Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Transkriptio

1 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

2 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja

3 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

4 4 Suomen talousstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Lisätään yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää pidemmällä aikavälillä , jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestäisi.* Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Parannetaan merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta esim. uudella tietotekniikalla. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen on edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle. *McKinsey&Company: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta: Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010

5 5 Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Yritysveroa alennetaan. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Pääomaverotus pidetään nykytasolla, millä voidaan tukea omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia

6 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa vähentynyt runsaat 10 % vuoden 2008 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa Henkilöstö Suomessa (pl. suunnittelu- ja konsultointiala) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (pl. suunnittelu- ja konsultointiala)

7 Teknologiateollisuudesta eläköityy noin 6000 henkilöä vuodessa Toimihenkilöt Työntekijät Toteutunut eläköityminen Vii 3 Arvioitu eläköityminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

8 8 Työpaikat säilyvät vain kilpailukykyisessä Suomessa Esimerkkejä kustannusvaikutuksia jo tehdyistä päätöksistä henkilötyövuosina: IMO:n rikkipäätöksen myötä Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten lisäkustannukset: henkilötyövuotta (LVM:n selvityksen mukaan ) Kustannukset kasvaisivat yksin metallien jalostuksen osalta vuositasolla noin 1200 henkilötyövuoden verran Tulevan päästökauppakauden kustannukset teknologiateollisuudessa henkilötyövuotta. Vuosina , koko päästökauppakaudella henkilötyövuotta. (Päästöoikeuden hinta euroa, huutokauppa %)

9 9 Timo Jaatinen toimitusjohtaja

10 10 KELA-maksun poisto olisi pitänyt kompensoida energiaveroleikkurilla - Esimerkkinä metsäteollisuus Metsäteollisuuden hyöty työnantajan KELAmaksun poistosta

11 11 Merikuljetusten kustannukset nousemassa Vientiteollisuus suurin laskun maksaja Merirahtien hinnat nousevat Euroopan pohjoisilla merialueilla voimakkaasti vuodesta 2015 alkaen ellei kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöstä polttoaineen rikkipitoisuuksista muuteta. IMO:n uudet säädökset tuodaan EU:n lainsäädäntöön uudistamalla rikkidirektiiviä. Rahtihintoihin tämä merkitsee % nousua.

12 12 Puun polttamista tuetaan päällekkäisillä toimilla ilman vaikutusarviota yhteisvaikutus on vaarallinen Päästökauppa Päällekkäiset tuet johtavat kierteeseen: Puun hinta nousee Bioenergian tuotanto Suomessa vähenee Tarvitaan lisää tukea uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemiseksi Bioenergian tuotanto, vientitulot ja työpaikat vähenevät

13 13 Reilu pelisäännöt ja voimme menestyä Yritysten toiminta ohjautuu sinne, missä sille on parhaat olosuhteet. Jos omilla päätöksillämme heikennämme yritystemme kilpailukykyä, menestyminen on vaikeaa. Myönteinen kehitys on omissa käsissämme.

14 14 Timo Leppä toimitusjohtaja

15 15 Aikaisempiin saavutuksiin ei voi nojata Tuoreessa EU:n Innovation Scoreboard 2010 selvityksessä Suomi nimetään innovaatiojohtajaksi (Innovation Leaders) yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa. Emme voi tuudittautua tähän. Etulyöntiasema innovaatiotoiminnassa ja osaamisessa on varmistettava aktiivisella innovaatio- ja koulutuspolitiikalla myös tulevaisuudessa!

16 16 Tulevaisuutta rakennetaan onnistuneella innovaatiopolitiikalla

17 Julkisen sektorin osuus yrityssektorin t&k-investointien rahoituksesta vuonna % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 17 Ranska USA* EU27 Etelä-Korea Kiina ja Hong Kong Saksa Ruotsi Suomi Japani Osuus, %

18 T&k verokannustin otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet Korea(2008) Kanada(2008) Ranska(2008) Yhdysvallat(2008) Belgia Itävalta Tsékin tasavalta Japani Espanja Iso-Britannia(2008) Irlanti Unkari Norja(2008) Ruotsi Tanska(2008) Alankomaat Australia(2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti(2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi(2008) Turkki Slovakia(2008) Puola Meksiko Kreikka(2005) Osuus bkt:sta, % Suora julkinen rahoitus Verotuki Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen vähäistä, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet. Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and Technology Indicators, ,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40

19 19 Menestystä ylivoimaisella osaamisella

20 20 Teollisuuden toimintaympäristöä Suomessa on vahvistettava Vaalien jälkeisen hallituksen teollisuuspolitiikalta odotamme toimia, joilla maahamme: Luodaan lisää teollisia työpaikkoja, Aikaansaadaan kilpailijamaihin nähden tasavertaiset olosuhteet ja Vahvistetaan yritysten halua investoida Suomeen Herätämme keskustelua yhteisellä ilmoituskampanjalla.

21 21