Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008
|
|
- Santeri Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008
2 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat alkusyksyn osalta (1. välikertauksen koealue). Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen (muista myös prepositiot ja pronominit) harjoituksien kertaaminen!
3 Polku 1: nominit Artikkelin taivutus 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.) 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.) yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö! -(t)hj / -aj päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.)
4 Artikkelin taivutus: yksikkö M F N N o( h( to/ G tou= th=j tou= D tw?~~ th?~~ tw?~~ A to/n th/n to/
5 Artikkelin taivutus: monikko M F N N oi( ai( ta/ G tw~~n tw~~n tw~~n D toi~j tai=j toi=j A tou/j ta/j ta/
6 Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä M N F N o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j G tou= a) /rtou tou= e) /rgou th=j o(dou= D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~ A to_n a) /rton to_ e) /rgon V a)/rte - - Huomaa kuitenkin neutrin on pääte! th\n o(do/n
7 kuin monikossa M N F N oi9 a) /rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/ G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j A tou\j a) /rtouj ta_ e) /rga ta\j o9dou/j
8 Samoin hallitset toisen deklinaation taivutuksen kunhan muistat että feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a) EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä -(t)hj / -aj päätteiset maskuliinit Monikko kuitenkin aina samanlainen
9 Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.) N h( grafh/ G th=j grafh=j D th? = grafh? = A th\n grafh/n e, i, r h(me/ra h(me/raj h(me/ra? h(me/ran
10 Lyhyt vokaali h( qa/lassa th=j qala/sshj th? = qala/ssh? th\n qa/lassan e, i, r a)lh/qeia a)lhqei/aj a)lhqei/a? a)lh/qeian
11 1. deklinaation maskuliineja N o( telw&nhj profh/thj neani/aj G tou= telw/nou profh/tou neani/ou D tw~~? telw&nh? profh/th? neani/a? A to\n telw&nhn profh/thn neani/an V - telw/nh profh=ta neani/a Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa
12 Polku 2: verbit Kreikan verbisysteemi (koealueeseen) akt., med. pass. tapaluokka: ind. aikaluokka: prees./impf. luku ja persoona Päätteet akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot) med./pass. ind. prees. ei)mi/ -verbin akt. ind. prees.
13 Päätteet: akt. ind. Prees. w-verbit w eij ei omen ete ousi(n) mi-verbit mi j si(n) men te asi(n) Muista MI-S-SI AASI!
14 Päätteet: med./pass. ind. prees. paideu/omai paideu/h? (<- esai) paideu/etai paudeuo/meqa paideu/esqe paideu/ontai di/domai di/dosai di/dotai dido/meqa di/dosqe di/dontai
15 ei)mi/ verbin akt. ind. prees ei)mi/ ei} e)sti/n e)sme/n e)ste/ ei)si/n
16 Verbien ja nominien kieliopillinen määrittely Verbit: pääluokka, tapaluokka, aikaluokka, luku, persoona, verbin perusmuoto ja merkitys Nominit: Suku, luku, sija, perusmuoto ja merkitys
17 Määrittelyharjoitus ti/qhj akt.ind.prees. y.2 < ti/qhmi panna di/dosai med./pass.ind.prees. y. 2< di/dwmi antaa, sallia ginw&skontai med./pass.ind.prees. m.3 < gi/nwskw tietää e)sti/ akt.ind.prees. y.3 < ei)mi/ olla a)posto/louj mask. mon. akk. o( a)po/stoloj lähetti, apostoli
18 Harjoitus (jatkoa) daimo/nia neutri, mon. nom./akk. < to\ daimo/nion henki pisteu/esqe med./pass. ind. prees. m. 2. < pisteu/w uskoa a) /lla neutri mon. nom./akk. a) /lloj, h, o toinen, muu proba/twn neutri mon. gen. to\ probaton lammas profh/tou mask. yks. gen. < o( profh/thj profeetta
19 Harjoitus (jatkoa) yuxa/j fem. mon. akk. < h( yuxh/ sielu, henki maqhtai/ mask. mon. nom. < o( maqhth/j oppilas h(/n fem. yks. akk. < o(/j, h/(, o/( joka e)me/ yks. akk. < e)gw& minä katabai/nomen akt.ind. prees. m. 1 < katabai/nw laskeutua
20 Harjoitus (jatkoa) grafai~ ~j fem. mon.dat < h( grafh/ kirjoitus e)/rxesqe dep.ind.prees. m. 2 < e)/rxomai tulla, mennä tau/th? fem.yks.dat. < ou[toj, au(/th, tou=to tämä ei] akt.ind.prees. y. 2 < ei)mi/ olla lu/h? med./pass.ind.prees. y.2 < lu/w irrottaa
21 Testaa osaamisesi oikein: erinomainen tai melkein erinomainen tulos; kielioppi on hyvin hallussa oikein: hyvä tai tyydyttävä tulos; tarvitset kuitenkin vielä kertausta ja parempaa tarkkuutta 6-10 oikein: menettelee, mutta paljon on vielä parantamisen varaa 0-5 oikein: hmm... unohda kaikki muu ja lue kreikkaa
Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006
Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn
LisätiedotKreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011
Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.
LisätiedotK3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
LisätiedotK3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)
K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotLuku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause
Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotLuku 2. Nominit. 2.1. Nominit
Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotLC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova
LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
Lisätiedotšarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.
Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään
LisätiedotH5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".
H5C 5 (luonnos) 4 HEPREA, KIELIOPPI JA OPPIKIRJAT, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H5C OPI HEPREAA, https://genfibeta.weebly.com/h5c.html
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotStatiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotSUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III
LUKU III SUBSTANTIIVI 1. Substantiivin kieliopilliset ominaisuudet Substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun, maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin. Suku ei ole varsinaisesti substantiivin taivutuskategoria
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
Lisätiedot7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotSynninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.
Osmo Alho: Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Johdanto. Otsikon tarkoittamat Raamatun tekstikohdat ovat Matt. 16:19 ja Matt.18:18 sekä Joh. 20:23. Ne on yleensä ymmärretty siten,
LisätiedotS U M E R I N SIJAMUODOT
S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotLuku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali
Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina
LisätiedotLuku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut
Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotEsimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta
1 Esimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta 1. -AR N fisker 1 fiska(r) G fisks fiska D fisk(i) fiskum A fisk fiska Näin taipuvat useimmat yksitavuiset maskuliinit esimerkkisana
LisätiedotKreikka'(10'op)' Asiat' Kokeen#palautus# Kurssipalaute# Infini?ivi#
Kreikka'(10'op)' TT,MAUllaTervahauta ke18.6.2014 h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 Asiat' Kokeenpalautus Kurssipalaute Infini?ivi VÄLIKOE:'PALAUTUS' Välikertauksen'arvosanoista:' Jossait:hylä"y,919tai929!selvitäksesijatkosta,sinun%on%
LisätiedotPersoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras
LisätiedotSUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)
SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotSuomen romanin nominimorfologiaa
KIMMO GRANQVIST HENRY HEDMAN Suomen romanin nominimorfologiaa uomen romanien puhuma romanikielen murre kuuluu niin sanottuun pohjoiseen murreryhmään. Lähimpänä Suomen romanikieltä ovat siten Englannin
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotMAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa
MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical
Lisätiedotפנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)
H3A SANAT 1 40 3 HEPREA, SANASTOT, https://genfibeta.weebly.com/h3.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H3A TANACH, https://genfibeta.weebly.com/h3a.html H3A Sanat 1 40, https://genfibeta.weebly.com/h3a-sanat-1-40.html
LisätiedotKreikka'(10'op)' Käytännön'asioita' Läsnäolokäytännöt:# Kurssiko=sivu:9h"p://blogs.helsinki.fi/ avoinkreikka42013/9
Kreikka'(10'op)' TT,MAUllaTervahauta 20.5.2014 h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 Käytännön'asioita' Läsnäolokäytännöt: Avoinyliopisto:Eiehdotontasääntöäpoissaoloista OpeCajanlinja:kurssinmenestyksekässuoriCaminen
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Lisätiedot7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotJohanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)
Ek 222/tekstikurssi/RU/20 1 Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:1-1) Matt. 3:11- Luuk. 3:1-1 1,,,,, 1, 1,. 2 Mark. 1:-,.,. Sanastoa ja kielellisiä huomioita Matt. ilmaisee tässä tarkoitusta substantivoitu
LisätiedotOhjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten
Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin
LisätiedotH3M JOHDANTO 1. YLEISTÄ SANASTOA. Toshav-sanassa on kamats kaikissa monikon taivutusmuodoissa. "yhdistäjä", language, "tongue"
H3M JOHDANTO 3 HEPREA, SANASTOT, https://genfibeta.weebly.com/h3.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H3M MAAT JA KIELET, https://genfibeta.weebly.com/h3m.html H3M Johdanto,
Lisätiedott5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn
Lisätiedot- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)
Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin
LisätiedotVerbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotNominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Nominit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominien kieliopilliset kategoriat Substantiivit ja adjektiivit Kaksi sukua maskuliini, feminiini Kolme sijaa nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi;
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot.I. Runebergistä riimuihin: Tekstinymmärrysharjoitukset. Palaute harjoituksesta 9
.I. Runebergistä riimuihin: Tekstinymmärrysharjoitukset Palaute harjoituksesta 9 Kaikki eivät tulkintojaan palauttaneet, mutta ne, jotka niin tekivät, olivat kyllä ymmärtäneet tekstiä ainakin jossain määrin.
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotKreikka'(10'op)' TT,#MA#Ulla#Tervahauta# ma# # # h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 # KERTAUS'&'KOTITEHTÄVÄT'
Kreikka'(10'op)' TT,MAUllaTervahauta ma9.6.2014 h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 KERTAUS'&'KOTITEHTÄVÄT' akt.%ind.%impf.%% παιδεύω% 1. 2. 3. yks. ἐπαιδεύον9 ἐπαιδεύες9 9ἐπαιδεύε(ν)9 mon. ἐπαιδεύομεν9
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
LisätiedotPARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?
Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden
LisätiedotVenäjä (A2-kieli) Tavoiteet
Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.
LisätiedotLUKUVUOSI VERKKOKURSSIT
LUKUVUOSI 2018 2019 VERKKOKURSSIT INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin muotoon gen.fi/) Lukuvuosi 2018 2019 verkkokurssit, https://genfibeta.weebly.com/info-lukuvuosi-2018-2019.html
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
Lisätiedot2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.
SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotVieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)
Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotH4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS
H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin muotoon gen.fi/) H4I LAUSEOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4i.html H4I
LisätiedotMarû ja modaalit. Aleksi Sahala
Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotVenäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:
Venäjä, B3-kieli Muu materiaali: Arviointi: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän venäjän kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotHarjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
LisätiedotR 2 [0] ei ole likainen luku, sillä avaimelle 0 on jo palautettu sen alkuperäinen arvo.
Tietokantarakenteet ja -algoritmit 5. harjoitus Malliratkaisut 1. B 1 : T 1 alkaa. I 1 [1]: T 1 :lle pitkäkestoinen X-lukko avaimeen 1 ja lyhytkestoinen X-lukko avaimen 1 seuraajaan. B 2 : T 2 alkaa. I
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
Lisätiedotyksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset
yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset feminiinin pokkeuksia: o-kirjaimeen loppuvat: la dinamo, la radio, la mano ù-kirjaimeen
LisätiedotK4 OO-IMPF. (luonnos)
K4 OO-IMPF. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K4 VERBIT, https://genfibeta.weebly.com/k4.html K4 Oo-impf., https://genfibeta.weebly.com/k4-oo-impf.html
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKENEN? MINKÄ? MILLAISEN?
KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.
LisätiedotLET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:
1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
Lisätiedot