Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen"

Transkriptio

1 1 (10) Ohjeita henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimiseen Työntekijöiden osaamisen kehittämistä koskevat uudet lait, laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja laki koulutuksen korvaamisesta, tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla yhteistoimintalaissa tuli voimaan uusia henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa koskevia säännöksiä. Muutosten myötä työnantaja voi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen, kun työpaikalla on laadittu koko henkilöstön koulutustarpeiden selvittämiseen perustuva koulutussuunnitelma. Yhteistoimintalain mukaan henkilöstö ja koulutussuunnitelma on pakollinen vuosittain päivitettävä asiakirja kaikissa vähintään 20 työntekijän yrityksissä. Alle 20 työntekijän yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta työnantajan on pyydettäessä keskusteltava työntekijöiden tai henkilöstön edustajan kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Mikäli yritys haluaa veroedun, myös alle 20 työntekijän yrityksissä on laadittava koulutussuunnitelma. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat laaditaan samassa yhteistoimintamenettelyssä. Kun suunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa, vaatii se yleensä henkilöstön toiveiden ja mielipiteiden, eri henkilöstöryhmien kantojen, koulutus, työ ja työaikajärjestelyjen ja muiden vastaavien mahdollisuuksien selvittämistä. Koulutuksen on vastattava ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittämistarpeeseen, työn ja työtehtävien vaatimukset huomioiden sekä ennakoitava muuttuvia osaamistarpeita ja tehtäviä. Koulutuksen tulee kestää vähintään tunnin kerrallaan, sijoittuen työaikaan tai aikaan, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö ja ottaa huomioon kaikkien työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen, jotta heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy työelämän muutoksia vastaavasti. Perehdytys ei ole koulutusta, vaan osa työrutiineja. Koulutus, johon työnantaja voi saada taloudellista tukea voi olla lisä ja täydennyskoulutusta tai esimerkiksi koulutusta, joka koskee työskentelytapojen kehittämistä vastaamaan muuttuneita tuotantomenetelmiä. Myös lakisääteinen koulutus (esimerkiksi työturvallisuuskortti, tulityökortti, kuljettajien direktiivipäivät jne.) on verovähennykseen oikeuttavaa koulutusta. Toteutustapana voi olla työnantajan tai muun organisaation järjestämä kurssi tai sisäinen koulutus, kuten työn edellyttämä kielikoulutus, uuden teknologian käyttöön ottoon liittyvänä kurssi tai työtehtäviin liittyvä seminaari. Koulutus voi olla myös tutkintoon johtavaa, mutta sitä ei edellytetä. Työnantajalla on oikeus korvaukseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohden. Koulutuspäiväksi katsotaan vähintään kuusi tuntia yhtäjaksoisesti kestävä koulutus tai kalenterivuoden aikana yhteensä vähintään kuusi tuntia kestänyt koulutus (esim. 6 x 1h). Jokaista työntekijää ei tarvitse kouluttaa joka vuosi, vaan koulutukseen osallistuvat valikoituvat koulutussuunnitelmassa esiin tulevien tarpeiden, niiden kiireellisyyden ja aikataulutuksen mukaan. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

2 2 (10) Henkilöstö ja koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä: 1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

3 3 (10) 1) Yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä Suunnitelman pohjaksi kirjataan tiedot henkilöstörakenteesta ja määrästä, toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määristä ja arviot niiden kehityksestä. Esim. henkilöstöryhmittäin (työntekijä, toimihenkilö, ylempi toimihenkilö) tehtävän rakenteen lisäksi voi olla tarpeen käyttää myös muunlaista ryhmittelyä. Näitä voivat olla henkilöstön määrä eri työpisteissä, työtehtävissä, työaikamuodoissa, henkilöstön ikärakenne tai tasa arvosuunnitelmasta ilmenevä sukupuolirakenne jne. Näin voidaan tehokkaammin löytää toimenpiteitä vaativia ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja. On syytä huomioida esimerkiksi eläköitymiset ja niiden mahdollisesti aiheuttamat rekrytointitarpeet. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmaan tulee sisällyttää arvio siitä, miten henkilöstön määrä ja rakenne, mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten määrä, kehittyvät tulevaisuudessa. Koska henkilöstösuunnitelma on päivitettävä vuosittain, tarkasteluaika on vuoden mittainen. Arviossa tulevat huomioon otettaviksi sellaiset henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimishetkellä ennakoitavissa olevat yrityksen toiminnan muutokset, joilla on henkilöstövaikutuksia, kuten esimerkiksi yrityksen toiminnan laajentamiset ja supistamiset, kone ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteen muutokset sekä työn uudelleenjärjestelyt. Arviossa pyritään ennakoimaan myös sijaisten tai muun määräaikaisen työvoiman tarve. Huom: Toimihenkilöiden osalta alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelun perusteella toteutettavien lomautusten ja irtisanomistenosalta ei tarvita erillistä ytmenettelyä, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa. Tällöin henkilöstösuunnitelman on oltava laajempi kuin pelkkä koulutussuunnitelma ja siinä on käsiteltävä työvoimatarve esimerkiksi urakoittain jaoteltuna. Esimerkiksi: Yrityksessä työskentelee säännönmukaisesti xx työntekijää, xx toimihenkilöä ja xx ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä vaihtelee työtilanteen mukaan. Pääsääntöisesti käytetään voimassa olevassa työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään perustellusta syystä esimerkiksi sijaisuuksien hoitamisessa tai ruuhkahuippujen tasaamisessa. Myös tiettyä työmaata koskien voidaan palkata määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 2013 määräaikaisia työsopimuksia oli xx kappaletta. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

4 4 (10) 2) Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Työsuhdemuodot tulee ymmärtää laajasti. Osa ja määräaikaisuuksien lisäksi otetaan huomioon myös uudet työnteon muodot, kuten etätyö Lisäksi on käsiteltävä lyhennettyyn työaikaan tai osa aikaeläkkeeseen sovelletut periaatteet. Jos työpaikalla ei ole lainkaan määrä tai osa aikaisia tai etätyöntekijöitä, riittää maininta asiasta ja kirjaus siitä missä tilanteissa, ja miten näitä työmuotoja voidaan tulevaisuudessa käyttää. Voidaan huomioida myös esimerkiksi työajan joustavuuteen liittyviä asioita, kuten keskimääräinen työaika tai mahdollisuus vaihtaa ylitöitä vapaaksi Esimerkiksi: Osaaikatyön ja lyhennetyn työajan tekemismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Osaaikatyön tekemiseen esimerkiksi perhesyistä suhtaudutaan myönteisesti, jos osaaikatyöhön siirtymiseen liittyvät järjestelyt pystytään tekemään. Työn luonteen vuoksi etätyö ei ole mahdollista. Konttorityöntekijöiden etätyömahdollisuuksia selvitetään tapauskohtaisesti. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

5 5 (10) 3) Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Suunnitelmassa tulee käsitellä periaatteet, joilla säilytetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyky ja työmarkkinakelpoisuus sekä periaatteet osatyökykyisten työllistämisestä. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet, keinot työn ja perhe elämän tasapainottamiseen sekä joustavat työaikajärjestelyt tulee niin ikään huomioida. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden ikääntymiseen on syytä varautua mm. työympäristön suunnittelussa, koulutuksessa ja työhyvinvointitoimissa jo ennakoivasti, vaikka työpaikalla ei suunnitelman laatimishetkellä olisi yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa työntekijää. Parannusehdotuksia tulee kerätä työntekijöiltä, tarvittaessa työterveyshuollon ja koulutuksen asiantuntijoita apuna käyttäen. Samalla voidaan huomioida mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämiseen. Jos nämä seikat on huomioitu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, voidaan viitata siihen tai sopia toimintasuunnitelman päivittämisestä tältä osin. Työntekijän lähtökohdista joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan helpottaa sekä ikääntyvien, että perheellisten työssäjaksamista ja osallistumista työelämään. Jos joustoja ei vielä ole, tai niiden perusteet tai käyttö on epäselvää, voidaan mahdollisuudet tasapuolisten ja oikeudenmukaiseksi koettujen työaikajoustojen käyttöön selvittää yhdessä. Jos yrityksessä on otettu käyttöön työmarkkinakeskusjärjestöjen julkaistuun yhteiseen malliin perustuva ikäohjelma, suunnitelmassa voidaan viitata siihen (linkki keskusjärjestöjen yhteiseen malliin: Esimerkiksi: Kaikkien yrityksen työntekijöiden työkykyä tuetaan vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksissä ja vaarojen ja haittojen arviointiselvityksissä kartoitetaan työpaikkojen vaara ja riskitekijät ja arvioidaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta henkilöstöä kuormittavat tekijät. Kaikille uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus. Lisäksi tehdään määräaikaistarkastukset. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamista. Työterveyshuollossa seurataan ja edistetään mahdollisten osatyökuntoisten työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä. Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, jonka tarkoituksena on havaita mahdolliset työ ja toimintakyvyn ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

6 6 (10) 4) Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Koulutussuunnitelman pohjaksi tulee kartoittaa työnantajalla jo olevat tiedot työntekijöiden pohjakoulutuksesta, mahdollisista täydennyskursseista ja muuttuneista työtilanteista (esim. onko määräaikaisia on vakinaistettu tai osa aikaisia kokoaikaistettu jne.). Kokemuksen ja omaehtoisen opiskelun tuottamat tiedot ja taidot tulee myös huomioida. Koulutussuunnitelma voidaan laatia muusta suunnitelmasta erilliseksi asiakirjaksi tai se voi sisältyä samaan asiakirjaan. Suunnitelmaa varten on hyvä selvittää myös työntekijöiden omat näkemykset työtilanteestaan ja koulutustarpeestaan. Esim. Työpaikalla esiintyvä jatkuva kiire tai yli ja lisätyöt, työn organisoinnin tai lisähenkilöstön tarve. Työntekijöillä voi olla esimerkiksi toiveita vaativammista tehtävistä, vakinaistamisesta, kokotai osa aikaistamisesta, tai erilaisia kehittymistoiveita. Myös mahdolliset havaitut ongelmakohdat koulutuksessa, tietoon tulleet uudet koulutusvaihtoehdot jne. ovat mahdollisia selvityskohteita. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla todennäköisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Eläkkeelle siirtyvien tietotaidon siirtäminen nuoremmille ja vanhempien työntekijöiden ammattitaidon päivittämiseen varautuminen unohtuu usein työpaikoilla. Jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtuu henkilöstön asemaan vaikuttavia yrityksen tai sen osan lopettamisia, laajentamisia ja supistamisia, kone ja laitehankintoja, tuotannon ja palvelurakenteen muutoksia ja työn uudelleen järjestelyjä on myös näihin varauduttava. Varautuminen voi tarkoittaa esimerkiksi uusia työ ja työaikajärjestelyjä, työnkiertoa, uusien työtehtävien vaatimaa lisä ja täydennyskoulutusta tai lisähenkilöstön palkkaamista. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja sen vaatimuksissa tapahtuvat muutokset sekä niiden syyt on arvioitava. Arvioon perustuen laaditaan vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Henkilöstö voidaan jakaa esimerkiksi ammattiryhmittäin tai työtehtävien taikka koulutustason mukaan. Ryhmäkohtainen tarkastelu merkitsee myös sitä, että koulutussuunnitelmassa ei käsitellä yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita. Tavoitteena on löytää keinot henkilöstön kouluttamiseen siten, että heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy, ja että he selviytyvät muuttuvista työtehtävistä ja voivat työllistyä myös pitkällä aikavälillä. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

7 7 (10) Koulutuksen tarvetta, kohderyhmiä sekä sisältöä mietittäessä on huomioitava työntekijöiden yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Suunnittelussa tulee arvioida keitä muutokset koskevat, vaativatko ne täydennyskoulutusta, missä ryhmissä tarve on suurin tai kiireellisin, ja voiko osa, määräaikais tai ulkopuolisen työvoiman käyttöä vähentää tai lopettaa palkkaamalla ja kouluttamalla henkilöitä uusiin tehtäviin. Tarkoituksena ei ole, että koulutussuunnitelmasta ilmenisi yksittäisiä työntekijöitä koskevia seikkoja. Riittävää on, että suunnitelmasta ilmenee, millaista osaamisen kehittämistoimintaa kullekin työntekijäryhmälle aiotaan toteuttaa. Suunnitelmaan saatetaan esimerkiksi kirjata, että assistenttitehtävissä toimiville hankitaan koulutusta tietokoneohjelmistojen käyttöön. Suunnitelmassa tarvitse nimetä yksittäisiä koulutustapahtumia, kuten erilaisia kursseja, koulutuspäiviä tai konferensseja, vaikka näidenkin mainitseminen on mahdollista, jos yrityksessä esimerkiksi järjestetään säännönmukaisesti tietynlaista koulutusta. Työnantajan on pyynnöstä selvitettävä, miten jatkossa huolehditaan niiden työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, joiden osaamisen kehittämistä on pidempään laiminlyöty. Koulutuksen tarve ja kiireellisyys tulisi aina huomioida koulutussuunnitelmassa, toimenpiteiden kohderyhmässä, sisällössä ja aikataulutuksessa. Tarvittaessa henkilöstön edustajat voivat puuttua tiettyjen työntekijöiden tai henkilöstöryhmien epätyydyttävään tilanteeseen. Esimerkiksi: Työntekijät: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Tarvittavat pätevyydet ja korttikoulutukset suoritetaan sitä mukaa, kun edelliset vanhenevat. Toimihenkilöt: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Vuonna 2014 voimaantuleva urakka ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus edellyttää uusien järjestelmien käyttöönottoa. Näitä varten järjestetään tarvittavaa koulutusta järjestelmiä käyttäville henkilöille. Syksyllä 2014 alkava työmaa Venäjällä edellyttää riittävää kielitaitoa. Urakkaan osallistuville toimihenkilöille järjestetään tarvittaessa kielikoulutusta. Ylemmät toimihenkilöt: Työmaatehtävissä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden ammattitaitoa on parannettu lisäkoulutuksella. Vuoden 2014 aikana tapahtuvista eläköitymisistä johtuen riittävän ammattitaidon varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työtehtäviä organisoidaan vuoden 2014 aikana, mikä voi aiheuttaa edelleen tarvetta lisäkoulutukseen. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

8 8 (10) 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä toimenpiteiden toteuttamistavat, aikataulutus sekä suunnitelmien seurannan toteutus. Edellisen vuoden suunnitelmien toteutumisen seuranta on osa henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimisprosessia. Henkilöstö ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnitelma tulisi laatia joka vuosi kokonaan uudestaan. Kun suunnitelma on kerran laadittu lain vaatimukset täyttävällä tavalla, vuosittaisten neuvottelujen yhteydessä käsitellään edellisen vuoden asiakirjan muutostarpeita ja sen saattamista ajan tasalle. Esimerkiksi: Kohdassa neljä suunnitellut koulutukset toteutetaan seuraavasti: xx xx xx Henkilöstö ja koulutussuunnitelma päivitetään vuosittain. Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja yhteenveto toteutuneista koulutuksista käydään läpi, kun suunnitelmaa päivitetään seuraavaa vuotta varten. Suunnitelma päivitetään yhteistoimintamenettelyssä. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

9 9 (10) Yhteistoimintamenettely henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa Työnantaja antaa ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta henkilöstön edustajille. Ilmoituksessa on mainittava asia, alkamisaika ja paikka sekä annettava työnantajalla jo olevat asiaa koskevat tiedot. Annettavat tiedot voivat sisältää esimerkiksi työnantajan luonnoksen henkilöstö ja koulutussuunnitelmaksi. Työnantaja voi myös tarvittaessa viitata muiden yhteistoimintasäännösten perusteella henkilöstölle jo annettuihin tietoihin, kuten tietoihin yrityksen taloudellisesta tilasta, jos ne liittyvät neuvotteluissa esille tuleviin asioihin. Työnantajan on tehtävä aloite niin hyvissä ajoin, että henkilöstöryhmien edustajille jää aikaa valmistautua asiaan ja käsitellä sitä myös keskenään. Neuvottelujen kestolle ei ole lakisääteistä aikarajaa, vaan riittää, että asiat käydään läpi yhteistoiminnan hengessä. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulokset ja osallisten eriävät kannanotot. Kaikki läsnä olleet tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei neuvotteluissa muuta sovita. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

10 10 (10) Verovähennys Verottaja ratkaisee jokaisen yrityksen osalta erikseen verotusmenettelyssä, mitkä koulutukset ja minkälaajuisen koulutussuunnitelman se hyväksyy verovähennykseen oikeuttaviksi. Verottajaa varten työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja sen saamisen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten synny pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella, vaan suunnitelman toteutumista on seurattava työntekijäkohtaisesti. Kirjallisessa selvityksessä selvitetään työntekijäkohtaisesti, mikä on koulutusvähennyksen määrä ja kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen. Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jaetaan luvulla 2. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Keskimääräisen päiväpalkan laskennan perusteena käytettävä palkkasumma on se palkkasumma, jonka työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työttömyysvakuutusrahastolle vuosittain. Palkkasummaa laskettaessa palkkana pidetään työ tai virkasuhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Esimerkki keskimääräisen työntekijämäärän laskemisesta: Työnantaja palkkaa työntekijän ajalle eli kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijän määräaikainen työsuhde vastaa 0,25:ttä henkilötyövuotta. Esimerkki keskimääräisen päiväpalkan ja koulutusvähennyksen määrän laskemisesta: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma verovuodelta on euroa. Keskimääräinen työntekijämäärä on 4. Keskimääräinen päiväpalkka on 192,50 euroa ( / 4 = , / 200 = 192,50 ). Jos kaikki yrityksen neljä työntekijää käyvät vuoden aikana kolmen päivän ajan koulutuksissa, vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutusvähennyksen määrä on euroa (192,50 x 12 / 2) Katso tarkemmin verottajan ohjeesta työnantajan koulutusvähennyksestä: FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_koulutusvahennys(31685) INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: Faksi Infrakuntoon.fi

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2875/ /2015 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2875/ /2015 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 21.12.2015 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2875/00.00.00/2015 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Ammatillinen osaaminen Taloudellinen tuki Koulutuskorvaus

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yritystoiminnan muutokset Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (32 ) Yt-neuvottelut,

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017 Yhteistoimintaelin 2.2.2017 Kaupunginhallitus 13.2.2017 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015

Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 Yhteistoimintalaki Markus Äimälä Mika Kärkkäinen Yhteistoimintalaki Talentum Helsinki 2015 3., uudistettu painos 2015 Markus Äimälä, Mika Kärkkäinen ja Talentum Media Oy Taitto: Marja-Leena Saari ISBN

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Koulutuskorvausmenettely

Koulutuskorvausmenettely Koulutuskorvausmenettely Laki koulutuksen korvaamisesta Valtion virastojen osalta toimeenpanosta vastaa VM. Koulutuskorvauksen laskennassa keskeisiä tietoja ovat: Palkkakustannus Keskimääräinen päiväpalkka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 95/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13 Sisällys Lukijalle........................................................ 11 Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö..... 13 1. Johdanto..................................................

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Kuntia koskevan yhteistoimintalain mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö-

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti. ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti. ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kehittämisalueiden jakomalli koulutussuunnitelmaa laadittaessa

Kehittämisalueiden jakomalli koulutussuunnitelmaa laadittaessa Kehittämisalueiden jakomalli koulutussuunnitelmaa laadittaessa AEL 2013 Koulutuspäiväsopimuksen soveltaminen yrityksessä Tässä esityksessä on esimerkkejä siitä, miten koulutussuunnitelma tulisi laatia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöja koulutussuunnitelma

Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöja koulutussuunnitelma Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöja koulutussuunnitelma Hyväksytty yhtymähallituksesssa 27.5.2015 97 SISÄLTÖ 1 Toiminnalliset lähtökohdat... 2 2 Toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Lomauttaminen? Irtisanominen?

Lomauttaminen? Irtisanominen? Lomauttaminen? Irtisanominen? Minäkö? Millä perusteella? Miten siitä selviää? Mitä sen jälkeen? Luottamusmiesseminaari, Kirkon alat ry, 11.- 12.5.2016 1 Lomautuksen perusteet Esityksen sisällöstä Menettelytavat

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ

Muistio UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ 14.12.2016 1 (7) UUSI KOULUTUSVELVOLLISUUS JA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISEN YHTEYDESSÄ Tuta-irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot