Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu"

Transkriptio

1 Lasten allergologia Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Atooppista ihottumaa ylläpitävänä tai pahentavana tekijänä saattaa olla allergia. Alle kaksivuotiailla syy-yhteys on merkittävä, ja se on syytä selvittää, mikäli ihottuma uusii toistuvasti eikä reagoi tavanomaiseen paikallishoitoon, ja aina silloin, kun lapsen ihottuma on vaikea tai keskivaikea. Lapsen varttuessa ja toleranssin kehittyessä yksittäisten allergiahavaintojen merkitys vähenee, ja yhteyttä erilaisilla testimenetelmillä saatuihin tuloksiin on usein vaikea osoittaa. Allergiatutkimukset on tehtävä johdonmukaisesti ja löydösten kliininen merkittävyys varmistettava eliminaatio-altistuskokein. Eliminaatioruokavaliot on lopetettava mahdollisuuksien mukaan kouluikään mennessä. Allergioita etsittäessä ei saa unohtaa ihon erityisominaisuuksia eikä muita atooppista ihottumaa pahentavia tekijöitä, joiden huomioiminen antaa tehokkaat aseet ihottuman hoitoon. Ihottuman ilmaantuminen lapsen poskipäihin parin kolmen kuukauden iässä herättää huolestuneissa vanhemmissa melkein aina epäilyn ruoka-allergiasta. Myöhemmälläkin iällä ihottuman syyksi epäillään allergiaa, usein herkistymistä muillekin ympäristöaltisteille, kuten eläinhilseille, siitepölyille ja huonepölypunkeille. Atooppinen ihottuma on tavallisin ihotauti lapsuudessa. Sitä esiintyy noin 10 %:lla väestöstämme jossakin elämänvaiheessa. Taudille ei ole olemassa yksittäisiä diagnostisia laboratoriotestejä. Tauti diagnosoidaan kliinisten tunnusmerkkien mukaan, ja niitä on yritetty tarkentaa. Yksi eniten käytetyistä ja edelleen käyttökelpoinen on Hanifinin ja Rajkan (1980) esittämä kriteeristö. Vaadittaviin peruspiirteihin kuuluvat ihottuman kroonisuus tai toistuvuus, esiintyminen tyyppipaikoissa, voimakas kutina ja tieto vanhempien tai sisarusten atooppisista sairauksista. Näistä tulee todeta kolme epäiltäessä atooppista ihottumaa. Kriteereitä on täsmennetty lisäpiirtein, joita ovat taudin puhkeaminen varhain imeväis- tai leikki-iässä, taipumus allergiseen nuhaan, astmaan tai silmätulehduksiin, taipumus IgE:n tuottoon, alttius tulehduksiin, ihon yleinen kuivuus, korostuneet uurteet silmien alla, korvalehtien halkeamat, käsien tai nännialueen ihottuma ja ihottuman vuodenaikavaihtelu. Määritelmät ovat karkeita ja luovat pohjaa erilaisille etiologisille pohdinnoille. Mikä on allergian merkitys atooppisessa ihottumassa? Onko ihottuman syynä allergia vai onko kysymyksessä ihon ja elimistön toiminnan poikkeavuus? Onko ihottuman syissä eroja eri ikäkausina? Allergian osuutta oireissa on epäilty pitkään, ja sitä tutkitaan aktiivisesti. Tässä kysymyksessä on vallinnut voimakkaita mielipide-eroja mm. erikoisalojen, eri maiden ja paikkakuntien sekä henkilöiden välillä. Kysymyksen vaikeutta kuvastaa koulukuntien täysi vastakohtaisuus: osa epäilee allergian ja nimenomaan IgE-vasta-ainetuoton olevan keskeistä atooppisen ihottuman synnyssä ja toiset taas korostavat atooppiseen ihoon liittyviä toiminnallisia eroja ihottumaa selittävinä taustatekijöinä. Duodecim 2001;117:

2 Atooppisen ihottuman taustatekijät Viimeaikaisten seurantatutkimusten mukaan atooppiset sairaudet ovat lisääntyneet erityisesti korkean elintason maissa. Ilmiölle on haettu selitystä perimästä ja ympäristömuutoksista. Infektiot, bakteeriflooran ja ympäristön mikrobialtisteitten muutokset, tupakointi, ilmasto, elintaso ja elintason nousuun liittyvät ravitsemuksen muutokset ovat niitä tekijöitä, joiden arvellaan vaikuttavan atopiaoireitten esiintyvyyteen (Bergman ym. 1997, Charman 1999, Halken ja Host 2000, Leung 2000, Wahn 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Perimä Atooppiset sairaudet esiintyvät suvuittain ja nimenomaan siten, että kliininen ilmenemä lisää saman oireen esiintymisen riskiä; ihottumaisten vanhempien lapsella on suurempi vaara saada atooppinen ihottuma kuin muita atopiaoireita. Toisaalta atooppinen lapsi saattaa syntyä täysin oireettomille vanhemmille. Kyseessä on monimutkainen ja heterogeeninen perimä, ja onkin ilmeistä, että eri geenit säätelevät monia atopiaan liittyviä poikkeamia: allergeenien tunnistusta, IgE-vastetta, tulehdusvastetta, ihon ja keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta jne. Atopiataipumus yhdistettiin ensimmäiseksi geeniin 11q13. Myöhemmin taipumus IgE-vasta-aineiden ja välittäjäaineiden tuottoon (IL-4, IL-5, IL-9, IL-12 ja IL-13) yhdistettiin geeniin 5q31. Perimäkartoituksissa on todettu vaihtelevia yliedustuksia eri puolilla maailmaa. Atopian perimää selvittävissä tutkimuksissa korostuu se, että kyseessä on monitekijäinen sairaus, joka on tautina lähtökohtaisestikin heterogeeninen. Täsmällisempää vastausta perimän merkityksestä saadaan odottaa kattavista, hyvin kontrolloiduista epidemiologisista tutkimuksista (Laitinen ym. 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Immunologiset poikkeamat Raskauden aikana sikiön immuunijärjestelmä on Th2-lymfosyyttipainotteinen ja suosii mm. IgE-vasta-ainetuottoa. Vastasyntyneellä dendriittisten solujen kypsyminen aktivoi muutoksen Th1-lymfosyyttien suuntaan, jolloin soluvälitteinen puolustusjärjestelmä käynnistyy. Th2-sytokiinien tuotto on vallalla syntymän jälkeen neljään ikäkuukauteen saakka. Gammainterferonin tuotanto käynnistyy yksilöllisesti. Ensimmäisen ikävuoden aikana tuotanto on vähäistä, mutta se lisääntyy yleensä viidenteen ikävuoteen mennessä. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi maitoallergisilla pikkulapsilla, gammainterferonin tuotanto on todettu poikkeuksellisen pieneksi (Suomalainen 1993). Antigeenien tunnistuksessa esiintyy merkittäviä eroja 15 vuoden ikään saakka. Vaikka immunologisissa toiminnoissa on eroja, ei ole todettu selvää korrelaatiota esimerkiksi voimakkaan raskaudenaikaisen Th2- vasteen ja myöhemmän atopiaoireilun välillä (Holt ja Jones 2000, Wahn 2000). Napaveren IgE-pitoisuuksien merkitys atooppisten sairauksien ennustajana on osoittautunut heikoksi, mutta suuri IgE-pitoisuus ja vanhempien atopiataipumus ovat merkkejä lisääntyneestä riskistä (Bergman ym. 1997). Syntymähetken aikaan atopiaoireita ei esiinny. Immuunijärjestelmä kypsyy suolen, ihon ja hengitysteitten limakalvojen osalta monivaiheisesti niin, että syntymän aikaan sekä iho että suoli ovat immunologisesti valmiita reagoimaan ympäristöaltisteisiin, mutta keuhkot kypsyvät pääasiassa syntymän jälkeen (Holt ja Jones 2000). Atopiaan liittyviä immunologisia poikkeamia on käsitelty tarkemmin Savolaisen ym. artikkelissa tässä numerossa. Onko aihetta epäillä allergiaa ihottuman syyksi? Atooppinen ihottuma puhkeaa usein silloin, kun lapsi siirtyy rintaruokinnasta muuhun ruokaan ja alkaa saada lehmänmaitokorvikkeita (maitorupi). Suomalaisten seurantatutkimusten aineistoissa noin 2 % imeväisikäisistä oli herkistynyt lehmänmaidon valkuaisille (Kajosaari 1982, Saarinen ym. 1999). Allergian merkkinä lapsilla esiintyy IgE-vasta-aineita lehmänmaidon valkuaisia kohtaan ja usein myös munaa, maapähkinää ja viljan valkuaisia kohtaan. Koska lähes aina on varmaa, että lapsi ei itse ole syönyt 342 K. Kalimo ym.

3 munaa eikä maapähkinöitä, on todennäköisenä altistumistienä pidetty äidinmaitoa. Ruoka-aineallergia on ollut merkittävänä taustasyynä noin 40 %:lla pikkulapsista silloin, kun lapsi on potenut vaikeaa tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa, joka ei reagoi säännölliseen paikallishoitoon tai uusii säännönmukaisesti altistustilanteissa (tiettyä ruokaa annettaessa) (Isolauri ym. 1997, Sicherer ja Sampson 1999, Halken ja Host 2000, Wahn 2000). Kaikille ruoka-aineista oireita saaville ei muodostu IgE-vasta-aineita kyseistä ruoka-ainetta kohtaan, vaikka eliminaatio- ja altistusseurannassa todetaan selvät oireet. Silloin kun IgEvasta-aineita ei ole todettu, on taustamekanismina pidetty Th1-puolen aktivoitumista, jolloin tulehdusreaktiossa etusijalla olisivatkin lymfosyytit. Tällöin reaktiot olisivat kehittyneet viivästyneen allergisen mekanismin pohjalta (Isolauri ym. 1997, Leung 2000, Wahn 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Osalla kyse saattaa olla ruoka-aineitten suorasta vaikutuksesta, joka johtaa välittäjäaineitten vapautumiseen ja tulehdusreaktion käynnistymiseen ilman allergiaa ja elimistön omaa aktiivista roolia. Ihottumaoireiluun johtava herkistyminen saattaa kehittyä myös muita allergeeneja kuin ruokia kohtaan (Wahn ym. 1997, Saloga ja Knop 2000). IgE-vasta-aineitten esiintyminen voi altistustilanteessa johtaa Langerhansin solujen aktivoitumiseen ja edelleen soluvälitteisen tulehdusmekanismin käynnistymiseen (Darsow ym. 1999, Reekers ym. 1999, Wahn 2000). Mikä vaikuttaa herkistymiseen? Voiko altistumisen määrä vaikuttaa allergian kehittymiseen? Tähän kysymykseen ei ole annettavissa selvää vastausta. Syntymän jälkeen lapsen elimistön tulee tottua ulkoisiin altisteisiin ja alkaa sietää normaalia ruokaa ja ympäristöä. Sietokyvyn syntyä on tutkittu perusruokien erityisesti maidon osalta. On epäilty, että vähäinen altistuminen aiheuttaisi allergian, kun taas runsaampi saanti voisi johtaa toleranssiin. Valitettavasti tästäkään ei ole saatu yksiselitteisiä tuloksia. On näyttöä siitä, että äidinmaidon kautta saadut allergeenit voivat herkistää ja että äidinmaidossa valkosolut, vasta-aineet ja sytokiinit vaikuttavat herkistymisriskiin (Järvinen 2000). Tiettyä annos-vasteriippuvuutta on todettu eläinhilseille herkistymisessä: mitä vahvempi ja varhaisempi altistuminen, sitä useampi herkistyy, mikäli herkistymisen määrää mitataan IgE-vasta-aineitten ilmaantuvuuden avulla (Vanto 1982). Toisaalta spesifisen vastaaineen löytyminen ei aina korreloi kliinisiin oireisiin eivätkä kaikki herkistyneet saa oireita. Iso osa ruoka-allergioista on hävinnyt kahden vuoden ikään mennessä ja suurin osa kouluiän alkaessa (Bergman ym. 1994, Halken ja Host 2000, Leung 2000, Wollenberg ja Bieber 2000). Atooppista ihottumaa saattavat pahentaa myös muut saprofyytit, mm. ihon pinnan hiivat. Allergeenien tarkemmassa kartoituksessa on paljastunut, että moni kasvi- ja eläinkunnan allergeeni on säilynyt lajinkehityksessä varsin samanlaisena, vaikka kyseessä eivät olisi aivan lähisukuiset lajit (luonnonkumipuu, avokado, pähkinä, peruna). Tällaisia allergeeneja ovat mm. solujen toimintaa säätelevät entsyymit, entsyymien estäjät ja erilaiset kuljetus- ja säätelyproteiinit (Aalberse 2000, Ylitalo 2000). On mahdollista, että allergeeneille altistutaan tietämättä, ja siten osalle selittämättömistä allergiaongelmista löytyy myöhäisemmässä vaiheessa todellinen allergologinen ratkaisu»piiloaltistumisen» ja allergeenien yhteisten rakenteitten perusteella. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös todettu, että osalla vaikeaoireista atooppista ihottumaa sairastavista esiintyy IgE-vasta-ainetuottoa omia solurakenteita kohtaan. Tällöin pitkällinen tulehdus saattaa olla syynä autoimmuunireaktioon (Valenta ym. 2000). On mahdollista, että tulehtunut iho ylläpitää elimistön vääristynyttä immunologista toimintaa ja riittävän pitkäkestoinen, tehokas paikallishoito tasapainottaa tilanteen normaaliksi (Leung 2000). Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? 343

4 Atooppista ihottumaa sairastava saattaa herkistyä ihottuman hoitoon käytetyille tuotteille, jolloin herkistyminen käynnistyy soluvälitteisellä puolella Th1-säätelyn alaisena. Tuotteitten vaihto ja allergeenien karttaminen rauhoittavat tilanteen. Muut seikat Atooppinen iho kutisee, on kuiva hilseilevä ja kalpea, ja verisuonten supistumisalttius on korostunut. Tyypillisesti ihoon kehittyy painalluksesta valkea jälki (dermografia alba). Atooppisessa ihossa on todettu suuri määrä syöttösoluja, sen histamiinipitoisuus on poikkeuksellisen suuri, ja iho on hyperreaktiivinen. Neuropeptidit vaikuttavat verisuonten supistumiseen, hikirauhasten toimintaan, kutinaan ja kipuun. Ne vaikuttavat osaltaan tulehdusreaktion syntyyn ja lymfosyyttien toimintaan. Atooppista ihottumaa potevilla on todettu poikkeavuuksia ihon hermotuksessa ja neuropeptideissä sekä ihon reagoinnissa eri neuropeptideihin (Leung 2000). Ihon rasva-happojen aineenvaihdunnassa on myös havaittu poikkeavuuksia. Rasvahapoilla on keskeinen merkitys ihon suojan ylläpitäjinä. Ne vaikuttavat solukalvoihin ja solujen jakautumiseen, ja niitten pohjalta syntyvät tulehduksenvälittäjäaineet eikosanoidit, prostaglandiinit ja leukotrieenit. Atooppisilla henkilöillä on todettu ihon keramidien sekä plasman, napaveren ja äidinmaidon tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudet pieniksi. Tätä on selitetty huonolla saannilla, huonolla hyväksikäytöllä tai metabolian ongelmilla. Pientä pitoisuutta on pidetty syynä kuivaan ja kutinaherkkään ihoon (Manki ym. 1982). Tämän ajatuksen tueksi ei kuitenkaan ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia. Erilaisten rasvahappokorvikehoitojen vaikutusta atooppiseen ihottumaan kokeiltu; aiheesta on ilmestynyt useita julkaisuja. Rasvahappojen saantia on yritetty parantaa mm. helokki-, purasruoho-, tyrni- ja kalaöljylisillä. Tutkimuksissa on todettu vaikutusta ihon kutinaherkkyyteen, kuivuuteen ja ihottuman kulkuun (Yang ym. 1999). Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja antavat aiheen jatkoselvittelyyn, varsinkin koska tiettyjen valmisruokien nykyinen suosio on saattanut vaikuttaa nimenomaan edellä mainittuihin seikkoihin. Atooppisella iholla on runsas saprofyyttifloora. Staphylococcus aureusta on löydetty iholta noin 80 %:lla atooppista ihottumaa sairastavista. Bakteerin merkityksestä ihottuman pahentajana on ilmestynyt useita julkaisuja. Paitsi että kyseessä on patogeeni, on ilmeistä, että bakteeritoksiinit ovat superantigeeneja, jotka voivat ylläpitää ihon tulehdusta sekä johtaa IgE:n tuottoon ja kortikosteroidiresistenssiin (Bunikowski ym. 2000, Leung 2000). Atooppista ihottumaa saattavat pahentaa myös muut saprofyytit, mm. ihon pinnan hiivat (Pityrosporum ovale), jotka varsinkin murrosiän jälkeen alkavat viihtyä talialueilla (kasvot, kaula niska, rinta). Hiivat aktivoivat Th2-vastetta. Tutkimusten mukaan hiivojen varhainen häätö lievittää ihottumaa ja pienentää IgE-pitoisuutta (Bäck ym. 1995, Lintu 2000). Osa vaikeaoireisista ihottumapotilaista ajautuu krooniseen ihottumakierteeseen, jolloin pitkällinen tulehdus voi johtaa reagointiin omia keratinosyyttirakenteita vastaan (Valenta ym. 2000). Atooppinen ihottuma on heterogeeninen ja monitaustainen sairaus, jonka kulkuun vaikuttavat monenlaiset tekijät. Tällaisia ovat myös elinympäristö, mikrohiukkaspäästöt, tupakointi ja henkinen paine. Selvittämättä on, mikä on ratkaisevin muutos oireitten kehittymisen kannalta, vai onko atopiassa kyse usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kirjallisuutta Aalberse RC. Molecular mechanisms in allergy and clinical immunology. Structural biology of allergens. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Bäck O, Scheynius A, Johansson SG. Ketokonazole in atopic dermatitis; therapeutic response is correlated with decrease in serum IgE. Arch Dermatol Res 1995;287: Bergmann RL, Bermann KE, Lau-Schadendorf S, ym. Atopic diseases in infancy. The German multicenter atopy study (MAS-90). Pediatr Allergy Immunol 1994;5(Suppl): Bergmann RL, Edenharte G, Bergman KE, ym. Predictability of early atopy by cord blood-ige and parental history. Clin Exp Allergy 1997;27: K. Kalimo ym.

5 Bunikowski R, Martin E, Mielke EA, ym. Evidence for a disease promoting effect of Staphylococcus aureus-derived exotoxins in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105; Charman C. Clinical Evidence : Atopic eczema. BMJ 1999;318: Darsow U, Vieluf D, Ring J. Evaluating the relevance of aeroallergen sensitization in atopic eczema with the atopy patch test: A randomized, double-blind multicenter study. J Am Acad Dermatol 1999;40: Halken S, Host A. Allergy review series VI: The immunology of fetuses and infants. The lessons of noninterventional and interventional prospective studies on the development of atopic disease during childhood. Allergy 2000;55: Hanifin J, Rajka G. Diagnostic features of atopic dermatitis. Acta Derm Venereol (Stockh) 1080;92(Suppl):42 7. Holt PG, Jones CA. Allergy review series VI: The immunology of fetuses and infants. The development of the immune system during pregnancy and early life. Allergy 2000;55: Isolauri E, Turjanmaa K, Kaila M. Kun ruoka ei sovi. Duodecim 1997; 113: Järvinen K-M. Human milk immunology in relation to the development of cow s milk allergy in the breast-fed. Väitöskirja, Helsinki: Helsingin yliopisto, Kajosaari M. Food Allergy in Finnish Children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71: Laitinen T, Laitinen L, Kere J. Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutukimuksen tuloksia tulkitaan? Duodecim 2000; 116: Leung DYM. Atopic dermatitis: new insights and opportunities for therapeutic intervention. J Allergy Clin Immunol 2000;105: Lintu P. Pityrosporum ovale (Malassezia furfur) and atopic dermatitis. Väitöskirja, Turku: Turun yliopisto, Manki MS, Horrobin DF, Morse N, ym. Reduced levels of prostaglandin precursors in the blood of atopic patients: defective delta-6-desaturase function as a biochemical basis for atopy. Prostaglandins Leukot Med 1982;9: Reekers R, Busche M, Wittmann M, ym. Birch pollen-related foods trigger atopic dermatitis in patients with specific cutaneous T-cell responses to birch pollen antigens. J Allergy Clin Immunol 1999; 104: Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL, ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow s milk allergy: a prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Saloga J, Knop J. Allergy review series V. The skin as target for IgE mediated allergic reactions. Does sensitization through the skin occur? Allergy 2000;55: Sicherer SH, Sampson HA. Food hypersensitivity and atopic dermatitis. Pathophysiology, epidemiology, diagnosis, and management. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Suomalainen Hanna. Immune mechanisms in cow s milk allergy. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Valenta R, Seiberler S, Natter S, ym. Autoallergy: a pathogenetic factor in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105: Wahn U. Review series VI. The immunology of fetuses and infants. What drives the allergic march? Allergy 2000;55: Wahn U, Lau S, Bergmann R, ym. Indoor allergen exposure is a risk factor for sensitization during the first years of life. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Vanto T. Immediate hypersensitivity to dog in asthmatic children. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, Wollenberg A, Bieber T. Allergy Review Series V: The skin as target for IgE mediated allergic reactions. Atopic dermatitis: from the genes to skin lesions. Allergy 2000;55: Yang B, Kalimo KO, Mattila LM, ym. Effects of dietary supplementation with sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) seed and pulp oils on atopic dermatitis. J Nutr Biochem 1999:10: Ylitalo L. Natural rubber latex allergy in children. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, KIRSTI KALIMO, dosentti, hallinnollinen apulaisylilääkäri kirsti.kalimo@tyks.fi LEENA KOULU, LKT, erikoislääkäri TYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 52, Turku KRISTIINA TURJANMAA, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 2000, Tampere Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? 345

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto

Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin?

Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Milloin lähetetään lapsi ruoka-allergian takia lasten poliklinikalle tutkimuksiin? Tiina Reijonen LT, ylilääkäri, lastenallergologian erikoislääkäri Lastenkeskus, keskussairaalapalvelut Kansallinen allergiaohjelma

Lisätiedot

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja

Lisätiedot

ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta

ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä

Lisätiedot

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

ATOOPPINEN IHOTTUMA IHONKERROKSET RISKI ATOOPPISEEN IHOTTUMAAN

ATOOPPINEN IHOTTUMA IHONKERROKSET RISKI ATOOPPISEEN IHOTTUMAAN ATOOPPINEN IHOTTUMA Atooppinen ekseema on yleinen sairaus. Lapsilla 15-20% aikuisilla noin joka kolmannella Sairauden ehkäisyyn ei tunneta hyviä keinoja. Diagnoosi on kliininen; laboratorio- tai allergia

Lisätiedot

VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN

VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN 1 VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN Elina Mäkinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Lapsiperheen allergiaopas

Lapsiperheen allergiaopas Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia tieteessä Mikael Kuitunen dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala mikael.kuitunen@hus.fi Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia Atooppinen ekseema

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto

Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto Allergiatutkimukset kenelle, milloin, miksi? Tiina Ilves MKS Ihotautien vastaanotto 17.5.2018 Yleistä allergiasta Yliherkkyys = normaalista poikkeava reaktio ulkoiselle ärsykkeelle tai aineelle, jonka

Lisätiedot

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola Lataa Kirjailija: Kaarlo Jaakkola ISBN: 9789526861401 Sivumäärä: 396 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.80 Mb Kärsitkö hengitysteiden sairauksista,

Lisätiedot

Atooppisen allergian lisääntymisestä on vahvistuvaa

Atooppisen allergian lisääntymisestä on vahvistuvaa Ympäristö Atooppiset allergiat puuttuuko mikrobeja? Tari Haahtela ja Juha Pekkanen Allergisten sairauksien kansanterveydellinen merkitys on suurentunut. Euroopan unionin uusi puheenjohtajamaa Irlanti on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Imeväisen ruoka-allergiat

Imeväisen ruoka-allergiat Imeväisen ruoka-allergiat Mika Mäkelä Professori, vastaava ylilääkäri Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto mikä taudinkuva tk:ssa/neuvolassa

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

ATOOPPISEN IHOTTUMAN HOITO. OYS ihotautien pkl el Päivi Jackson

ATOOPPISEN IHOTTUMAN HOITO. OYS ihotautien pkl el Päivi Jackson ATOOPPISEN IHOTTUMAN HOITO OYS ihotautien pkl el Päivi Jackson atooppinen ihottuma on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet yleinen

Lisätiedot

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat

Lisätiedot

Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio

Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Lasten allergologia Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi. Infektiopuolustuksessa ovat

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?

Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta

Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Ruoka-allergia toleranssin kehittymisestä ja hoidosta Erkka Valovirta, Prof. kliinisen allergologian dosentti, keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto lastentautien ja lasten

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010

RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 RUOKA-AINEALTISTUKSET KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN ALLERGIAPOLIKLINIKALLA VUONNA 2010 Hanna Walle Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Lastentaudit

Lisätiedot

Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.

Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12. Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.2013 1 Astmapotilaat, lääkekustannukset, kuolleisuus ja astman aiheuttamat

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Käypä hoito -suositus Tavoite Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja hoito. Diagnoosi perustuu oireiden häviämiseen

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Allergian kehittyminen Savolaisilla lapsilla 20-vuoden seuruututkimuksessa

Allergian kehittyminen Savolaisilla lapsilla 20-vuoden seuruututkimuksessa Allergian kehittyminen Savolaisilla lapsilla 20-vuoden seuruututkimuksessa Pasi Salento Lääketieteen kandidaatti Helsinki 4.2.2019 Tutkielma pasi.salento@helsinki.fi Ohjaaja: Liisa Kuikka HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot