Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu
|
|
- Leena Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten allergologia Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Atooppista ihottumaa ylläpitävänä tai pahentavana tekijänä saattaa olla allergia. Alle kaksivuotiailla syy-yhteys on merkittävä, ja se on syytä selvittää, mikäli ihottuma uusii toistuvasti eikä reagoi tavanomaiseen paikallishoitoon, ja aina silloin, kun lapsen ihottuma on vaikea tai keskivaikea. Lapsen varttuessa ja toleranssin kehittyessä yksittäisten allergiahavaintojen merkitys vähenee, ja yhteyttä erilaisilla testimenetelmillä saatuihin tuloksiin on usein vaikea osoittaa. Allergiatutkimukset on tehtävä johdonmukaisesti ja löydösten kliininen merkittävyys varmistettava eliminaatio-altistuskokein. Eliminaatioruokavaliot on lopetettava mahdollisuuksien mukaan kouluikään mennessä. Allergioita etsittäessä ei saa unohtaa ihon erityisominaisuuksia eikä muita atooppista ihottumaa pahentavia tekijöitä, joiden huomioiminen antaa tehokkaat aseet ihottuman hoitoon. Ihottuman ilmaantuminen lapsen poskipäihin parin kolmen kuukauden iässä herättää huolestuneissa vanhemmissa melkein aina epäilyn ruoka-allergiasta. Myöhemmälläkin iällä ihottuman syyksi epäillään allergiaa, usein herkistymistä muillekin ympäristöaltisteille, kuten eläinhilseille, siitepölyille ja huonepölypunkeille. Atooppinen ihottuma on tavallisin ihotauti lapsuudessa. Sitä esiintyy noin 10 %:lla väestöstämme jossakin elämänvaiheessa. Taudille ei ole olemassa yksittäisiä diagnostisia laboratoriotestejä. Tauti diagnosoidaan kliinisten tunnusmerkkien mukaan, ja niitä on yritetty tarkentaa. Yksi eniten käytetyistä ja edelleen käyttökelpoinen on Hanifinin ja Rajkan (1980) esittämä kriteeristö. Vaadittaviin peruspiirteihin kuuluvat ihottuman kroonisuus tai toistuvuus, esiintyminen tyyppipaikoissa, voimakas kutina ja tieto vanhempien tai sisarusten atooppisista sairauksista. Näistä tulee todeta kolme epäiltäessä atooppista ihottumaa. Kriteereitä on täsmennetty lisäpiirtein, joita ovat taudin puhkeaminen varhain imeväis- tai leikki-iässä, taipumus allergiseen nuhaan, astmaan tai silmätulehduksiin, taipumus IgE:n tuottoon, alttius tulehduksiin, ihon yleinen kuivuus, korostuneet uurteet silmien alla, korvalehtien halkeamat, käsien tai nännialueen ihottuma ja ihottuman vuodenaikavaihtelu. Määritelmät ovat karkeita ja luovat pohjaa erilaisille etiologisille pohdinnoille. Mikä on allergian merkitys atooppisessa ihottumassa? Onko ihottuman syynä allergia vai onko kysymyksessä ihon ja elimistön toiminnan poikkeavuus? Onko ihottuman syissä eroja eri ikäkausina? Allergian osuutta oireissa on epäilty pitkään, ja sitä tutkitaan aktiivisesti. Tässä kysymyksessä on vallinnut voimakkaita mielipide-eroja mm. erikoisalojen, eri maiden ja paikkakuntien sekä henkilöiden välillä. Kysymyksen vaikeutta kuvastaa koulukuntien täysi vastakohtaisuus: osa epäilee allergian ja nimenomaan IgE-vasta-ainetuoton olevan keskeistä atooppisen ihottuman synnyssä ja toiset taas korostavat atooppiseen ihoon liittyviä toiminnallisia eroja ihottumaa selittävinä taustatekijöinä. Duodecim 2001;117:
2 Atooppisen ihottuman taustatekijät Viimeaikaisten seurantatutkimusten mukaan atooppiset sairaudet ovat lisääntyneet erityisesti korkean elintason maissa. Ilmiölle on haettu selitystä perimästä ja ympäristömuutoksista. Infektiot, bakteeriflooran ja ympäristön mikrobialtisteitten muutokset, tupakointi, ilmasto, elintaso ja elintason nousuun liittyvät ravitsemuksen muutokset ovat niitä tekijöitä, joiden arvellaan vaikuttavan atopiaoireitten esiintyvyyteen (Bergman ym. 1997, Charman 1999, Halken ja Host 2000, Leung 2000, Wahn 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Perimä Atooppiset sairaudet esiintyvät suvuittain ja nimenomaan siten, että kliininen ilmenemä lisää saman oireen esiintymisen riskiä; ihottumaisten vanhempien lapsella on suurempi vaara saada atooppinen ihottuma kuin muita atopiaoireita. Toisaalta atooppinen lapsi saattaa syntyä täysin oireettomille vanhemmille. Kyseessä on monimutkainen ja heterogeeninen perimä, ja onkin ilmeistä, että eri geenit säätelevät monia atopiaan liittyviä poikkeamia: allergeenien tunnistusta, IgE-vastetta, tulehdusvastetta, ihon ja keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta jne. Atopiataipumus yhdistettiin ensimmäiseksi geeniin 11q13. Myöhemmin taipumus IgE-vasta-aineiden ja välittäjäaineiden tuottoon (IL-4, IL-5, IL-9, IL-12 ja IL-13) yhdistettiin geeniin 5q31. Perimäkartoituksissa on todettu vaihtelevia yliedustuksia eri puolilla maailmaa. Atopian perimää selvittävissä tutkimuksissa korostuu se, että kyseessä on monitekijäinen sairaus, joka on tautina lähtökohtaisestikin heterogeeninen. Täsmällisempää vastausta perimän merkityksestä saadaan odottaa kattavista, hyvin kontrolloiduista epidemiologisista tutkimuksista (Laitinen ym. 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Immunologiset poikkeamat Raskauden aikana sikiön immuunijärjestelmä on Th2-lymfosyyttipainotteinen ja suosii mm. IgE-vasta-ainetuottoa. Vastasyntyneellä dendriittisten solujen kypsyminen aktivoi muutoksen Th1-lymfosyyttien suuntaan, jolloin soluvälitteinen puolustusjärjestelmä käynnistyy. Th2-sytokiinien tuotto on vallalla syntymän jälkeen neljään ikäkuukauteen saakka. Gammainterferonin tuotanto käynnistyy yksilöllisesti. Ensimmäisen ikävuoden aikana tuotanto on vähäistä, mutta se lisääntyy yleensä viidenteen ikävuoteen mennessä. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi maitoallergisilla pikkulapsilla, gammainterferonin tuotanto on todettu poikkeuksellisen pieneksi (Suomalainen 1993). Antigeenien tunnistuksessa esiintyy merkittäviä eroja 15 vuoden ikään saakka. Vaikka immunologisissa toiminnoissa on eroja, ei ole todettu selvää korrelaatiota esimerkiksi voimakkaan raskaudenaikaisen Th2- vasteen ja myöhemmän atopiaoireilun välillä (Holt ja Jones 2000, Wahn 2000). Napaveren IgE-pitoisuuksien merkitys atooppisten sairauksien ennustajana on osoittautunut heikoksi, mutta suuri IgE-pitoisuus ja vanhempien atopiataipumus ovat merkkejä lisääntyneestä riskistä (Bergman ym. 1997). Syntymähetken aikaan atopiaoireita ei esiinny. Immuunijärjestelmä kypsyy suolen, ihon ja hengitysteitten limakalvojen osalta monivaiheisesti niin, että syntymän aikaan sekä iho että suoli ovat immunologisesti valmiita reagoimaan ympäristöaltisteisiin, mutta keuhkot kypsyvät pääasiassa syntymän jälkeen (Holt ja Jones 2000). Atopiaan liittyviä immunologisia poikkeamia on käsitelty tarkemmin Savolaisen ym. artikkelissa tässä numerossa. Onko aihetta epäillä allergiaa ihottuman syyksi? Atooppinen ihottuma puhkeaa usein silloin, kun lapsi siirtyy rintaruokinnasta muuhun ruokaan ja alkaa saada lehmänmaitokorvikkeita (maitorupi). Suomalaisten seurantatutkimusten aineistoissa noin 2 % imeväisikäisistä oli herkistynyt lehmänmaidon valkuaisille (Kajosaari 1982, Saarinen ym. 1999). Allergian merkkinä lapsilla esiintyy IgE-vasta-aineita lehmänmaidon valkuaisia kohtaan ja usein myös munaa, maapähkinää ja viljan valkuaisia kohtaan. Koska lähes aina on varmaa, että lapsi ei itse ole syönyt 342 K. Kalimo ym.
3 munaa eikä maapähkinöitä, on todennäköisenä altistumistienä pidetty äidinmaitoa. Ruoka-aineallergia on ollut merkittävänä taustasyynä noin 40 %:lla pikkulapsista silloin, kun lapsi on potenut vaikeaa tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa, joka ei reagoi säännölliseen paikallishoitoon tai uusii säännönmukaisesti altistustilanteissa (tiettyä ruokaa annettaessa) (Isolauri ym. 1997, Sicherer ja Sampson 1999, Halken ja Host 2000, Wahn 2000). Kaikille ruoka-aineista oireita saaville ei muodostu IgE-vasta-aineita kyseistä ruoka-ainetta kohtaan, vaikka eliminaatio- ja altistusseurannassa todetaan selvät oireet. Silloin kun IgEvasta-aineita ei ole todettu, on taustamekanismina pidetty Th1-puolen aktivoitumista, jolloin tulehdusreaktiossa etusijalla olisivatkin lymfosyytit. Tällöin reaktiot olisivat kehittyneet viivästyneen allergisen mekanismin pohjalta (Isolauri ym. 1997, Leung 2000, Wahn 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Osalla kyse saattaa olla ruoka-aineitten suorasta vaikutuksesta, joka johtaa välittäjäaineitten vapautumiseen ja tulehdusreaktion käynnistymiseen ilman allergiaa ja elimistön omaa aktiivista roolia. Ihottumaoireiluun johtava herkistyminen saattaa kehittyä myös muita allergeeneja kuin ruokia kohtaan (Wahn ym. 1997, Saloga ja Knop 2000). IgE-vasta-aineitten esiintyminen voi altistustilanteessa johtaa Langerhansin solujen aktivoitumiseen ja edelleen soluvälitteisen tulehdusmekanismin käynnistymiseen (Darsow ym. 1999, Reekers ym. 1999, Wahn 2000). Mikä vaikuttaa herkistymiseen? Voiko altistumisen määrä vaikuttaa allergian kehittymiseen? Tähän kysymykseen ei ole annettavissa selvää vastausta. Syntymän jälkeen lapsen elimistön tulee tottua ulkoisiin altisteisiin ja alkaa sietää normaalia ruokaa ja ympäristöä. Sietokyvyn syntyä on tutkittu perusruokien erityisesti maidon osalta. On epäilty, että vähäinen altistuminen aiheuttaisi allergian, kun taas runsaampi saanti voisi johtaa toleranssiin. Valitettavasti tästäkään ei ole saatu yksiselitteisiä tuloksia. On näyttöä siitä, että äidinmaidon kautta saadut allergeenit voivat herkistää ja että äidinmaidossa valkosolut, vasta-aineet ja sytokiinit vaikuttavat herkistymisriskiin (Järvinen 2000). Tiettyä annos-vasteriippuvuutta on todettu eläinhilseille herkistymisessä: mitä vahvempi ja varhaisempi altistuminen, sitä useampi herkistyy, mikäli herkistymisen määrää mitataan IgE-vasta-aineitten ilmaantuvuuden avulla (Vanto 1982). Toisaalta spesifisen vastaaineen löytyminen ei aina korreloi kliinisiin oireisiin eivätkä kaikki herkistyneet saa oireita. Iso osa ruoka-allergioista on hävinnyt kahden vuoden ikään mennessä ja suurin osa kouluiän alkaessa (Bergman ym. 1994, Halken ja Host 2000, Leung 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Atooppista ihottumaa saattavat pahentaa myös muut saprofyytit, mm. ihon pinnan hiivat. Allergeenien tarkemmassa kartoituksessa on paljastunut, että moni kasvi- ja eläinkunnan allergeeni on säilynyt lajinkehityksessä varsin samanlaisena, vaikka kyseessä eivät olisi aivan lähisukuiset lajit (luonnonkumipuu, avokado, pähkinä, peruna). Tällaisia allergeeneja ovat mm. solujen toimintaa säätelevät entsyymit, entsyymien estäjät ja erilaiset kuljetus- ja säätelyproteiinit (Aalberse 2000, Ylitalo 2000). On mahdollista, että allergeeneille altistutaan tietämättä, ja siten osalle selittämättömistä allergiaongelmista löytyy myöhäisemmässä vaiheessa todellinen allergologinen ratkaisu»piiloaltistumisen» ja allergeenien yhteisten rakenteitten perusteella. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös todettu, että osalla vaikeaoireista atooppista ihottumaa sairastavista esiintyy IgE-vasta-ainetuottoa omia solurakenteita kohtaan. Tällöin pitkällinen tulehdus saattaa olla syynä autoimmuunireaktioon (Valenta ym. 2000). On mahdollista, että tulehtunut iho ylläpitää elimistön vääristynyttä immunologista toimintaa ja riittävän pitkäkestoinen, tehokas paikallishoito tasapainottaa tilanteen normaaliksi (Leung 2000). Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? 343
4 Atooppista ihottumaa sairastava saattaa herkistyä ihottuman hoitoon käytetyille tuotteille, jolloin herkistyminen käynnistyy soluvälitteisellä puolella Th1-säätelyn alaisena. Tuotteitten vaihto ja allergeenien karttaminen rauhoittavat tilanteen. Muut seikat Atooppinen iho kutisee, on kuiva hilseilevä ja kalpea, ja verisuonten supistumisalttius on korostunut. Tyypillisesti ihoon kehittyy painalluksesta valkea jälki (dermografia alba). Atooppisessa ihossa on todettu suuri määrä syöttösoluja, sen histamiinipitoisuus on poikkeuksellisen suuri, ja iho on hyperreaktiivinen. Neuropeptidit vaikuttavat verisuonten supistumiseen, hikirauhasten toimintaan, kutinaan ja kipuun. Ne vaikuttavat osaltaan tulehdusreaktion syntyyn ja lymfosyyttien toimintaan. Atooppista ihottumaa potevilla on todettu poikkeavuuksia ihon hermotuksessa ja neuropeptideissä sekä ihon reagoinnissa eri neuropeptideihin (Leung 2000). Ihon rasva-happojen aineenvaihdunnassa on myös havaittu poikkeavuuksia. Rasvahapoilla on keskeinen merkitys ihon suojan ylläpitäjinä. Ne vaikuttavat solukalvoihin ja solujen jakautumiseen, ja niitten pohjalta syntyvät tulehduksenvälittäjäaineet eikosanoidit, prostaglandiinit ja leukotrieenit. Atooppisilla henkilöillä on todettu ihon keramidien sekä plasman, napaveren ja äidinmaidon tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudet pieniksi. Tätä on selitetty huonolla saannilla, huonolla hyväksikäytöllä tai metabolian ongelmilla. Pientä pitoisuutta on pidetty syynä kuivaan ja kutinaherkkään ihoon (Manki ym. 1982). Tämän ajatuksen tueksi ei kuitenkaan ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia. Erilaisten rasvahappokorvikehoitojen vaikutusta atooppiseen ihottumaan kokeiltu; aiheesta on ilmestynyt useita julkaisuja. Rasvahappojen saantia on yritetty parantaa mm. helokki-, purasruoho-, tyrni- ja kalaöljylisillä. Tutkimuksissa on todettu vaikutusta ihon kutinaherkkyyteen, kuivuuteen ja ihottuman kulkuun (Yang ym. 1999). Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja antavat aiheen jatkoselvittelyyn, varsinkin koska tiettyjen valmisruokien nykyinen suosio on saattanut vaikuttaa nimenomaan edellä mainittuihin seikkoihin. Atooppisella iholla on runsas saprofyyttifloora. Staphylococcus aureusta on löydetty iholta noin 80 %:lla atooppista ihottumaa sairastavista. Bakteerin merkityksestä ihottuman pahentajana on ilmestynyt useita julkaisuja. Paitsi että kyseessä on patogeeni, on ilmeistä, että bakteeritoksiinit ovat superantigeeneja, jotka voivat ylläpitää ihon tulehdusta sekä johtaa IgE:n tuottoon ja kortikosteroidiresistenssiin (Bunikowski ym. 2000, Leung 2000). Atooppista ihottumaa saattavat pahentaa myös muut saprofyytit, mm. ihon pinnan hiivat (Pityrosporum ovale), jotka varsinkin murrosiän jälkeen alkavat viihtyä talialueilla (kasvot, kaula niska, rinta). Hiivat aktivoivat Th2-vastetta. Tutkimusten mukaan hiivojen varhainen häätö lievittää ihottumaa ja pienentää IgE-pitoisuutta (Bäck ym. 1995, Lintu 2000). Osa vaikeaoireisista ihottumapotilaista ajautuu krooniseen ihottumakierteeseen, jolloin pitkällinen tulehdus voi johtaa reagointiin omia keratinosyyttirakenteita vastaan (Valenta ym. 2000). Atooppinen ihottuma on heterogeeninen ja monitaustainen sairaus, jonka kulkuun vaikuttavat monenlaiset tekijät. Tällaisia ovat myös elinympäristö, mikrohiukkaspäästöt, tupakointi ja henkinen paine. Selvittämättä on, mikä on ratkaisevin muutos oireitten kehittymisen kannalta, vai onko atopiassa kyse usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kirjallisuutta Aalberse RC. Molecular mechanisms in allergy and clinical immunology. Structural biology of allergens. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Bäck O, Scheynius A, Johansson SG. Ketokonazole in atopic dermatitis; therapeutic response is correlated with decrease in serum IgE. Arch Dermatol Res 1995;287: Bergmann RL, Bermann KE, Lau-Schadendorf S, ym. Atopic diseases in infancy. The German multicenter atopy study (MAS-90). Pediatr Allergy Immunol 1994;5(Suppl): Bergmann RL, Edenharte G, Bergman KE, ym. Predictability of early atopy by cord blood-ige and parental history. Clin Exp Allergy 1997;27: K. Kalimo ym.
5 Bunikowski R, Martin E, Mielke EA, ym. Evidence for a disease promoting effect of Staphylococcus aureus-derived exotoxins in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105; Charman C. Clinical Evidence : Atopic eczema. BMJ 1999;318: Darsow U, Vieluf D, Ring J. Evaluating the relevance of aeroallergen sensitization in atopic eczema with the atopy patch test: A randomized, double-blind multicenter study. J Am Acad Dermatol 1999;40: Halken S, Host A. Allergy review series VI: The immunology of fetuses and infants. The lessons of noninterventional and interventional prospective studies on the development of atopic disease during childhood. Allergy 2000;55: Hanifin J, Rajka G. Diagnostic features of atopic dermatitis. Acta Derm Venereol (Stockh) 1080;92(Suppl):42 7. Holt PG, Jones CA. Allergy review series VI: The immunology of fetuses and infants. The development of the immune system during pregnancy and early life. Allergy 2000;55: Isolauri E, Turjanmaa K, Kaila M. Kun ruoka ei sovi. Duodecim 1997; 113: Järvinen K-M. Human milk immunology in relation to the development of cow s milk allergy in the breast-fed. Väitöskirja, Helsinki: Helsingin yliopisto, Kajosaari M. Food Allergy in Finnish Children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71: Laitinen T, Laitinen L, Kere J. Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutukimuksen tuloksia tulkitaan? Duodecim 2000; 116: Leung DYM. Atopic dermatitis: new insights and opportunities for therapeutic intervention. J Allergy Clin Immunol 2000;105: Lintu P. Pityrosporum ovale (Malassezia furfur) and atopic dermatitis. Väitöskirja, Turku: Turun yliopisto, Manki MS, Horrobin DF, Morse N, ym. Reduced levels of prostaglandin precursors in the blood of atopic patients: defective delta-6-desaturase function as a biochemical basis for atopy. Prostaglandins Leukot Med 1982;9: Reekers R, Busche M, Wittmann M, ym. Birch pollen-related foods trigger atopic dermatitis in patients with specific cutaneous T-cell responses to birch pollen antigens. J Allergy Clin Immunol 1999; 104: Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL, ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow s milk allergy: a prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Saloga J, Knop J. Allergy review series V. The skin as target for IgE mediated allergic reactions. Does sensitization through the skin occur? Allergy 2000;55: Sicherer SH, Sampson HA. Food hypersensitivity and atopic dermatitis. Pathophysiology, epidemiology, diagnosis, and management. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Suomalainen Hanna. Immune mechanisms in cow s milk allergy. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Valenta R, Seiberler S, Natter S, ym. Autoallergy: a pathogenetic factor in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105: Wahn U. Review series VI. The immunology of fetuses and infants. What drives the allergic march? Allergy 2000;55: Wahn U, Lau S, Bergmann R, ym. Indoor allergen exposure is a risk factor for sensitization during the first years of life. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Vanto T. Immediate hypersensitivity to dog in asthmatic children. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, Wollenberg A, Bieber T. Allergy Review Series V: The skin as target for IgE mediated allergic reactions. Atopic dermatitis: from the genes to skin lesions. Allergy 2000;55: Yang B, Kalimo KO, Mattila LM, ym. Effects of dietary supplementation with sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) seed and pulp oils on atopic dermatitis. J Nutr Biochem 1999:10: Ylitalo L. Natural rubber latex allergy in children. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, KIRSTI KALIMO, dosentti, hallinnollinen apulaisylilääkäri kirsti.kalimo@tyks.fi LEENA KOULU, LKT, erikoislääkäri TYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 52, Turku KRISTIINA TURJANMAA, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 2000, Tampere Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? 345
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMaitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto
Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon
LisätiedotEläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana
Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotTiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto
Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste
LisätiedotImeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015
Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset
LisätiedotMilloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?
Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen
LisätiedotKATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila
KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja
Lisätiedotruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta
ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotMilloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?
Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?
LisätiedotKansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010
Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotATOOPPINEN IHOTTUMA IHONKERROKSET RISKI ATOOPPISEEN IHOTTUMAAN
ATOOPPINEN IHOTTUMA Atooppinen ekseema on yleinen sairaus. Lapsilla 15-20% aikuisilla noin joka kolmannella Sairauden ehkäisyyn ei tunneta hyviä keinoja. Diagnoosi on kliininen; laboratorio- tai allergia
LisätiedotVARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN
1 VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN Elina Mäkinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotNeuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko
Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä
LisätiedotLapsiperheen allergiaopas
Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLUKAS-tutkimus Suomessa
LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi
LisätiedotLapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia
tieteessä Mikael Kuitunen dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala mikael.kuitunen@hus.fi Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia Atooppinen ekseema
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotVoidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri
Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotLUKAS-tutkimus Suomessa
LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi
LisätiedotMika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka
Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden
LisätiedotLuonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?
Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotKosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä
hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.
LisätiedotAllergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto
Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto 17.5.2018 Yleistä allergiasta Yliherkkyys = normaalista poikkeava reaktio ulkoiselle ärsykkeelle tai aineelle, jonka
LisätiedotLataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa
Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola Lataa Kirjailija: Kaarlo Jaakkola ISBN: 9789526861401 Sivumäärä: 396 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.80 Mb Kärsitkö hengitysteiden sairauksista,
LisätiedotAtooppisen allergian lisääntymisestä on vahvistuvaa
Ympäristö Atooppiset allergiat puuttuuko mikrobeja? Tari Haahtela ja Juha Pekkanen Allergisten sairauksien kansanterveydellinen merkitys on suurentunut. Euroopan unionin uusi puheenjohtajamaa Irlanti on
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda
ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotImeväisen ruoka-allergiat
Imeväisen ruoka-allergiat Mika Mäkelä Professori, vastaava ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto mikä taudinkuva tk:ssa/neuvolassa
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotATOOPPISEN IHOTTUMAN HOITO. OYS ihotautien pkl el Päivi Jackson
ATOOPPISEN IHOTTUMAN HOITO OYS ihotautien pkl el Päivi Jackson atooppinen ihottuma on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet yleinen
LisätiedotMitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta
Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat
LisätiedotMiten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio
Lasten allergologia Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi. Infektiopuolustuksessa ovat
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotMilloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?
Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotRuoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta
Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Erkka Valovirta, Prof. kliinisen allergologian dosentti, keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto lastentautien ja lasten
LisätiedotAllergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa
Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotLasten ruoka-aineallergian siedätyshoito
Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään
LisätiedotGluteeniallergia ja -yliherkkyys
Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotRUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010
RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 Hanna Walle Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Lastentaudit
LisätiedotTutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.
Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.2013 1 Astmapotilaat, lääkekustannukset, kuolleisuus ja astman aiheuttamat
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotRintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa
Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotAllergia monilla, kesä kaikilla
Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotLasten ruoka-allergia
Käypä hoito -suositus Tavoite Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja hoito. Diagnoosi perustuu oireiden häviämiseen
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotSeborrooinen ihottuma
Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,
LisätiedotLasten ruoka-allergia
Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotAllergian kehittyminen Savolaisilla lapsilla 20-vuoden seuruututkimuksessa
Allergian kehittyminen Savolaisilla lapsilla 20-vuoden seuruututkimuksessa Pasi Salento Lääketieteen kandidaatti Helsinki 4.2.2019 Tutkielma pasi.salento@helsinki.fi Ohjaaja: Liisa Kuikka HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotBakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan
Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,
LisätiedotSelvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005
Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedot