Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?"

Transkriptio

1 Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle. 3. Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa. 4. Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään. 5. Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj. 6. Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.

2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edunvalvontajärjestö Aktiivinen keskustelija alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa Tavoitteena vastuullinen juomakulttuuri ja elinvoimainen elinkeino

3 Kotimaanmyynti 2016 Juoma 2016 milj. l 2015 milj. l Muutos milj. l. Muutos % Olut 382,9 384,7-1,8-0,5 Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5 Long drink 35,6 35,5 0,1 0,2 Virvoitusjuomat 234,8 236,7-1,9-0,8 Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2 Myynti yhteensä 756,0 753,9 2,1 0,3 Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä liiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja, eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit. Yksityistuonti 2016 (milj. l.): Olut 36,0, siideri 8,7, long drink 14,9, miedot viinit 12,2, välituotteet 2,0, väkevät alkoholijuomat 7,9. Yhteensä 81,5.

4 Vesien kulutus Euroopassa 2014 Italia Saksa Portugali Unkari Belgia Ranska Espanja Itävalta Kreikka Puola Romania Bulgaria Slovakia Slovenia Latvia Liettua Tsekki Viro Irlanti UK Tanska Ruotsi Alankomaat Suomi litraa/asukas 180 Luvut sisältävät kivennäisvedet, lähdevedet ja pullotetut vedet Lähde: Unesda

5 Virvoitusjuomaveron muutokset Virvoitusjuomien ja vesien valmisteverotus porrastettiin Veron määrä muutettiin euroiksi 4,5 snt/l (ei korotusta) Virvoitusjuomat ja vedet 7,5 snt/l Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l Sokeripitoiset virvoitusjuomat 22 snt/l ja vedet 11 snt/l

6 Suomi Alankomaat Ranska Latvia Kroatia Belgia Unkari Iso-Britannia Irlanti Ruotsi Slovenia Tanska Italia Viro Kypros Itävalta Puola Malta Portugali Slovakia Tsekki Liettua Kreikka Romania Espanja Luxemburg Saksa Bulgaria Kivennäisvesien valmisteverot EU-maissa 2017 /litra 0,11 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

7 Milj. euroa Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien verotuotot Suomessa Vedet (nimike 2201) Virvoitusjuomat (nimike 2202) * 2012 * * Koko virvoitusjuomaveron tuotto * Virvoitusjuomaveron korotus - Vuonna 2011 Virvoitusjuomien ja vesien vero 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta - Vuonna 2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l - Vuonna 2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l Lähde: Tulli, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

8 Litraa Vesien tuonti ja vienti Tuonti Vienti Vesien tuonnin kärkimaat ja osuudet tuonnista Saksa 96 % 2. Ruotsi 2 % 3. Italia 1 % 4. Viro 0 % 5. Tanska 0 % Vesien viennin kärkimaat ja osuudet tuonnista Saudi-Arabia 77 % 2. Viro 9 % 3. Venäjä 5 % 4. Bahrain 4 % 5. Kiina 3 % Lähde: Tulli