Kohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä"

Transkriptio

1 Kohonnut verenpaine Jorma K. Takala ja Esko A. Kumpusalo Verenpainepotilaan hoito on vaativa ja haasteellinen tehtävä, jossa pitkäaikaistavoitteena on potilaan hyvinvoinnin edistämisen lisäksi ehkäistä kohde-elinvauriot sekä pitää potilas pitkään toimintakykyisenä. Lääkäriltä se vaatii uusimman lääketieteellisen tietämyksen lisäksi pyrkimystä laadukkaaseen työhön, kykyä potilaan kokonaistilanteen jatkuvaan arviointiin, taitoa soveltaa tämän arvioinnin tuloksia potilaan pitkäaikaiseen hoitoon sekä hyviä vuorovaikutustaitoja potilaan sitouttamisessa yhteisesti sovittuun yksilölliseen hoito-ohjelmaan. Kohonnut verenpaine on yleisin lääkärissä käynnin syy (9.5 % kaikista käynneistä) 45 vuotta täyttäneillä terveyskeskuspotilailla Suomessa (Pärnänen, Kumpusalo ja Takala, julkaisematon havainto). Vuonna 1995 verenpaineen hoitotaso oli hyvä (< 140/90 mmhg) vain 13 %:lla miespuolisista ja 10 %:lla naispuolisista terveyskeskuksen verenpainepotilaista. Lisäksi 33 %:lla miespuolisista ja 37 %:lla naispuolisista verenpainepotilaista oli merkittävästi liikapainoa ( 30.0 kg/m 2 ) (Kumpusalo ym. 1997a). Verenpainelääkitystä käyttävistä miehistä 18 % ja naisista 8 % tupakoi. Lääkärin ilmoituksen mukaan sekä mies- että naispuolisista verenpainepotilaista 23 %:lla oli sepelvaltimotauti, 21 %:lla miehistä ja 19 %:lla naisista diabetes ja 18 %:lla miehistä ja 12 %:lla naisista dieetti- tai lääkehoitoa vaativa dyslipidemia. Dyslipidemialääkitystä käytti kuitenkin vain 3 % verenpainepotilaista (Kumpusalo ym. 1997b). Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy myös usein veren suurentunut insuliinipitoisuus (Reaven 1988). Vanhalan ym. (1998) suomalaisessa aineistossa puolet verenpainepotilaista oli hyperinsulineemisia (seerumin insuliinin paastoarvo 13.0 mu/l). Hyperinsulinemia on merkittävä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä ainakin miehillä (Pyörälä ym. 1998), ja verenpainepotilailla hyperinsulinemiaan liittyy myös muiden sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden kuten seerumin suuren triglyseridipitoisuuden, pienen HDL-kolesterolipitoisuuden sekä glukoosiaineenvaihdunnan häiriön kasautuminen (Vanhala ym. 1997). Edellä mainitut tekijät selittävät ainakin osaksi sen, miksi pelkästään kohonnutta verenpainetta hoitamalla on saatu sepelvaltimotaudin osalta vaatimattomia hoitotuloksia, vaikka aivovaltimosairauksien ehkäisy onkin onnistunut kohtalaisen hyvin (Reaven 1988, Collins ym. 1990). Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy- ja hoitoohjelmat ovat olleet niin Suomessa kuin muuallakin pitkään ns. yhden vaaratekijän ohjelmia. Kerrallaan on paneuduttu vain yhteen sinänsä tärkeään vaaratekijään, esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen tai hyperkolesterolemiaan. Vasta viime vuosina on alettu korostaa verenpainepotilaan kokonaisvaltaista hoitoa, jossa otetaan huomioon muutkin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen Sydäntautiliiton ja eräiden lääkäriyhdistysten ja -seurojen tuottama eurooppalaisiin ohjelmiin (Pyörälä ym. 1995) pohjautuva suomalainen sovellus»sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärin työssä» (Suomen Sisätautilääkärien ym. työryhmä 1996). Tässä ohjelmassa on mm. esitetty Framinghamin tutkimukseen perustuvat sepelvaltimotaudin vaarataulukot eri-ikäisille miehille ja naisille. Duodecim 1999; 115:

2 Verenpainepotilaan sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaran arvioinnin lisäksi on tärkeää arvioida kohonneeseen verenpaineeseen mahdollisesti liittyvät kohde-elinvauriot, erityisesti sydämen vasemman kammion seinämien hypertrofia, joka jo sinänsä on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä (Frohlich ym. 1992, Majahalme 1994). Valtaosa avohoidon verenpainepotilaista sairastaa ns. essentiaalista hypertensiota, mutta vajaalla 5 %:lla on sekundaarihypertensio, joka johtuu tavallisimmin munuaisvaltimon ahtaumasta tai munuaisten parenkyymitaudista (Kala 1989). Potilaan seurannassa myös verenpainetaudin etiologiset tekijät on pidettävä mielessä varsinkin silloin, kun tyydyttävää hoitovastetta ei asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta ole saavutettu. Kohonneen verenpaineen hoidon onnistuminen edellyttää sekä potilaan että lääkärin sitoutumista yhteisesti sovittuun pitkäaikaiseen ja yksilölliseen hoito-ohjelmaan. Lääkärin sitoutumiseen liittyy olennaisena osana se, että hänellä on ajanmukaiset tiedot kohonneen verenpaineen lääkkeettömästä ja lääkehoidosta sekä liitännäissairauksista. Huono hoitomyöntyvyys johtuipa sen sitten potilaasta tai lääkäristä on verenpaineen hoidon epäonnistumisen keskeinen tekijä (Takala 1995). Potilaan seuranta avohoidossa Verenpainepotilaan seurannassa on otettava huomioon taulukossa 1 mainitut asiat. Verenpaineeseen liittyvät tekijät Taulukko 1. Verenpainepotilaan seurannassa huomioitavat tekijät. Verenpainearvoon liittyvät tekijät: paino, suolan ja alkoholin käyttö, liikunta, verenpaine- ja muuhun lääkitykseen liittyvät tekijät, hoitomyöntyvyys, sekundaarinen hypertensio. Verenpaineeseen liittyvät perinteiset sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät: seerumin suurentunut kokonaiskolesterolipitoisuus, tupakointi ja runsas sydän- ja verisuonisairastavuus lähisukulaisilla Verenpainepotilaalla mahdollisesti esiintyvä insuliiniresistenssi (metabolinen oireyhtymä) ja sen osatekijät: lihavuus, erityisesti keskivartalolihavuus, dyslipidemia (hypertriglyseridemia tai pieni HDL-kolesteroliarvo tai molemmat), glukoosiaineenvaihdunnan häiriö (aikuisiän diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto) ja aikuisiän diabetes lähisukulaisella Kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät kohde-elinvauriot: vasemman kammion seinämien hypertrofia, proteinuria/ hematuria ja silmänpohjamuutokset Kohonneen verenpaineen seurannais- ja liitännäissairaudet ja niiden hoito: aivoverisuonisairaudet, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, diabetes Paino. Verenpainepotilaan tavoiteltava painoindeksi on < 25.0 kg/m 2. Ainakin on pyrittävä arvoon 27.0 kg/m 2. On todettu, että painon alentaminen keskimäärin 6 kg:lla johtaa 3 4 mmhg:n suuruiseen systolisen ja diastolisen verenpaineen laskuun (Jula 1995). Lisäksi laihduttaminen parantaa lääkehoidon tehoa ja vähentää sen tarvetta mahdollisesti parantamalla kudosten insuliiniherkkyyttä ja pienentämällä niiden insuliinipitoisuuksia. Verenpainepotilaiden ylipaino on vakava kansanterveysongelma, johon on kiinnitettävä huomiota erityisesti avoterveydenhuollossa. Suolan (NaCl) vaikutus verenpaineen kohoamiseen on yhä kiistanalainen (Graudal ym. 1998). Jotkut potilaat hyötyvät suolan rajoittamisesta enemmän kuin toiset (Alderman 1994). Siksi suolarajoitus on kokeiltava jokaisen potilaan tapauksessa erikseen. Yleisesti suositetaan, että verenpainepotilas rajoittaisi suolan käytön 5 6 grammaan päivässä (Jula 1995). Tähän pääsy edellyttää usein muutoksia ruokavalioon, kuten vähäsuolaisen leivän käyttöä ja huomion kiinnittämistä erityisesti juustojen ja makkaroiden suolapitoisuuksiin. Alkoholi. Turvallisen alkoholinkäytön rajana pidetään noin kymmentä alkoholiannosta viikossa naisilla ja noin viittätoista miehillä (Alderman 1994). Alkoholin runsas kertakäyttö nostaa verenpainetta useiden vuorokausien ajaksi. Siksi verenpainepotilasta on syytä varoittaa nauttimasta yli kuutta alkoholiannosta kerralla. (Yksi alkoholiannos = yksi pullo kolmosolutta tai 4 cl viinaa tai 8 cl väkevää viiniä taikka J. K. Takala ja E. A. Kumpusalo

3 cl puna- tai valkoviiniä. Esimerkiksi puolen litran vodkapullo vastaa 12:ta annosta ja pullo puna- tai valkoviiniä (0.75 l) kuutta. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksissa. Säännöllinen liikunta vähensi Lakan ym. (1994) aineistossa keski-ikäisten miesten sydäninfarktiin sairastumisen kokonaisvaaran kolmannekseen verrattuna liikuntaa harrastamattomiin. Liikunta laihduttaa, laskee suoranaisesti verenpainetta sekä parantaa lihasten insuliiniherkkyyttä (Henriksson 1995). Säännöllinen liikunta onkin keskeinen osa verenpainepotilaan kokonaishoitoa. Vähimmäismääränä on pidettävä puolta tuntia reipasta liikuntaa päivässä useimpina päivinä viikossa (Vuori 1997). Muuhun lääkitykseen liittyvät tekijät. Monet lääke- ja muut aineet voivat aiheuttaa interaktioita verenpainelääkkeiden kanssa ja kohottaa verenpainetta. Näitä ovat muun muassa eräät steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet, ehkäisypillereiden synteettiset estrogeenit, nenän ja sivuonteloiden turvotusta vähentävissä lääkkeissä käytetyt sympatomimeetit (mm. pseudoefedriini ja fenyylipropanoliamiini), trisykliset depressiolääkkeet, kortikosteroidit, syklosporiini, erytropoietiini sekä lakritsi ja sitä sisältävät aineet (esim. purutupakka) ja kokaiini. On erityisesti huomattava, että potilaat käyttävät yleisesti reseptittä saatavia tulehduskipulääkkeitä (mm. asetyylisalisyylihappoa ja ibuprofeenia), jotka saattavat lääkärin tietämättä olla syynä kohonneeseen verenpaineeseen (Takala 1995). Verenpainelääkkeen valintaan liittyy monia potilaskohtaisia tekijöitä. Eräissä sairauksissa tietyt verenpainelääkkeet ovat suositeltavia, toiset taas vasta-aiheisia. Myös verenpainelääkkeiden yhdistämisessä on tunnettava lääkkeiden väliset interaktiot ja tiedettävä, vaikuttavatko lääkkeet positiivisella tavalla additiivisesti tai vahvistavatko ne toistensa haitallisia vaikutuksia. Viittaamme tässä yhteydessä tämän numeron toiseen artikkeliin (Nikkilä) ja käsittelemme seuraavassa ainostaan verenpainelääkkeiden sivuvaikutuksia. Verenpainelääkkeiden sivuvaikutukset. Vuonna 1995 toteutetussa terveyskeskustutkimuksessa selvitettiin mm. verenpainepotilaiden oireita ja verenpainelääkkeiden sivuvaikutuksia. Potilaista kymmenen prosenttia ilmoitti spontaanisti verenpainelääkitykseen liittämiään sivuvaikutuksia, naiset jonkin verran miehiä useammin. Lääkärin kysyttyä sivuvaikutusten esiintymisestä niiden osuus keskimäärin kaksinkertaistui. Iän myötä sekä spontaanit ilmoitukset että kysyttäessä sivuvaikutuksia ilmoittaneiden potilaiden osuudet vähenivät (Pärnänen ym. 1997). Yksilöidyssä oirekyselyssä 80 %:lla potilaista esiintyi vähintään yksi oire. Keskimäärin potilaat ilmoittivat neljä oiretta. Oireiden lukumäärä lisääntyi iän myötä, ja kaikissa ikäryhmissä naisilla esiintyi useampia oireita kuin miehillä. Yleisimpiä oireita monoterapiaa saavilla olivat väsymys, suun kuivuminen, yskä, raajojen kylmyys, nilkkaturvotukset, päänsärky, uniongelmat ja lihaskrampit (kuva 1). Oireisten potilaiden osuudet olivat jokseenkin yhtä suuret kaikissa lääkeryhmissä, mutta oireiden lukumäärä potilasta kohti oli pienin ACE:n estäjiä käyttävillä (3.5 oiretta) ja suurin diureettiryhmässä (4.4 oiretta). Lääkäreiden arviot potilaiden ilmoittamien oireiden liittymisestä lääkehoitoon ilmenevät kuvasta 2. Tavalliset tietyille lääkeryhmille tyypilliset sivuvaikutukset (beetasalpaajiin liittyvät bradykardia, raajojen paleleminen ja impotenssi, kalsiumestäjien aiheuttamat nilkkaturvotukset ja kasvojen punoitus, diureettien aiheuttama suun kuivuminen ja ACE:n estäjien käyttöön liittyvä yskä) tunnistettiin hyvin. Potilaat toivat kuitenkin kyseltäessä esille myös sellaisia oireita, jotka saattoivat olla lääkkeiden aiheuttamia mutta joita lääkärit joko eivät havainnneet tai pitivät vain harvoin verenpainelääkityksestä johtuvina. Tällaisia oireita olivat esimerkiksi huimaus, voimattomuuden tunne ja lihaskrampit diureetteja saavilla, voimattomuuden tunne beetasalpaajien käyttäjillä ja tiheälyöntisyys kalsiuminestäjiä käyttävillä. Vaikka lääkärin mielestä jotkut potilaiden ilmoittamat oireet eivät liitykään verenpainelääkitykseen, on näitä oireita käsiteltävä huolellisesti hoitomotivaation parantamiseksi. Yksi huonojen hoitotulosten keskeisimmistä syistä 973

4 Väsymys/haluttom. Suun kuivuminen Yskä Kylmät kädet/jalat Turvotus nilkoissa Päänsärky Nukahtamisvaikeus Lihaskrampit/-säryt Huimaus ylös noustessa Impotenssi Voimattomuuden tunne Kasvojen punoitus Muu huimaus Hengitysvaikeus Ihottuma Tiheälyöntisyys Virtsanpidätysongelmia Hermostuneisuus Masentuneisuus Ummetus Harvalyöntisyys Ripuli Pahoinvointi Turvotus kasvoilla Diureetti Beetasalpaaja Kalsiumin estäjä ACE:n estäjä Turvotus ikenissä % Kuva 1. Oireet lääkeryhmittäin 1 730:llä monoterapiaa saavalla terveyskeskuksessa hoidetulla verenpainepotilaalla (Pärnänen ym., julkaisematon havainto). 974 J. K. Takala ja E. A. Kumpusalo

5 Harvalyöntisyys Turvotus nilkoissa Kasvojen punoitus Suun kuivuminen Kylmät kädet/jalat Yskä Impotenssi Huimaus ylös noustessa Lihaskrampit/-säryt Virtsanpidätysongelmia Turvotus kasvoilla Voimattomuuden tunne Tiheälyöntisyys Ummetus Pahoinvointi Ripuli Diureetti Beetasalpaaja Kalsiumin estäjä ACE:n estäjä % Kuva 2. Lääkärien arvio potilaiden ilmoittamien oireiden liittymisestä verenpainelääkitykseen 1 730:llä monoterapiaa saavalla terveyskeskuksessa hoidetulla verenpainepotilaalla (yhteys lääkitykseen»varma» tai»todennäköinen», % oireita ilmoittaneista). (Pärnänen ym., julkaisematon havainto). ovat lääkkeiden aiheuttamat sivuvaikutukset (Palumbo ym. 1996). Lääkeryhmäkohtaisia sivuvaikutuksia voidaan pienentää lääkkeiden taitavalla yhdistämisellä (Kantola 1995). Esimerkiksi beetasalpaajan aiheuttamaa bradykardiaa on mahdollista vähentää yhdistämällä hoitoon dihydropyridiinityyppinen kalsiuminsalpaaja ja kalsiuminestäjien aiheuttamaa nilkkaturvotusta yhdistämällä lääkitykseen ACE:n estäjä. Hoitomyöntyvyys. Puolet verenpainepotilaista ei noudata enää sovittua lääkehoitoa 6 12 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta (Jones ym. 1995, Bloom 1998). Lääkärin saama vaikutelma potilaan hoitomyöntyvyydestä on epäluotettava mittari, ja haastattelussa potilaat tavallisesti yliarvioivat hoitomyöntyvyytensä (Takala 1995). Hyvä potilas-lääkärisuhde, riittävä tieto verenpainetaudin luonteesta, optimaa- 975

6 linen lääkitys sekä seurannan tehokas organisointi ovat hoitomyöntyvyyden parantamisessa keskeisiä seikkoja (Takala ym. 1979). Sekundaarinen hypertensio. Huolellinen anamneesi auttaa löytämään osan sekundaarisista hypertensiotapauksista. Feokromosytoomalle ominaista on verenpaineen kohtauksenomainen kohoaminen siihen liittyvine päänsärkyineen, takykardioineen, palpitaatioineen ja hikoilupuuskineen. Huolellinen sukuanamneesi voi osoittaa verenpaineen kohoamisen syyksi polykystiset munuaiset. Sekundaarisen hypertension etiologinen tekijä saattaa selvitä lääkärin suorittamassa kliinisessä tutkimuksessa. Cushing-potilaan ulkonäkö, palpoitavat munuaiset tai ylävatsan lateraalialueelta kuultava valtimosuhahdus saattavat johtaa oikeaan diagnoosiin. Nuoren henkilön hypertensio, äkkiä kohonnut verenpaine ja pitkään normotensiivisena pysyneen potilaan verenpaineen muuttuminen lyhyessä ajassa hoitoresistentiksi saattavat johtua munuaisvaltimon ahtaumasta. Suurten suonten stenoottiset suhinat ja katkokävelyoire lisäävät munuaisvaltimon ahtauman todennäköisyyttä. Yksinkertaiset laboratoriotutkimukset (seerumin kreatiniini ja kalium sekä virtsan proteiini ja veri) voivat myös osoittaa verenpaineen kohoamisen syyn (munuaistauti, primaarinen hyperaldosteronismi). Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät Sepelvaltimotaudin vaarataulukoiden (Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ym. työryhmä 1996) tulee kuulua jokaisen verenpainepotilaita hoitavan lääkärin työvälineisiin. Näiden taulukoiden avulla voidaan arvioida potilaan kokonaisvaara saada vakava sepelvaltimotautikohtaus seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, kun tiedetään potilaan ikä, sukupuoli, mahdollinen tupakointi, kokonaiskolesterolipitoisuus ja systolinen verenpaine. Mikäli potilaalla on jo sepelvaltimotauti tai muu ateroskleroosin aiheuttama valtimosairaus, diabetes, periytyvä hyperlipidemia tai lähisuvussa (vanhemmat, sisarukset) on ilmennyt sepelvaltimotautitapahtuma varhaisella iällä, on sairastumisvaara vähintään yhden tason verran taulukon ilmaisemaa suurempi. Samoin vaara suurenee, mikäli potilaan seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on pieni tai triglyseridipitoisuus on suurentunut. Vastaavasti voidaan arvioida sairastumisvaaran pieneneminen, mikäli hoidolla voidaan vaikuttaa edullisesti edellä mainittuihin tekijöihin. Jos esimerkiksi 50-vuotias verenpainetautia sairastava tupakoiva mies, jonka systolinen verenpaine on 140 mmhg ja seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus 6 mmol/l, lopettaa tupakoinnin, niin vaara saada vakava sepelvaltimotautikohtaus seuraavien kymmenen vuoden kuluessa pienenee suuresta (20 40 %) kohtalaiseksi (10 20 %). Mikäli kolesterolipitoisuus pienenee myöhemmin arvoon 5 mmol/l ja systolinen verenpaine arvoon 120 mmhg, päästään jo melko pieneen (5 10 %) sairastumisvaaraan. Mikäli ruokavaliolla ei päästä kolesterolin vähentämisessä hyvään tulokseen (LDL-kolesteroli < 3.5 mmol/l), on pitoisuutta pienennettävä lääkkein. Jos verenpainepotilaalla jo on sepelvaltimotauti, on lääkehoito aloitettava vielä herkemmin ja pyrittävä vieläkin pienempään pitoisuuteen (< 3.0 mmol/l) (Wood ym. 1998). Insuliiniresistenssin arviointi Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan verenpainepotilaalla on todennäköisesti insuliiniresistenssi, jos taulukossa 2 esitetyistä viidestä kriteeristä vähintään kaksi täyttyy (Vanhala ym. 1998). Näiden kriteerien arvioimiseksi lääkärillä on oltava käytettävissään mittanauha, vaaka ja pituusmitta. Tärkeimpiä toimenpiteitä insuliiniresistenssin hoitamiseksi ja sydän- ja verisuonisairauksien sairastumisvaaran pienentämiseksi on lihavuuden ja vatsakkuuden vähentäminen. Samalla verenpaineen hoito tehostuu ja dyslipidemia sekä epänormaali glukoosiaineenvaihdunta paranevat. Kohde-elinvauriot Vasemman kammion seinämien hypertrofia. Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy vähintään joka viidennellä potilaalla vasemman kammion 976 J. K. Takala ja E. A. Kumpusalo

7 Taulukko 2. Insuliiniresistenssin toteamisessa käytettävät kriteerit. Potilas on lihava (painoindeksi 30.0 kg/m 2 ) Potilas on vatsakas (vyötärö-lantiosuhde 1.00 miehillä ja 0.88 naisilla) Seerumin triglyseridipitoisuus on suurentunut ( 1.70 mmol/l) Seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (miehillä < 1.0 mmol/l ja naisilla < 1.2 mmol/l) Glukoosiaineenvaihdunta epänormaali; potilaalla on joko diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto Insuliiniresistenssi on todennäköinen, jos kriteereistä vähintään kaksi täyttyy 1 Sokolow Lyonin menetelmällä määritetyn summan SV 1 + RV 5-6 ollessa 35 mm sensitiivisyys on 56 % ja spesifisyys 88 %. Summan ollessa 45 mm sensitiivisyys on 34 % ja spesifisyys 97 % (Heikkilä 1991). seinämien hypertrofia (LVH) (Fyhrqvist ja Nieminen 1997). LVH on merkittävä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä, jota voidaan tehokkaalla verenpaineen hoidolla vähentää (Dahlöf ym. 1992). Se voidaan todeta parhaiten sydämen kaikututkimuksella. LVH:n määrittämiseksi avohoidossa käyttökelpoinen tosin epäsensitiivinen mutta varsin spesifinen menetelmä on tutkia 12-kytkentäisestä EKG:stä LVH:n kriteerit joko Sokolow-Lyon menetelmällä (RaVL > 11 mm, SV 1 +RV 5 /RV 6 > 35 mm) 1 tai ns. Cornellin kriteerillä (miehet: RaVL + SV 3 > 28, naiset: RaVL + SV 3 > 20 (Devereux ym. 1993). Mikäli normaalista EKG:stä huolimatta herää vahva epäily vasemman kammion hypertrofiasta esimerkiksi thoraxkuvan perusteella, on tehtävä sydämen kaikututkimus. Kaikki yleisesti käytetyt verenpainelääkkeet pienentävät jonkin verran vasemman kammion seinämän paksuutta (Cruickshank ym. 1992, Dahlöf ym. 1992), mutta ACE:n estäjien vaikutus vasemman kammion seinämien hypertrofiaan saattaa olla parempi kuin muiden verenpainelääkkeiden. Joka tapauksessa olennaista on verenpaineen tehokas alentaminen potilaalla, jolla on todettu LVH. Proteinuria ja hematuria. Verenpainepotilaan jatkuva proteinuria (> 1 g/vrk) erityisesti mikroskooppiseen hematuriaan liittyneenä viittaa vahvasti munuaisten parenkyymisairauteen. Munuaissairaus voi olla paitsi kohonneen verenpaineen syy myös sen seuraus. Sekundaarisesta hypertensiosta noin puolet johtuu kroonisesta parenkymaalisesta munuaissairaudesta; valtaosassa tapauksista on kyseessä krooninen glomerulonefriitti, krooninen tubulointerstitiaalinen nefriitti, diabeettinen nefropatia tai polykystinen munuaissairaus (Takala ym. 1995). Mustaihoisten maahanmuuttajien lisääntyessä on hyvä muistaa, että mustaihoisilla hypertensio on paitsi yleinen, usein myös vaikea ja siten sen aiheuttama munuaissairaus tavallinen. Valkoihoisessa väestössä tilanne on useimmiten käänteinen ja munuaisten toiminnan ollessa huonontunut kohonnut verenpaine johtuu yleensä munuaissairaudesta. Mikäli verenpainepotilaalla todetaan pysyvä proteinuria (> 1 g/vrk) tai hematuria, ne edellyttävät munuaistaudin varhaisina indikaattoreina potilaan lähettämistä nefrologisiin selvityksiin. Diagnoosia ei voi tehdä pelkän anamneesin, kliinisen tutkimuksen eikä yksinkertaisten laboratoriotutkimusten perusteella (Collinson ja Temple 1998). Silmänpohjamuutoksia on syytä seurata erityisesti silloin, kun hypertensiopotilas sairastaa diabetesta tai diastolinen paine on hoidosta huolimatta hyvin korkea (> 120 mmhg). Potilaat, joilla todetaan silmänpohjamuutoksia, on syytä lähettää silmälääkärille jatkotutkimuksiin. Seurannais- ja liitännäissairaudet Aivoverisuonitaudit. Collins ym. (1990) osoittivat meta-analyysissään, että jo kohtalaisella diastolisen verenpaineen alentamisella voidaan vähentää aivoverisuonitauteihin sairastumista jopa 40 %. Juuri valmistuneen HOT-tutkimuksen mukaan diastolisen verenpaineen tehokkaalla alentamisella 83.5 mmhg:iin voitiin vähentää vakavien kardiovaskulaaristen tapahtumien riskiä 30 % (Hansson ym. 1998). Myös vanhusten on todettu hyötyvän kohonneen verenpaineen tehokkaasta hoidosta. Syst-Eur-tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaiden hypertensiopotilaiden systolisen verenpaineen aktiivisella alentamisella voitiin vähentää aivohalvausten määrää 42 % (Staessen ym. 1997). 977

8 Sepelvaltimotauti. Verenpainetautiin liittyy erityisesti miehillä verenpaineen hyvästäkin hoidosta huolimatta selvästi lisääntynyt sepelvaltimotautiin sairastumisen ja kuolemisen vaara. Näin on erityisesti silloin, kun potilas tupakoi tai hänellä on kohde-elinvaurio tai seerumin kolesterolipitoisuus on suuri (Andersson ym. 1998). Sepelvaltimotautia sairastavan verenpainepotilaan ensisijainen lääke on beetasalpaaja, ellei sen käytölle ole esteitä. Mahdolliseen tupakointiin ja dyslipidemiaan on puututtava varhain ja radikaalisti. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on pyrittävä pitämään alle arvon 3.0 mmol/l (Wood ym. 1998). Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys lisääntyy nopeasti 75 ikävuoden jälkeen. Systolisen vajaatoiminnan etiologia on tavallisimmin sepelvaltimotauti, erityisesti sydäninfarkti. Diastolisen vajaatoiminnan yleisin syy on verenpainetauti. Näistä kahdesta systolinen vajaatoiminta on ennusteeltaan diastolista huonompi; kuolleisuus on 50 % kolmen vuoden kuluessa diagnoosista (Jackson 1998). Vajaatoiminnan diagnoosiin pääsy perusterveydenhuollossa on osoittautunut vaikeaksi varsinkin silloin, kun potilas ei ole sairastanut sydäninfarktia (Remes ym. 1991). Siksi huolellisen anamneesin ja kliinisen tutkimuksen (sisältää thoraxkuvan) lisäksi tarvitaan usein myös sydämen kaikututkimusta. Tällä menetelmällä voidaan todeta systolinen vajaatoiminta ja erityisesti sen kirurgisesti hoidettavat syyt, kuten läppäviat, sekä sulkea pois diastolinen vajaatoiminta. Verenpainepotilaan sydämen vajaatoiminnan ensisijaisia lääkkeitä ovat diureetit ja ACE:n estäjät. Vajaatoimintapotilaan virus- ja bakteeritulehdukset on hoidettava huolella. Diabetes on sinänsä itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien erityisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijä, joka vaatii huolellisen seurannan ja hoidon. Mikäli diabeetikolla on verenpainetauti, säännöllisen lääkäriseurannan tarve on vielä suurempi. Verenpaine on pyrittävä alentamaan ja pitämään alle arvon 130/85 mmhg. ACE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä etenkin, jos potilaalla esiintyy proneinuriaa (The Sixth Report of the Joint National Committee 1997). Diureetteja ja epäselektiivisiä beetasalpaajia tulee välttää. Veren glukoosin paastoarvo on pyrittävä pitämään mahdollisimman normaalina (4 6 mmol/l) ja glykoituneen hemoglobiinin osuus alle 7.0 %:ssa. Samoin dyslipidemiat, erityisesti seerumin suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus > 2.5 mmol/l on hoidettava huolella, sillä diabetesta sairastavat dyslipidemiapotilaat hyötyvät kolesterolin vähentämisestä enemmän kuin ei-diabeetikot (Pyörälä ym. 1997). Diabetesta sairastavan verenpainepotilaan suuret valtimot on auskultoitava, perifeeriset sykkeet tunnusteltava ja silmänpohjat tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Verenpaineseurannan käytännön toteuttaminen Jokainen verenpainepotilas on otettava aktiiviseen seurantaan, ja on varmistuttava siitä, että potilaalla on riittävästi tietoa lääkkeettömän hoidon toteuttamiseksi. Verenpainelääkkeiden erityiskorvattavuuden edellytyksenä on, että komplisoitumatonta kohonnutta verenpainetta hoidetaan ensin ilman lääkkeitä vähintään kuuden kuukauden ajan. HOT-tutkimuksen mukaan verenpainepotilaan ennuste on sitä parempi, mitä lähemmäksi arvoa 138/84 mmhg hoidossa päästään (Hansson ym. 1998). Kansaneläkelaitoksen kriteereissä komplisoitumattoman kohonneen verenpaineen lääkehoidon erityiskorvattavuuden rajana on jo pitkään ollut diastolinen paine 105 mmhg ja systolinen paine 180 mmhg. Koska jo lievästi kohonneella verenpaineella on osoitettu olevan vaikutusta potilaan ennusteeseen, on seurannassa olevan verenpainepotilaan kanssa syytä keskustella ennen lääkehoidon aloittamista siitä, kuinka tärkeää erityiskorvattavuuden saaminen hänelle on. Myönnetty erityiskorvattavuus pienentää potilaan kertaoston omavastuuosuutta 50 markasta 25 markkaan ja lääkkeen omavastuuosuutta 50 %:sta 25 %:iin (Kansaneläkelaitos 1995). Kohonnutta verenpainetta on ennen hoitoa seurattava riittävän intensiivisesti, jotta potilaan verenpainetasosta saadaan luotettava kuva. Käytännössä tämä tarkoittaa seurannan alussa viikoittaisia mittauksia terveydenhuollon yksi- 978 J. K. Takala ja E. A. Kumpusalo

9 kössä. Lisäksi potilaan olisi suoritettava vastaavana aikana verenpaineen kotimittauksia ja merkittävä tulokset erilliseen seurantakorttiin. Tämä edellyttää verenpaineen itsemittaustekniikan opettamista potilaille. Jokaisen avoterveydenhuollon toimintayksikön olisi syytä hankkia yksi tai useampia kotimittareita lainattavaksi pariksi viikoksi potilaille alkuseurantaan. Kotimittaukset ovat tärkeitä sen vuoksi, että arviolta joka viidennellä potilaalla kyseessä on ns. valkotakkihypertensio (Piedromenico ym. 1995, Nikkilä 1999, Turjanmaa, tässä numerossa). Tällaisten henkilöiden verenpaineen lääkehoito on voitu lopettaa ilman, että heille ambulatorisessa verenpaineen seurannassa olisi kehittynyt hoitoa vaativa verenpainetauti tai vasemman kammion kuormitus (Mayers ym. 1996). Jos kohonnut verenpaine osoittautuu pysyväksi ja hoitoa vaativaksi, on potilaille suositeltava oman kotimittarin hankkimista. Mikäli kotimittaukset eivät onnistu ja epäillään valkotakkihypertensiota, on tämä syytä selvittää verenpaineen vuorokausirekisteröinnillä (The National High Blood Pressure Education Program Coordinating Committee 1990, The Sixth Report of the Joint National Committee 1997). Tuoreen selvityksen mukaan oikein suoritetut kotimittaukset vastaavat ambulatorista vuorokausimittausta (Brueren ym. 1998). Kokeneenkin lääkärin on syytä kerrata vähintään kerran vuodessa verenpaineen oikea mittaustekniikka ja huoltaa mittarinsa. Verenpaineen mittaus on suoritettava samalla vastaanottokäynnillä vähintään kahdesti (Olkinuora 1995). Tuore selvitys Helsingin yliopiston viimeisen kurssin lääketieteen opiskelijoiden verenpaineen mittauksesta osoitti useita puutteita näiden pian valmistuvien lääkärien verenpaineen mittaustekniikassa. Myös suuri osa käytössä olleista verenpainemittareista oli viallisia (Blomberg ja Kekki 1998). Muuallakin on saatu samanlaisia kokemuksia verenpainemittareiden epäluotettavuudesta (Mion ja Pierin 1998). Kun potilaalle on aloitettu kohonneen verenpaineen lääkehoito, häntä tulee seurata aluksi 1 2 kuukauden välein. Näin varmistetaan verenpaineen aleneminen tavoitetasolle, potilaan sitoutuminen hoitoon ja se, ettei hoidosta koidu jokapäiväistä elämää häiritseviä sivuvaikutuksia. Tämän jälkeen seurannan tiheyteen vaikuttavat verenpaineen aiheuttamat kohde-elinvauriot, liitännäissairaudet, kardiovaskulaariset riskitekijät ja laboratorioseurantaa vaativat muut seikat (The Sixth Report of the Joint National Committee 1997). Kun verenpaine on hoitotoimenpitein saatu laskemaan tavoitteeseen (< 140/90 mmhg) (The Sixth Report of the Joint National Committee 1997), riittää komplisoimattomissa tapauksissa terveyden- tai sairaanhoitajan suorittama seuranta 3 4 kuukauden välein ja lääkärintarkastus laboratoriokokeineen kerran vuodessa. Komplisoituneissa tapauksissa lääkäriseurannan tulee olla tiiviimpää. Lääkärintarkastukseen tulee sisältyä riittävä keskustelu tupakointi-, ravinto- ja alkoholitottumuksista, lääkityksen ja lääkkeettömän hoidon toteutumisesta ja lääkehoitoon mahdollisesti liittyvistä oireista ja ongelmista. Erityisesti vanhuksilla ja niillä potilailla, joilla esiintyy ortostaattisia oireita, verenpaine tulee mitata istuma-asennon lisäksi seisten 2 5 minuutin aikana mahdollisen posturaalisen hypotension toteamiseksi (The Sixth Report of the Joint National Committee 1997). Kliiniseen tutkimukseen sisältyvät verenkiertoelimistön tutkiminen ja kohonneeseen verenpaineeseen mahdollisesti liittyvien muiden kardiovaskulaaristen vaaratekijöiden selvitys. Laboratoriotutkimuksiin kuuluvat vuosittain taulukon 3 mukaiset tutkimukset. Taulukko 3. Verenpainepotilaan vuosiseurantaan kuuluvat laboratoriotutkimukset. Perusverenkuva Veren glukoosi Seerumin lipidit (kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit) Seerumin kreatiniini Seerumin natrium ja kalium Virtsan proteiini ja veri 12-kytkentäinen EKG Diureettihoidossa olevilla ja metabolista oireyhtymää potevilla seerumin uraatti 979

10 Diabeetikon ja lääkehoidossa olevan dyslipidemiapotilaan veriarvoja on syytä seurata useammin kuin kerran vuodessa. Kardiologinen thoraxkuvaus ei kuulu verenpainepotilaan vuosittaisiin rutiinitutkimuksiin, vaan sen suorittamista on harkittava kliinisen tutkimuksen perusteella. Jos kliinisen tutkimuksen tai EKG:n perusteella on syytä epäillä vasemman kammion seinämien hypertrofiaa tai sydämen vajaatoimintaa, on aiheellista tehdä thoraxkuvaus ja harkita sydämen kaikututkimusta. Kohonneen verenpaineen hoidossa on olennaista sopia hyvässäkin hoitotasapainossa olevan potilaan kanssa yksilöllisestä hoito- ja seurantaohjelmasta. Nykyinen tietotekniikka vastaanotto-ohjelmineen tarjoaa tässä hyvän apuvälineen. Lääkäri voi rekisteröidä tietokoneeseen potilaan seuraavan käynnin esimerkiksi kuuden kuukauden päähän, jolloin tietokone muistuttaa lääkäriä automaattisesti asiasta kyseisenä ajankohtana. Lisäksi lääkäri voi halutessaan seuloa potilaistaan ne, joiden verenpaine tai seerumin lipidiarvot eivät ole olleet tyydyttävät tai jotka eivät ole tulleet sovitulle seurantakäynnille ja kutsua heidät tarkastukseen. Ilman tietotekniikan apuakin määräaikaistarkastukset onnistuvat, kun potilaalle annetaan hänen lähtiessään vastaanotolta uusi aika mahdollisine laboratoriolähetteineen. koostuvat useista osatekijöistä, joista tärkeimpiä ovat lääkärin hyvä ammattitaito, hyvä potilas-lääkärisuhde, luotettavat verenpaineen mittaukset sekä yhteisesti sovittu yksilöllinen hoito-ohjelma, johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Olipa verenpainepotilaan hoidosta huolehtiva toimintayksikkö suuri tai pieni ja toimipa se julkisella tai yksityisellä pohjalla, tärkeää on huolehtia hoito-organisaation toimivuudesta niin, että jokainen potilaan hoitoon ja seurantaan osallistuva tietää tehtävänsä ja toimii sen mukaisesti. Kirjallisuutta Alderman M. Non-pharmacological treatment of hypertension. Lancet 1994; 344: Andersson O K, Almgren T, Persson B, Samuelsson O, Hedner T, Wilhemsen L. Survival in treated hypertension: follow up study after two decades. BMJ 1998; 317: Blomberg H, Kekki P. Viimeisen kurssin lääketieteen opiskelijoiden verenpaineen mittaustekniikka. Suom Lääkäril 1998; 53: Bloom B S. Continuation of initial antihypertensive medication after 1 year of therapy. Clin Ther 1998; 20: Brueren M, Shouten H, De Leeuw P, Montfrans G, van Ree J. A series of self-measurements by the patient is a reliable alternative to ambulatory blood pressure measurement. Br J Gen Pract 1998; 48: Collins R, Peto R, MacMahon S, ym. Blood pressure, stroke and coronary heart disease. Part 2. Shortterm reductions in blood pressure: overview of randomized drug trials in their epidemiological context. Lancet 1990; 335: Collinson H, Temple M. Haematuria and proteinuria. Update 1998; 57: Cruickshank J M, Lewis J, Moore V. Reversibility of left ventricular hypertrophy by different types of antihypertensive therapy. J Human Hypertens 1992; 6: Dahlöf B, Pennert K, Hansson L. Reversal of left ventricular hypertrophy in hypertensive patients a meta-analysis of 109 treatment studies. Am J Hypertens 1992; 5: Devereux R B, Koren M J, desimone G, Okin P M, Kligfield P. Methods for detection of left ventricular hypertrophy: application to hypertensive heart disease. Eur Heart J 1993; 14 :8 15. Frohlich E D, Apstein C, Chobanian A V, ym. The heart in hypertension. N Engl J Med 1992; 327: Fyhrqvist F, Nieminen M. Vasemman kammion hypertrofia ja kohonneen verenpaineen lääkehoito. Suom Lääkäril 1997; 52: Graudal N A, Galloe A M, Garred P. Effects of sodium restriction on blood pressure, renin, aldosterone, catecholamines, cholesterols and triglyceride. A meta-analysis. JAMA 1998; 279: Hansson L, Zanchetti A, Carruthers G, ym. Effects of intensive bloodpressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. Lancet 1998; 351: Heikkilä J, toim. EKG. Perusteet ja tulkinta. Karisto OY, Hämeenlinna Henriksson J. Influence of exercise on insulin sensitivity. J Cardiovasc Risk 1995; 2: Jackson G. Heart failure: improving the prognosis. Update 1998; 57: Jones J K, Gorkin L, Lian J F, ym. Discontinuation of and changes in treatment after start of hypertensive drugs: a study of a United Kingdom population. BMJ 1995; 311: Jula A. Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja lääkkeetön hoito. Teoria ja tausta. Kirjassa: Verenpainekäsikirja. Sydäntautiliitto 1995, s Kala R. Hypertensiopotilaan tutkiminen. Duodecim 1989; 105: Kansaneläkelaitos. Sairausvakuutus. Lääkekorvaukset. Ohjeita terveydenhuoltohenkilöstölle. Kansaneläkelaitos Kantola I. Kohonneen verenpaineen yhdistelmähoito. Suom Lääkäril 1995; 50: Kaplan N. Clinical hypertension. 7. painos. Baltimore: Williams & Wilkins, Kumpusalo E, Pärnänen H, and Takala J. Treatment situation of hypertensive patients in Finland. Blood Pressure 1997(a); 6: Kumpusalo E, Pärnänen H, Takala J sekä työryhmä. Verenpainepotilas terveyskeskuksessa. Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet. Suom Lääkäril 1997 (b); 52: Lakka T, Venäläinen J, Rauramaa R, ym. Association of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness with the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994; 330: Majahalme S. Vasemman kammion hypertrofia kohonneen verenpaineen hoidossa. Suom Lääkäril 1994; 49: Mayers M, Reeves R, Oh P, Joyner C. Overtreatment of hypertension in the community. Am J Hypertens 1996; 9: Mion D, Pierin A. How accurate are sphygmomanometers? J Human Hypertens 1998; 12: Nikkilä M. Valkotakkihypertensiota on hoidettava. Duodecim 1999; 115: Olkinuora J. Verenpaineen mittaaminen. Kirjassa: Verenpainekäsikirja. Helsinki: Suomen Sydäntautiliitto 1995, s Palumbo G, Salani L, Longhini P, Guidara C, Scarani V, Ronchi E. Adverse events in the treatment of hypertensive patients. Pharmacoepidemiology and drug safety 1996; 5: J. K. Takala ja E. A. Kumpusalo

11 Piedromenico S, Mezzetti A, Lapenna D, ym. White-coat hypertension in patients with newly diagnosed hypertension:evaluation of prevalence by ambulatory monitoring and impact on cost of health care. Eur Heart J 1995; 16: Pyörälä K, Backer G, Graham I, Poole-Wilson P A, Wood D A. Prevention of coronary heart disease in clinical practice. Recommendations of the Task Force of the European Society of Cardiology, European Atherosclerosis Society and European Society of Hypertension. ISH News 1995; 1: Pyörälä K, Pedersen T, Kjekshus J, Faergeman O, Olsson A, Thorgeirsson G, the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S) Group. Cholesterol lowering with simvastatin improves prognosis of diabetic patients with coronary heart disease. Diabetic Care 1997; 20: Pyörälä M, Miettinen H, Laakso M, Pyörälä K. Hyperinsulinemia predicts coronary heart disease in healthy middle-aged men. Circulation 1998; 98: Pärnänen H, Kumpusalo E, Takala J. Oireet ja sivuvaikutukset kohonneen verenpaineen hoidossa. Kirjassa: Takala J, Kumpusalo E, toim. Verenpainetaudin hoito terveyskeskuksessa. Helsinki: Kirjapaino Libris Oy, 1997, s Reaven G M. Banting Lecture 1988: Role of insulin resistance in human disease. Diabetes 1988; 37: Remes J, Miettinen H, Reunanen A, Pyörälä K. Validity of clinical diagnosis of heart failure in primary health care. Eur Heart J 1991; 12: Staessen J, Fagard R, Thijs L, ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. Lancet 1997; 350: Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen, Suomen Kardiologisen seuran, Suomen Verenpaineyhdistyksen, Kunnallislääkärit -yhdistyksen, Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistyksen ja Suomen Sydäntautiliiton työryhmä: Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä. Suom Lääkäril 1996; 51: Takala J, Niemelä N, Rosti J, Sievers K. Improving compliance with therapeutic regimens in hypertensive patients in a community health center. Circulation 1979; 59: Takala J. Miksi kohonneen verenpaineen hoito epäonnistuu. Suom Lääkäril 1995; 50: Takala J, Ikäheimo R, Vehviläinen A, Lampainen E. Mitä tehdä munuaissairautta epäiltäessä? Duodecim 1995; 111: The National High Blood Pressure Education Program Coordinating Committee. National High Blood Pressure Education Program Working Group Report of Ambulatory Blood Pressure Monitoring. Arch Intern Med 1990; 150: The Sixth Report of the Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure (JNCV). Arch Intern Med 1997; 157: Vanhala M, Kumpusalo E, Pitkäjärvi T, Notkola I-L, Takala J. Hyperinsulinemia and clustering of cardiovascular risk factors in hypertensive Finnish men and women. J Hypertens 1997; 15: Vanhala M J, Pitkäjärvi T K, Keinänen-Kiukaanniemi S M, Kumpusalo E A, Takala J K. Hyperinsulinemia in hypertensive subjects: validity of a test for the detection of insulin resistance in clinical practice. J Hum Hypertens 1998; 12: Wood D, De Backer G, Faergeman O, ym. Prevention of coronary heart disease in clinical practice. Summary of the Recommendations of the Second Joint Task Force of European and other Societes of Coronary Prevention. Eur Heart J 1998; 19: Vuori I. Liikunta ja terveys: näytön nykytila. Suom Lääkäril 1997; 52: 277. JORMA K. TAKALA, professori ESKO A. KUMPUSALO, dosentti esko.kumpusalo@uku.fi Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL Kuopio 981

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola

Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Näin hoidan Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Vaste hoitoon on huono noin joka kymmenennellä verenpainepotilaalla. Tärkeimmät syyt ovat mittaamiseen liittyvät ongelmat,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Vaikean verenpainetaudin hoito

Vaikean verenpainetaudin hoito Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Sekundaarinen hypertensio = kohonneen verenpaineen syynä on elimistön oma vika

Sekundaarinen hypertensio = kohonneen verenpaineen syynä on elimistön oma vika Tuula Tikkanen Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Hypertension hoidon erityispätevyys (ESH) 04.04.2014 Helsinki Eksogeeninen hypertensio =verenpaineen nousun aiheuttajana on jokin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Avosairaanhoito 5 / 2018 VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Haluamme auttaa sinua kohonneen verenpaineesi hoidossa. Täyttämällä tämän lomakkeen valmistaudut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan

Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan Kohonnut verenpaine Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito Antti Jula Tärkeimmät kohonnutta verenpainetta alentavat elintapatekijät ovat natriumin saannin vähentäminen, kaliumin saannin lisääminen, ylipainoisilla

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Kohonneen verenpaineen hoito

Kohonneen verenpaineen hoito Käypä hoito -suositus Kohonneen verenpaineen hoito Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot