Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita"

Transkriptio

1 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi kännykkään keittimeen inessiivi kännykässä keittimessä elatiivi kännykästä keittimestä allatiivi kännykälle keittimelle adessiivi kännykällä keittimellä ablatiivi kännykältä keittimeltä translatiivi kännykäksi keittimeksi essiivi kännykkänä keittimenä komitatiivi kännykköineen keittimineen abessiivi kännykättä keittimettä instruktiivi (kännyköin) (keittimin) Seuraavassa esityksessä käytetyt lyhenteet: N = nominatiivi, P = partitiivi, V = vartalo Nominatiivi eli perusmuoto eli sanakirjamuoto. Vartalo on se sanan muoto, johon päätteet tavallisesti liitetään. Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Tämä on suurin nominityyppiryhmä. Jos sanassa on astevaihtelun alainen konsonantti on se tässä sanatyypissä vahva nominatiivissa, partitiivissa, illatiivissa, essiivissä, komitatiivissa sekä monikon genetiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Lyhyeen i:hin päättyvät sanat jakautuvat vielä kolmeen eri taivutustyyppiin: suomi suomea suome-, suuri suurta suure- ja pankki pankkia panki-. N laukku laukut tyttö P laukkua laukkuja katu V lauku- laukui- sakko laukku- laukkui- kyky Tyyppi 2 nen se / s Hyvin tavallinen sanatyyppi. Sanat, jotka päättyvät perusmuodossa nen voivat olla substantiiveja, adjektiiveja tai erisnimiä. Tässä nominityypissä ei ole astevaihtelua. Johdinelementti nen esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Muissa sijamuodoissa sanan loppu muuttuu nen se. Partitiivissa nen s. N nainen naiset suomalainen P naista naisia sininen V naise- naisi- Virtanen

2 2 Tyyppi 3 e ee Hyvin tavallinen ja produktiivi sanatyyppi (Tähän ryhmään tulee koko ajan uusia sanoja.). Nominatiivissa ja partitiivissa sana päättyy yhteen e:hen. Muissa sijamuodoissa on pitkä vokaali ee. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. Astevaihtelu siis toisin kuin tyypissä 1. N murre murteet tiede P murretta murteita koe V murtee- murtei- luonne Tyyppi 4 as/äs aa/ää Kun sanan lopussa on as tai äs, niin vartalossa on pitkä aa tai ää. Perusmuodon as/äs esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N hammas hampaat allas P hammasta hampaita rakas V hampaa- hampai- varvas HUOM! On myös joitakin sanoja, jotka näyttäisivät kuuluvan tähän tyyppiin, mutta taipuvat itse asiassa ikään kuin kuuluisivat seuraavaan eli us/ys ukse/ykse tyyppiin. Esimerkiksi sana kannas taipuu kannas kannasta kannakse-. Tyyppi 5 us/ys ukse/ykse es ekse os/ös okse/ökse Vartalossa perusmuodon us/ys, es, os/ös muuttuu asuun ukse/ykse, ekse, okse/ökse. Sanoissa ei ole astevaihtelua. Tyypin us/ys sanat ovat yleensä verbistä johdettuja. N rakennus rakennukset vastaus P rakennusta rakennuksia kysymys V rakennukse- rakennuksi- herätys N veljes veljekset ilves P veljestä veljeksiä vihannes V veljekse- veljeksi- eines N teos teokset tungos P teosta teoksia käännös V teokse- teoksi- tulos Tyyppi 6 si de/te / t Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu eniten muutoksia. Perusmuodon si-elementti esiintyy

3 3 yksikön nominatiivissa ja monikossa kaikissa sijoissa, paitsi nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on si-elementin sijasta tta ja vartalossa de/te. Vahva-asteinen te-vartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. N uusi uudet vuosi P uutta uusia kausi V uude- uusi- vesi uute viisi Tyyppi 7 uus/yys uude/yyde, uute/yyte / uut/yyt uuksi/yyksi Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin si-sanoissa. Perusmuodon uus/yys-elementti esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on uus/yyselementin sijasta uutta/yyttä ja vartalossa uude/uute/yyde/yyte. Vahva-asteinen tevartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Monikkovartalo on samanlainen kuin us/ys-sanoilla. Tämän ryhmän sanat ovat yleensä substantiivista tai adjektiivista johdettuja. Ryhmään kuuluu myös jokunen sana, jossa nominatiivin lopussa ei ole uus/yys, vaan eus/ius. N kirjallisuus kirjallisuudet ystävyys P kirjallisuutta kirjallisuuksia kauneus V kirjallisuude- kirjallisuuksi- keisarius kirjallisuute- nuoruus Tyyppi 8 is ii tai is ikse Nominatiivin is muuttuu vartalossa pitkäksi vokaaliksi ii. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, vartalo on vahva-asteinen. N kaunis kauniit valmis P kaunista kauniita kallis V kaunii- kaunii- raitis On myös joukko sanoja, joissa tapahtuu muutos is ikse N varis varikset tennis P varista variksia jänis V varikse- variksi- kasvis Tyyppi 9 ton/tön ttoma/ttömä Tämän ryhmän sanat ovat kaikki substantiiveista johdetuja adjektiiveja, jotka kuvaavat kantasanan puuttumista jostakin. ton/tön esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa sijamuodoissa on aina vahva-asteinen ttoma/ttömä. N onneton onnettomat väritön P onnetonta onnettomia viaton V onnettoma- onnettomi- yötön

4 4 Tyyppi 10 in ime Sanan lopussa oleva in esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa muodoissa in ime. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N soitin soittimet vedin P soitinta soittimia suodatin V soittime- soittimi- luistin ut/yt ue/ye Yksikön nominatiivin loppu-t katoaa kaikista muista muodoista paitsi yksikön partitiivista. t:n sijasta vartalon lopussa on e. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N kevyt kevyet ohut P kevyttä kevyitä olut V kevye- kevyi- lyhyt Tyyppi 11 nut/nyt nee Jos sana lopussa on nut/nyt, niin yt katoaa, ja vartalon lopussa on kaksi ee:tä. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N onnistunut onnistuneet väsynyt P onnistunutta onnistuneita alistunut V onnistunee- onnistunei- kokenut Tyyppi 12 l le Vartalo muodostetaan lisäämällä sanan loppuun e. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, kaikki muut muodot ovat vahvoja paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N askel askelet taival P askelta askelia kannel V askele- askeli- sävel Tyyppi 13 r re Kaikissa muissa muodoissa paitsi yksikön nominatiivissa ja partitiivissa on vahva konsonantti. Vartalon loppuun lisätään vielä e. N kaunotar kaunottaret ystävätär manner P kaunotarta kaunottaria espootar piennar V kaunottare- kaunottari- laulajatar tanner

5 5 lämmin, mies, kevät, lumi, lapsi Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N lämmin lämpimät N mies miehet P lämmintä lämpimiä P miestä miehiä V lämpimä- lämpimi- V miehe- miehi- Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N kevät keväät N lumi lumet P kevättä keväitä P lunta lumia V kevää- keväi- V lume- lumi- Yksikkö N lapsi P lasta V lapse- Monikko lapset lapsia lapsi- Lukusanat Perusluvut N yksi yhdet kaksi P yhtä yksiä V yhde- yksiyhte- N kolme kolmet neljä P kolmea kolmia sata V kolme- kolmi- miljoona, miljardi N viisi viidet kuusi P viittä viisiä V viide- viisiviite- N seitsemän seitsemät kahdeksan P seitsemää seitsemiä yhdeksän V seitsemä- seitsemi- N kymmenen P kymmentä V kymmene- kymmenet kymmeniä kymmeni- N tuhat tuhannet P tuhatta tuhansia V tuhanne- tuhansituhante-

6 6 Järjestysluvut Ensimmäinen ja toinen taipuvat kuten kaikki nen-loppuiset sanat. Muut taipuvat kuten kolmas. Yksikkö Monikko N kolmas kolmannet P kolmatta kolmansia V kolmanne- kolmansikolmante- Murtoluvut N kolmannes kolmannekset neljännes P kolmannesta kolmanneksia viidennes V kolmannekse- kolmanneksi- kuudennes Komparatiivi ja superlatiivi N suurempi suuremmat kauniimpi P suurempaa suurempia väljempi V suuremma- suuremmi- kovempi suurempa- suurempi- uudempi N suurin suurimmat kaunein P suurinta suurimpia väljin V suurimma- suurimmi- kovin suurimpa- suurimpi- uusin Verbit Verbeillä on kolme muodostusvartaloa: infinitiivin (perusmuodon) (tehdä), minä-persoonan (teen) ja he-persoonan (tekevät) vartalo. Vartalo saadaan poistamalla infinitiivi- ja persoonapäätteet. Otsikkoina on käytetty sanan lopussa olevia tunnistamisen kannalta tärkeitä äänneyhtymiä. Va/Vä (V = vokaali) Verbityyppi 1 Inf. kääntyä minä-persoona käännyn he-persoona kääntyvät Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Astevaihtelun alainen konsonantti on vahva infinitiivin, hän- ja he-persoonan vartalossa. Muiden persoonien vartalossa konsonantti on heikko. da/dä Verbityyppi 2 Inf. syödä tupakoida minä-persoona syön tupakoin he-persoona syövät tupakoivat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua muutoin kuin kahdessa seuraavassa poikkeustapauksessa.

7 7 HUOM! verbit tehdä ja nähdä: Inf. tehdä nähdä minä-persoona teen näen he-persoona tekevät näkevät la/lä, sta/stä Verbityyppi 3 Inf. ajatella nousta minä-persoona ajattelen nousen he-persoona ajattelevat nousevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. Vta/Vtä (V = vokaali) Verbityyppi 4 Inf. tavata haluta kadota minä-persoona tapaan haluan katoan he-persoona tapaavat haluavat katoavat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. ita/itä Verbityyppi 5 Inf. hallita minä-persoona hallitsen he-persoona hallitsevat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua. eta/etä Verbityyppi 6 Inf. paeta minä-persoona pakenen he-persoona pakenevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. MUITA: saeta, paheta, vanheta, laajeta, tarjeta, kaveta, seljetä, heiketä, viiletä, pimetä, enetä Huomaa! Jotkut verbit, jotka päättyvät ita/itä, eta/etä kuuluvat poikkeuksellisesti neljänteen verbityyppiin: hävitä : häviän, haljeta : halkean. Pari poikkeusryhmää a) Kaksitavuiset a-loppuiset, joiden ensimmäisessä tavussa on a. Positiivisessa imperfektissä on aina toisessa tavussa oi. vaihtaa vaihdoivaihtoi- MUITA: kantaa, laulaa, nauraa, sataa, kaivaa, antaa, kaataa, jaksaa, tappaa b) Verbit, joiden positiivisessa imperfektissä on si. piirtää piirsi- MUITA: vaeltaa, parantaa, tuntea, huonontaa, rakentaa, kieltää, kiiltää, lentää, tietää, ymmärtää, kääntää, hiljentää, työntää

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen

Lisätiedot

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa. SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kroppa mitkä? kropat mitä? kroppaa kroppia mihin? kroppaan kroppiin (minä?) kroppana kroppina

Lisätiedot

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset 1.1.2 Kielioppi: sanaluokat 1.1.3 Kielioppi: sanan vartalo 1.1.4 Sanasto: adjektiivin johtimet 1.2.2 Kuuntele: Harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja 1.2.3

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Mitä suomi on vieraana kielenä?

Mitä suomi on vieraana kielenä? Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik.

Lisätiedot

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006

Lisätiedot

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA TALLINNAN YLIOPISTO VIRON KIELEN JA KULTTUURIN INSTITUUTTI Kelly Ranne KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA Bakkalaureustutkielma Ohjaaja: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

(Kuuntelu 1) Minä en asu kerrostalossa Sinä et asu omakotitalossa Hän ei asu rivitalossa Me emme asu paritalossa

(Kuuntelu 1) Minä en asu kerrostalossa Sinä et asu omakotitalossa Hän ei asu rivitalossa Me emme asu paritalossa 4 4 5 Verbityyppi 1 (Kuuntelu 1) Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja luen sanomalehteä. Mies nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo televisiota olohuoneessa.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu ǩieʹčč -mõš pääte -mõš -ad infinitiiv -ad sâjja -mõš infinitiivin -ad:n tilalle

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON -MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet

Infiniittiset rakenteet Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi

Lisätiedot

ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON

ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON positiivi: komparatiivi: superlatiivi: pieni pienempi pienin kaunis kauniimpi kaunein painava painavampi painavin iloinen iloisempi iloisin + kuin + kaikkein pienempi

Lisätiedot

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN TOIMITTANUT A. H. KALLIO. TOINEN, MUUTETTU PAINOS. PORVOOSSA, WERNER SÖDERSTRÖM. HELSINGISSÄ, Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag 1896. (Dämä uusi painos åbsipufie.

Lisätiedot

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA 157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

ALKEISOPETUSTA VARTEN

ALKEISOPETUSTA VARTEN SUOMEN KIELIOPPI. ENSIMMÄISTÄ ALKEISOPETUSTA VARTEN TOIMITTANUT A. H. KALLIO. SUOMENKIELEN OPETTAJA. HELSINGISSÄ, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa, 1890. Esipuhe. Viime keväisessä koulun-opettajain

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. / Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna 4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna 4 5 Verbityyppi 1 minä nukkua KK:K nukun leikkiä KK:K hyppiä PP:P hypin oppia PP:P soittaa TT:T soitan odottaa

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT. Kielioppi- ja harjoituskirja

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT. Kielioppi- ja harjoituskirja SUOMEN KIELEN TIKAPUUT Kielioppi- ja harjoituskirja ISBN 978-951-44-7061-5 (pdf) Copyright 2007 Tampere University Press ja tekijä Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Kalevantie 5 PL 617 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Sijojen synty ja säilyminen

Sijojen synty ja säilyminen synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä Mikkeli 5.9.2017 Kielitietoinen koulu S2-opetus Suomen kielen erityispiirteitä Mistä liikkeelle? Päivän aikataulu 8.30 Tervetulokahvi (I-S avi tarjoaa) 9.00-10.45 Suomi toisena kielenä

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET Valintakoetehtävät 2007 / Urvalsuppgifter 2007 5.6.2007 KLO

Lisätiedot

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv doi:10.5128/lv27.08 Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv MARJUT VEHKANEN Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot