Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa"

Transkriptio

1 Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan jatkamista kaikkialla vähintään kuuden kuukauden ajan. Tämän periaatteen mukaiset ohjeet antoi myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö viime vuonna. Suositus on jyrkässä ristiriidassa vauvojen toteutuneen ruokinnan kanssa, sillä vain alle 10 % suomalaisista vauvoista saa yksinomaan rintamaitoa kuuden kuukauden ikään. Rintaruokinnan etuja kehittyneissäkin maissa ovat pienempi sairastuvuus suoliston infektioihin sekä aikuisiässä keskimäärin pienempi kolesterolipitoisuus ja matalampi verenpaine. On viitteitä siitä, että rintaruokinta vähentäisi lihavuutta, parantaisi lapsen älyllistä kehitystä ja estäisi tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Pitkä yli neljän kuukauden täysimetys voi lisätä allergisten tautien esiintymistä, mutta tutkimustulokset tästä ovat hyvin ristiriitaisia. W HO arvioi yli kuuden miljoonan lapsen kuolevan vuosittain huonon ravitsemustilan takia kehittyvissä maissa. Tärkeänä vauvojen ravitsemusta parantavana ja sairastuvuutta vähentävänä muutoksena järjestö suositteli vuonna 2003 täysimetyksen jatkamista vähintään kuuden kuukauden ajan ja imetyksen jatkamista muiden ruokien rinnalla kahden vuoden ikään. Suositukset ovat maailmanlaajuiset (World Heath Organization 2003). Niitä seuraten Suomessakin julkaistiin uudet imeväisikäisten ravinto-ohjeet viime vuonna (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Huomattava muutos on yksinomaisen rintaruokinnan keston pidennys 3 4 kuukaudesta vähintään kuuden kuukauden ikään asti. Ristiriita todellisuuden kanssa on kuitenkin huomattava. Suomessa, kuten useimmissa muissakin kehittyneissä hyvän hygienian maissa, täysimetys loppuu paljon aikaisemmin, meillä keskimäärin kolmen kuukauden kuluttua. Alle 10 % kuuden kuukauden ikäisistä vauvoista saa meillä yksinomaisena maitonaan äidinmaitoa (Sairanen ja Nurttila 2002). Ristiriita herättää hämmennystä ja kysymyksen, mitä vahinkoa lapsille aiheutuu, kun olemme näin kaukana arvovaltaisten tahojen antamista suosituksista. Rintamaito on evoluution tuote, joka on vauvalle täydellistä ravintoa, valtaosalla ainakin kuuden kuukauden ikään asti. Vauvan kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta syöminen äidin rinnalla on tärkeää ja omiaan synnyttämään läheisen yhteyden äidin ja lapsen välille. Rintaruokinnasta on merkittäviä etuja myös äidille. Ravinteiden suhteen rintamaito ei sen sijaan kaikilta osin vastaa nykyisiä suosituksia (rauta ja valkuainen), mikä voidaan ymmärtää evoluution kannalta äidin hyvinvoinnin ja vauvan hyvän hoivan turvaksi niukoissa ravitsemusoloissa. Niukasta valkuaisesta huomattava osa kulkeutuu hajoamatta suoliston läpi. Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa todettiin kuuden kuukauden yksinomaisen rintaruokinnan jälkeen valkuaisen tai energian puutetta 5 %:lla ja raudan puutetta 8 %:lla (Salmenperä 1986). Duodecim 2005;121:

2 Rintamaidon immunologiset vaikutukset Rintamaito sisältää aineita, jotka suojaavat vastasyntyneen suolistoa tarttuvilta taudeilta sekä vaikuttavat suoliston ja sen immunologisen kudoksen kehitykseen. Kehittymättömissä oloissa rintamaidon infektioita vähentävät ominaisuudet parantavat vauvan eloonjäämismahdollisuuksia merkittävästi. Lisäksi korvikemaidon valmistus ja säilyttäminen puhtaana on usein vaikeaa, mikä lisää keinoruokintaa saaneiden vauvojen vaikeita suoli-infektioita. Kehittyneissä hyvän hygienian maissa ruokintatapa ei sen sijaan vaikuta kuolleisuuteen, vaikka rintaruokinta suojaakin merkittävästi suolistoinfektioilta (Kramer ja Kakuma 2002). Suoja- ja säätelytekijät eivät juuri imeydy ruoansulatuskanavasta, mutta niiden paikallinen vaikutus suojannee myös ylähengitystieinfektioilta. Rintamaidon lukuisat oligosakkaridit estänevät mikrobien kiinnittymistä nielun ja suolen epiteelisoluihin. Suolessa hajoamattomat oligosakkaridit vaikuttavat suotuisasti vastasyntyneen lapsen suoliston bakteerikantojen kehittymiseen (Miller ja McVeagh 1999). Infektioita estävä vaikutus ei vaadi yksinomaista rintaruokintaa mutta riippunee vauvan saaman rintamaidon määrästä. Rintaruokinnan vaikutuksesta allergisten tautien puhkeamiseen on väitelty jo liki 70 vuotta (van Odijk ym. 2003). Lehmänmaitoaller gian esto rintaruokintaa pitkittäen on jokseenkin mahdotonta. Satunnaiset pienet määrät lehmänmaitoa tai jopa rintamaidon sisältämät antigeenimäärät herkistävät ja aiheuttavat oireita (Saarinen ym. 1999). Muiden allergisten tautien suhteen suurimmassa osassa väestöpohjaisista tutkimuksista on päädytty siihen, että rintaruokinta, jonka kesto on tutkimuksissa yleensä ollut 1 4 kuukautta, vähentää allergisia tauteja. Monien tutkimusten mukaan vaikutus on selvempi, jos vauvan perimä suosii aller gian puhkeamista eli jollain perheenjäsenellä on todettu allergia (van Odijk ym. 2003, Muraro ym. 2004). Äskettäisessä tutkimuksessamme yli neljän kuukauden yksinomainen rintaruokinta vähensi neljään vuoteen mennessä ilmaantuvia allergiaa perimältään positiivisilla lapsilla mutta ei-allergisten perheiden lapsille se oli merkittävä riski herkistymiseen (Siltanen ym. 2003). Vuoden 2000 jälkeen on julkaistu laajoja tutkimuksia, joissa rintaruokinta on ollut herkistymisen, hengitysteiden allergioiden ja atooppisen ekseeman riskitekijä (Wright ym. 2001, Bergmann ym. 2002, Sears ym. 2002). Vauvan ruokinnan vaikutus allergisten tautien kehittymiseen riippunee monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja ruokinnan muutosten vaikutus voi olla erisuuntainen eri olosuhteissa. Useimmiten se on kuitenkin vähäinen. Allergioiden esto ei ole aihe suositella pitkää, yli neljän kuukauden kestoista täysimetystä. Immunologista reaktiota lehmänmaidon valkuaisiin on arveltu tyypin 1 diabeteksen mahdolliseksi laukaisijaksi. Diabetekseen sairastuneiden lasten altistus lehmänmaidon valkuaisille on monien tutkimusten mukaan ollut aikaisempi kuin terveiden ja imetyksen kesto lyhyempi, mutta toisissa tutkimuksissa eroja ei ole todettu (Åkerblom ym. 1993). Maailmanlaajuisesti on käynnissä tutkimus, joka selvittää, voidaanko sairastuvuutta tyypin 1 diabetekseen vähentää välttämällä lehmänmaidon valkuaisia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Tämän tutkimuksen toinen esitutkimus osoitti maidon valkuaisten välttämisen vähentävän merkitsevästi haiman saarekesoluvasta-aineiden ilmaantumista 4,7 vuoden ikään mennessä (Åkerblom ym. 2005). Tutkimuksen lopullinen tulos valmistuu noin kymmenen vuoden kuluttua. Äskettäinen meta-analyysi osoitti rintaruokinnan vähentävän Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen esiintyvyyttä niin aikuis- kuin lapsuusiässä (Klement ym. 2004). Tämän perustana lienee vaikutus suoliston bakteerikantoihin, jotka ovat yksilöllä hyvinkin pysyviä. Useimmissa meta-analyysin tutkimuksissa verrattiin yksilöitä, jotka olivat saaneet vaihtelevasti tai ei ollenkaan rintamaitoa. Rintaruokinnan pitkäaikaisvaikutukset muuhun sairastavuuteen Rintamaidon suuri kolesterolipitoisuus verrattuna korvikemaitoihin johtaa rintamaitoa saavien vauvojen veren suurempaan kolesteroli E. Savilahti

3 pitoisuuteen. Korviketta ja rintaruokintaa saaneiden lasten kolesteroliarvot olivat meta-analyysin mukaan lapsuusiällä samat mutta myöhemmällä iällä (17 64 v) rintaruokintaa saaneiden arvot olivat 0,2 mmol/l pienemmät. Eroa on selitetty rintaruokintaa saaneiden tehokkaammalla kolesteroliaineenvaihdunnalla, joka voi heijastua sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen (Owen ym. 2002). Rintaruokinta saattaa myös alentaa hieman myöhemmän iän verenpainetta. Eron vaikutusta yleiseen terveydentilaan meta-analyysin laatijat pitävät kuitenkin vähäisenä (Owen ym. 2003). Rintamaidon runsailla pitkäketjuisilla monityydyttymättömilla rasvahapoilla on oletettu olevan merkitys keskoslapsen näöntarkkuuden ja älyllisten toimintojen kehitykselle. Näiden rasvahappojen lisäys korvikkeisiin ei ole kuitenkaan tuottanut mitattavaa eroa verrattuna vauvoihin, joiden korvikkeisiin niitä ei ole lisätty (Simmer ja Patole 2004). Rintaruokintaa ja korviketta saaneiden lasten älyllisen kehityksen tutkiminen on ongelmallista, ja tutkimustulosten tulkinnasta on monia mielipiteitä. Sekoittavat tekijät huomioituaan Anderson ym. (1999) päätyivät 20 alkuperäistutkimuksen perusteella siihen, että täysi aikaisten rintaruokintaa saaneiden lasten älykkyysosamäärä oli 2,7 pistettä ja samoin ruokittujen keskosten 5,2 pistettä suurempi kuin korvikeruokaa saaneiden. Jain ym katsoivat, että ainoastaan kahdessa tutkimuksessa sekoittavat tekijät oli riittävästi huomioitu. Toisen perusteella vaikutus oli merkitsevä, toisessa ei havaittu eroa. Rey (2003) pitää asiaa ratkaisemattomana: vaikka tilastolliset menetelmät huomioivat useita sekoittavia tekijöitä, on mahdotonta vakioida monia»pehmeitä asioita», kuten äitien halua ja kykyä huolehtia vauvoistaan, ja monet näistä liittyvät samanaikaisesti äitien älykkyyteen ja imetyshaluun. Rintaruokintaa saaneiden vauvojen myöhempi riski tulla lihavaksi on pienempi kuin korvikeruokaa saaneiden (Arenz ym. 2004), vaikka korvikeruokinta on vain vähäinen lasten lihavuuden riskitekijä (Ebbeling ym. 2002). Toisen meta-analyysin mukaan (Owen ym. 2005) myöhäisen lapsuusajan lihavuusriski on rintaruokintaryhmässä 10 % suurempi. Suhteellinen painonnousu jatkuu ensimmäisten kuukausien laskun jälkeen korvikemaitoa saavilla pidempään. Äidit, jotka ovat imettäneet pitkään, puuttuvat lasten syömiseen myöhemmin merkitsevästi harvemmin kuin korvikemaitoa saaneiden lasten äidit. Korvikeruokinnan kehittämiseen fysiologisemmaksi, vauvan tarpeita paremmin huomioivaksi, on selvä tarve. Rintaruokinnan vasta-aiheet Rintaruokinnalle on vain vähän ehdottomia esteitä. Eräät virukset kuitenkin leviävät maidon kautta. Vaikka tartunnan saanti istukan kaut- Y D I N A S I A T Sosiaali- ja terveysministeriön uusissa ravitsemusohjeissa täysimetystä suositetaan kuuden kuukauden ikään. Rintaruokinta on ravitsemuksellisesti riittävä valtaosalle vauvoista tähän ikään saakka; pienelle osalle kehittyy raudan ja mahdollisesti valkuaisen puutetta. Kehittyneissä maissa keinoruokinta on myös vauvalle turvallinen ja ravitsemuksellisesti täydellinen. Rintaruokinnan osoitettuja pitkäaikaisetuja ovat pienempi kolesterolipitoisuus, matalampi verenpaine ja pienempi lihavuuden riski. Mikään näistä ei vaadi täydellistä eikä yli 3 4 kuukauden rintaruokintaa. Allergisten tautien kehittymistä 1 4 kuukauden rintaruokinta yleensä vähentää, mutta pitkä täysimetys voi olla allergian kehittymisen riski. Kirjoittajan mielestä suositus täysimetyksestä hygieenisessä ympäristössä kuuden kuukauden ikään ilman vahvaa tieteellistä näyttöä vähentää sekä äitien että terveydenhoitohenkilökunnan halua ravitsemussuosituksen toteuttamiseen. Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa 2191

4 ta on tavallisempaa, rintaruokinta lisää HIV:n välittymistä vielä noin 15 %, jos sitä jatketaan kahden vuoden ikään (Kourtis ym. 2003). Hepatiitti B- ja C-virusten erittymisestä rintamaitoon on ristiriitaista tietoa (Stiehm ja Keller 2001). B-viruspositiivisten äitien lapset rokotetaan, minkä jälkeen tarttumisvaaraa ei ole. Rintaruokinta voi olla riittämätön niin äitiin kuin vauvaan liittyvistä syistä. Seurauksena saattaa olla nopeastikin kehittyvä vaikea kuivuma ja suolatasapainon häiriö. Tilanne on harvinainen: vuosittain esiintyy vain muutamia tapauksia. Esimerkiksi Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa, jonka syntyvyys on kaksi kolmasosaa Suomen syntyvyydestä, riittämättömän maidonsaannin aiheuttamia vaikeita kuivumistapauksia on esiintynyt neljässä vuodessa 21 (Livingstone ym. 2000). Äideille tulisi kertoa asiasta rintaruokintaneuvonnan yhteydessä. Rasvaliukoiset ympäristömyrkyt erittyvät maitoon, mutta niiden vauvalle aiheuttama vaara on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lopuksi Täydelliseen rintaruokintaan tulisi pyrkiä lähes aina, ja synnytyssairaaloiden pitäisi toimia niiden suuntaviivojen mukaan, jotka on esitetty WHO:n ohjelmassa. Tämä onnistuu Suomessa nyt jo yli 90-prosenttisesti. Tutkimustieto ei vastaa siihen kysymykseen, kuinka pitkään yksinomaista rintaruokintaa (enintään vettä rintamaidon lisäksi) tai rintamaidon antoa yksinomaisena maitona tulisi jatkaa, jotta vauva kehittyisi optimaalisesti hygieenisessä ympäristössä. Useimmat tutkimukset osoittavat, että rintaruokinnalla on etuja korvikeruokintaan verrattuna. Tutkimuksissa rintaruokinnan pituus ja täydellisyys ovat vaihdelleet merkittävästi. Kolmesta neljään kuukautta kestävää ja yli kuuden kuukauden täydellistä rintaruokintaa ei ole juuri vertailtu varsinkaan kehittyneissä maissa (Kramer ja Kakuma 2002). On saatu viitteitä siitä, että yli kuusi kuukautta kestävässä yksinomaisessa rintaruokinnassa ravitsemuspuutosten riski lisääntyy. Osalle vauvoista kehittyy raudanpuu E. Savilahti

5 tetta, ja heidän kasvutapansa on erilainen kuin lisäruokia saavien. Jossain tapauksissa syynä voi olla energian ja valkuaisen liian vähäinen saanti (Kramer ja Kakuma 2002). Yli 90 % suomalaisista äideistä lopettaa täys imetyksen ennen kuuden kuukauden ikää. So siaali- ja terveysministeriön nykyisen suosituksen vaarana on, että monet heistä tuntevat itsensä epäonnistuneeksi vauvansa hoidossa. Suomalaiset äidit ovat hyvin motivoituneita imettämiseen, mutta sen jatkaminen pitkään ei monilta onnistu, eikä siitä tulisi syyllistää heitä. Keinoruokinnasta ei ole merkittävää haittaa vauvan terveydelle hyvän hygienian oloissa, vaikka ruokintatavan pitkäaikaisvaikutusten tutkimus osoittaa rintaruokinnalla olevan monia etuja. Kysymykseen siitä, kuinka pitkälti lyhyt tai epätäydellinen rintaruokinta tarjoaa samat edut kuin yli kuusi kuukautta jatkunut, ei julkaistu tutkimusaineisto anna vastausta. Kirjallisuutta Anderson JW, Johnstone BM, Remley DT. Breast-feeding and cognitive development: A meta-analysis. Am J Clin Nutr 1999;70: Arenz S, Ruckerl R, Koletzko B, von Kries R. Breast-feeding and childhood obesity a systematic review. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28: Bergmann RL, Diepgen TL, Kuss O, ym. Breastfeeding duration is a risk factor for atopic eczema. Clin Exp Allergy 2002;32: Ebbeling CB, Pawlak DB, Ludwig DS. Childhood obesity: public-health crisis, common sense cure. Lancet 2002;360: Jain A, Concato J, Leventhal JM. How good is the evidence linking breastfeeding and intelligence? Pediatrics 2002;109: Klement E, Cohen RV, Boxman J, Joseph A, Reif S. Breastfeeding and risk of inflammatory bowel disease: a systematic review with meta-analysis. Am J Clin Nutr 2004;80: Kourtis AP, Butera S, Ibegbu C, Beled L, Duerr A. Breast milk and HIV-1: vector of transmission or vehicle of protection? Lancet Infect Dis 2003;3: Kramer MS, Kakuma R. Optimal duration of exclusive breastfeeding. Cochrane Database Syst Rev 2002:CD Livingstone VH, Willis CE, Abdel-Wareth LO, Thiessen P, Lockitch G. Neonatal hypernatremic dehydration associated with breast-feeding malnutrition: a retrospective survey. CMAJ 2000;162: Miller JB, McVeagh P. Human milk oligosaccharides: 130 reasons to breast-feed. Br J Nutr 1999;82: Muraro A, Dreborg S, Halken S, ym. Dietary prevention of allergic diseases in infants and small children. Part III: Critical review of published peer-reviewed observational and interventional studies and final recommendations. Pediatr Allergy Immunol 2004;15: Owen CG, Whincup PH, Gilg JA, Cook DG. Effect of breast feeding in infancy on blood pressure in later life: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;327: Owen CG, Whincup PH, Odoki K, Gilg JA, Cook DG. Infant feeding and blood cholesterol: a study in adolescents and a systematic review. Pediatrics 2002;110: Owen CG, Martin RM, Whincup PH, Smith GD, Cook DG. Effect of infant feeding on the risk of obesity across the life course: a quantitative review of published evidence. Pediatrics 2005;115: Rey J. Breastfeeding and cognitive development. Acta Paediatr Suppl 2003;92:11 8. Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL, ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow s milk allergy: a prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Sairanen S, Nurttila A. Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi. Suom Lääkäril 2002;6: Salmenperä L. Rintamaito lapsen ainoana ravinnonlähteenä ensimmäisen elinvuoden aikana. Helsinki: Sears MR, Greene JM, Willan AR, ym. Long-term relation between breastfeeding and development of atopy and asthma in children and young adults: a longitudinal study. Lancet 2002;360: Siltanen M, Kajosaari M, Poussa T, Saarinen KM, Savilahti E. A dual long-term effect of breastfeeding on atopy in relation to heredity in children at 4 years of age. Allergy 2003;58: Sosiaali- ja terveysministeriö. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 14. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Simmer K, Patole S. Longchain polyunsaturated fatty acid supplementation in preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2004: CD Stiehm ER, Keller MA. Breast milk transmission of viral disease. Adv Nutr Res 2001;10: van Odijk J, Kull I, Borres MP, ym. Breastfeeding and allergic disease: a multidisciplinary review of the literature ( ) on the mode of early feeding in infancy and its impact on later atopic manifestations. Allergy 2003;58: World Health Organization. Global strategy for infant and young child feeding. Geneva: World Health Organization, Wright AL, Holberg CJ, Taussig LM, Martinez FD. Factors influencing the relation of infant feeding to asthma and recurrent wheeze in childhood. Thorax 2001;56: Åkerblom HK, Virtanen SM, Ilonen J, ym. Dietary manipulation of beta-cell autoimmunity in infants at increased risk for type 1 diabetes. Diabetologia 2005;48: Åkerblom HK, Savilahti E, Saukkonen TT, ym. The case for elimination of cow s milk in early infancy in the prevention of type 1 diabetes: the Finnish experience. Diabetes Metab Rev 1993;9: ERKKI SAVILAHTI, professori erkki.savilahti@hus.fi HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa 2193

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Imeväisikäisten ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä tavoitteisiin matkaa Lähtökohdat Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka

Äidinmaidon koostumus. Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka Äidinmaidon koostumus Dos. Samuli Rautava Turun yliopisto Tyks Lasten ja nuorten klinikka 8.3.2017 Rintamaito optimaalista ravintoa D-vitamiini edistää raudan, kalkin ja B12- vitamiinin imeytymistä runsaasti

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus

Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

KATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä

KATSAUS. Rintaruokinta ja kasvu. Leena Salmenperä KATSAUS Rintaruokinta ja kasvu Leena Salmenperä Rintaruokintaa tulee tukea ja edistää, koska se on kiistatta hyväksi lapsen terveydelle. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrien avulla.

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia

IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia Onnistunut imetys vaatii monenlaista Imetys on perheen oma valinta, joka perustuu parhaan mahdollisen tiedon lisäksi tunteisiin, tapoihin,

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori

Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset. Suvi Virtanen, tutkimusprofessori Imeväisikäisen ravitsemus: imetys ja makuannokset Suvi Virtanen, tutkimusprofessori 1 Sisältö Suositukset imeväiselle Uuden suosituksen taustaa Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa Imettävän

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ

VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ VANHEMPIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS IMETYSSUOSITUSTEN JA D- VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUSTEN TOTEUTUMISEEN IMEVÄISIKÄISILLÄ Heidi Nyberg Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin

Lisätiedot

Imeväisiän ruokavalio

Imeväisiän ruokavalio Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Monet immuunijärjestelmän osat, kuten B-

Monet immuunijärjestelmän osat, kuten B- Katsaus Päivi Luukkainen, Minna Kaila ja Anna-Liisa Järvenpää Rintamaidon ajatellaan olevan imeväisikäisen malliravintoa. Ravitsemuksellisesti hyviä rintamaidon korvikkeita on saatavana, mutta rintaruokintaan

Lisätiedot

Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat

Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten toiminnalliset vatsavaivat Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Lasten toiminnalliset vatsavaivat Toiminnalliset vatsavaivat vauvoilla ja leikki-ikäisillä Toiminnalliset vatsavaivat kuten koliikki, pulauttelu ja ummetus ovat

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

IMETYKSEN YHTEYS LASTEN YLIPAINOON JA LIHAVUUTEEN

IMETYKSEN YHTEYS LASTEN YLIPAINOON JA LIHAVUUTEEN IMETYKSEN YHTEYS LASTEN YLIPAINOON JA LIHAVUUTEEN Laine Linda Kandidaatin tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Elokuu 2018 2 Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä

Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Kansallinen imetyksen edistämisseminaari 26.2.2018 Erikoistutkija Heli Kuusipalo 12.3.2018 Marja-Leena Ovaskainen, Meri Rova 1 WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto liisa.uusitalo@thl.fi Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

IMETYKSEN VAIKUTUKSET LAPSEN MYÖHEMPÄÄN TERVEYTEEN. Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin

IMETYKSEN VAIKUTUKSET LAPSEN MYÖHEMPÄÄN TERVEYTEEN. Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin IMETYKSEN VAIKUTUKSET LAPSEN MYÖHEMPÄÄN TERVEYTEEN Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin Jasmin Kaljadin Opinnäytetyö Tammikuu 2017 Hoitotyön ohjelma Terveydenhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä

Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä Tieteessä katsaus Sari Laine LL Turun yliopisto, Lastentautioppi sttlai@utu.fi URSULA SCHWAB apulaisprofessori (ravitsemusterapia) Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Lääketieteen laitos, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Vanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki

Vanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki Vanhempien neuvolalta imetykseen saama ja toivoma tuki Neuvolassa kyllä tuetaan ja varmasti saisin enemmänkin apua, jos osaisin vain sitä tarkemmin pyytää. Henna Malvalehto Pro gradu -tutkielma Tampereen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Isä imetysmatkalla OPAS ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

Isä imetysmatkalla OPAS ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN Isä imetysmatkalla OPAS ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 1 Isä imetysmatkalla OPAS ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 2016 Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Lapsiperheiden palvelut Neuvolatyö Onnea perheenlisäyksestä!

Lisätiedot

Mitä ruokaa imeväiselle?

Mitä ruokaa imeväiselle? TIETEESSÄ KIRSI LAITINEN kliinisen ravitsemustieteen dosentti, yliassistentti biokemian ja elintarvikekemian laitos, kirsi.laitinen@utu.fi MAIJA PEIPPO LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Mitä ruokaa imeväiselle?

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS Katariina Panula THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS (VARHAISLAPSUUDEN ANTIBIOOTTIALTISTUKSEN VAIKUTUS ATOOPPISEEN HERKISTYMISEEN 12 KUUKAUDEN IKÄÄN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study)

Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study) Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus (the STEPS Study) Dosentti, tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Järki & Tunne Mieli 2015 päivät 11.-12.2.2015 11.2.2015/HL Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot