Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
|
|
- Maarit Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi kännykkään keittimeen inessiivi kännykässä keittimessä elatiivi kännykästä keittimestä allatiivi kännykälle keittimelle adessiivi kännykällä keittimellä ablatiivi kännykältä keittimeltä translatiivi kännykäksi keittimeksi essiivi kännykkänä keittimenä komitatiivi kännykköineen keittimineen abessiivi kännykättä keittimettä instruktiivi (kännyköin) (keittimin) Seuraavassa esityksessä käytetyt lyhenteet: N = nominatiivi, P = partitiivi, V = vartalo Nominatiivi eli perusmuoto eli sanakirjamuoto. Vartalo on se sanan muoto, johon päätteet tavallisesti liitetään. Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Tämä on suurin nominityyppiryhmä. Jos sanassa on astevaihtelun alainen konsonantti on se tässä sanatyypissä vahva nominatiivissa, partitiivissa, illatiivissa, essiivissä, komitatiivissa sekä monikon genetiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Lyhyeen i:hin päättyvät sanat jakautuvat vielä kolmeen eri taivutustyyppiin: suomi suomea suome-, suuri suurta suure- ja pankki pankkia panki-. N laukku laukut tyttö P laukkua laukkuja katu V lauku- laukui- sakko laukku- laukkui- kyky Tyyppi 2 nen se / s Hyvin tavallinen sanatyyppi. Sanat, jotka päättyvät perusmuodossa nen voivat olla substantiiveja, adjektiiveja tai erisnimiä. Tässä nominityypissä ei ole astevaihtelua. Johdinelementti nen esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Muissa sijamuodoissa sanan loppu muuttuu nen se. Partitiivissa nen s. N nainen naiset suomalainen P naista naisia sininen V naise- naisi- Virtanen
2 2 Tyyppi 3 e ee Hyvin tavallinen ja produktiivi sanatyyppi (Tähän ryhmään tulee koko ajan uusia sanoja.). Nominatiivissa ja partitiivissa sana päättyy yhteen e:hen. Muissa sijamuodoissa on pitkä vokaali ee. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. Astevaihtelu siis toisin kuin tyypissä 1. N murre murteet tiede P murretta murteita koe V murtee- murtei- luonne Tyyppi 4 as/äs aa/ää Kun sanan lopussa on as tai äs, niin vartalossa on pitkä aa tai ää. Perusmuodon as/äs esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N hammas hampaat allas P hammasta hampaita rakas V hampaa- hampai- varvas HUOM! On myös joitakin sanoja, jotka näyttäisivät kuuluvan tähän tyyppiin, mutta taipuvat itse asiassa ikään kuin kuuluisivat seuraavaan eli us/ys ukse/ykse tyyppiin. Esimerkiksi sana kannas taipuu kannas kannasta kannakse-. Tyyppi 5 us/ys ukse/ykse es ekse os/ös okse/ökse Vartalossa perusmuodon us/ys, es, os/ös muuttuu asuun ukse/ykse, ekse, okse/ökse. Sanoissa ei ole astevaihtelua. Tyypin us/ys sanat ovat yleensä verbistä johdettuja. N rakennus rakennukset vastaus P rakennusta rakennuksia kysymys V rakennukse- rakennuksi- herätys N veljes veljekset ilves P veljestä veljeksiä vihannes V veljekse- veljeksi- eines N teos teokset tungos P teosta teoksia käännös V teokse- teoksi- tulos Tyyppi 6 si de/te / t Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu eniten muutoksia. Perusmuodon si-elementti esiintyy
3 3 yksikön nominatiivissa ja monikossa kaikissa sijoissa, paitsi nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on si-elementin sijasta tta ja vartalossa de/te. Vahva-asteinen te-vartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. N uusi uudet vuosi P uutta uusia kausi V uude- uusi- vesi uute viisi Tyyppi 7 uus/yys uude/yyde, uute/yyte / uut/yyt uuksi/yyksi Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin si-sanoissa. Perusmuodon uus/yys-elementti esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on uus/yyselementin sijasta uutta/yyttä ja vartalossa uude/uute/yyde/yyte. Vahva-asteinen tevartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Monikkovartalo on samanlainen kuin us/ys-sanoilla. Tämän ryhmän sanat ovat yleensä substantiivista tai adjektiivista johdettuja. Ryhmään kuuluu myös jokunen sana, jossa nominatiivin lopussa ei ole uus/yys, vaan eus/ius. N kirjallisuus kirjallisuudet ystävyys P kirjallisuutta kirjallisuuksia kauneus V kirjallisuude- kirjallisuuksi- keisarius kirjallisuute- nuoruus Tyyppi 8 is ii tai is ikse Nominatiivin is muuttuu vartalossa pitkäksi vokaaliksi ii. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, vartalo on vahva-asteinen. N kaunis kauniit valmis P kaunista kauniita kallis V kaunii- kaunii- raitis On myös joukko sanoja, joissa tapahtuu muutos is ikse N varis varikset tennis P varista variksia jänis V varikse- variksi- kasvis Tyyppi 9 ton/tön ttoma/ttömä Tämän ryhmän sanat ovat kaikki substantiiveista johdetuja adjektiiveja, jotka kuvaavat kantasanan puuttumista jostakin. ton/tön esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa sijamuodoissa on aina vahva-asteinen ttoma/ttömä. N onneton onnettomat väritön P onnetonta onnettomia viaton V onnettoma- onnettomi- yötön
4 4 Tyyppi 10 in ime Sanan lopussa oleva in esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa muodoissa in ime. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N soitin soittimet vedin P soitinta soittimia suodatin V soittime- soittimi- luistin ut/yt ue/ye Yksikön nominatiivin loppu-t katoaa kaikista muista muodoista paitsi yksikön partitiivista. t:n sijasta vartalon lopussa on e. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N kevyt kevyet ohut P kevyttä kevyitä olut V kevye- kevyi- lyhyt Tyyppi 11 nut/nyt nee Jos sana lopussa on nut/nyt, niin yt katoaa, ja vartalon lopussa on kaksi ee:tä. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N onnistunut onnistuneet väsynyt P onnistunutta onnistuneita alistunut V onnistunee- onnistunei- kokenut Tyyppi 12 l le Vartalo muodostetaan lisäämällä sanan loppuun e. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, kaikki muut muodot ovat vahvoja paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N askel askelet taival P askelta askelia kannel V askele- askeli- sävel Tyyppi 13 r re Kaikissa muissa muodoissa paitsi yksikön nominatiivissa ja partitiivissa on vahva konsonantti. Vartalon loppuun lisätään vielä e. N kaunotar kaunottaret ystävätär manner P kaunotarta kaunottaria espootar piennar V kaunottare- kaunottari- laulajatar tanner
5 5 lämmin, mies, kevät, lumi, lapsi Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N lämmin lämpimät N mies miehet P lämmintä lämpimiä P miestä miehiä V lämpimä- lämpimi- V miehe- miehi- Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N kevät keväät N lumi lumet P kevättä keväitä P lunta lumia V kevää- keväi- V lume- lumi- Yksikkö N lapsi P lasta V lapse- Monikko lapset lapsia lapsi- Lukusanat Perusluvut N yksi yhdet kaksi P yhtä yksiä V yhde- yksiyhte- N kolme kolmet neljä P kolmea kolmia sata V kolme- kolmi- miljoona, miljardi N viisi viidet kuusi P viittä viisiä V viide- viisiviite- N seitsemän seitsemät kahdeksan P seitsemää seitsemiä yhdeksän V seitsemä- seitsemi- N kymmenen P kymmentä V kymmene- kymmenet kymmeniä kymmeni- N tuhat tuhannet P tuhatta tuhansia V tuhanne- tuhansituhante-
6 6 Järjestysluvut Ensimmäinen ja toinen taipuvat kuten kaikki nen-loppuiset sanat. Muut taipuvat kuten kolmas. Yksikkö Monikko N kolmas kolmannet P kolmatta kolmansia V kolmanne- kolmansikolmante- Murtoluvut N kolmannes kolmannekset neljännes P kolmannesta kolmanneksia viidennes V kolmannekse- kolmanneksi- kuudennes Komparatiivi ja superlatiivi N suurempi suuremmat kauniimpi P suurempaa suurempia väljempi V suuremma- suuremmi- kovempi suurempa- suurempi- uudempi N suurin suurimmat kaunein P suurinta suurimpia väljin V suurimma- suurimmi- kovin suurimpa- suurimpi- uusin Verbit Verbeillä on kolme muodostusvartaloa: infinitiivin (perusmuodon) (tehdä), minä-persoonan (teen) ja he-persoonan (tekevät) vartalo. Vartalo saadaan poistamalla infinitiivi- ja persoonapäätteet. Otsikkoina on käytetty sanan lopussa olevia tunnistamisen kannalta tärkeitä äänneyhtymiä. Va/Vä (V = vokaali) Verbityyppi 1 Inf. kääntyä minä-persoona käännyn he-persoona kääntyvät Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Astevaihtelun alainen konsonantti on vahva infinitiivin, hän- ja he-persoonan vartalossa. Muiden persoonien vartalossa konsonantti on heikko. da/dä Verbityyppi 2 Inf. syödä tupakoida minä-persoona syön tupakoin he-persoona syövät tupakoivat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua muutoin kuin kahdessa seuraavassa poikkeustapauksessa.
7 7 HUOM! verbit tehdä ja nähdä: Inf. tehdä nähdä minä-persoona teen näen he-persoona tekevät näkevät la/lä, sta/stä Verbityyppi 3 Inf. ajatella nousta minä-persoona ajattelen nousen he-persoona ajattelevat nousevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. Vta/Vtä (V = vokaali) Verbityyppi 4 Inf. tavata haluta kadota minä-persoona tapaan haluan katoan he-persoona tapaavat haluavat katoavat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. ita/itä Verbityyppi 5 Inf. hallita minä-persoona hallitsen he-persoona hallitsevat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua. eta/etä Verbityyppi 6 Inf. paeta minä-persoona pakenen he-persoona pakenevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. MUITA: saeta, paheta, vanheta, laajeta, tarjeta, kaveta, seljetä, heiketä, viiletä, pimetä, enetä Huomaa! Jotkut verbit, jotka päättyvät ita/itä, eta/etä kuuluvat poikkeuksellisesti neljänteen verbityyppiin: hävitä : häviän, haljeta : halkean. Pari poikkeusryhmää a) Kaksitavuiset a-loppuiset, joiden ensimmäisessä tavussa on a. Positiivisessa imperfektissä on aina toisessa tavussa oi. vaihtaa vaihdoivaihtoi- MUITA: kantaa, laulaa, nauraa, sataa, kaivaa, antaa, kaataa, jaksaa, tappaa b) Verbit, joiden positiivisessa imperfektissä on si. piirtää piirsi- MUITA: vaeltaa, parantaa, tuntea, huonontaa, rakentaa, kieltää, kiiltää, lentää, tietää, ymmärtää, kääntää, hiljentää, työntää
LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
Lisätiedot3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA
SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotMONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko
MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
LisätiedotKÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
Lisätiedot2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.
SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotPUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai
PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan
LisätiedotPARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?
Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden
LisätiedotLuku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut
Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista
LisätiedotKENEN? MINKÄ? MILLAISEN?
KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotSANATYYPIT JA KONSONANTIT
SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina
Lisätiedots22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset
s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset 1.1.2 Kielioppi: sanaluokat 1.1.3 Kielioppi: sanan vartalo 1.1.4 Sanasto: adjektiivin johtimet 1.2.2 Kuuntele: Harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja 1.2.3
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotK3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
LisätiedotSANATYYPIT JA KONSONANTIT
SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kroppa mitkä? kropat mitä? kroppaa kroppia mihin? kroppaan kroppiin (minä?) kroppana kroppina
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotMitä suomi on vieraana kielenä?
Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa
LisätiedotSuomi 2A. Tiistai
Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017
Lisätiedotalkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa
LisätiedotMillainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?
MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,
LisätiedotPassiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään
Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än
Lisätiedot-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi
MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,
LisätiedotTehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.
Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?
LisätiedotNominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi
Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotKIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA
TALLINNAN YLIOPISTO VIRON KIELEN JA KULTTUURIN INSTITUUTTI Kelly Ranne KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA Bakkalaureustutkielma Ohjaaja: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu
Lisätiedot...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in
Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä
LisätiedotI-MONIKKO. Heljä Uusitalo
I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat
LisätiedotAASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006
LisätiedotInfiniittiset rakenteet, osa 1
Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi
LisätiedotItä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h
Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotNominien sijamuodot ja niiden käyttö
Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik.
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
Lisätiedot(Kuuntelu 1) Minä en asu kerrostalossa Sinä et asu omakotitalossa Hän ei asu rivitalossa Me emme asu paritalossa
4 4 5 Verbityyppi 1 (Kuuntelu 1) Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja luen sanomalehteä. Mies nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo televisiota olohuoneessa.
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma
1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.
LisätiedotSaamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana
Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana Jussi Ylikoski 7.8.2018 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa 7. 9.8.2018 Taustaa 2 Saamelaiskielet kymmenisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotHyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotTUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe
TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu ǩieʹčč -mõš pääte -mõš -ad infinitiiv -ad sâjja -mõš infinitiivin -ad:n tilalle
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotSuomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään
LisätiedotInfiniittiset rakenteet
Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi
LisätiedotAJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON
-MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotSijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?
Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN
LisätiedotPuhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives
0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotSUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA
Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena
LisätiedotMONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)
MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten
LisätiedotADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON
ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON positiivi: komparatiivi: superlatiivi: pieni pienempi pienin kaunis kauniimpi kaunein painava painavampi painavin iloinen iloisempi iloisin + kuin + kaikkein pienempi
LisätiedotSUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT
SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN TOIMITTANUT A. H. KALLIO. TOINEN, MUUTETTU PAINOS. PORVOOSSA, WERNER SÖDERSTRÖM. HELSINGISSÄ, Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag 1896. (Dämä uusi painos åbsipufie.
LisätiedotSUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA
157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotAFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu
AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
LisätiedotALKEISOPETUSTA VARTEN
SUOMEN KIELIOPPI. ENSIMMÄISTÄ ALKEISOPETUSTA VARTEN TOIMITTANUT A. H. KALLIO. SUOMENKIELEN OPETTAJA. HELSINGISSÄ, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa, 1890. Esipuhe. Viime keväisessä koulun-opettajain
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotTehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER
Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. / Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotJuha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna
4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna 4 5 Verbityyppi 1 minä nukkua KK:K nukun leikkiä KK:K hyppiä PP:P hypin oppia PP:P soittaa TT:T soitan odottaa
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotMoNı TAsoı NENKÄYTÅNNÖN YLEı skı ELEN opas ulkomaalaı sı LLE
jien esitellä ja perustella omat näkemyksensä. Kirjan temaattisessa ja metodologisessa väljyydessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kun varsin laaja-alaisen otsikon alle kootaan hyvin erilaisia artikkeleita,
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotSUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009
SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren.
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
Lisätiedotinfinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:
Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotNo niin! 1 Sisällys 1. Alku aina hankalaa 2. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan 3. Oma maa mansikka, muu maa mustikka 4. Oma koti kullan kallis
No niin! 1 Sisällys 1. Alku aina hankalaa tervehtiminen, kohteliaisuusfraasit henkilötiedot olla verbi ja persoonapronominit suomalaiset aakkoset ja numerot vokaaliharmonia lainasanoja 2. Niin metsä vastaa
Lisätiedot