Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
|
|
- Ari-Pekka Juha-Pekka Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen sinänsä tärkeitä»klassisia» mikrovaskulaarisia komplikaatioita. Jo lievästi suurentuneet glukoosiarvot korreloivat tyypin 2 diabeteksen tärkeimpään komplikaatioon aterotromboottisiin sydän- ja verisuonitauteihin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, hyödyttääkö nykytavoitteita tiukempi glukoosin hallinta näiden sairauksien ehkäisyssä. Sen sijaan tiedetään, että kohonneen verenpaineen huolellinen hoito estää sekä mikro- että makrovaskulaaritauteja, ja diabeetikoilla verenpaineen hoitotavoitteet ovatkin tiukemmat kuin muilla. Statiinit ovat tehokkaita verisuonitaudin ehkäisyssä myös diabeetikoilla, ja niitä tulee lähes poikkeuksetta käyttää. Veren lisääntynyttä hyytyvyyttä hoidetaan kernaasti asetyylisalisyylihapolla. Kokonaisvaltainen ehkäisy, jossa käytetään monipuolisesti näyttöön perustuvia elämäntapa- ja lääkehoitoja, tuo parhaan kokonaistuloksen. Duodecim 2007;123: D iabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden paastoarvon (sopimuksen mukaan vähintään 7 mmol/l) tai glukoosirasituksen kahden tunnin arvon (vähintään 11,1 mmol/l) perusteella. Raja-arvot ovat huomattavasti pienempiä kuin ne plasmanglukoosiarvot, joihin diabeteksen klassiset oireet (lisääntynyt virtsaamisen tarve, jano ja väsymys) jo liittyvät. Näiden arvojen ylittyessä diabeteksen mikrovaskulaaristen komplikaatioiden riski alkaa kasvaa, eikä retinopatiaa, nefropatiaa tai neuropatiaa juuri esiinny pienempien glukoosiarvojen vallitessa. Mikrovaskulaaristen komplikaatioiden ehkäisy on tavattoman tärkeää. Esimerkiksi suurin dialyysihoitoa tarvitseva ryhmä on jo nyt tyypin 2 diabeetikot, ja sen kasvu on huolestuttavan nopeaa (Suomen munuaistautirekisteri 2005). Sydän- ja verisuonisairaudet»makrovaskulaarikomplikaatiot» aiheuttavat kuitenkin suurimman osan tyypin 2 diabeetikoiden ennenaikaisesta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta. Maailmanlaajuisesti tunnetaan klassikoksi nousseen suomalaisen Itä länsi-tutkimuksen tulos: sydämeltään terveillä keski-ikäisillä tyypin 2 diabeetikoilla, jotka saavat plasmanglukoosia vähentävää lääkehoitoa, riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen on yhtä suuri kuin samanikäisten ei-diabeetikoiden, jotka ovat jo sairastaneet sydäninfarktin (Haffner ym. 1998). Tämän ja muiden samansuuntaisten tutkimustulosten myötä diabetes on nostettu neljänneksi aterotromboottisten valtimotautien päävaaratekijäksi suurentuneen kolesterolipitoisuuden, kohonneen verenpaineen ja tupakoinnin rinnalle. Plasmanglukoosin suhde sydän- ja verisuonitautien riskiin on erilainen kuin suhde mikrovaskulaarisairauksien riskiin. Mitään kynnysarvoa ei ole, vaan riski kasvaa tasaisesti jo diabetekseen verrattuna pienemmillä glukoosiarvoilla. Verrattuna paastopitoisuuteen 4,2 mmol/l arvoon 6,1 mmol/l liittyy 33 %:n lisäys sydän- tai 1465
2 Tautitapahtuman suhteellinen riski 3,0 2,5 2,0 1,5 Kuolleisuus / henkilövuotta 140 Ei-diabeetikot 120 Diabeetikot , Plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo (mmol/l) 20 0 Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Kuva 1. Sydän- tai verisuonitautitapahtuman riski kasvaa jo diabeettisiin arvoihin verrattuna pienemmillä plasmanglukoosiarvoilla. Mukailtu Coutinhon ym. (1999) artikkelista. Kuva 2. Ikävakioitu kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin diabeetikkomiehillä :ta henkilövuotta kohti muiden vaaratekijöiden (hyperkolesterolemia, kohonnut verenpaine, tupakointi) mukaan (Stamler ym. 1993). verisuonitautitapahtuman riskissä ja kahden tunnin glukoosirasituksen arvoon 7,8 mmol/l 58 %:n lisäys (Coutinho ym. 1999) (kuva 1). Nykyisin nämä diabeteksen esiasteet saavatkin jo oman diagnoosinsa: plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (6,1 6,9 mmol/l) ja heikentynyt glukoosinsieto (kahden tunnin glukoosirasituksessa 7,8 11,0 mmol/l) (The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases 2007). American Diabetes Association (2006) on esittänyt suurentuneen paastoarvon rajan laskemista tasolle 5,6 mmol/l. Vaikka glukoosi on verisuonitautien vaaratekijä, se ei yksinään selitä diabeetikoiden suuresti lisääntynyttä riskiä. Muut klassiset vaaratekijät toimivat diabeetikoilla samalla tavalla kuin muilla (Stamler ym. 1993) (kuva 2), mutta millä hyvänsä muiden vaaratekijöiden yhdistelmällä diabeetikoiden sairastumisriski on 2 4-kertainen muihin verrattuna. Hyperglykemia United Kingdom Prospective Diabetes Studyn (UKPDS) aineistoon pyrittiin vuosina saamaan kaikki tuoreet tyypin 2 diabeetikot 26 sairaalasta Britanniassa. Tutkimuksesta suljettiin pois mm. edeltäneen vuoden aikana sydäninfarktin sairastaneet, angina pectoris- tai sydämen vajaatoimintaoireista kärsivät ja ne, jotka olivat sairastaneet useamman kuin yhden verisuonitautitapahtuman. Tutkimukseen otettiin potilasta, joista 58 % oli miehiä. UKPDS 33 -tutkimuksessa (UK Prospective Diabetes Study Group 1998b) verrattiin plasmanglukoosin tehostettua hallintaa tavanomaiseen hoitoon. Poissuljentojen jälkeen tehostetun hoidon ryhmään tuli ja tavanomaisen hoidon ryhmään potilasta. Tavanomaisen hoidon tavoite oli plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo alle 15 mmol/l ja se, ettei hyperglykemian oireita esiintynyt. Tehostetussa hoidossa pyrittiin pitämään arvo pienempänä kuin 6 mmol/l; jos jouduttiin insuliinihoitoon, ateriaa edeltävän glukoosiarvon tavoite oli 4 7 mmol/l. Seuranta-ajan mediaani oli kymmenen vuotta. Hyperglykemian tehostetun hoidon ryhmässä ilmaantui merkitsevästi vähemmän diabeteksen mikrovaskulaarisia komplikaatioita ja hieman vähemmän sydäninfarkteja (p = 0,052). UKPDS 34 -tutkimuksessa (UK Prospective Diabetes Study Group 1998c) ylipainois M. Syvänne
3 Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? ta tyypin 2 diabeetikkoa satunnaistettiin tavanomaiseen hoitoon (411 potilasta) ensisijaisesti ruokavaliolla, tehostettuun hoitoon metformiinilla (342 potilasta) ja tehostettuun hoitoon muilla lääkkeillä (klooripropamidi 265, glibenklamidi 277, insuliini 409, yhteensä 951 potilasta). Kokonaiskuolleisuus oli metformiiniryhmässä merkitsevästi pienempi kuin tavanomaisessa (p = 0,011) ja muussa tehostetussa hoidossa (p = 0,021). Sydäninfarkteja esiintyi metformiiniryhmässä merkitsevästi vähemmän kuin tavanomaisessa hoidossa (p = 0,01) ja sama suuntaus todettiin metformiini- ja muun tehostetun hoidon välillä (p = 0,12). Prospective Pioglitazone Clinical Trial in Macrovascular Events (PROactive) tutkimuksessa (Dormandy ym. 2005) runsaat ennestään makrovaskulaaritautia sairastanutta tyypin 2 diabeetikkoa satunnaistettiin saamaan tiatsolinidiinidionien ryhmään kuuluvaa PPARg-agonistia pioglitatsonia tai lumelääkettä muun tarpeelliseksi katsotun lääkityksen ohessa. Vaikka plasmanglukoosiarvot pyrittiin kummassakin ryhmässä pitämään suositusten mukaisina lisäämällä tarvittaessa muuta glukoosia vähentävää lääkitystä, HbA 1c -arvo oli aktiivihoidon ryhmässä 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin lumeryhmässä. Tutkimuksen alkuperäisessä, laajalti erilaisia verisuonitautitapahtumia kartoittaneessa päätemuuttujajoukossa todettiin pioglitatsonin hyväksi vain pieni ero, joka ei ollut merkitsevä. Suppeammassa toissijaisessa päätemuuttujajoukossa, joka käsitti kuolemat, sydäninfarktit ja aivohalvaukset, vaarasuhde oli pioglitatsonin hyväksi 0,84, mikä oli merkitsevä tulos. Toisaalta pioglitatsoni lisäsi todennäköisyyttä joutua sairaalaan sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Kyseessä ei tietenkään ollut puhdas eikä edes ensisijaisesti hyperglykemiatutkimus, koska pioglitatsonilla on myös periaatteessa myönteisiä vaikutuksia insuliiniresistenssiin, lipideihin ja verenpaineeseen. Tuoreen meta-analyysin mukaan (Nissen ja Wolski 2007) rosiglitatsonin vaikutus sydäninfarktien ja kuolemien ilmaantuvuuteen oli jopa kielteinen, joskaan tutkimusmenetelmään liittyvien ongelmien vuoksi tätä tulosta ei voi pitää varmana. Näyttö hyperglykemian tarkan hoidon vaikutuksista aterotromboottisiin tautitapahtumiin on siis vaatimaton. Toisaalta mikrovaskulaarikomplikaatioiden estäminen vaatii jo sinänsä pyrkimistä mahdollisimman lähelle normoglykemiaa. Hyödyttääkö pyrkiminen vielä tiukempiin glykemiatavoitteisiin ja onko tämä turvallista on edelleen avoin kysymys. UKPDS-tutkimuksessa glukoositasapainon suunta oli hyvistä yrityksistä huolimatta myös intensiivisen hoidon ryhmässä kymmenen vuoden aikana heikkenevä ja keskimääräinen HbA 1c -arvo oli 7,0 %. Ero tavanomaisen hoidon ryhmään (7,9 %) jäi melko vaatimattomaksi. Parhaillaan verrataan laajassa ORIGIN-tutkimuksessa alkavaa tyypin 2 diabetesta tai heikentynyttä glukoosinsietoa potevilla tavanomaista hoitoa pyrkimykseen pienentää paastoglukoosi tasolle 4,0 5,3 mmol/l glargiini-insuliinilla. Tämän tutkimuksen tulosta ja muuta uutta tietoa odotettaessa hoitosuositukset ohjaavat pyrkimään HbA 1c -tavoitteeseen alle 6,5 7,0 % ja»niin lähelle normaalia (alle 6,0 %) kuin mahdollista aiheuttamatta merkittävää hypoglykemiaa» (Heine ym. 2006, Nathan ym. 2006). Kohonnut verenpaine Näyttö hyperglykemian tarkan hoidon vaikutuksista aterotromboottisiin tautitapahtumiin on siis vaatimaton Kohonnut verenpaine on yleinen ongelma tyypin 2 diabeetikoilla. UKPDS-tutkimuksen tuoreista tyypin 2 diabeetikoista 39 %:lla oli verenpaine vähintään 160/90 mmhg (Hypertension in Diabetes Study 1993). Kohonnut verenpaine on yksi metabolisen oireyhtymän osatekijä, ja mainitussa aineistossa siihen liittyikin suurempi ylipaino sekä triglyseridi- ja insuliinipitoisuus normotensiivisiin verrattuna. Verenpainepotilailla oli myös enemmän sairastettuja sydäntapahtumia, EKG-muutoksia ja mikroalbuminuriaa jo diabeteksen toteamisvaiheessa kuin normotensiivisillä. Kaikki diabetekseen liitettävät mikro- ja makrovaskulaarikomplikaatiot lisääntyvät nopeasti verenpaineen noustessa (kuva 3), eikä ole todettavissa kynnysarvoa, jonka alapuolella tämä yhteys häviäisi (Adler ym. 2000). Sydäninfarktit 1467
4 Esiintyvyys / henkilövuotta Kaikki diabeetekseen liittyvät komplikaatiot Sydäninfarkti Mikrovaskulaarikomplikaatiot Aivohalvaus 0 < >160 Systolinen verenpaine (mmhg) Kuva 3. Verenpaineen vaikutus diabeteksen komplikaatioiden vakioituun esiintyvyyteen tuhatta henkilövuotta kohti noin kymmenen vuoden seurannassa. Kaikkien komplikaatioiden riski lisääntyy nopeasti verenpaineen noustessa, eikä kynnysarvoa ole todettavissa (Adler ym. 2000). vähenevät 11 % ja mikrovaskulaarikomplikaatiot 13 % jokaista systolisen paineen 10 mmhg:n alenemaa kohti, mutta infarktien absoluuttinen vähenemä on suurempi, koska myös niiden ilmaantuvuus on suurempi. Kontrolloidut tutkimukset ovat vahvistaneet diabeetikoiden kohonneen verenpaineen tehokkaan hoidon hyödyt. UKPDS:n verenpainetutkimuksessa (UK Prospective Diabetes Study Group 1998) verenpaineen tehokkaampaan hoitoon (tulos keskimäärin 144/82 mmhg) liittyi 32 % pienempi vaara kuolla diabetekseen liittyvistä syistä kuin vähemmän tehokkaaseen (tulos keskimäärin 154/87 mmhg). Vastaavasti aivohalvauksen ilmaantuvuus pieneni 44 %, ja retinopatian paheneminen väheni 34 % ja kaikkien diabeteksen komplikaatioiden 24 %. Normotensive ABCD-tutkimuksessa (Schrier ym. 2002) mentiin vielä astetta tiukempaan verenpaineen hallintaan. Tyypin 2 diabeetikoita, joiden lähtöverenpaine oli alle 140/90 mmhg, satunnaistettiin lumelääkitykseen tai aktiivihoitoon enalapriililla tai nisoldipiinilla. Ryhmien keskimääräiset verenpaineet olivat 137/81 ja 128/75 mmhg. Viiden vuoden seurannassa tehokkaamman hoidon ryhmässä esiintyi merkitsevästi vähemmän aivohalvauksia, nefropatian pahenemista ja retinopatian etenemistä. Hypertension Optimal Treatment (HOT) -tutkimuksessa (Hansson ym. 1998) verrattiin kolmea diastolisen verenpaineen tavoitetasoa (suluissa keskimääräinen saavutettu paine) potilailla, joiden lähtötaso oli keskimäärin 105 mmhg: 90 (85,2), 85 (83,2) ja 80 (81,1) mmhg. Koko tutkimuksessa tiukempi verenpainetavoite johti tilastollisesti vain sydäninfarktien pieneen vähenemiseen, mutta diabeetikoiden alaryhmässä hyöty oli selkeä (kuva 4). Diabeetikoille suositetaan tiukempia verenpainetavoitteita kuin muille. Kohoneen verenpaineen Käypä hoito -suositus vuodelta 2005 ( tyytyi tavoitteeseen alle 140/80 mmhg tai alle 130/80 mmhg, jos diabetekseen liittyy nefropatia tai mikroalbuminuria tai potilaalla on ei-diabeettinen munuaissairaus tai merkittävä proteinuria. Yhdysvaltalaiset American Diabetes Association (2006) ja Joint National Committee (Chobanian ym. 2003) sekä eurooppalaiset hoitosuositukset (De Backer ym. 2004, The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases 2007) ja tuore suomalainen diabeteksen Käypä hoito -suositus suosittavat kaikille diabeetikoille tavoitetta alle 130/80 mmhg M. Syvänne
5 / potilasvuotta Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Tapahtumat Kuolemat Diastolisen verenpaineen vähimmäistavoite (mmhg) Kuva 4. Diastolisen verenpaineen tavoitetason merkitys HOTtutkimuksen diabeetikolla. Tärkeitä sydän- ja verisuonitautitapahtumia (keltaiset pylväät, p = 0,005) ja niistä johtuvia kuolemia (siniset pylväät, p = 0,016) esiintyi merkitsevästi vähemmän, kun pyrittiin alle 80 mmhg:n diastoliseen paineeseen (Hansson ym. 1998). Tyypin 2 diabetekseen liittyy luonteenomainen dyslipidemia, jonka piirteitä ovat suurentuneet triglyseridi- ja pienet HDL-kolesteroliarvot, pienikokoiset LDL-hiukkaset ja korostunut triglyseridipitoisuuden kasvu aterian jälkeen (Syvänne ja Taskinen 1997). Teoriassa fibraatit tehoavat hyvin tämäntyyppiseen dyslipidemiaan. Veterans Affairs -tutkimukseen valittiin sepelvaltimotautia sairastavia miehiä, joiden pääasiallinen lipidihäiriö oli pieni HDL-kolesteroliarvo. Gemfibrotsiilihoito vähensikin diabeetikoilla tautitapahtumia 32 % (Rubins ym. 2002). Laajemmassa FIELD-tutkimuksessa fenofibraattihoidon hyöty jäi kuitenkin epävarmaksi, mahdollisesti sekoittavien tekijöiden vuoksi (Tikkanen, tässä numerossa). Statiinien voittokulku diabeetikoiden sydänja verisuonisairauksien ehkäisyssä alkoi 4S-tutkimuksessa (Pyörälä ym. 1997) eikä ole sen jälkeen pysähtynyt. Tärkeä virstanpylväs oli laaja Heart Protection Study, jossa valintakriteerinä oli aiemmin todettu kardiovaskulaarisairaus tai diabetes. Diabeetikoilla siis saattoi olla tai olla olematta valtimotauti tutkimuksen alkaessa. Lipidien osalta valintakriteeri oli hyvin löyhä (kokonaiskolesteroliarvo vähintään 3,5 mmol/l), samoin iän suhteen (40 80 vuotta). Tulosten mukaan 40 mg:n simvastatiinihoito hyödytti yhtä lailla, olipa kolesterolin tai LDL-kolesterolin lähtöarvo mikä hyvänsä. Tärkeä havainto diabeetikoiden osalta oli, että yhtäpitävästi epidemiologisten havaintojen kanssa diabeetikot ilman aiempaa valtimotautiakin olivat suuressa sairastumisvaarassa ja hyötyivät statiinista siinä missä sekundaariprevention piiriin kuuluvatkin (Heart Protection Study Collaborative Group 2003) (taulukko). Jotta ei oltaisi pelkästään alaryhmäanalyysien varassa, on tärkeää tuoda esille ainoa yksinomaan diabeetikoilla tehty primaaripreventiotutkimus (Calhoun ym. 2004). Sen aineistoon otettiin tyypin 2 diabeetikkoja, joilla ei ollut valtimotautia, mutta joilla oli vähintään yksi muu vaaratekijä diabeteksen lisäksi. Hoitona oli atorvastatiini (10 mg/vrk) tai lume. Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti, kun statiinia saaneiden tautitapahtumat vähenivät 37 % ja kokonaiskuolleisuus 27 % neljän vuoden aikana. Uudemmissa tutkimuksissa, joissa on verrattu tavanomaista statiinihoitoa vielä tehokkaampaan, on yhtäpitävästi teoreettisten näkökohtien kanssa osoitettu, että on hyödyllistä pyrkiä vielä tiukempiin LDL-kolesterolitavoitteisiin kuin nykyinen alle 2,5 mmol/l suuren riskin henkilöillä Taulukko. Merkittävän verisuonitautitapahtuman ilmaantuvuus Heart Protection Studyn alaryhmissä. Kaikissa ryhmissä simvastatiini vähensi riskiä merkitsevästi. Riski oli hyvin suuri diabeetikoilla, joilla jo ennestään oli valtimotauti. Niilläkin diabeetikoilla, joilla valtimotautia ei ollut, viiden vuoden sairastumisriski oli 13,5 %. Tämä ylittää selvästi suuren riskin kriteerinä yleisesti pidetyn 20 %:n ilmaantuvuuden kymmenen vuoden aikana. Ilmaantuvuus % Alaryhmä Simvastatiini Lume Sepelvaltimotauti ja diabetes 33,4 37,8 Sepelvaltimotauti, ei diabetesta 19,8 25,7 Muu valtimotauti ja diabetes 25,6 32,9 Muu valtimotauti, ei diabetesta 19,8 24,4 Diabetes, ei valtimotautia 9,3 13,5 Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? 1469
6 (Palomäki ja Kovanen 2006). Tuore eurooppalainen hoitosuositus asettaa sepelvaltimotautia sairastavien diabeetikoiden LDL-kolesterolitavoitteeksi arvon 1,8 mmol/l tai vähemmän (The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases 2007). Nämä näkökohdat johtavat luonnostaan kysymykseen, pitääkö kaikkia tyypin 2 diabeetikoita hoitaa statiinilla (Tikkanen, tässä numerossa). Verihiutaleiden takertumisen esto Koska tromboosi on aterotromboottisten valtimotautitapahtumien viimeinen laukaiseva tekijä, on loogista estää verihiutaleiden kokkaroitumista suuren riskin henkilöillä. Aihe on selvä silloin, kun taustalla on jo todettu valtimotauti. Hoitosuositukset suhtautuvat myönteisesti diabeetikkojen hoitoon pienellä annoksella asetyylisalisyylihappoa (ASA) (De Backer ym. 2004), erityisesti yli 40-vuotiaiden tyypin 2 diabeetikkojen ja niiden, joilla on muitakin vaaratekijöitä (American Diabetes Association 2006). Monitekijäinen ennaltaehkäisy Steno 2 -tutkimukseen (Gæde ym. 2003) otettiin tyypin 2 diabeetikoita, joilla oli mikroalbuminuria. Verisuonitauteja pyrittiin ehkäisemään y d i n a s i a t Tyypin 2 diabeteksen hoidon tavoite on estää taudin mikro- ja makrovaskulaarisia komplikaatioita. Hyperglykemian hoito estää lähinnä mikrovaskulaaritautia; tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle normoglykemiaa, ainakin HbA 1c -arvoon alle 7 %. Verenpaineen tavoitetaso on alle 130/80 mmhg, mikä estää sekä mikro- että makrovaskulaaritauteja. Statiinit estävät tehokkaasti aterotromboottisia verisuonisairauksia. Asetyylisalisyylihappoa käytetään verenkiertohäiriöiden ehkäisyyn. monitekijäisellä ohjelmalla, jossa interventioryhmän glukoosin, lipidien ja verenpaineen tavoitearvot olivat pienemmät kuin tuon ajan tavanomaista hoitoa saaneessa ryhmässä. Lisäksi interventioryhmässä suosittiin ASAn ja reniiniangiotensiinijärjestelmää salpaavien lääkkeiden käyttöä. Tutkimusryhmän aikaisempi julkaisu osoitti tämän menettelyn tehon mikrovaskulaarikomplikaatioiden ehkäisyssä. Kaikkien tutkittujen vaaratekijöiden tasot olivat edullisemmat tehostetun hoidon ryhmässä, vaikka siinäkään ei päästy kaikkien osalta asetettuihin tavoitteisiin. Eniten epäonnistuttiin glykohemoglobiinitavoitteessa. Toteutuneiden hoitojen osalta suurimmat erot ryhmien välillä olivat ACE:n estäjien, angiotensiinireseptorin salpaajien ja statiinien käytössä. Tupakoinnin lopettamisessa ryhmät menestyivät yhtä hyvin. Painonhallinnassa ryhmät eivät eronneet toisistaan, vaan paino ja vyötärönympärys kasvoivat molemmissa. Tehostetun hoidon ryhmässä ravinnon koostumus oli edullisempi kuin verrokeilla (pienempi osuus energiasta oli peräisin rasvasta, erityisesti tyydyttyneestä). Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttujajoukko oli seuraavien tapahtumien yhdistelmä: sydän- ja verisuonitaudista johtuva kuolema, muut sydäninfarktit, muut aivohalvaukset, sepelvaltimo-ohitukset, perkutaaniset sepelvaltimotoimenpiteet sekä raajaiskemiasta johtuvat amputaatiot ja verisuonitoimenpiteet. Vaarasuhde oli tehostetun hoidon eduksi 0,47 (95 %:n luottamusväli 0,24 0,73, p = 0,0008). Tulos oli oleellisesti sama monimuuttuja-analyysissa ja myös, kun huomiotta jätettiin revaskularisaatiotoimenpiteet (joiden suhteen avoimessa tutkimuksessa lääkärien päätökset olisivat saattaneet vinouttaa tulosta). Tautitapahtumien vaara väheni siis puoleen, vaikka verrokkiryhmä ei suinkaan jäänyt hoitamatta, vaan sai suositusten mukaista hoitoa ja enemmistö siihen kuuluneista kävi erikoislääkärin konsultaatiossa M. Syvänne
7 Lopuksi Tyypin 2 diabeteksen hoidossa on tärkeää ehkäistä mikrovaskulaarisia ja makrovaskulaarisia komplikaatioita. Ensin mainitussa keskeistä on plasmanglukoosin ja verenpaineen hallinta. Aterotromboottisen valtimotaudin estossa tarvitaan lisäksi statiinia ja ASAa. Elämäntavat tupakoimattomuus, liikunta, painonhallinta ja muuten terveellinen ruokavalio ovat välttämättömiä, mutta tehokkaaseen ehkäisyyn tarvitaan lisäksi näyttöön perustuvan lääkehoidon täysimittaista hyödyntämistä. Kirjallisuutta Adler AI, Stratton IM, Neil HAW. Association of systolic blood pressure with macrovascular and microvascular complications of type 2 diabetes (UKPDS 36): prospective observational study. BMJ 2000;321: American Diabetes Association. Standards of medical care in diabetes. Diabetes Care 2006;29 Suppl 1:S4 42. Calhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN, ym. Primary prevention of cardiovascular disease with atorvastatin in type 2 diabetes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS): multicentre randomised placebo-controlled trial. Lancet 2004;364: Chobanian AV, Bakris GL, Black HL, ym. The seventh report of the Joint National Committee on the Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. The JNC 7 report. JAMA 2003;289: Coutinho M, Gerstein HC, Wang Y, Yusuf S. The relationship between glucose and incident cardiovascular events. A metaregression analysis of published data from 20 studies of 95,783 individuals followed for 12.4 years. Diabetes Care 1999;22: De Backer G, Ambrosioni E, Borch-Johnsen K, ym. Eurooppalainen suositus. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä. Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta. Suom Lääkäril 2004; 59: Dormandy JA, Charbonnel B, Eckland DJA, ym. Secondary prevention of macrovascular events in patients with type 2 diabetes in the PROactive Study (PROspective pioglitazone Clinical Trial In macrovascular Events): a randomised controlled trial. Lancet 2005;366: Gæde P, Vedel P, Larsen N, Jensen GVH, Parving H-H, Pedersen O. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348: Haffner SM, Lehto S, Rönnemaa T, Pyörälä K, Laakso M. Mortality from coronary heart disease in subjects with type 2 diabetes and in nondiabetic subjects with and without prior myocardial infarction. N Engl J Med 1998;339: Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG, ym. Effects of intensive bloodpressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. Lancet 1998;351: Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF heart protection study of cholesterol-lowering with simvastatin in 5963 people with diabetes: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003; 361: Heine RJ, Diamant M, Mbanya J-C, Nathan DM. Management of hyperglycaemia in type 2 diabetes. BMJ 2006;333: Hypertension in Diabetes Study (HDS). I. Prevalence of hypertension in newly presenting type 2 diabetic patients and the association with risk factors for cardiovascular and diabetic complications. J Hypertens 1993;11: Nathan DM, Buse JB, Davidson MB, ym. Management of hyperglycaemia in type 2 diabetes: a consensus algorithm for the initiation and adjustment of therapy. A consensus statement from the American Diabetes Association and the European Association for the Study of Diabetes. Diabetologia 2006;49: Nissen SE, Wolski K. Effect of rosiglitazone on the risk of myocardial infarction and death from cardiovascular causes. N Engl J Med 2007; 356 (painossa). Palomäki A, Kovanen PT. LDL-kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti. Duodecim 2006;122: Pyörälä K, Pedersen TE, Kjekshus J, Færgeman O, Olsson AG, Thorgeirsson G. Cholesterol lowering with simvastatin improves prognosis in diabetic patients with coronary heart disease. Diabetes Care 1997;20: Rubins HB, Robins SJ, Collins D, ym. Diabetes, plasma insulin, and cardiovascular disease. Subgroup analysis from the Department of Veterans Affairs High-Density Lipoprotein Intervention Trial (VA-HIT). Arch Intern Med 2002;162: Schrier RW, Estacio RO, Mehler P. Effects of aggressive blood pressure control in normotensive type 2 diabetic patients on albuminuria, retinopathy and strokes. Kidney Int 2002;61: Stamler J, Vaccaro O, Neaton JD, Wentworth D, Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group. Diabetes, other risk factors, and 12-yr cardiovascular mortality for men screened in the Multiple Risk Factor Intervention Trial. Diabetes Care 1993;16: Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti munuaistautirekisteri Syvänne M, Taskinen M-R. Lipids and lipoproteins as coronary risk factors in non-insulin-dependent diabetes mellitus. Lancet 1997;350 Suppl 1 :S The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and of the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular disease: executive summary. Eur Heart J 2007;28: UK Prospective Diabetes Study Group. Tight blood pressure control and risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes: UKPDS 38. BMJ 1998(a);317: UK Prospective Diabetes Study Group. Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998(b);352: UK Prospective Diabetes Study Group. Effect of intensive blood-glucose control with metformin on complications in overweight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). Lancet 1998(c);352: MIKKO SYVÄNNE, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri mikko.syvanne@hus.fi HYKS:n kardiologian klinikka PL 340, HUS 1471
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotVerenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotJopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotMiten tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon hyperglykemiaa tulisi hoitaa?
Johan Eriksson KATSAUS Miten tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon hyperglykemiaa tulisi hoitaa? Monet epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyperglykemiaan liittyy lisääntynyt makro- ja mikrovaskulaarisairauksien
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotDiabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA
LEO NISKANEN LKT, dosentti Sisätautien, endokrinologian ja geriatrian erikoislääkäri Yksikön päällikkö, Fimea Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA Vaikka uusia lääkkeitä on tullut tyypin 2 diabeteksen
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotKuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotDiabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne
Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotLääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen
Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotDiabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi
Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotMinkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?
Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotDiabeetikon sydän. Juha Mustonen
Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotFINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista
Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotDiabetes haaste terveydelle ja taloudelle
Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotDIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA
Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
Lisätiedot