtaanto (kuka todella kantaa rasituksen) Veron vaikutus on itse asiassa riippumaton siitä kummalta taholta vero kannetaan (muodollinen kohtaanto irrelevantti) Se kumman päätökset jäykempiä, kantaa suuremman osuuden veron rasituksesta Em. tulokset perustuvat yksinkertaiseen osittaisen tasapainon malliin, mutta säilyvät monimutkaisemmissa asetelmissa Yleisen tasapainon insidenssianalyysi tuo mukaan muut markkinat, esim. raaka-aine- ja tuotantopanosten markkinat (työ, pääoma etc.); vero voi siirtyä esim. panosten hintoihin

25 Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (1) Tehokkuustappio on se osa veron aiheuttamasta hyvinvoinnin pienenemisestä, joka ylittää veron tarjoaman verotuoton Excess burden, dead weight loss (dwl) Vääristävä vero kuten valmistevero (omenavero) synnyttää Tulovaikutuksen; vähemmän rahaa kulutukseen Substituutiovaikutuksen; vääristää hyödykevalintaa Substituutiovaikutus => verotonta hyödykettä kulutetaan enemmän ja verollista vähemmän => kulutuskori vääristyy => kuluttajan hyvinvointi heikkenee Hyvä muistaa: Hyödykemarkkinoilla tulo- ja substituutiovaik. samaan suuntaan Työ- ja pääomamarkkinoilla voivat olla vastakkaissuuntaiset (ks. Stiglitzin kirja ja Tuomas Matikan luennot)

26 Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (2) Vääristämätön könttäsummavero (lump sum tax) hyödyllinen benchmark; aiheuttaa vain tulovaikutuksen Kaksi tapaa tarkastella verotuksen synnyttämää tehokkuustappiota 1. Verrataan kuluttajien hyötyjä könttäsummaveron ja vääristävän veron tapauksessa kun verotuotot samat: vääristävän verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio lasketaan hyötytasojen erotuksena 2. Verrataan verotuottoja samalla hyötytasolla (sama indifferenssikäyrä) => verotuottojen erotus mittaa hyvinvointitappiota (ks. seuraavat kuviot)

27 Lump sum tax, T Valmistevero vs. könttäsummavero tulovaikutus ja substituutiovaikutus Appelsiini, määrä A. E 2 O 2. E 1 Y 2 O 1. E 0 I 1 O 0 substituutiovaikutus tulovaikutus Y 1 T I 0 Y 0 Omena, määrä Kuluttaja valitsee hyödykekorin joka tuottaa hänelle suurimman hyödyn Indifferenssikäyrä I kuvaa preferenssejä Budjettisuora Y kuvaa hyödykeyhdistelmiä, joihin kuluttajalla on varaa E 0 on kuluttajan valinta ennen veroa Könttäsummavero T on vääristämätön vero joka siirtää budjettisuoraa Y alas Hinnat säilyvät entisellään => Y:n kulmakerroin ei muutu Kuluttaja valitsee hyödykeyhdistelmän alemmalta indiff.käyrältä I 1 : E 0 => E 1 Tulovaikutus! Vääristävä hyödykevero (omenavero): Kannetaan staattisesti laskien sama verotuotto T Omenan hinta nousee ja budjettisuora kiertyy pisteen A ympäri: Y 0 => Y 2 Kuluttaja valitsee hyödykekorin pisteestä, jossa I 1 sivuaa Y 2 :a Tulovaikutus: O 0 => O 1 Substituutiovaikutus: O 1 => O 2

28 Tehokkuustappion mittaaminen (1) Lump sum tax, T Appelsiini A DWL. T * E 2.. E 1 E 0 Y 2 Vääristävän hyödykeveron verotuotto I 1 Y 1 Y 0 Omena Yhteenvetoa: Könttäsummavero: vain tulovaikutus Vääristävä hyödykevero: tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: kulutetaan verotonta enemmän ja verollista vähemmän I 0 Koska vääristävä kulutusvero siirtää kulutusta verollisesta verottomaan, sen verotuotto jää pienemmäksi kuin vastaavan könttäsummaveron Vertaillaan könttäsummaveron ja valmisteveron verotuottoja samalla hyötytasolla, I 1 Kuviossa vääristävän kulutusveron (omenavero) verotuotto on T* Menetetty verotuotto verrattuna könttäsummaveroon kertoo veron aiheuttaman hyvinvointitappion suuruuden: DWL = T T*

29 Tehokkuustappion mittaaminen (2) Kuluttajahinta, P P 1 t 2 Vero t 1 P 0 J H I G A B C E F DWL 1 Kompensoitu kysyntä, D C Määrä, Q Q 2 Q 1 Q 0 Tarkastellaan hyödykeveron vaikutusta kysyntätarjonta-kuviossa Kysyntä kompensoitu kysyntä (hintamuutoksen tulovaikutus eliminoitu) Tarjonta täysin joustavaa S 1 S 0 Asetetaan vääristävä hyödykevero t 1 vaihdanta pienenee Q 0 => Q 1 markkinahinta nousee P 0 => P 1 Kuluttajan ylijäämä vähenee määrän jota kuvaa AEFH Siitä suorakaide ACFH on verotuotto, joka palautuu esim. tulonsiirtoina Kolmio CEF on kuluttajan ylijäämän väheneminen, joka ei palaudu tulonsiirtoina tai muussa muodosaa Se kuvaa veron t 1 aiheuttamaa hyvinvoinnin menetystä, tehokkuustappio (dead weight loss, excess burden, Harberger triangle)

30 Tehokkuustappion mittaaminen (3) Lasketaan DWL:n suuruus hyödyntäen kolmion pinta-alan kaavaa Merkitään vaihdetun määrän muutosta dq ja veroa dt => DWL = 1 dq dt 2 Toisaalta dq=d (q)*dp ja Q=D(q). Kun sijoitetaan ja muokataan, saadaan: DWL 1 qd ' Q dq ( dt) 2 D q dt Käytetään kysynnän hintajouston ja veron hintamuutoksen kaavoja, jotka johdettiin edellä, saadaan: DWL 1 edes 2 e e S D Q ( dt) q 2 2 Havaitaan: DWL kasvaa kun joustojen (e D ja e S ) itseisarvot kasvavat DWL kasvaa veroasteen neliössä: kun veroaste kaksinkertaistuu hyvinvointitappio nelinkertaistuu Matalat verot vääristävät vähän Laaja veropohja (kaikki tulot, kaikki hyödykkeet) ja matala veroaste parempi kuin kapea veropohja ja korkea veroaste Väliaikainen veronkorotus kannattaa tasoittaa yli ajan Aiemman vääristyvän veron päälle tuleva lisävero aiheuttaa suuren tehokkuustappion (ks. kuvio, lisävero t 2 => DWL 2 = p-ala BCFI)

31 Tehokkuus - yhteenvetoa Verot (paitsi könttäsummavero) vääristävät suhteellisia hintoja ja aiheuttavat talouteen tehottomuutta Tehokkuustappio on substituutiovaikutuksen aiheuttama hyvinvoinnin menetys taloudessa Mitä suurempia ovat hyödykkeen kysynnän ja tarjonnan joustot sitä suurempi on tehokkuustappio Hyvinvointitappio kasvaa veroasteen kasvua nopeammin Monia implikaatioita käytännön politiikkaan Korkeita veroasteita syytä välttää Laaja veropohjat ja matalat verokannat järkevää politiikkaa Tehokkaampaa verottaa vähän joustavia hyödykkeitä; esim. talouden globalisoituminen lisännyt joidenkin tuotannontekijöiden joustoja => kannattaa verottaa kevyesti

32 Kiitos! Seuraavat teemat optimaalinen hyödykeverotus, pääomatulojen verotus ja keskustelu erilaisista sovelluksista (ajankohtainen verokeskustelu)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomessa kulutusverot ovat

Suomessa kulutusverot ovat artikkeli Tuomas kosonen Tutkimusjohtaja palkansaajien tutkimuslaitos tuomas.kosonen@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Alennetuille alv-kannoille ei ole hyviä perusteluja Suomessa ja maailmalla kulutusveroja

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling

KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling Economist Jul 20th 2015 THE gold price, which hit a five-year low on July 20th, reflects supply and demand right now, and also expectations

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Perustulokokeilu 2017-2018

Perustulokokeilu 2017-2018 1 Perustulokokeilu 2017-2018 KUUMAT PERUNAT KELA 11.2. 2016 Olli Kangas Lähtökohtana työn kannustimet Lähde: Viitamäki, H. (2015) 2 3 Lähde: Viitamäki, H. (2015) Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään? Esiselvitys

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Vastaukset 1. 1. Pirjon väite huonosta huumevalistuksesta vastaa näkemystä, jonka mukaan

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014. 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. Harjoitukset 2 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio. a) Mikä on kysynnän hintajousto 12 :n ja 6 :n välillä?

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta?

Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta? Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta? Heikki Räisänen 1 Työsuhteet kestävät Suomessa keskimäärin 10 vuotta. Mutta miksi? Mitkä tekijät tähän vaikuttavat? Tässä kirjoituksessa käsitellään työsuhteen

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot