Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan
|
|
- Esa Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohonnut verenpaine Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito Antti Jula Tärkeimmät kohonnutta verenpainetta alentavat elintapatekijät ovat natriumin saannin vähentäminen, kaliumin saannin lisääminen, ylipainoisilla laihduttaminen, kohtalaisen tai runsaan alkoholinkäytön vähentäminen ja säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta. Kalsiumlisä alentaa systolista verenpainetta erityisesti silloin, kun kalsiumin saanti on vähäistä. Ravinnon rasvojen määrän ja laadun muutoksista saatavat hyödyt välittyvät kalarasvoja lukuun ottamatta muiden vaaratekijöiden välityksellä. Suolan käytön vähentäminen ja liikapainoisilla laihduttaminen vähentävät vasemman kammion hypertrofiaa. Sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä veren hyytymis- ja fibrinolyysijärjestelmiin kohdentuvat edulliset vaikutukset moninkertaistavat hyvin toteutetun ruokavaliohoidon ja liikunnan hyödyt. Elintapamuutokset tarjoavat halvan ja tehokkaan keinon ehkäistä verenpaineen iänmukaista nousua, hoitaa kohonnutta verenpainetta ja tehostaa kohonneen verenpaineen lääkehoidon vaikutuksia. Käytännön toteuttamiseen tarvitaan väestö- ja yksilötason tukitoimia. Terveydenhuollon tehtävänä on riskitapausten havaitseminen ja näihin potilaisiin vaikuttaminen. Elintapamuutosten tavoitteena on pienentää sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaraa. Siksi elintapaohjauksessa tulee kohonneen verenpaineen ohella huomioida muut sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät, kuten tupakointi, dyslipidemiat ja diabetes. Natrium Natriumin fysiologinen tarve, noin puoli grammaa päivässä, tulee tyydytetyksi ilman ruokaan lisättyä suolaa. Normaaliolosuhteissa valtaosa saadusta natriumista erittyy virtsaan, mg ulosteisiin ja 2 3 mg hien mukana. Oksentelu, ripuli ja runsas hikoilu voivat lisätä merkittävästi natriumin ekstrarenaalista menetystä. Perimä ja ympäristötekijät säätelevät neurohumoraalisten tekijöiden ja solukalvon natriumin-kuljetusjärjestelmien välityksellä munuaisten kykyä erittää natriumia. Aktivoitunut reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä, endoteliinit, vasopressiini ja insuliini vähentävät natriumin erittymistä ja natriureettiset peptidit, typpioksidi, kiniinit, prostaglandiini E 2, medullipiini, dopamiini, kalium, kalsium ja mahdollisesti myös magnesium lisäävät sitä. Viime kädessä painediureesi huolehtii natriumtasapainon ylläpitämisestä. Natriumin saannin ja verenpaineen välisiä yhteyksiä on selvitetty useissa väestötutkimuksissa. Erot yksilöiden välisessä suolaherkkyydessä sekä suolan käytön suuri yksilöllinen päivittäinen vaihtelu saattavat erityisesti väestöjen sisäisessä tarkastelussa johtaa todellisten yhteyksien aliarviointiin. Huolellisimmin verenpaineen, natriumin ja kaliumin saannin, alkoholinkäytön ja lihavuuden välisiä yhteyksiä on selvitetty Intersalt-tutkimuksessa, jossa oli mukana 52 keskusta ja 32 valtiota ja jonka aineistossa oli noin henkilöä (Intersalt Cooperative Research 950 Duodecim 1999; 115: A. Jula
2 Group 1988, Elliott ym. 1996). Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli 0 1 % yhteisöissä, joissa natriumin keskimääräinen saanti oli alle 1.2 g/vrk (noin 3 g ruokasuolaa), ja noin % yhteisöissä, joissa saanti oli g/vrk ( g ruokasuolaa). Natriumin saannin vähentämisen 2.3 grammalla (noin 6 grammalla ruokasuolaa) arvioitiin pienentävän koko väestön systolisen verenpaineen nousua 25 ja 55 ikävuoden välillä mmhg ja diastolisen verenpaineen nousua 6 mmhg. Väestöjen sisäisten ja välisten analyysien mukaan 2.3 gramman ero natriumin saannissa vastasi 5 7/2 4 mmhg:n eroa verenpaineessa. Laajan henkilöä ja 24 yhteisöä käsittävän meta-analyysin mukaan natriumin päivittäisen saannin vähentäminen 2.3 grammalla alentaisi systolista verenpainetta 3 15 mmhg ja diastolista verenpainetta 1 7 mmhg, eniten iäkkäillä ja korkeaverenpaineisilla henkilöillä (Law ym. 1991a). Natriumin saannin vähentäminen noin 2.3 grammalla alentaa verenpainetta keskimäärin noin 10/5 mmhg, kun rajoitus on kestänyt yli viisi viikkoa (Jula ym. 1990, Law ym. 1991b). Kahden tuoreimman meta-analyysin mukaan keskimäärin 1 2 viikon pituinen natriumrajoitus alentaa verenpainetta tätä vähemmän (Midgley ym. 1996, Graudal ym. 1998). Suuri osa molempien analyysien tutkimuksista oli suunniteltu selvittämään niin sanottua suolaherkkyyttä koeasetelmassa, jossa suolarajoitus toteutetaan usein diureetilla indusoiden. Lyhytkestoinen raju natriumrajoitus stimuloi sympaattista hermostoa ja reniini-angiotensiinijärjestelmää ja voi nostaa verenpainetta. Campbell-instituutin rahoittamassa meta-analyysissä natriumin saannin vähentäminen 2.2 grammalla alensi hypertensiivisten henkilöiden verenpainetta 5.9/3.8 mmhg (Midgley ym. 1996). Tutkijat laskivat suolan käytön arvioidun mittausvirheen korjauksen pienentävän tulosta 3.7/0.9 mmhg:iin. Mittausvirheen korjaus on perusteltua poikkileikkaustutkimuksissa mutta ei suolarajoituksen ryhmätason vaikutuksia arvioitaessa. Graudalin ym. analyysissä natriumin saannin vähentäminen keskimäärin viikon ajaksi 2.7 grammalla alensi hypertensiivisten henkilöiden verenpainetta 3.9/1.9 mmhg. Hypertensiivisten henkilöiden tulisi nykysuositusten mukaan pienentää natriumkloridin päivittäistä saantia alle viiteen grammaan. Tätä nykyä natriumkloridin päivittäinen saanti on hypertensiivisillä miehillä noin g ja naisilla noin 8 g (Jula ym. 1997). Natriumin saannin tärkeimmät lähteet ovat Suomessa ruoka- ja kahvileipä (24 %), makkarat ja muut lihavalmisteet (20 %), kalajalosteet (6 %), einekset ja säilykkeet (8 %), joukkoruokailu (10 %) ja kotona käytetty suola (12 %). Elintarviketeollisuuden merkitys on suuri, koska sen tuotteet muodostavat noin kaksi kolmasosaa natriumin kokonaissaannista. Joukkoruokailu tarjoaa hyvän mahdollisuuden totuttaa sitä käyttävä väestönosa vähäsuolaiseen ruokaan. Natriumin saannin vähentäminen noin puoleen nykyisestä onnistuu korvaamalla runsassuolaiset elintarvikkeet vähäsuolaisilla ja luopumalla suolan lisäämisestä ruoanlaitossa ja ruokapöydässä. Kalium Kaliumin saannin ja verenpaineen välillä on käänteinen yhteys (Intersalt Cooperative Research Group 1988). Noin 3.7 g:n kaliumlisä alentaa Wheltonin ym. (1997) meta-analyysin mukaan hypertensiopotilaiden verenpainetta keskimäärin 4.4/2.5 mmhg. Verenpaine aleni keskimäärin 7.3/4.7 mmhg niissä tutkimuksissa, joissa natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti ylitti 3.8 g (9.6 g ruokasuolaa). Kaliumin tärkein vaikutus kohdistunee munuaisiin, joissa se lisää natriumin erittymistä virtsaan. Natriumtasapainon kautta välittyvien vaikutusten merkitystä korostavat ne tutkimushavainnot, joiden mukaan kaliumlisä ei alenna verenpainetta, jos natriumin saanti on vähäistä (Smith ym. 1985, Whelton ym. 1997). Kaliumin keskimääräisen saannin tulisi miehillä olla yli 3.5 g/vrk ja naisilla yli 3.1 g/vrk. Vaikka suomalaisten keskimääräinen saanti vastaa suosituksia (Intersalt Cooperative Research Group 1988, Jula ym. 1997), noin kolmannes miehistä ja puolet naisista saa kaliumia vähemmän kuin on suositeltu (Jula ym. 1997). Terveysvaikutusten kannalta riittävään määrään Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito 951
3 päästään monipuolisella ja vähärasvaisella sekaravinnolla. Kaliumin saantia voidaan lisätä myös mineraalisuolan avulla. Yhdessä grammassa mineraalisuolaa on tuotteen mukaan g kaliumia. On kuitenkin muistettava, että mineraalisuolan rajoittamaton kotikäyttö ei välttämättä vähennä natriumin saantia (Jula ym. 1997). Kalsium Kalsiumin saannin ja verenpaineen välillä on heikko käänteinen yhteys. Noin 1.2 g:n suuruinen kalsiumlisä alensi tuoreen meta-analyysin mukaan systolista verenpainetta 1.3 mmhg (Bucher ym. 1996). Diastolisen verenpaineen lasku (0.2 mmhg) ei ollut merkitsevä. Kalsiumilla on lievä natriureettinen vaikutus (Saito ym. 1989). Vastaavasti natrium lisää kalsiumin eritystä virtsaan ja saattaa siten altistaa osteoporoosille (Devine ym. 1995). Kalsiumlisä on perusteltavissa, jos saanti alittaa suositukset. Hypertensiivisistä miehistä noin 30 % ja naisista noin 40 % saa kalsiumia alle 0.8 g päivässä (Jula ym. 1997). Magnesium Väestötutkimusten tulokset magnesiumin saannin ja verenpaineen yhteyksistä ovat ristiriitaisia. Päivittäinen g:n magnesiumlisä näyttäisi alentavan niiden henkilöiden verenpainetta, joille diureettihoito on aiheuttanut magnesiumvajetta (Dyckner ja Wester 1983). Hoitamattomilla verenpainepotilailla pelkän magnesiumlisän vaikutukset verenpaineeseen ovat olleet joko pieniä tai niitä ei ole havaittu lainkaan. Suurikaan magnesiumlisä ei näyttäisi tehostavan kaliumlisän verenpainetta alentavaa vaikutusta (Patki ym. 1990). Magnesiumin suositeltu päivittäinen saanti on miehillä yli 0.35 g ja naisilla yli 0.28 g. Vaikka hypertensiivisten miesten ja naisten keskimääräinen magnesiumin saanti onkin riittävä, määrä jää noin 40 %:lla suositeltavaa pienemmäksi (Jula ym. 1997). Rasvat Tyydyttyneet rasvahapot lisäävät ja monityydyttymättömät rasvahapot ja kalarasvat estävät verenpaineen nousua rotilla, joiden ruokavalio sisältää runsaasti natriumia. Ihmisellä ruokavalion tyydyttyneiden rasvahappojen vähentäminen ja monityydyttymättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen suhteen suurentaminen eivät vaikuta verenpaineeseen. Kalaperäiset n-3-sarjan rasvahapot (eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappo) alentavat verenpainetta. Annos-vastesuhde on lineaarinen. Yksi gramma kalaöljyä alentaa systolista verenpainetta 0.66 mmhg ja diastolista 0.35 mmhg (Morris ym. 1993). Valtaosa ravinnon rasvojen vaikutuksista välittyy muiden sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden kautta (Ulvbricht ja Southgate 1991). Tyydyttyneet rasvahapot ja trans-rasvahapot suurentavat ja yksittäistyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot pienentävät seerumin kokonaiskolesterolipitoisuutta. Rasvan kokonaissaannin vähentäminen, kalarasvat tai kalan valkuainen ja yksittäistyydyttymättömät rasvahapot vaikuttavat edullisesti veren hyytymis- ja fibrinolyysijärjestelmiin. N-3-sarjan monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät 3-sarjan prostaglandiinien välityksellä verihiutaleiden takertuvuutta ja voivat siten pienentää veritulpan vaaraa. Kalarasvat saattavat myös vähentää kuolemaan johtavia rytmihäiriöitä. Tyydyttyneiden ja trans-rasvahappojen energiaosuuden vähentäminen nykyisestä %:sta noin 10 %:iin pienentäisi myös merkittävästi energian kokonaissaantia ylipainoisilla. Muut ravintotekijät Yhdysvaltalaisessa Dash-tutkimuksessa runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältänyt ruokavalio alensi verenpainetta 2.8/1.1 mmhg (Appel ym. 1997). Yhdistelmäruokavalio, jossa hedelmien ja vihannesten ohella oli runsaasti vähärasvaisia maitotaloustuotteita, vähän rasvaa (26 % energiasta) ja vähän tyydyttynyttä rasvaa (7 % energiasta), alensi verenpainetta 5.5/3.0 mmhg. Pelkästään natriumin, kaliumin ja kalsiumin saannin muutosten laskennalliset vaiku- 952 A. Jula
4 tukset verenpaineeseen olisivat olleet 3/1.5 mmhg. C-vitamiinin saannin ja verenpaineen välillä on heikko käänteinen yhteys (Ness ym. 1997). C-vitamiinilisän vaikutuksia verenpaineeseen on selvitetty neljässä satunnaistetussa tutkimuksessa, joista yhdessä verenpaine aleni merkitsevästi (Ness ym. 1997). Muiden antioksidanttien ja kuitulisän vaikutuksista ei ole selvää näyttöä. Pääosa ravintokuidun ja ravinnon antioksidanttien hyödyistä välittyykin muiden vaaratekijävaikutusten kautta. Alkoholi, kofeiini ja tupakointi Väestötutkimusten mukaan ravintolaannosta viikossa ylittävä alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta erityisesti silloin, kun alkoholinkäytön päivittäinen vaihtelu on suuri (Marmot ym. 1994). Verenpaineen nousua selittävät muun muassa kohmeloon liittyvä sympaattisen hermoston ja reniini-angiotensiinijärjestelmän aktivoituminen ja vasopressiinipitoisuuksien kasvu. Kontrolloiduissa hoitokokeissa alkoholinkäytön kohtuullistaminen näyttäisi alentavan verenpainetta keskimäärin 4/2 mmhg (Puddey ym. 1987, Ueshima ym. 1993). Kerta-annos kofeiinia kohottaa verenpainetta noin tunniksi henkilöillä, jotka eivät juo kahvia, mutta toleranssi kehittyy muutamassa päivässä (Robertson ym. 1981). Yhden tai kahden savukkeen polttaminen nostaa verenpainetta noin 15 minuutiksi (Freestone ja Ramsay 1982). Laihduttaminen Intersalt-tutkimuksessa kymmenen kilon painoero selitti 3.0 mmhg:n eron systolisessa ja 2.2 mmhg:n eron diastolisessa verenpaineessa (Dyer ja Elliott 1989). Kuuden kontrolloidun laihdutustutkimuksen analyysissä (Jula 1995) noin kuuden kilon painonlasku alensi systolista ja diastolista verenpainetta keskimäärin noin 4 mmhg. Osa ylipainon vaikutuksista verenpaineeseen välittyy natriumtasapainon kautta. Natriumin saanti on ylipainoisilla runsaampaa kuin normaalipainoisilla. Veren suurentuneet aldosteroni- ja insuliinipitoisuudet puolestaan lisäävät natriumin retentiota. Natriumrajoitus tehostaakin merkittävästi laihduttamisen antihypertensiivistä vaikutusta (Fagerberg ym. 1984). Liikunta Verenpainetaso on runsaasti liikuntaa harrastavilla matalampi kuin vähän liikkuvilla. Satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimuksissa säännöllinen kuntoliikunta keskimäärin kolmasti viikossa on alentanut verenpainetta keskimäärin 5/4 mmhg (Halbert ym. 1997). Ambulatorisesti mitattu systolinen ja diastolinen verenpaine alenevat päivällä keskimäärin 2 mmhg ja yöllä 1 mmhg (Fagard ym. 1995, Jula 1995). Sosiaaliset ja psykososiaaliset tekijät Koulutuksen pituuden ja verenpaineen välillä näyttäisi olevan käänteinen yhteys. Intersalt-tutkimuksessa kymmenen vuoden ero koulutuksen pituudessa selitti miehillä 1.3 mmhg:n ja naisilla 4.5 mmhg:n eron systolisessa verenpaineessa (Stamler ym. 1992). Vähemmän koulutettujen keskimääräinen natriumin saanti oli suurempi ja alkoholinkäyttö runsaampaa, lihavuusindeksi suurempi ja kaliumin saanti vähäisempää kuin enemmän koulutetuilla. Viiden elämäntapatekijän huomioimisen jälkeen koulutuksen pituuden ero ei miehillä enää selittänyt verenpaine-eroa ja naisillakin sen merkitys oli pienentynyt noin puoleen alkuperäisestä arviosta. Verenpaine nousee stressitilanteissa. Jännittyneisyyden vähentämiseen tähtäävät, lihasten rentouttamiseen ja palautemenetelmiin perustuvat rentoutusohjelmat eivät hyvin kontrolloiduissa tutkimuksissa ole kuitenkaan alentaneet koehenkilöiden verenpainetta (Cottier ym. 1984, van Montfrans ym. 1990). Yhteenveto suositeltavasta kohonneen verenpaineen lääkkeettömästä hoidosta on esitetty taulukossa 1. Elintapamuutokset ja sydämen vasemman kammion hypertrofia Ylipaino ja natriumin runsas saanti näyttäisivät poikkileikkaustutkimusten mukaan olevan tärkeimmät ympäristötekijät, jotka ovat yhtey- Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito 953
5 Taulukko 1. Kohonneen verenpaineen lääkkeettömän hoidon keskeiset seikat. Ravinto Natriumkloridin saanti 5 g/vrk Kasvisten, hedelmien, täysjyväviljavalmisteiden ja rasvattomien maitotaloustuotteiden käyttö riittää turvaamaan mm. kaliumin ja muiden mineraalien asianmukaisen saannin Tyydyttyneiden ja trans-rasvahappojen energiaosuus 10 % Monityydyttymättömien n-3-sarjan rasvahappojen energiaosuus 0.5 % Energian kokonaissaannin optimointi Alkoholinkäytön kohtuullistaminen (miehet < 240 g ja naiset < 160 g viikossa) Säännöllinen liikunta Tupakoinnin lopettaminen dessä sydämen vasemman kammion hypertrofiaan hypertensiopotilailla (Liebson ym. 1993, Jula ja Karanko 1994). Laihduttaminen (Mac- Mahon ym. 1986), suolarajoitus (Jula ja Karanko 1994) ja näiden yhdistelmät (Liebson ym. 1995) pienentävät vasemman kammion massaa. Elintavat ja sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin Tieto elintapojen ja verisuonisairauksien välisistä yhteyksistä perustuu etupäässä väestötutkimuksiin. Runsaaseen natriumin saantiin ja alkoholinkäyttöön liittyy suurentunut aivohalvausvaara (Perry ja Beevers 1992). Yhdysvaltalaisessa National Health and Nutrition Examination Survey -tutkimuksessa (NHANES) natriumin vähäiseen saantiin näytti liittyvän lisääntynyt sydän- ja verisuonitautivaara. Tulos perustui kuitenkin ruokamäärien ja natriumin saannin aliraportointiin. Energian saantiin suhteutettuna natriumin runsas saanti näyttikin lisäävän sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin (Alderman ym. 1998). Brittiläisessä väestötutkimuksessa normaalista ravinnostaan alle 2 g kaliumia päivässä saavat yli 50-vuotiaat miehet ja naiset saivat aivohalvauksia kolmin-nelinkertaisesti yli 2 g kaliumia päivässä saaviin ikätovereihinsa verrattuna (Khaw ja Barrett-Connor 1987). Tutkimuksen perusteella arvioitiin päivittäisen 0.4 g:n kaliumlisän vähentävän aivohalvausriskiä 40 %. Brittitutkimuksessa todetut erot sairastuvuudessa aivohalvaukseen saattavat johtua osittain muista ravinnon suojatekijöistä, esimerkiksi kuitujen ja antioksidanttien runsaammasta saannista, ja tyydyttyneen rasvan vähäisemmästä määrästä. Sepelvaltimotaudin ja tyydyttyneen rasvan saannin välillä on vahva suora yhteys (Keys ym. 1986). Sepelvaltimotaudilla näyttäisi olevan käänteinen yhteys hyvään fyysiseen kuntoon (Erikssen ym. 1998) sekä ravinnosta saatavan kuidun (Rimm ym. 1996), beetakaroteenin, C- ja E-vitamiinin (Hennekens ja Gaziano 1993) ja flavonoidien (Hertog ym. 1995) määriin. Ehkäisytutkimuksia on tehty vähän, eivätkä ne ole kohdentuneet korkeaverenpaineisiin henkilöihin. Vähän tyydyttyneitä rasvahappoja ja runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältänyt ruokavalio vähensi suomalaisessa mielisairaalatutkimuksessa sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemien määrän noin puoleen kuudessa vuodessa (Miettinen ym. 1972). Infarktin sairastaneilla kalaruokien lisääminen vähentää sepelvaltimotaudin aiheuttamaa kokonaiskuolleisuutta (Burr ym. 1989). Ranskalaisessa tutkimuksessa voi ja kerma korvattiin runsaasti alfalinoleenihappoa (monityydyttymätön n-3-sarjan rasvahappo) sisältävällä rypsiöljyllä ja rypsiöljypohjaisella margariinilla (de Lorgeril ym. 1994). Leivän, juuresten ja vihreiden vihannesten käyttöä lisättiin. Päivittäin tuli syödä vähintään yksi hedelmä. Ruokavaliohoitoon satunnaistettujen infarktipotilaiden sepelvaltimokuolemat vähenivät kahdessa ja puolessa vuodessa 81 %. Kokonaiskuolleisuus pieneni 60 %. Tupakoinnin lopettaminen vähentää sepelvaltimotautiin sairastumista %. Täysimittainen hyöty saavutettaneen muutamassa kuukaudessa, viimeistään 2 3 vuodessa. Käytännössä elintapamuutosten kokonaisvaikutus muodostuu useasta osatekijästä. Suomalaisten ruokavalio on 20 vuoden aikana muuttunut huomattavasti. Kalan kulutus on lisääntynyt ja kasvisten, hedelmien, hedelmämehujen ja marjojen käyttö lähes kolminkertaistunut. Nestemäisissä maitovalmisteissa on siirrytty käyttämään vähemmän rasvaa. Voin kulutus on vähentynyt ja kasvisöljyjen ja margariinin lisään- 954 A. Jula
6 tynyt. Suolan päivittäinen saanti on vähentynyt g (Pietinen ym. 1990, Jula ym. 1997). Samalla suomalaisten vuotiaiden miesten diastolinen verenpaine on alentunut 9 mmhg ja naisten 12 mmhg (Vartiainen ym ja 1995). Miesten kokonaiskolesteroliarvo on pienentynyt 13 % ja naisten 18 %. Alkoholin kulutus on lisääntynyt. Naisten tupakointi on kaksinkertaistunut mutta miesten vähentynyt kolmanneksen. Liikuntatottumukset ja lihavuus eivät ole olennaisesti muuttuneet. Suomalaisten vuotiaiden miesten ja naisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen on 20 vuodessa vähentynyt noin 60 % (Vartiainen ym ja 1995). Vain 10 % ikäryhmästä käyttää verenpainelääkkeitä. Valtaosa muutoksista, jotka liittyvät verenpaineeseen, seerumin kolesterolipitoisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen, perustuu ruokavalion muuttumiseen. Lopuksi Hyvin toteutettujen elintapamuutosten avulla (taulukko 1) voidaan alentaa verenpainetta, tehostaa verenpaineen lääkehoidon vaikutuksia (Mervaala 1995), vaikuttaa edullisesti muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja ilmeisesti myös pienentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Natriumin saannin vähentäminen on tärkein yksittäinen verenpaineeseen vaikuttava elintapatekijä, vaikka suolan käytöstä hyötyvä teollisuus ja sen asiantuntijat pyrkivät kumoamaan tämän (Midgley ym. 1996, Alderman ym. 1998, Taubes 1998). Elintapamuutosten toteuttamiseen tarvitaan väestö- ja yksilötason tukitoimia. Väestötason keinoja ovat esimerkiksi tiedottaminen, yleinen terveyskasvatus sekä elintarviketeollisuuteen ja joukkoruokailuun vaikuttaminen. Terveydenhuollon tehtävänä on löytää henkilöt, joiden verenpaine on kohonnut tai vaarassa kohota, ja vaikuttaa heidän elintapoihinsa. Korkeaa verenpainetta potevat henkilöt tiedostavat elintapamuutosten mahdollisuudet jo kohtalaisen hyvin mutta eivät käytä niitä tehokkaasti (Jula ym. 1997). Muutoksiin tarvitaankin lääkärin ja terveydenhoitajan tukea, systemaattista ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa ja potilaan seurantaa. Elintapamuutoksia tukevia terveydenhuollon toimintamalleja tulisi kokeilla ja kehittää. Elintapamuutokset muodostavat aina kiinteän osan kohonneen verenpaineen hyvää hoitoa. Lääkehoito aloitetaan, jos komplisoitumatonta hypertensiota potevan verenpaine ylittää puolen vuoden lääkkeettömän hoidon jälkeen lääkityksen aloittamiselle asetetut raja-arvot. Lääkehoito tulee kuitenkin aloittaa viipymättä, jos verenpaine on huomattavan korkea (systolinen tai diastolinen verenpaine toistuvasti 180/ 110 mmhg tai enemmän), potilaalla on kohdeelinvaurioita, munuaissairaus, diabeettinen nefropatia tai muutoin erittäin suuri sairastumisvaara. Kirjallisuutta Alderman M H, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998; 351: Appel L J, Moore T J, Obarzanek E, ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. N Engl J Med 1997; 336: Bucher H C, Cook R J, Guyatt G H, ym. Effects of dietary calcium supplementation on blood pressure. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Med Assoc 1996; 275: Burr M L, Gilbert J F, Holliday R M, ym. Effects of changes in fat, fish, and fibre intakes on death and myocardial reinfarction: diet and reinfarction trial (DART). Lancet 1989; 334: Cottier C, Shapiro K, Julius S. Treatment of mild hypertension with progressive muscle relaxation. Arch Intern Med 1984; 144: Devine A, Criddle R A, Dick I M, ym. A longitudinal study of the effects of sodium and calcium intakes on regional bone density in postmenopausal women. Am J Clin Nutr 1995; 62: Dyckner T, Wester P O. Effect of magnesium on blood pressure. BMJ 1983; 286: Dyer A R, Elliott P. The INTERSALT study: relations of body mass index to blood pressure. J Hum Hypertens 1989; 3: Elliott P, Stamler J, Nichols R, ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. BMJ 1996; 312: Erikssen G, Liestol K, Bjornholt J, ym. Changes in physical fitness and changes in mortality. Lancet 1998; 352: Fagard R H. The role of exercise in blood pressure control: supportive evidence. J Hypertens 1995; 13: Kohonneen verenpaineen lääkkeetön hoito 955
7 Fagerberg B, Andersson O K, Isaksson B, Björntorp P. Blood pressure control during weight reduction in obese hypertensive men: separate effects of sodium and energy restriction. BMJ 1984; 288: Freestone S, Ramsay L E. Effect of coffee and cigarette smoking on the blood pressure of untreated and diuretic-treated hypertensive patients. Am J Med 1982; 73: Graudal N A, Galloe A M, Garred P. Effects of sodium restriction on blood pressure, renin, aldosterone, catecholamines, cholesterols, and triglyceride. A meta-analysis. J Am Med Assoc 1998; 279: Halbert J A, Silagy C A, Finucane P, ym. The effectiveness of exercise training in lowering blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials of 4 weeks or longer. J Hum Hypertens 1997; 11: Hennekens C H, Gaziano J M. Antioxidants and heart disease: epidemiology and clinical evidence. Clin Cardiol 1993; 16 Suppl I: Hertog M G L, Kromhout D, Aravanis C, ym. Flavonoid intake and longterm risk of coronary heart disease and cancer in the Seven Countries Study. Arch Intern Med 1995; 155: Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Result for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. BMJ 1988; 297: Jula A. Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. I Kirjallisuuskatsaus. Suom Lääkäril 1995; 50: Jula A M, Karanko H M. Effects on left ventricular hypertrophy of longterm nonpharmacological treatment with sodium restriction in mild-to-moderate essential hypertension. Circulation 1994; 89: Jula A, Rönnemaa T, Rastas M, Karvetti R-L, Mäki J. Long-term nopharmacological treatment for mild to moderate hypertension. J Intern Med 1990; 227: Jula A, Seppänen R, Aaltonen T. Kohonneen verenpaineen seurannassa olevien vuotiaiden turkulaisten elintavat. Suom Lääkäril 1997; 52: Keys A, Menotti A, Karvonen M J, ym. The diet and 15-year death rate in the Seven Countries Study. Am J Epidemiol 1986; 124: Khaw K-T, Barret-Connor E. Dietary potassium and stroke-associated mortality. A 12-year prospective population study. N Engl J Med 1987; 316: Law M R, Frost C D, Wald N J. By how much does dietary salt reduction lower blood pressure? I-Analysis of observational data among populations. BMJ 1991(a); 302: Law M R, Frost C D, Wald N J. By how much does dietary salt reduction lower blood pressure? III-Analysis of data from trials of salt reduction. BMJ 1991(b); 302: Liebson P R, Grandits G A, Dianzumba S, ym. for the Treatment of Hypertension Study Research Group. Comparison of five antihypertensive monotherapies and placebo for change in left ventricular mass in patients receiving nutritional-hygienic therapy in the treatment of Mild Hypertension Study (TOMHS). Circulation 1995; 91: Liebson P R, Grandits G, Prineas R, ym. Echocardiographic correlates of left ventricular structure among 844 mildly hypertensive men and women in the treatment of Mild Hypertension Study (TOMHS). Circulation 1993; 87: de Lorgeril M, Renaud S, Mamelle N, ym. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease. Lancet 1994; 343: MacMahon S W, Wilcken D E L, MacDonald G J. The effect of weight reduction on left ventricular mass. A randomized controlled trial in young, overweight hypertensive patients. N Engl J Med 1986; 314: Marmot M G, Elliot P, Shipley M J, ym. Alcohol and blood pressure: the Intersalt study. BMJ 1994; 308: Mervaala E. A potassium-, magnesium, and L-lysine enriched mineral salt. Cardiovascular and renal effects and interactions with antihypertensive drugs in the rat (väitöskirja). Helsingin yliopisto Midgley J P, Matthew A G, Greenwood C M T, Logan A G. Effect of reduced dietary sodium on blood pressure. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Med Assoc 1996; 275: Miettinen M, Turpeinen O, Karvonen M J, ym. Effect of cholesterollowering diet on mortality from coronary heart disease and other causes a twelve year clinical trial in men and women. Lancet 1972; 2: van Montfrans G A, Karemaker J M, Wieling W, Dunning A J. Relaxation therapy and continuous ambulatory blood pressure in mild hypertension: a controlled study. BMJ 1990; 300: Morris M C, Sacks F, Rosner B. Does fish oil lower blood pressure? A meta-analysis of controlled trials. Circulation 1993; 88: Ness A R, Chee D, Elliott P. Vitamin C and blood pressure an overview. J Hum Hypertens 1997; 11(6): Patki P S, Singh J, Gokhale S V, ym. Efficacy of potassium and magnesium in essential hypertension: a double blind, placebo controlled, crossover study. BMJ 1990; 301: Perry I J, Beevers D G. Salt intake and stroke: a possible direct effect. J Hum Hypertens 1992; 6(1): Pietinen P, Tuomilehto J, Nissinen A. Suolansaannin muutokset Suomessa Suom Lääkäril 1990; 45: Puddey I B, Beilin L J, Vandongen R. Regular alcohol use raises blood pressure in treated hypertensive subjects. Lancet 1987; 1: Rimm E B, Ascherio A, Giovanucci E, ym. Vegetable, fruit, and cereal fiber intake and risk of coronary heart disease among men. J Am Med Assoc 1996; 275: Robertson D, Wade D, Workman R, Woosley R L, Oates J A. Tolerance to the humoral and hemodynamic effects of caffeine in man. J Clin Invest 1981; 67: Saito K, Sano H, Furuta Y, Fukuzaki H. Effect of oral calcium on blood pressure response in salt-loaded borderline hypertensive patients. Hypertension 1989; 13: Smith S J, Markandu N D, Sagnella G A, MacGregor G A. Moderate potassium chloride supplementation in essential hypertension: is it additive to moderate sodium restriction? BMJ 1985; 290: Stamler R, Shipley M, Elliott P, Dyer A, Sans S, Stamler J. Higher blood pressure in adults with less education. Some explanation from Intersalt. Hypertension 1992; 19: Taubes G. The (political) science of salt. Science 1998; 281: Ueshima H, Mikawa K, Baba S, ym. Effect of reduced alcohol consumption on blood pressure in untreated hypertensive men. Hypertension 1993; 21: Ulvbricht T L V, Southgate D A T. Coronary heart disease: seven dietary factors. Lancet 1991; 338: Vartiainen E, Puska P, Pekkanen J, ym. Changes in risk factors explain changes in mortality from ischaemic heart disease in Finland. BMJ 1994; 309: Vartiainen E, Sarti C, Tuomilehto J, Kuulasmaa K. Do changes in cardiovascular risk factors explain changes in mortality from stroke in Finland? BMJ 1995; 310: Whelton P K, He J, Cutler J A. Effects of oral potassium on blood pressure. Meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Am Med Assoc 1997; 277: ANTTI JULA, LKT, erikoislääkäri Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö Peltolantie Turku 956
Suolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotNatriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia
Katsaus Antti Jula LKT, tutkimusprofessori, sisätautiopin dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia Natriuminsaannin vähentäminen
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotKala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota
Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotVerenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset
Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu Elina Tala ELINTAPAOHJEIDEN NOUDATTAMINEN KOHONNEEN VERENPAINEEN HOIDOSSA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2007 ELINTAPAOHJEIDEN NOUDATTAMINEN KOHONNEEN
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotSuomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija
Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotYlipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä
Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTOTOIMINNAN YHTEISTYÖ- JA TYÖNJAKOHANKE LAPISSA VERENPAINEPOTILAAN HOITOPOLKU RANUAN TERVEYSKESKUKSESSA
PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTOTOIMINNAN YHTEISTYÖ- JA TYÖNJAKOHANKE LAPISSA VERENPAINEPOTILAAN HOITOPOLKU RANUAN TERVEYSKESKUKSESSA Projektiraportti 31.12.2008 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Haapala
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotOVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?
OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotVerenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982 2012
alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,
LisätiedotLautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto
Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto 7.11.2018 20.11.2018 Miten tutkimme Ruokapäiväkirja 815 lapselta Täytettiin 1-5 vuorokauden
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSAIRAANHOITAJAN ROOLI KOHONNEEN VERENPAINEPOTILAAN HOIDOSSA
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja 2010 Heidi Karlsson & Saija Lieskivi SAIRAANHOITAJAN ROOLI KOHONNEEN VERENPAINEPOTILAAN HOIDOSSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotUUSIN TIETO VAHVISTAA:
Kahvifaktaa ja terveys y h t e e n v e t o j a t i e t e e l l i s i s t ä t u t k i m u k s i s t a 2 4 TUTKITTUA TIETOA Kahvin vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ASIANTUNTIJA Tutkimusprofessori
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
LisätiedotTerveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-
Lisätiedot5. Ravintoaineiden saanti
5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun
LisätiedotVerenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotRavinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet
LisätiedotVaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen
Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen
LisätiedotVerenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011: 48 196 203 A r t i k k e l i Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien vyötärönympärysmitan muutokset kuuden vuoden seurannassa Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotRavitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi
Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi Lihavuuden (BMI 25) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa Lihavuuden (BMI 30) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa
LisätiedotVALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO
VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotWHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotTutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen
Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen Tässä tekstissä esitellään laajojen tieteellisten tutkimuksien tuloksia ihmisen terveyden ja kasvisten käytön välillä. Osa tutkimusaineistosta on kerätty
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotUusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
Lisätiedot