suorittaneet optikot), työterveyshuoltojen ja yritysten käytäntöjen yhtenäistämisessä.

Transkriptio

1 Syysopintopäivillä esillä: rakenteinen kirjaaminen, potilassiirtoergonomian jalkauttaminen käytäntöön, ergonomiaselvitys työpaikalla ja työnäköergonomia Yhdistyksen lähihistorian vuorovaikutteisimmat Syysopintopäivät vietettiin Tampereen kylpylässä Lapinniemessä ! Ei edes marraskuun harmaus vaikuttanut siihen intoon ja kiinnostukseen, miten osallistujat ottautuivat päivien teemoihin. Päivien avauspuheenvuorossa oli tarkoitus kuulla ajankohtaista tietoa Kelan korvauskäytännöistä työterveyshuollossa. Kelan edustaja oli kuitenkin äkillisesti sairastunut, joten ajankohtaiset asiat Kelasta jäivät tällä kertaa kuulematta. Pyrimme kuitenkin järjestämään niin, että vastaava luento olisi kuultavissa opintopäivillä lähitulevaisuudessa. Ehkä siihen mennessä Sote-uudistuskin tuo muutoksia Kelan korvauskäytäntöihin työterveyshuollonkin osalta. Yhdistyksen koulutustyöryhmä sai onnistuneesti järjestettyä korvaavat luennot keskiviikkoaamuksi. Meillä oli ilo kuulla yhteistyökumppaneidemme Respectan Account Manager Esa Pirttikosken ja Synsamin työnäköoptikko Laura Kotilaisen esitykset. Esa esitteli potilassiirtotilanteiden riskin arviointiin ja hallintaan kehitettyä Työympäristön Check työkalua. Menetelmä on saatavissa verkosta osoitteessa: check.respecta.fi ja on käyttäjille ilmainen. Check-työkalu on saatavilla myös Työterveyslaitoksen internet-sivustolta; Ergonomian arviointi- ja kehittämismenetelmiä Työkalun avulla kartoitetaan potilassiirtotilanteiden toistuvuutta, tarvittavien hoitajien määrää, avustettavan aktiviteettia ja toimintakykyä, tilanteessa käytettäviä apuvälineitä ja hoitajien kokemusta avustustilanteiden raskaudesta. Lauran aiheena oli työnäköergonomia ja työterveyshuoltojen ja sopimusoptikkoliikkeiden väliset toimintatavat. Lauraa pommitettiin työnäköön liittyvillä kysymyksillä siinä määrin, että hän omassa esityksessään tuskin ehti alkua pidemmälle! Kysymysten tulva osoitti sen, kuinka paljon avoimia kysymyksiä ja erilaisia käytäntöjä liittyy työikäisten näköasioihin. Keskustelusta päätellen työsarkaa riittää työfysioterapeuttien, työnäköoptikoiden ja optometristien (AMK-tutkinnon suorittaneet optikot), työterveyshuoltojen ja yritysten käytäntöjen yhtenäistämisessä. Jos kuulijoiden kiinnostusta arvioi asiantuntijoille esitettyjen kysymysten valossa, voi todeta, että lähes lennosta temmatut luennoitsijat onnistuivat herättämään kuulijoissa kiinnostusta ja uteliaisuutta asiaansa kohtaan! Lämmin kiitoksemme ihanille yhteistyökumppaneillemme! 1

2 Erikoissuunnittelija Riikka Vuokko Työhyvinvoinninlaitokselta selvitti seikkaperäisesti ajankohtaista aihetta siitä, miten on ajateltu viedä läpi rakenteisen kirjaamisen käytännöt työterveyshuolloissa. Rakenteinen tieto tarkoittaa yhteisellä, sovitulla tavalla tallennettavaa tiedon kirjaamista. Tiedot ovat kaikkien käytettävissä samassa muodossa ja eri järjestelmät ymmärtävät tiedot. Kanta, Terveydenhuollon valtakunnalliset sähköiset tietojärjestelmäpalvelut ovat tämän hetkisen tiedon mukaan käytettävissä vuonna Tietojen syöttö tietokantaan tapahtuu vuoden 2019 aikana. Työterveyshuollon ominaispiirteet rakenteisessa kirjaamisessa noudattavat rakenteisen kirjaamisen yleisiä periaatteita: - Työterveyshuollon ammattihenkilöt kirjaavat käynnit TYÖ-näkymälle. - Työfysioterapeutit voivat käyttää TYÖ-näkymän lisäksi omaa erikoisalaansa lisänäkymänä, jolloin tieto on haettavissa sekä TYÖ-näkymän että fysioterapianäkymän kautta. - Konsultaatio työterveyshuollon ulkopuolelta kirjataan konsultaation antajan omalle näkymälle ja TYÖ-näkymä merkitään lisänäkymäksi. Vuokon mukaan kyseessä on kulttuurin muutos. Vanhoja toimintatapoja ei voida vain siirtää uusiin välineisiin. Se vaatii toimintamallien kehittämistä, koulutusta ja uuden oppimista. Se myös mahdollistaa oman työn kehittämisen. Luennoitsija painotti, että uuden opettelu vie aikansa, mutta lopputulemana sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt että organisaatiot hyötyvät rakenteisesta kirjaamista pidemmällä aikajänteellä 2

3 Työfysioterapeutti Anitta Mäkikyrö puolestaan kertoi siitä, mitä tulee ottaa huomioon kirjaamiskäytännössä työfysioterapian osalta. Anitta, Rovaniemen Työterveys ry:stä ja Rauni Räsänen Joensuun Työterveydestä ovat osallistuneet Työhyvinvoinninlaitoksen Rakenteinen kirjaaminen opas 2:n päivitykseen, työterveyshuollon työryhmään työfysioterapian asiantuntijoina. Päivitetty opas julkaistaan keväällä Tavoitteena on, että työfysioterapeutin työn kirjaaminen on linjassa valtakunnallisten suositusten kanssa. Oppaan valmistuttua, jäsensivuilla tullaan julkaisemaan artikkeli työfysioterapeutin työn kirjaamiskäytännöistä. FT Leena Tamminen-Peter ErgoSolution Oy:stä kertoi potilassiirtotyön ergonomiaan liittyvän pitkän tutkija- ja kouluttaja uransa pohjalta siitä, miten potilassiirtotyön tutkimus ja ergonomia ovat Suomessa ja myös kansainvälisesti kehittyneet viimeisten 10 vuoden aikana, millainen tilanne koulutusrintamalla vallitsee nyt ja millaiset ovat potilassiirtotyön tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2012 on julkaistu ensimmäinen ISO standardoitu ohjeistus ihmisten turvallisesta avustamisesta terveydenhuollossa. Leena on kirjoittanut ohjeistukseen luvun Staff education & training. Julkaisun yhteenveto, Summary of the ISO Technical Report 12296, on saatavilla verkkoosoitteesta: Leenan esityksen pääkohdat olivat: - Tarkennettu riskin arviointi luo hyvän pohjan ratkaisujen löytämiselle ja kehittämistyölle. - Perusta työryhmä, joka vastaa kehitystyöstä. - Perinteiset avustustavat ovat ylikuormittavia hoitajille eivätkä ole asukkaita kuntouttavia! - Tarkoituksenmukaiset apuvälineet helpottavat työtä kouluta niiden käyttö! - Turvallisten työtapojen muutos saadaan aikaan johtamalla. Se vaatii esimieheltä vastuun ottamista ja koko organisaatiolta suunnitelmallista toimintaa sekä kaikkien osapuolten sitoutumista. - Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia. - Toiminta on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa. 3

4 Workshopit Opintopäiville on kautta aikain toivottu käytännön workshopeja. Tällä kerralla päätimme täyttää jäsenten toiveita ainakin tältä osin. Onnistuimme saamaan luennoitsijoiksi ja workshoppien vetäjiksi kokeneet kouluttajat ja ergonomian asiantuntijat Työterveyslaitokselta. Ensimmäisenä seminaari päivänä pohdimme erityisasiantuntija Mika Nybergin johdolla työkuormituksen arviointia osallistavan menetelmän avulla. Mika aloitti esityksensä ponnekkaasti esittelemällä ergonomia timantin! Timanttiin kiteytyy ergonomian keskeinen sisältö. Työvideoiden avulla analysoimme työtä kahdeksassa pienryhmässä ja pyrimme pilkkomaan kyseisen työtehtävän useaan eri työvaiheeseen. Kun ryhmä pääsi työn osittamisesta konsensukseen, oli tehtävänä löytää eri työvaiheista kuormitustekijät ja mahdollinen ratkaisu tai kehittämisehdotus. Pääasia oli kuitenkin malttaa keskittyä kuvamaan eri työvaiheet mahdollisimman tarkasti. Mikan olettamus siitä, että työvaiheiden kuvaukset ergonomiakartoituksissa ovat usein puutteellisia, osoittautui ainakin tässä foorumissa oikean suuntaiseksi! 4

5 Toisena seminaari päivänä jatkoimme workshoppeja tutkimusinsinööri Risto Toivosen vetämänä. Hän alusti ryhmätyöaiheet kolmesta erilaisesta tuki- ja liikuntaelinten arviointimenetelmästä. 1. QEC Quick Exposure Check, Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu, nopeakäyttöinen menetelmä. Menetelmässä on käytettävissä omat osiot sekä havainnoijan että työntekijän arviointeja varten. Menetelmän tutkimusreferenssejä löytyy verkosta. 2. TIKKA Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä. Menetelmä on päivitetty ja siitä on saatavilla 3. uudistettu painos. Arviointimenetelmä sisältää ohjeistuksen työn fyysisten, työtehtävään liittyvien psyykkisten, vuorovaikutukseen ja työaikoihin liittyvien kuormitustekijöiden arviointiin. Menetelmää käytetään ensisijaisesti työpaikan perustyöpaikkaselvityksen työkaluna. Risto korosti esityksessään sitä, että menetelmä on suunniteltu asiantuntijoiden käyttöön. Se ei ole tiedonkeruumenetelmä, ei haastattelumenetelmä eikä kyselymenetelmä. TIKKA -menetelmässä päätöksen työntekijän tilasta/kuormittuneisuudesta tekee asiantuntija monipuoliseen tietoon perustuen. Arvioinnissa keskitytään pelkästään työn ominaisuuksiin riippumatta siitä, kuka arvioitavaa työtä tekee. Menetelmän julkaisu on tilattavissa Työterveyslaitoksen Kirjakaupasta. 3. OCRA tarkistuslista on riskinarviointimenetelmä toistotyön aiheuttaman rasitusvamman riskin arviointiin. OCRA tarkistuslista sisältää kuusi osiota, jotka käydään läpi tarkasteltavasta työpisteestä. Osiot ovat: - tuotannolliset tiedot - palautuminen - käsien palautuminen ja työvaiheiden toisto - käsien toistuvan voimankäytön arviointi - käsien hankalien asentojen esiintyminen toistotyössä - muiden riskitekijöiden esiintyminen Menetelmästä tarkemmin Työterveyslaitoksen ergonomia-sivustolla, josta myös ladattavissa Excel-muotoinen tarkistuslista: 5

6 Valitessasi arviointimenetelmää kartoittamaan fyysisesti kuormittavaa työtä, niin pohdi teetkö työpaikkaselvityksessä perus- tai suunnattua selvitystä. Onko tarve kartoittaa työn fyysiset kuormitustekijät laaja-alaisesti koko työtehtävästä, kohdennetusta kuormittavasta työvaiheesta tai tietystä työn osavaiheesta. Onko kysymyksessä työ, joka koskee yksittäistä työntekijää vai useampia työntekijöitä, onko työssä sen sujuvuutta haittaavia tekijöitä, vaara- tai riskitekijöitä. Menetelmän valinnassa on hyvä muistaa, kuinka paljon aikaa on käytettävissä kyseisen työn tai työtehtävän arviointiin ja raportointiin. Lisäksi on hyvä selvittää sitä, miten mahdollisten kehitysehdotusten toteuttamista on suunniteltu seurattavan.. Päivillä allekirjoittanut esitti jäsenkyselyn 2015 keskeiset tulokset. Diasarja on saatavilla jäsensivuiltamme. Kokonaisuutena päivät olivat mielestäni onnistuneet niin sisällöllisesti kuin seminaaripaikankin osalta. Kiitos Teille kaikille osallistujille ja näytteilleasettajille Te teitte päivistä aktiivisen, iloisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan oppimistapahtuman! Teksti ja kuvat: Sirpa Rauas-Huuhtanen,