Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Tarkista työympäristösi työkuntoon! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ -seminaari , Rovaniemi Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija

3 Fyysiset kuormitustekijät sote-alalla työtehtävät, kuten potilassiirrot (Kotihoidossa myös peseminen, siivous, pyykkäys ja ruuanlaitto (Olson ym. 2014; Hjalmarsson 2014).) toistuvat työliikkeet, esim. kumarat ja kiertyneet asennot (Vanhainkodissa työskennellään huonossa asennossa n.2h/aamuvuoro, sairaalassa 1h/aamuvuoro (Freitag 2014).) runsas seisominen ja kävely ahtaat työtilat ja tilanteeseen soveltumattomat apuvälineet hoitajien yksilölliset kuormitustekijät (esim. perimä, koulutustausta, fyysinen kunto, potilassiirtotaidot) 2

4 Huomio fyysisten riskien hallintaan Työpaikoilla on vähän systemaattisia työkäytäntöjä fyysisten riskien hallinnassa (Tamminen-Peter ym ) Ergonomiainterventioiden (esim. apuvälineiden hankinta tai potilassiirtotaitokoulutus) avulla työkäytäntöjä voidaan parantaa (Fagerström 2013.) Tarvitaan arviointityökaluja, jotta toiminta / hankinnat osataan kohdentaa ensisijaisiin toimenpiteisiin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia arvioimaan työturvallisuusriskit (10 ) ja huolehtimaan työpisteiden ergonomiasta (24 )

5 Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmiä Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä (Karhula ym. 2007). Apuvälineiden tarkistuslista (Fagerström 2013). MAPO = Movement and Assistance of Hospital Patients eli Toimintaympäristön riskitekijät (Fagerström 2013). Arjohuntleigh Oy:n Carethermometer (Knibbe & Friele 1999). Handicaren Check-työkalut (työympäristö, hoitaja, potilas ja potilasohje). Kotihoidon STAT (Safety Task Assessment Tool (Olson ym. 2014) Lisäksi potilassiirtotaidon (SOPMAS, DINO) tai työasentojen (REBA, VIDAR, OWAS) arviointimenetelmiä

6 Työympäristön-Check työkalu Menetelmä työympäristön potilassiirtotilanteisiin liittyvien riskien arviointiin. Menetelmässä ohjataan toimintasuunnitelman tekemiseen riskien vähentämiseksi. Arvioitavat osa-alueet: o Toimintaympäristö o Apuvälineet o Siirtotehtävät (12 kpl) o Avustettavien toimintakyky o Henkilöstön osaaminen, toiminta ja määrä o Toimintaohjeet Löytyy internetistä Työterveyslaitoksen sivuilta. 5

7 Kehittämishankkeen tavoitteet ja eteneminen Kehittää sähköinen Työympäristön Check työkalu Respecta Oy:lle. Osatavoitteet: o o o Kehittää helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen työkalu. Selvittää työkalun käytettävyys ja luotettavuus käyttäjätestien avulla. Edistää työkalun käyttöönottoa ja leviämistä. 1. Sähköisen version kehittäminen ja testaus 2. Työkalun käytettävyyden arviointi 3. Työkalun luotettavuuden arviointi 4. Työkalun käyttöönoton edistäminen Kuvio 1. Hankkeen eteneminen. 6

8 Menetelmät Työympäristön-Check työkalusta tehtiin sekä Digium- että Webropol-versio. Testaajat ja loppukäyttäjät kokeilivat testiversioista ja vastasivat käyttäjäkyselyyn (SUS-menetelmä). Luotettavuutta verrattiin Carethermometer ja Ergonomisten apuvälineiden tarkistuslistaan. Menetelmän pilotoinneista kerättiin testaajien kokemukset. 7

9 Testaajien esitiedot Muuttuja Testiryhmä 1 (n=14) Ikä, ka, v Sukupuoli, f (%) - nainen 11 (79) - mies 3 (21) Koulutus, f (%) - alempi korkeakoulu - ylempi korkeakoulu Testiryhmä 2 (n=12) 10 (83) 2 (17) 9 (64) 5 (36) Työssäoloaika, ka, v (75) 3 (25) 8

10 Sähköisen työkalun vahvuudet, heikkoudet ja ratkaisut (n=12) Vahvuudet (yksiköt) Heikkoudet (yksiköt) Ratkaisut (12 analyysiyksikköä) % (12 analyysiyksikköä) % Selkeys (4) 33 % Epäselvyys (1) 8 % - ohjeistuksen luettavuutta loogisuus muokattiin Helppokäyttöisyys (1) 8 % Vaikeakäyttöisyys (2) 16 % - raporttiin kirjataan pitkä, vie aikaa ehdotukset poistettavista kysymyksistä Toimivuus ohjeistaa toimintaa täytön keskeytys mahdollista Visuaalisuus kuvat opettavaisia (5) 42 % Toimimattomuus virheitä kuvissa raahatut kuvat peittävät tekstin hypyt ja siirtymät eivät onnistuneet (2) 16 % Puutteellisuus kuvatekstit puuttuivat inventaariolista puuttui 9 (6) 50 % - kirjoitusvirheet ja virheelliset kuvat korjattiin - kuvien koot yhtenäistettiin - hypyt ja siirtymät tarkistettiin - kuormittuneisuuskysymys vaihdettiin Borg-asteikosta liukupalkiksi (3) 25 % - kuviin kirjoitettiin apuvälineiden nimet - lisättiin sivupohjaan yhteistyökumppaneiden logot - inventaariolista lisättiin kyselyyn täytettävänä pdftiedostona

11 Työkalun hyödyllisyys Mielipide menetelmästä - tarpeellisuus (0-10), ka - soveltuvuus kuormittavuuden arviointiin (1-5), ka - soveltuvuus apuvälinetarpeen arviointiin (1-5), ka Testiryhmä 1 (n=14) Digium Webropol 3,9 4,0 4,2 3,7 Testiryhmä 2 (n=12) Webropol 2 8,4 4,6 4,6 10

12 Työkalun käytettävyys 100 Työympäristön-Check menetelmän käytettävyys SUS-menetelmän (0-100, jossa > 80 tarkoittaa hyvää käytettävyyttä) mukaan Testi 1 n=14 Testi 2 n=12 Testi 3 Category 4 Digium Webropol Column1 11

13 Työympäristön Check työkalun käytön hyödyt 1. Ohjaa työyhteisöä toimenpiteisiin 2. Opastaa ja informoi potilassiirroissa tarvittavista apuvälineistä 3. Todentaa käyttäjien tieto-tason riskien arvioinnissa 12

14 Viihtyisä työympäristö, sujuva työ! Virpi Fagerström 13

15 Esteettömyys tukee toimintaa Virpi Fagerström 14

16 Kaaoksesta järjestykseen tue turvallisuutta! 15

17 Kiitos! Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook kaveriksi! twitter.com/tyoterveys twitter.com/fioh Virpi Fagerström 16