Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Transkriptio

1 Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

2 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn osalta. Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen lauseopin alkeet (mm. aspektit, konjunktiivin ja infinitiivin käyttö)

3 Polku 1: nominit Artikkelin taivutus 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.) 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.) yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö! -(t)hj / -aj päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.) 3. deklinaation päätteet eri vartaloryhmät

4 Artikkelin taivutus: yksikkö M F N N o( h( to/ G tou= th=j tou= D tw?~~ th?~~ tw?~~ A to/n th/n to/

5 Artikkelin taivutus: monikko M F N N oi( ai( ta/ G tw~~n tw~~n tw~~n D toi~j tai=j toi=j A tou/j ta/j ta/

6 Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä M N F N o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j G tou= a) /rtou tou= e) /rgou th=j o(dou= D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~ A to_n a) /rton to_ e) /rgon V a)/rte - - Huomaa kuitenkin neutrin on pääte! th\n o(do/n

7 kuin monikossa M N F N oi9 a) /rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/ G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j A tou\j a) /rtouj ta_ e) /rga ta\j o9dou/j

8 Samoin hallitset 1. deklinaation taivutuksen kunhan muistat että feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a) EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä -(t)hj / -aj päätteiset maskuliinit Monikko kuitenkin aina samanlainen

9 Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.) N h( grafh/ G th=j grafh=j D th? = grafh? = A th\n grafh/n e, i, r h(me/ra h(me/raj h(me/ra? h(me/ran

10 Lyhyt vokaali h( qa/lassa th=j qala/sshj th? = qala/ssh? th\n qa/lassan e, i, r a)lh/qeia a)lhqei/aj a)lhqei/a? a)lh/qeian

11 1. deklinaation maskuliineja N o( telw&nhj profh/thj neani/aj G tou= telw/nou profh/tou neani/ou D tw~~? telw&nh? profh/th? neani/a? A to\n telw&nhn profh/thn neani/an V - telw/nh profh=ta neani/a Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa

12 3.deklinaatio: päätteet Yks. Mon. Mask./Fem. Neutri Mask./Fem. Neutri N -/-j - -ej -a G -oj -oj -wn -wn D -i -i -si(n) -si(n) A -a/-n - -aj -a

13 Huomaa äännemuutokset eri vartalotyypeillä T-, n- ja nt- äänteet katoavat sigman edellä e)lpi/j, e)lpi/doj e)lpi/si(n) pneu=ma,pneu/matoj pneu/masi(n) pa~~j, panto/j, pa~~si(n) K+s > c sa/rc, sarko/j, sarci/(n) Astevaihtelut n- ja r vartaloilla poimh/n, poime/noj path/r, patro/j, pate/ra

14 Polku 2: verbit Kreikan verbisysteemi akt., med. pass. tapaluokka: ind., konj., imper. aikaluokka: prees./impf., aor. luku ja persoona verbin nominaalimuoto: infinitiivi Päätteet akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot) med./pass. ind. prees. imperf. (impf./2. aor. ind.) konj. inf.

15 Pääluokat Pääluokka Aktiivi Mediumi Passiivi

16 Tapaluokat (modukset) Tapaluokka Indikatiivi Konjunktiivi (Optatiivi) Imperatiivi

17 Aikaluokat (tempukset) Aikaluokka Preesens Aoristi Futuuri Perfekti Imperfekti Pluskv. Aspektit: preesensvartalo, aoristivartalo, perfektivartalo Fut., perf. ja pluskv. eivät kuulu 2. välikertauksen alueeseen

18 Päätteet: akt. ind. Prees. w-verbit w eij ei omen ete ousi(n) mi-verbit mi j si(n) men te asi(n) Muista MI-S-SI AASI!

19 Päätteet: med./pass. ind. prees. paideu/omai paideu/h? (<- esai) paideu/etai paudeuo/meqa paideu/esqe paideu/ontai di/domai di/dosai di/dotai dido/meqa di/dosqe di/dontai

20 Aktiivin ind. imperfekti e)pai/deuon e)pai/deuej e)pai/deue(n) e)paideu/omen e)paideu/ete e)pai/deuon e)di/doun e)di/douj e)di/dou e)di/domen e)di/dote e)di/dosan tai e)di/doun

21 Med./pass. ind. imperfekti e)paideuo/mhn e)paideu/ou (*-eso) e)paideu/eto e)paideuo/meqa e)paideu/esqe e)paideu/onto e)dido/mhn e)di/doso e)di/doto e)dido/meqa e)di/dosqe e)di/donto

22 Augmentti: kolme tapausta Konsonanttialkuisilla: eteen lisätään e)- e)pai/deuon < paideu/w Vokaali- ja diftongialkuisilla: alkuvokaali tai diftongi pitenee h)/lpizon < e)lpi/zw Prepositioalkuisilla: augmentti lisätään kantaverbin eteen a)ne/blepon < a)nable/pw

23 Aktiivin konjunktiivin preesens: olla verbin avulla opit päätteet paideu/w tiqw~~ w} paideu/h?j paideu/h? paideu/wmen paideu/hte paideu/wsi(n) tiqh~?j~ tiqh~? ~ tiqw~ ~men tiqh~ ~te tiqw~ ~si(n) h?]j h? } w}men h}te w}si(n)

24 Med./pass. konj. prees. paideu/wmai paideu/h? paideu/htai paideuw&meqa paideu/hsqe paideu/wntai tiqw~ ~mai tiqh? ~ ~ tiqh~ ~tai tiqw~ ~meqa tiqh~ ~sqe tiqw~ ~ntai

25 Toinen aoristi OPETTELE SIVULLA 103 OLEVAT TÄRKEIMMÄT TOISEN AORISTIN VARTALOT

26 Infinitiivi: muodostaminen Akt. inf. prees. paideu/ein / di/donai Akt. inf. 2. aor. labei=n (huom. korko!) Med./pass. inf. prees. paideu/esqai / di/dosqai Med. inf. 2. aor. labe/sqai

27 Tärkeimmät supistumissäännöt 1) Samat tai samanlaiset vokaalit: a + a > a (pitkä) e + h > h o + w > w mutta: e + e > ei ja o + o > ou 2) A ja E samanarvoisia: ensimmäinen voittaa A + E > a (pitkä) E + A > h

28 Supistumissäännöt (jatkoa) 3) O voimakkaampi O + E tai A > w a + ou > w o + ei > oi Huom: o + e, o tai ou > ou 4) Vokaali + diftongi (vrt. myös 3) Diftongi nielee samanlaisen vokaalin, esim. o + oi > oi e + ei > ei Muutoin usein pitkädiftongi, esim. a + ei > a?