Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita"

Transkriptio

1 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi kännykkään keittimeen inessiivi kännykässä keittimessä elatiivi kännykästä keittimestä allatiivi kännykälle keittimelle adessiivi kännykällä keittimellä ablatiivi kännykältä keittimeltä translatiivi kännykäksi keittimeksi essiivi kännykkänä keittimenä komitatiivi kännykköineen keittimineen abessiivi kännykättä keittimettä instruktiivi (kännyköin) (keittimin) Seuraavassa esityksessä käytetyt lyhenteet: N = nominatiivi, P = partitiivi, V = vartalo Nominatiivi eli perusmuoto eli sanakirjamuoto. Vartalo on se sanan muoto, johon päätteet tavallisesti liitetään. Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Tämä on suurin nominityyppiryhmä. Jos sanassa on astevaihtelun alainen konsonantti on se tässä sanatyypissä vahva nominatiivissa, partitiivissa, illatiivissa, essiivissä, komitatiivissa sekä monikon genetiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Lyhyeen i:hin päättyvät sanat jakautuvat vielä kolmeen eri taivutustyyppiin: suomi suomea suome-, suuri suurta suure- ja pankki pankkia panki-. N laukku laukut tyttö P laukkua laukkuja katu V lauku- laukui- sakko laukku- laukkui- kyky Tyyppi 2 nen se / s Hyvin tavallinen sanatyyppi. Sanat, jotka päättyvät perusmuodossa nen voivat olla substantiiveja, adjektiiveja tai erisnimiä. Tässä nominityypissä ei ole astevaihtelua. Johdinelementti nen esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Muissa sijamuodoissa sanan loppu muuttuu nen se. Partitiivissa nen s. N nainen naiset suomalainen P naista naisia sininen V naise- naisi- Virtanen

2 2 Tyyppi 3 e ee Hyvin tavallinen ja produktiivi sanatyyppi (Tähän ryhmään tulee koko ajan uusia sanoja.). Nominatiivissa ja partitiivissa sana päättyy yhteen e:hen. Muissa sijamuodoissa on pitkä vokaali ee. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. Astevaihtelu siis toisin kuin tyypissä 1. N murre murteet tiede P murretta murteita koe V murtee- murtei- luonne Tyyppi 4 as/äs aa/ää Kun sanan lopussa on as tai äs, niin vartalossa on pitkä aa tai ää. Perusmuodon as/äs esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N hammas hampaat allas P hammasta hampaita rakas V hampaa- hampai- varvas HUOM! On myös joitakin sanoja, jotka näyttäisivät kuuluvan tähän tyyppiin, mutta taipuvat itse asiassa ikään kuin kuuluisivat seuraavaan eli us/ys ukse/ykse tyyppiin. Esimerkiksi sana kannas taipuu kannas kannasta kannakse-. Tyyppi 5 us/ys ukse/ykse es ekse os/ös okse/ökse Vartalossa perusmuodon us/ys, es, os/ös muuttuu asuun ukse/ykse, ekse, okse/ökse. Sanoissa ei ole astevaihtelua. Tyypin us/ys sanat ovat yleensä verbistä johdettuja. N rakennus rakennukset vastaus P rakennusta rakennuksia kysymys V rakennukse- rakennuksi- herätys N veljes veljekset ilves P veljestä veljeksiä vihannes V veljekse- veljeksi- eines N teos teokset tungos P teosta teoksia käännös V teokse- teoksi- tulos Tyyppi 6 si de/te / t Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu eniten muutoksia. Perusmuodon si-elementti esiintyy

3 3 yksikön nominatiivissa ja monikossa kaikissa sijoissa, paitsi nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on si-elementin sijasta tta ja vartalossa de/te. Vahva-asteinen te-vartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. N uusi uudet vuosi P uutta uusia kausi V uude- uusi- vesi uute viisi Tyyppi 7 uus/yys uude/yyde, uute/yyte / uut/yyt uuksi/yyksi Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin si-sanoissa. Perusmuodon uus/yys-elementti esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on uus/yyselementin sijasta uutta/yyttä ja vartalossa uude/uute/yyde/yyte. Vahva-asteinen tevartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Monikkovartalo on samanlainen kuin us/ys-sanoilla. Tämän ryhmän sanat ovat yleensä substantiivista tai adjektiivista johdettuja. Ryhmään kuuluu myös jokunen sana, jossa nominatiivin lopussa ei ole uus/yys, vaan eus/ius. N kirjallisuus kirjallisuudet ystävyys P kirjallisuutta kirjallisuuksia kauneus V kirjallisuude- kirjallisuuksi- keisarius kirjallisuute- nuoruus Tyyppi 8 is ii tai is ikse Nominatiivin is muuttuu vartalossa pitkäksi vokaaliksi ii. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, vartalo on vahva-asteinen. N kaunis kauniit valmis P kaunista kauniita kallis V kaunii- kaunii- raitis On myös joukko sanoja, joissa tapahtuu muutos is ikse N varis varikset tennis P varista variksia jänis V varikse- variksi- kasvis Tyyppi 9 ton/tön ttoma/ttömä Tämän ryhmän sanat ovat kaikki substantiiveista johdetuja adjektiiveja, jotka kuvaavat kantasanan puuttumista jostakin. ton/tön esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa sijamuodoissa on aina vahva-asteinen ttoma/ttömä. N onneton onnettomat väritön P onnetonta onnettomia viaton V onnettoma- onnettomi- yötön

4 4 Tyyppi 10 in ime Sanan lopussa oleva in esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa muodoissa in ime. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N soitin soittimet vedin P soitinta soittimia suodatin V soittime- soittimi- luistin ut/yt ue/ye Yksikön nominatiivin loppu-t katoaa kaikista muista muodoista paitsi yksikön partitiivista. t:n sijasta vartalon lopussa on e. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N kevyt kevyet ohut P kevyttä kevyitä olut V kevye- kevyi- lyhyt Tyyppi 11 nut/nyt nee Jos sana lopussa on nut/nyt, niin yt katoaa, ja vartalon lopussa on kaksi ee:tä. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N onnistunut onnistuneet väsynyt P onnistunutta onnistuneita alistunut V onnistunee- onnistunei- kokenut Tyyppi 12 l le Vartalo muodostetaan lisäämällä sanan loppuun e. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, kaikki muut muodot ovat vahvoja paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N askel askelet taival P askelta askelia kannel V askele- askeli- sävel Tyyppi 13 r re Kaikissa muissa muodoissa paitsi yksikön nominatiivissa ja partitiivissa on vahva konsonantti. Vartalon loppuun lisätään vielä e. N kaunotar kaunottaret ystävätär manner P kaunotarta kaunottaria espootar piennar V kaunottare- kaunottari- laulajatar tanner

5 5 lämmin, mies, kevät, lumi, lapsi Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N lämmin lämpimät N mies miehet P lämmintä lämpimiä P miestä miehiä V lämpimä- lämpimi- V miehe- miehi- Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N kevät keväät N lumi lumet P kevättä keväitä P lunta lumia V kevää- keväi- V lume- lumi- Yksikkö N lapsi P lasta V lapse- Monikko lapset lapsia lapsi- Lukusanat Perusluvut N yksi yhdet kaksi P yhtä yksiä V yhde- yksiyhte- N kolme kolmet neljä P kolmea kolmia sata V kolme- kolmi- miljoona, miljardi N viisi viidet kuusi P viittä viisiä V viide- viisiviite- N seitsemän seitsemät kahdeksan P seitsemää seitsemiä yhdeksän V seitsemä- seitsemi- N kymmenen P kymmentä V kymmene- kymmenet kymmeniä kymmeni- N tuhat tuhannet P tuhatta tuhansia V tuhanne- tuhansituhante-

6 6 Järjestysluvut Ensimmäinen ja toinen taipuvat kuten kaikki nen-loppuiset sanat. Muut taipuvat kuten kolmas. Yksikkö Monikko N kolmas kolmannet P kolmatta kolmansia V kolmanne- kolmansikolmante- Murtoluvut N kolmannes kolmannekset neljännes P kolmannesta kolmanneksia viidennes V kolmannekse- kolmanneksi- kuudennes Komparatiivi ja superlatiivi N suurempi suuremmat kauniimpi P suurempaa suurempia väljempi V suuremma- suuremmi- kovempi suurempa- suurempi- uudempi N suurin suurimmat kaunein P suurinta suurimpia väljin V suurimma- suurimmi- kovin suurimpa- suurimpi- uusin Verbit Verbeillä on kolme muodostusvartaloa: infinitiivin (perusmuodon) (tehdä), minä-persoonan (teen) ja he-persoonan (tekevät) vartalo. Vartalo saadaan poistamalla infinitiivi- ja persoonapäätteet. Otsikkoina on käytetty sanan lopussa olevia tunnistamisen kannalta tärkeitä äänneyhtymiä. Va/Vä (V = vokaali) Verbityyppi 1 Inf. kääntyä minä-persoona käännyn he-persoona kääntyvät Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Astevaihtelun alainen konsonantti on vahva infinitiivin, hän- ja he-persoonan vartalossa. Muiden persoonien vartalossa konsonantti on heikko. da/dä Verbityyppi 2 Inf. syödä tupakoida minä-persoona syön tupakoin he-persoona syövät tupakoivat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua muutoin kuin kahdessa seuraavassa poikkeustapauksessa.

7 7 HUOM! verbit tehdä ja nähdä: Inf. tehdä nähdä minä-persoona teen näen he-persoona tekevät näkevät la/lä, sta/stä Verbityyppi 3 Inf. ajatella nousta minä-persoona ajattelen nousen he-persoona ajattelevat nousevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. Vta/Vtä (V = vokaali) Verbityyppi 4 Inf. tavata haluta kadota minä-persoona tapaan haluan katoan he-persoona tapaavat haluavat katoavat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. ita/itä Verbityyppi 5 Inf. hallita minä-persoona hallitsen he-persoona hallitsevat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua. eta/etä Verbityyppi 6 Inf. paeta minä-persoona pakenen he-persoona pakenevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. MUITA: saeta, paheta, vanheta, laajeta, tarjeta, kaveta, seljetä, heiketä, viiletä, pimetä, enetä Huomaa! Jotkut verbit, jotka päättyvät ita/itä, eta/etä kuuluvat poikkeuksellisesti neljänteen verbityyppiin: hävitä : häviän, haljeta : halkean. Pari poikkeusryhmää a) Kaksitavuiset a-loppuiset, joiden ensimmäisessä tavussa on a. Positiivisessa imperfektissä on aina toisessa tavussa oi. vaihtaa vaihdoivaihtoi- MUITA: kantaa, laulaa, nauraa, sataa, kaivaa, antaa, kaataa, jaksaa, tappaa b) Verbit, joiden positiivisessa imperfektissä on si. piirtää piirsi- MUITA: vaeltaa, parantaa, tuntea, huonontaa, rakentaa, kieltää, kiiltää, lentää, tietää, ymmärtää, kääntää, hiljentää, työntää

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset 1.1.2 Kielioppi: sanaluokat 1.1.3 Kielioppi: sanan vartalo 1.1.4 Sanasto: adjektiivin johtimet 1.2.2 Kuuntele: Harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja 1.2.3

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Mitä suomi on vieraana kielenä?

Mitä suomi on vieraana kielenä? Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006

Lisätiedot

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON

ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON ADJEKTIIVIT KERTOVAT, MILLAINEN JOKIN ON positiivi: komparatiivi: superlatiivi: pieni pienempi pienin kaunis kauniimpi kaunein painava painavampi painavin iloinen iloisempi iloisin + kuin + kaikkein pienempi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 1.6.2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren.

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. 1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:

Lisätiedot

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Marke Virkkala Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

suomen kielen perusopetusta varten

suomen kielen perusopetusta varten Leena Silfverberg Harjoituskirja suomen kielen perusopetusta varten ( FINN LECTURA ) Harjoituskirja suonien kielen perusopetusta varten ISBN 951-792-036-9 Copyright Leena Silfverberg Oy Finn Lectura Ab

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein HELSINGIN YLIOPISTO YLEISEN KIELITIETEEN LAITOS KIELI-, PUHE- JA KÄÄNNÖSTEKNOLOGIAN MAISTERIOHJELMA Pro gradu -tutkielma Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI

KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) Karjalan Kielen Seura on julkaissut vuonna 2009 E. V. Ahtian vuonna 938 julkaistun teoksen Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) näköispainoksena ja antanut sen

Lisätiedot

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7 Infinitiivirakenteet Infinitiivirakenteella tarkoitetaan pintarakenteessa objektina toimivia konstruktioita: aikoo lähteä, ajatteli lähteä, antoi pojan

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Johdatus kieliteknologiaan Luku 1: Johdanto

Johdatus kieliteknologiaan Luku 1: Johdanto Johdatus kieliteknologiaan Luku 1: Johdanto Kimmo Koskenniemi 31. lokakuuta 2005 Sisältö 1 Mitä kieliteknologia on ja mihin sitä tarvitaan? 1 2 Kielen järjestelmä 3 2.1 Kieltä ei tiedosteta.....................................

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2006. Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2006. Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2006 Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa Anne Koskela ja Tiina Suni Julkaisu: Tutkielmia oppijankielestä Oulu: Oulun yliopisto, 2000 (Suomen ja saamen kielen

Lisätiedot

Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla

Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla Äyräitä vai äyräksiä? Suomen kielen s-loppuisten nominien taivutus S2-oppijoilla ja natiiveilla Jenni Hakanen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Lokakuu

Lisätiedot

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです 第 十 六 課 (Luku 16) : 富 士 は 日 本 一 の 山 Tässä lukukappaleessa opetellaan vertailemaan asioita, esineitä, olioita ym. Eli tutustutaan miten japanin kielessä suhtaudutaan adjektiivin komparatiivi- ja superlatiiviasioihin.

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Carina Holkkola Ruotsinkielisten lukiolaisten objektisijojen ja -sääntöjen hallinta suomen kielessä Nykysuomen (modern finska) pro gradu -tutkielma Vaasa 2014 1

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja.

Huom! Kokeessa ei saa käyttää sanakirjaa eikä muita apuneuvoja. 1 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Eira Söderholm. Kainun kielen grammatikki

Eira Söderholm. Kainun kielen grammatikki Eira Söderholm Kainun kielen grammatikki Tromssan universiteetti 2012 1 1 Alkusana... 7 1.1 Mikä oon kielen nimi... 7 1.2 Mistä löyđämä tiettoo kainun kielen grammatikista... 7 1.3 Kielitinka ja dialektipohjan

Lisätiedot

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I

Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Bc. Lucie Hradecká Jälkitavujen vokaalien välinen h Seminární práce k předmětu BA401F Finština v systémových souvislostech I podzim

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN

SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN Anu Karrimaa Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma elokuu 2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot