TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
|
|
- Matti Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
2 Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen hyödykeverotuksen tuloksia Ramseyn verosääntö Tuotantopanosten verotus Opetukset kulutusverojen suunnitteluun Pääomatulojen (säästäminen ja investoinnit) optimaalinen verotus Miten käytännön tulo- ja kulutusveromallit verottavat säästämistä Pääomatuloverotus ja yritysverotus avotaloudessa
3 Kertausta Verotuksen kohtaanto Miten vero vaikuttaa hintoihin ja vaihdannan määrään? Kuka kantaa rasituksen? Lopputulos riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista Esim. yrityksen tilittämä valmistevero voi siirtyä kokonaan kuluttajahintaan Veron muodollinen kohtaanto (kuka tilittää) ja tosiasiallinen kohtaanto (kuka kantaa rasituksen) eri asioita ja eroavat yleensä Tarkasteltiin vaikutuksia yksillä markkinoilla; yleisen tasapainon kehikossa useita markkinoita => vero voi siirtyä esim. tuotantopanosten hintoihin ja niiden välityksellä muiden kulutushyödykkeiden hintoihin Tehokkuustappio Verot vaikuttavat hintoihin => tulovaikutus ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus aiheuttaa tehokkuustappion DWL Mitä suuremmat joustot sitä suurempi DWL DWL kasvaa veroasteen neliössä ja riippuu kysynnän ja tarjonnan joustojen suuruudesta Tärkeitä implikaatioita veropolitiikkaan
4 Lähtökohta: Optimaalinen verotus Kerätään verotuloja tietty määrä mahdollisimman pienin kustannuksin ja oikeudenmukaisesti Olisiko könttäsummavero hyvä vaihtoehto? DWL = 0. Great! Voidaanko kerätä? Ehkä, nuppivero, jokainen maksakoon esim. 10 k Mutta onko oikeudenmukainen jos kaikki maksavat saman -määrän Mikä olisi sitten oikeudenmukainen tapa kerätä? Kyvykäs maksakoon enemmän kuin keskiverto ja sellaiset joilla heikot lähtökohdat => verotaakka kasvakoon kyvykkyyden mukana Mutta: valtiolla ei ole riittävää infoa kyvykkyyseroista => könttäsummaveroa ei voida kerätä oikeudenmukaisesti Siksi joudutaan käyttämään vääristäviä veroja (tulovero ym.) Tavoite: kerää vaadittu verotuotto tehokkuustappio minimoiden
5 Optimaalinen hyödykeverotus (1) Ramsey (1927) ratkaisi Pigoun pyynnöstä seuraavan ongelman: Tarkastellaan edustavaa kuluttajaa joka kuluttaa N:ää erilaista hyödykettä Mitkä olisivat optimaaliset valmisteverokannat t 1,, t N valtion pyrkiessä keräämään verotuoton T tehokkuustappion minimoiden Edellisen luennon perusteella yhtenäinen verokanta t 1 = = t N tuskin on optimaalinen jos erilaiset kysynnän hintajoustot Ramseyn verosääntö: kun verokannat asetettu optimaalisesti, kunkin verokannan pieni muutos aiheuttaa samansuuruisen DWL:n lisäyksen => Verota ankarammin hyödykkeitä joiden kysyntä on joustamaton ja kevyemmin niitä joiden kysyntä on joustavaa Intuitio: DWL kasvaa veroasteen t neliössä ja riippuu suoraan hintajoustosta => hyvin joustaville hyödykkeille korkea t tuottaa hyvin suuren DWL:n; käytä niille matalaa t:tä ja muille korkeaa
6 Optimaalinen hyödykeverotus (2) Mutta 1: Ramseyn mallissa hyödykkeiden kysynnät riippumattomia toisistaan; kun tuodaan ristijoustot, tulos muuttuu: => Optimaalisilla verokannoilla kompensoidun kysynnän väheneminen on sama kaikille hyödykkeille => Jos iso substituutiovaikutus => matala veroaste Mutta 2: Ramseylla ei tulonjakonäkökulmaa vain DWL:n minimointi Monissa maissa hyödykeveroilla haluttu vaikuttaa tulonjakoon Suomessa ja Englanti: Ruuan ALV-kanta Monissa kehitysmaissa veroja kannetaan tulonjakosyistä ankarammin luksushyödykkeiltä, mm. tuontihyödykkeiltä, joiden kulutus keskittyy hyvätuloisille Kysymys: Tulisiko kulutusverotusta käyttää tulonjakopoliittisena instrumenttina?
7 Optimaalinen hyödykeverotus (3) Näyttäisi siltä, että ei kannata Tuloverotus ja sosiaaliturva parempia keinoja kehittyneissä maissa Rikkaiden ja köyhien kulutuskorit eroavat vain vähän => hyöty välttämättömyyshyödykkeiden kevyestä verotuksesta menee myös rikkaille => vain vähän vaikutusta; verotulomenetys suuri Lisäksi: Atkinson-Stiglitz (1976): jos progressiivinen tulovero käytössä, hyödykeverotuksen verokantoja ei kannata eriyttää Ei tulojen tasaamiseksi (tuloverotus hoitaa) Eikä tehokkuustappion minimoimiseksi (Ramseyn sääntö vesittyy). Yhtenäinen hyödykeverokanta Ramseyn joustosääntö kuitenkin tärkeä tulos, paljon sovelluksia myös hyödykeverotuksen ulkopuolella esim. globalisaatio lisää liikkuvuutta (pääoma, koulutettu työvoima) => verota liikkuvia faktoreita matalalla verokannalla
8 Tuotantopanosten verottaminen Diamond Mirrlees (1991) production efficiency teoreema Verojen ei pidä vääristää tuotantopäätöksiä Vähentäisi kokonaistuotantoa ja edelleen kulutusta ja hyvinvointia => yritysten tuotantopanoksille ja välituotteille ei veroja Verojen pitäisi kohdistua suoraan kotitalouksien kulutukseen Antaa voimakkaan tuen ALV:lle (paras tunnettu veromuoto(?)) Kerätään kaikissa tuotantoketjun portaissa; yritys maksaa myynnistään ja vähentää ostoihin sisältyvän veron => kohdistuu kunkin portaan arvonlisään lopulta kuluttajahintaan sisältyy täsmälleen verokannan mukainen vero Välituotteet ja tuotantopanokset efektiivisesti verovapaita => ei vääristä tuotantopanosten valintaa => tehokas tuotannon suhteen Jos veropohja laaja ja verokanta yhtenäinen => hyvin pieni DWL EU:n ALV:ssa puutteita: pohja kapea & verokannat vaihtelevat
9 Pääomatulojen verotus (1) Verotuksen vaikutus säästämiseen: voidaan tarkastella hyödykeverotuksen kehikossa Säästäminen on kulutuksen lykkäämistä Kahden periodin malli: Nykyinen kulutus on hyödyke 1 (omena) Seuraavan periodin kulutus on hyödyke 2 (appelsiini) Näiden hyödykkeiden hintasuhdetta kuvaa korkotekijä 1+r, missä r on talletuskorko => Jos periodilla 1 vähennetään kulutusta D eurolla, periodilla 2 voidaan kuluttaa (1+r)D euroa enemmän Kulutusyhdistelmiä, joihin henkilöllä on varaa kuvaa budjettisuora Y jonka kulmakerroin k = -(1+r) Henkilö valitsee budjettisuoralta Y preferenssiensä mukaisen yhdistelmän nykyistä ja tulevaa kulutusta nykyisen; preferenssejä kuvaa indifferenssikäyrä I; optimi on I:n ja Y:n sivuamispisteessä
10 Pääomatulojen verotus (2) Pannaan säästöille vero t => r = r-t Budjettisuora: k =-(1+r-t), laskee nyt loivemmin Siirtämällä kulutusta periodilta periodilta 1 periodille 2 saa nyt vähemmän periodin 2 kulutusta periodin 2 kulutuksen hinta nousi Vero aiheuttaa tulo- ja substituutiovaikutuksen => kuluttajan valinnat vääristyvät => tehokkuustappio DWL Atkinsonin Stiglitzin (1976) optimiverotulos: Valtio pyrkii tasaamaan tuloeroja ja minimoimaan tehokkuustappiota Käytössä progressivinen tulovero ja hyödykeverotus Kannetaan progressiivista tuloveroa ja tämän lisäksi samaan verokantaan perustuvaa hyödykeveroa tai ei hyödykeveroa lainkaan
11 Pääomatulojen verotus (3) A-S tarkastelee optimaalista hyödykeveroa Koska säästämisvalinta tulkittavissa kulutusvalinnaksi, tulos on relevantti pääomatulojen optimaalisen verotuksen kannalta Viesti: nykyisen ja tulevan kulutuksen välistä valintaa ei pidä vääristää => säästämisen optimaalinen veroaste t=0 Tärkeä tulos, mutta, Yksinkertainen elinkaarimalli, jossa ei esim. perintöjä => kun tuodaan peritty varallisuus, tilanne hyvinkin muuttuu Säästöt voivat lisätä informaatiota henkilön kyvykkyydestä; optimaalisessa uudelleenjakavassa verotuksessa kannattaa ehkä verottaa säästöjä sen sijaan että verottaisi hyvin ankarasti suuria ansiotuloja Tosielämän verojärjestelmät monimutkaisia Ei kyetä tarkastelemaan näin yksinkertaisissa kehikoissa Mm. tulolajeja lukuisia ja niiden yhtäläinen verottaminen on vaikeaa => Käytännön policy-debatti keskittyy muihin asioihin
12 Kulutusvero vs. tulovero Miten eroavat säästöjen verotuksen suhteen? Tuloverolla (comprehensive income tax) tarkoitetaan veroa jonka veropohja on kaikkien tulojen summa Y Asteikko käytännössä yleensä progressiivinen, mutta voi olla suhteellinen (tasavero, flat tax) Kulutusvero on kaikkiin kulutushyödykkeisiin eli kotitalouden koko kulutukseen, C, yhtenäisesti kohdistuva hyödykevero, esim. ALV, verokanta suhteellinen Tarkastellaan kotitalouden budjetti-identeettiä (1) Y = C + S C = Y S Päätelmä: yhtenäinen kulutusveron pohja on sama kuin kokonaistuloon kohdistuvan välittömän veron jonka veropohjasta vähennetään säästöt S Kulutusveron kanssa ekvivalentti välitön vero on menovero
13 Kulutusvero ja tulovero elinkaarimallissa Kahden periodin malli, ei saatuja eikä jätettyjä perintöjä (W= palkkatulo, r=korko) 1. periodin budjettirajoite: C 1 = W 1 - S 1 2. periodin budjettirajoite: C 2 = W 2 + (1+r)S 1 Lasketaan yhteen ja diskontataan talletuskorolla 1. periodille, saadaan kotitalouden elinkaaribudjetirajoite (2) C 1 + C 2 = W 1+r 1 + W 2 S 1+r 1 (1+r)S 1 1+r Hakasulkulauseke supistuu pois => kulutukseen kohdistuva hyödykeveron veropohja on sama kuin vain palkkatuloon kohdistuvan tuloveron Siis kulutusvero ja palkkavero ekvivalentteja kun korkotulo vapautettu verosta (Huom. Jos korkotulo kuuluisi veropohjaan, diskonttokorko olisi veron jälkeinen korko)
14 Menoveron toteuttamistavasta Tuloveron tapaista välitöntä veroa joka todellisuudessa kohdistuu kulutukseen (kulutettuun tulon osaan) sanotaan siis menoveroksi (expenditure tax) Kaksi tapaa toteuttaa 1) Sisällytetään veropohjaan sekä palkkatulo että pääomatulo ja sallitaan uusien säästöjen vähentäminen. Vrt kaava (1) edellä. 2) Vapautetaan pääomatulot verotuksesta jolloin menoveron veropohja on palkkatulot. Vrt. kaava (2). Nämä tavat johtavat täysin samaan tulokseen vain poikkeustapauksessa. Eroja syntyy: 1) vapauttaa vain uuden säästämisen tuoton kun taas 2) myös vanhan pääoman, mm. perityn varallisuuden tuoton 1) vapauttaa vain markkinakorkoa vastaavan normaalituoton, 2) myös satunnaiset voitot ja monopolivoitot, rentit
15 Kulutusveron/menoveron eduista Aiemmin nähtiin että säästämisen optimaalinen veroaste on tietyin ehdoin nolla (muista kuitenkin kritiikki) Kulutusvero kuten ALV ja menovero toteuttavat tämän Menovero voi olla progressiivinen koska vero lasketaan ja maksuunpannaan kuluttajalle kuten tulovero, mutta ALV ei voi olla koska se on hyödykevero USA:ssa iso debatti siirtymisestä menoveroon tai ALV:iin Euroopassa on toteutettu ALV; tuloveron muuttamisesta menoveroksi ei ole juuri keskusteltu
16 Menovero ja eriytetty tulovero Monissa maissa eriytetty tulovero (Dual income tax), jossa progressiivinen ansiotuloverotus (Suomi 20%-58%) ja suhteellinen pääomatuloverotus (Suomi 30%/32%) Mukailee löyhästi talousteorian opetuksia Ansio- ja pääomatulojen verottamiseksi samoilla veroasteilla ei löydy teoriasta perusteita DIT:ssä tuloja tasaava progressiivinen ansiotuloverotus ja kohtuutasoinen pääomatulovero; vääristymät pienemmät kuin yhtenäisessä tuloverossa; mutta samalla verottaa mm. perityn varallisuuden tuottoa, satunnaisvoittoja ja monopolivoittoja Euroopassa etenemässä ajatus, että pääomatulo jaettaisiin ns. normaalituottoon ja ylittävään tuottoon; normaalituotolle hyvin kevyt verotus, ylittävälle tuotolle vastaava verotus kuin ansiotuloilla Sovelluksia mm. Norjassa, Italiassa, ja Belgiassa; idea perustuu optimiveroteorian tulokseen koskien säästöjen verottamista
17 Pääomatuloverotus suljetussa taloudessa Suljetussa taloudessa kotimainen säästäminen määrää investointien rahoituksen Korko määräytyy säästöjen tarjonnan ja investointikysynnän perustella vastaavalla tavalla kuin hinnat hyödykemarkkinoilla Siksi myös kotimainen pääomatulojen verotus vaikuttaa tasapainokoron kautta investointien määrään Säästäjän pääomatulovero ja investoijan yhteisövero vaikuttavat samalla tavoin; ne yhdessä muodostavat kokonaisverokiilan, joka vaikuttaa korkoon ja investointien määrään Idea on sama joka opittiin hyödykeveron kohtaantoa tarkasteltaessa: sillä kenelle vero maksuunpannaan ei ole vaikutusten kannalta merkitystä
18 Pääomatuloverotus avotaloudessa Avotaloudessa kotitaloudet voivat sijoittaa ulkomaille ja kotimaiset yritykset voivat tuoda ulkomaista pääomaa Korko määräytyy kansainvälisillä pääomamarkkinoille ja pienelle avotaloudelle se on kiinteä Kotimaisen säästämisen tai kotimaisten investointien määrät eivät vaikuta korkoon Kotitalouksien kohtaama säästövarojen kysyntä on nyt vaakasuora (täysin joustava) kuten on rahoituksen tarjonta yrityksille (myös täysin joustava) Tämä tarkoittaa sitä että kotimaisen säästämisen ja investointien yhteys häviää Kotimaiset verot vaikuttavat seuraavasti (osittaisessa tasapainossa) Pääomatuloveron kantavat kokonaan kotitaloudet; se ei vaikuta esim. kotimaisiin investointeihin Yhteisöveron siirtyy yritysten rasitukseksi ja vaikuttaa suoraan investointeihin Yleisessä tasapainossa yhteisövero siirtyy jopa kokonaan työntekijöille
19 Kuvio 7. Pääomatuloverotus pienessä avotaloudessa Pääoman kysyntä ja tarjonta r * Tuottoaste Tulovero t Tasapaino suljetussa taloudessa E 0 t Pääoman tuonti S 1 S 0 I 1 I 0 S K = säästäminen Yhteisö vero Tarjonta avotaloudessa S A I = investoinnit Investoinnit Säästäminen Kotitaloudet säästävät ja saavat korkotuloja, joista maksetaan veroa verokannalla t Yritykset investoivat, tienaavat voittoja ja maksavat veroa verokannalla t (Verot tässä varallisuusveron tyyppisiä) Suljetussa taloudessa investointien määrä riippuu kotimaisten säästöjen tarjonnasta S K ja investointikysynnästä I (=> E 0 ) Avotaloudessa rahoituksen tarjonta on täysin joustavaa => tarjontakäyrä S A on vaakasuora; rahaa saa rajatta kv. korolla r* Määrittää bruttotuoton sijoittajalle ja rahoituskustannuksen yritykselle Ilman verotusta tasapainoinvestoinnit I 0 säästöt S 0 pääoman tuonti = I 0 S 0 Yhteisövero t Vähentää investointeja: I 1 - I 0 Ei vaikuta säästämiseen Pääomatulovero t Vähentää säästämistä : S 1 -S 0 Ei vaikuta investointeihin Kumpikin, t ja t, vaikuttavat pääoman tuontiin
20 Mitä asioita käsitelty? Verotuksen kohtaanto ja mistä se riippuu Kysynnän ja tarjonnan joustot keskeisiä Verotuksen tehokkuustappio, mikä aiheuttaa ja vaikutta Substituutiovaikutus tärkeä; joustot ja veroaste vaikuttavat suuruuteen Optimaalisen verotuksen käsite Tuloksia optimaalisesta hyödykeverotuksesta ja mitä ohjeita se tarjoaa käytännön politiikalle Jos ei ulkoisvaikutuksia, yhtenäinen verokanta järkevä Säästämisen optimaalinen verokohtelu ja miten se voidaan toteuttaa: kulutusvero ja menovero Tietyin ehdoin optimaalisia Tosimaailma todella monimutkainen; teoriasta kuitenkin apua Pääomatuloverotus suljetussa ja avotaloudessa Vaikutukset muuttuvat paljon kun siirrytään avotalouteen
21 Kiitos luentojen seuraamisesta!
5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto
5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotTA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet. Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Veron käsite ja miksi veroja kannetaan Julkinen sektori (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoittaa julkishyödykkeitä
LisätiedotYritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT
Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,
LisätiedotOsakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009
Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
Lisätiedot5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)
5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotKilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotYritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013
Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa
LisätiedotKilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotPörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri
Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotMUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT
MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
Lisätiedota) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
LisätiedotAsumisen verotus. Tuukka Saarimaa (VATT) VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010. tuukka.saarimaa@vatt.
Asumisen verotus Tuukka Saarimaa (VATT) tuukka.saarimaa@vatt.fi VALTION ASUNTOPOLITIIKKA TONTTITARJONNASSA JA VEROTUKSESSA -seminaari 23.11.2010 Esityksen sisältö 1. Näkökulmia verotukseen: Mirrlees Review
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotLuentorunko 6: Työmarkkinat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
LisätiedotERIYTETTY TULOVEROTUS JA SEN ONGELMAKOHDAT
TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos ERIYTETTY TULOVEROTUS JA SEN ONGELMAKOHDAT Kansantaloustiede Pro gradu-tutkielma Lokakuu 2007 Ohjaaja: Matti Tuomala Tuomas Matikka Tampereen yliopisto Taloustieteiden
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
Lisätiedot1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on
1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
Lisätiedot2 Perintö ja sosiaaliturva. 2.1 Perintö julkishyödykkeenä avioliitossa 2.2 Perintö ja lasten koulutus 2.3 Sosiaaliturva
2 Perintö ja sosiaaliturva 2.1 Perintö julkishyödykkeenä avioliitossa 2.2 Perintö ja lasten koulutus 2.3 Sosiaaliturva Onko perintö iso juttu? Perintö on tärkeä: USA Vuonna 1981 Kotlikoff ja Summers laskivat,
LisätiedotTodellinen prosentti
Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotTulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen
Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotMetsäverotuksesta ja sen neutraalisuudesta
Metsätieteen päivä Helsinki 29.10. 2013 Metsäverotuksesta ja sen neutraalisuudesta Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos Metla jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotVeroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta
Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
LisätiedotLASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA
LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
LisätiedotTENTTIKYSYMYKSET
MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotKerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Eilen: BKT:n komponentit 1975 2017 25 20 investoinnit, vienti ja tuonti vaihtelevat voimakkaasti yksityinen kulutus on huomattavasti
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotLuku 16 Markkinatasapaino
76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien
LisätiedotY56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus ke 10.2. klo 16 mennessä Piian lokeroon Koetilantie 5, 3. krs tai B-talon vahtimestarien kopin luona olevaan kurssikansioon. En
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotProfessori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus
Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen
LisätiedotPääomatulojen verotus on
artikkeli jarkko harju Erikoistutkija vatt jarkko.harju@vatt.fi Tuomas Matikka Erikoistutkija vatt tuomas.matikka@vatt.fi Yrittäjät reagoivat herkästi verokannustimiin Tuloverot vaikuttavat selvästi listaamattomien
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotOsakesäästötilin verosäännökset
Osakesäästötilin verosäännökset 23.1.2019 Antti Sinkman Valtiovarainvaliokunta, verojaosto Vero-osasto Osakesäästötilin perusasiat lyhyesti Tilille voi siirtää vain rahaa ja sieltä voi nostaa vain rahaa
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotTutki alla olevaa kuviota. Ovatko väitteet oikein vai väärin. Perustele.
Taloustiedon (YH2) koe 13.9.2017 I. Kaikki vastaavat käsitekoetehtävään (20p) Kahoot-kyselyssä II Vastaa toiseen lyhyttehtävistä (max. 20p) III Vastaa essee- ja dokumenttitehtävävaihtoehdoista kahteen.
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, tavoitteita rakenne Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
Lisätiedot1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä
0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).
LisätiedotAmerikan uusi asento:
Amerikan uusi asento: Voisivatko pääomamarkkinajäykkyydet selittää tuottavuuden heikkoa kasvua Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 15.2.2017 MTK Pääoman kohdentuminen ja pitkä lama
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotKA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo
1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä
LisätiedotTU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS
TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS 1 1. Miten raskas on suomalainen tuloverotus kansainvälisesti verrattuna? Tutustu mm. Veronmaksajien keskusliiton viimeisimpään kansainväliseen palkkaverovertailuun
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotCS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
Lisätiedot