Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen

Transkriptio

1 1 (10) Ohjeita henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimiseen Työntekijöiden osaamisen kehittämistä koskevat uudet lait, laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja laki koulutuksen korvaamisesta, tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla yhteistoimintalaissa tuli voimaan uusia henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa koskevia säännöksiä. Muutosten myötä työnantaja voi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen, kun työpaikalla on laadittu koko henkilöstön koulutustarpeiden selvittämiseen perustuva koulutussuunnitelma. Yhteistoimintalain mukaan henkilöstö ja koulutussuunnitelma on pakollinen vuosittain päivitettävä asiakirja kaikissa vähintään 20 työntekijän yrityksissä. Alle 20 työntekijän yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta työnantajan on pyydettäessä keskusteltava työntekijöiden tai henkilöstön edustajan kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Mikäli yritys haluaa veroedun, myös alle 20 työntekijän yrityksissä on laadittava koulutussuunnitelma. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat laaditaan samassa yhteistoimintamenettelyssä. Kun suunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa, vaatii se yleensä henkilöstön toiveiden ja mielipiteiden, eri henkilöstöryhmien kantojen, koulutus, työ ja työaikajärjestelyjen ja muiden vastaavien mahdollisuuksien selvittämistä. Koulutuksen on vastattava ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittämistarpeeseen, työn ja työtehtävien vaatimukset huomioiden sekä ennakoitava muuttuvia osaamistarpeita ja tehtäviä. Koulutuksen tulee kestää vähintään tunnin kerrallaan, sijoittuen työaikaan tai aikaan, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö ja ottaa huomioon kaikkien työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen, jotta heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy työelämän muutoksia vastaavasti. Perehdytys ei ole koulutusta, vaan osa työrutiineja. Koulutus, johon työnantaja voi saada taloudellista tukea voi olla lisä ja täydennyskoulutusta tai esimerkiksi koulutusta, joka koskee työskentelytapojen kehittämistä vastaamaan muuttuneita tuotantomenetelmiä. Myös lakisääteinen koulutus (esimerkiksi työturvallisuuskortti, tulityökortti, kuljettajien direktiivipäivät jne.) on verovähennykseen oikeuttavaa koulutusta. Toteutustapana voi olla työnantajan tai muun organisaation järjestämä kurssi tai sisäinen koulutus, kuten työn edellyttämä kielikoulutus, uuden teknologian käyttöön ottoon liittyvänä kurssi tai työtehtäviin liittyvä seminaari. Koulutus voi olla myös tutkintoon johtavaa, mutta sitä ei edellytetä. Työnantajalla on oikeus korvaukseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohden. Koulutuspäiväksi katsotaan vähintään kuusi tuntia yhtäjaksoisesti kestävä koulutus tai kalenterivuoden aikana yhteensä vähintään kuusi tuntia kestänyt koulutus (esim. 6 x 1h). Jokaista työntekijää ei tarvitse kouluttaa joka vuosi, vaan koulutukseen osallistuvat valikoituvat koulutussuunnitelmassa esiin tulevien tarpeiden, niiden kiireellisyyden ja aikataulutuksen mukaan. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

2 2 (10) Henkilöstö ja koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä: 1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

3 3 (10) 1) Yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä Suunnitelman pohjaksi kirjataan tiedot henkilöstörakenteesta ja määrästä, toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määristä ja arviot niiden kehityksestä. Esim. henkilöstöryhmittäin (työntekijä, toimihenkilö, ylempi toimihenkilö) tehtävän rakenteen lisäksi voi olla tarpeen käyttää myös muunlaista ryhmittelyä. Näitä voivat olla henkilöstön määrä eri työpisteissä, työtehtävissä, työaikamuodoissa, henkilöstön ikärakenne tai tasa arvosuunnitelmasta ilmenevä sukupuolirakenne jne. Näin voidaan tehokkaammin löytää toimenpiteitä vaativia ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja. On syytä huomioida esimerkiksi eläköitymiset ja niiden mahdollisesti aiheuttamat rekrytointitarpeet. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmaan tulee sisällyttää arvio siitä, miten henkilöstön määrä ja rakenne, mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten määrä, kehittyvät tulevaisuudessa. Koska henkilöstösuunnitelma on päivitettävä vuosittain, tarkasteluaika on vuoden mittainen. Arviossa tulevat huomioon otettaviksi sellaiset henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimishetkellä ennakoitavissa olevat yrityksen toiminnan muutokset, joilla on henkilöstövaikutuksia, kuten esimerkiksi yrityksen toiminnan laajentamiset ja supistamiset, kone ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteen muutokset sekä työn uudelleenjärjestelyt. Arviossa pyritään ennakoimaan myös sijaisten tai muun määräaikaisen työvoiman tarve. Huom: Toimihenkilöiden osalta alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelun perusteella toteutettavien lomautusten ja irtisanomistenosalta ei tarvita erillistä ytmenettelyä, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa. Tällöin henkilöstösuunnitelman on oltava laajempi kuin pelkkä koulutussuunnitelma ja siinä on käsiteltävä työvoimatarve esimerkiksi urakoittain jaoteltuna. Esimerkiksi: Yrityksessä työskentelee säännönmukaisesti xx työntekijää, xx toimihenkilöä ja xx ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä vaihtelee työtilanteen mukaan. Pääsääntöisesti käytetään voimassa olevassa työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään perustellusta syystä esimerkiksi sijaisuuksien hoitamisessa tai ruuhkahuippujen tasaamisessa. Myös tiettyä työmaata koskien voidaan palkata määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 2013 määräaikaisia työsopimuksia oli xx kappaletta. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

4 4 (10) 2) Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Työsuhdemuodot tulee ymmärtää laajasti. Osa ja määräaikaisuuksien lisäksi otetaan huomioon myös uudet työnteon muodot, kuten etätyö Lisäksi on käsiteltävä lyhennettyyn työaikaan tai osa aikaeläkkeeseen sovelletut periaatteet. Jos työpaikalla ei ole lainkaan määrä tai osa aikaisia tai etätyöntekijöitä, riittää maininta asiasta ja kirjaus siitä missä tilanteissa, ja miten näitä työmuotoja voidaan tulevaisuudessa käyttää. Voidaan huomioida myös esimerkiksi työajan joustavuuteen liittyviä asioita, kuten keskimääräinen työaika tai mahdollisuus vaihtaa ylitöitä vapaaksi Esimerkiksi: Osaaikatyön ja lyhennetyn työajan tekemismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Osaaikatyön tekemiseen esimerkiksi perhesyistä suhtaudutaan myönteisesti, jos osaaikatyöhön siirtymiseen liittyvät järjestelyt pystytään tekemään. Työn luonteen vuoksi etätyö ei ole mahdollista. Konttorityöntekijöiden etätyömahdollisuuksia selvitetään tapauskohtaisesti. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

5 5 (10) 3) Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Suunnitelmassa tulee käsitellä periaatteet, joilla säilytetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyky ja työmarkkinakelpoisuus sekä periaatteet osatyökykyisten työllistämisestä. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet, keinot työn ja perhe elämän tasapainottamiseen sekä joustavat työaikajärjestelyt tulee niin ikään huomioida. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden ikääntymiseen on syytä varautua mm. työympäristön suunnittelussa, koulutuksessa ja työhyvinvointitoimissa jo ennakoivasti, vaikka työpaikalla ei suunnitelman laatimishetkellä olisi yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa työntekijää. Parannusehdotuksia tulee kerätä työntekijöiltä, tarvittaessa työterveyshuollon ja koulutuksen asiantuntijoita apuna käyttäen. Samalla voidaan huomioida mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämiseen. Jos nämä seikat on huomioitu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, voidaan viitata siihen tai sopia toimintasuunnitelman päivittämisestä tältä osin. Työntekijän lähtökohdista joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan helpottaa sekä ikääntyvien, että perheellisten työssäjaksamista ja osallistumista työelämään. Jos joustoja ei vielä ole, tai niiden perusteet tai käyttö on epäselvää, voidaan mahdollisuudet tasapuolisten ja oikeudenmukaiseksi koettujen työaikajoustojen käyttöön selvittää yhdessä. Jos yrityksessä on otettu käyttöön työmarkkinakeskusjärjestöjen julkaistuun yhteiseen malliin perustuva ikäohjelma, suunnitelmassa voidaan viitata siihen (linkki keskusjärjestöjen yhteiseen malliin: Esimerkiksi: Kaikkien yrityksen työntekijöiden työkykyä tuetaan vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksissä ja vaarojen ja haittojen arviointiselvityksissä kartoitetaan työpaikkojen vaara ja riskitekijät ja arvioidaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta henkilöstöä kuormittavat tekijät. Kaikille uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus. Lisäksi tehdään määräaikaistarkastukset. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamista. Työterveyshuollossa seurataan ja edistetään mahdollisten osatyökuntoisten työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä. Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, jonka tarkoituksena on havaita mahdolliset työ ja toimintakyvyn ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

6 6 (10) 4) Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Koulutussuunnitelman pohjaksi tulee kartoittaa työnantajalla jo olevat tiedot työntekijöiden pohjakoulutuksesta, mahdollisista täydennyskursseista ja muuttuneista työtilanteista (esim. onko määräaikaisia on vakinaistettu tai osa aikaisia kokoaikaistettu jne.). Kokemuksen ja omaehtoisen opiskelun tuottamat tiedot ja taidot tulee myös huomioida. Koulutussuunnitelma voidaan laatia muusta suunnitelmasta erilliseksi asiakirjaksi tai se voi sisältyä samaan asiakirjaan. Suunnitelmaa varten on hyvä selvittää myös työntekijöiden omat näkemykset työtilanteestaan ja koulutustarpeestaan. Esim. Työpaikalla esiintyvä jatkuva kiire tai yli ja lisätyöt, työn organisoinnin tai lisähenkilöstön tarve. Työntekijöillä voi olla esimerkiksi toiveita vaativammista tehtävistä, vakinaistamisesta, kokotai osa aikaistamisesta, tai erilaisia kehittymistoiveita. Myös mahdolliset havaitut ongelmakohdat koulutuksessa, tietoon tulleet uudet koulutusvaihtoehdot jne. ovat mahdollisia selvityskohteita. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla todennäköisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Eläkkeelle siirtyvien tietotaidon siirtäminen nuoremmille ja vanhempien työntekijöiden ammattitaidon päivittämiseen varautuminen unohtuu usein työpaikoilla. Jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtuu henkilöstön asemaan vaikuttavia yrityksen tai sen osan lopettamisia, laajentamisia ja supistamisia, kone ja laitehankintoja, tuotannon ja palvelurakenteen muutoksia ja työn uudelleen järjestelyjä on myös näihin varauduttava. Varautuminen voi tarkoittaa esimerkiksi uusia työ ja työaikajärjestelyjä, työnkiertoa, uusien työtehtävien vaatimaa lisä ja täydennyskoulutusta tai lisähenkilöstön palkkaamista. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja sen vaatimuksissa tapahtuvat muutokset sekä niiden syyt on arvioitava. Arvioon perustuen laaditaan vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Henkilöstö voidaan jakaa esimerkiksi ammattiryhmittäin tai työtehtävien taikka koulutustason mukaan. Ryhmäkohtainen tarkastelu merkitsee myös sitä, että koulutussuunnitelmassa ei käsitellä yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita. Tavoitteena on löytää keinot henkilöstön kouluttamiseen siten, että heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy, ja että he selviytyvät muuttuvista työtehtävistä ja voivat työllistyä myös pitkällä aikavälillä. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

7 7 (10) Koulutuksen tarvetta, kohderyhmiä sekä sisältöä mietittäessä on huomioitava työntekijöiden yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Suunnittelussa tulee arvioida keitä muutokset koskevat, vaativatko ne täydennyskoulutusta, missä ryhmissä tarve on suurin tai kiireellisin, ja voiko osa, määräaikais tai ulkopuolisen työvoiman käyttöä vähentää tai lopettaa palkkaamalla ja kouluttamalla henkilöitä uusiin tehtäviin. Tarkoituksena ei ole, että koulutussuunnitelmasta ilmenisi yksittäisiä työntekijöitä koskevia seikkoja. Riittävää on, että suunnitelmasta ilmenee, millaista osaamisen kehittämistoimintaa kullekin työntekijäryhmälle aiotaan toteuttaa. Suunnitelmaan saatetaan esimerkiksi kirjata, että assistenttitehtävissä toimiville hankitaan koulutusta tietokoneohjelmistojen käyttöön. Suunnitelmassa tarvitse nimetä yksittäisiä koulutustapahtumia, kuten erilaisia kursseja, koulutuspäiviä tai konferensseja, vaikka näidenkin mainitseminen on mahdollista, jos yrityksessä esimerkiksi järjestetään säännönmukaisesti tietynlaista koulutusta. Työnantajan on pyynnöstä selvitettävä, miten jatkossa huolehditaan niiden työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, joiden osaamisen kehittämistä on pidempään laiminlyöty. Koulutuksen tarve ja kiireellisyys tulisi aina huomioida koulutussuunnitelmassa, toimenpiteiden kohderyhmässä, sisällössä ja aikataulutuksessa. Tarvittaessa henkilöstön edustajat voivat puuttua tiettyjen työntekijöiden tai henkilöstöryhmien epätyydyttävään tilanteeseen. Esimerkiksi: Työntekijät: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Tarvittavat pätevyydet ja korttikoulutukset suoritetaan sitä mukaa, kun edelliset vanhenevat. Toimihenkilöt: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Vuonna 2014 voimaantuleva urakka ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus edellyttää uusien järjestelmien käyttöönottoa. Näitä varten järjestetään tarvittavaa koulutusta järjestelmiä käyttäville henkilöille. Syksyllä 2014 alkava työmaa Venäjällä edellyttää riittävää kielitaitoa. Urakkaan osallistuville toimihenkilöille järjestetään tarvittaessa kielikoulutusta. Ylemmät toimihenkilöt: Työmaatehtävissä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden ammattitaitoa on parannettu lisäkoulutuksella. Vuoden 2014 aikana tapahtuvista eläköitymisistä johtuen riittävän ammattitaidon varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työtehtäviä organisoidaan vuoden 2014 aikana, mikä voi aiheuttaa edelleen tarvetta lisäkoulutukseen. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

8 8 (10) 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä toimenpiteiden toteuttamistavat, aikataulutus sekä suunnitelmien seurannan toteutus. Edellisen vuoden suunnitelmien toteutumisen seuranta on osa henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimisprosessia. Henkilöstö ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnitelma tulisi laatia joka vuosi kokonaan uudestaan. Kun suunnitelma on kerran laadittu lain vaatimukset täyttävällä tavalla, vuosittaisten neuvottelujen yhteydessä käsitellään edellisen vuoden asiakirjan muutostarpeita ja sen saattamista ajan tasalle. Esimerkiksi: Kohdassa neljä suunnitellut koulutukset toteutetaan seuraavasti: xx xx xx Henkilöstö ja koulutussuunnitelma päivitetään vuosittain. Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja yhteenveto toteutuneista koulutuksista käydään läpi, kun suunnitelmaa päivitetään seuraavaa vuotta varten. Suunnitelma päivitetään yhteistoimintamenettelyssä. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

9 9 (10) Yhteistoimintamenettely henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa Työnantaja antaa ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta henkilöstön edustajille. Ilmoituksessa on mainittava asia, alkamisaika ja paikka sekä annettava työnantajalla jo olevat asiaa koskevat tiedot. Annettavat tiedot voivat sisältää esimerkiksi työnantajan luonnoksen henkilöstö ja koulutussuunnitelmaksi. Työnantaja voi myös tarvittaessa viitata muiden yhteistoimintasäännösten perusteella henkilöstölle jo annettuihin tietoihin, kuten tietoihin yrityksen taloudellisesta tilasta, jos ne liittyvät neuvotteluissa esille tuleviin asioihin. Työnantajan on tehtävä aloite niin hyvissä ajoin, että henkilöstöryhmien edustajille jää aikaa valmistautua asiaan ja käsitellä sitä myös keskenään. Neuvottelujen kestolle ei ole lakisääteistä aikarajaa, vaan riittää, että asiat käydään läpi yhteistoiminnan hengessä. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulokset ja osallisten eriävät kannanotot. Kaikki läsnä olleet tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei neuvotteluissa muuta sovita. INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi

10 10 (10) Verovähennys Verottaja ratkaisee jokaisen yrityksen osalta erikseen verotusmenettelyssä, mitkä koulutukset ja minkälaajuisen koulutussuunnitelman se hyväksyy verovähennykseen oikeuttaviksi. Verottajaa varten työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja sen saamisen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten synny pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella, vaan suunnitelman toteutumista on seurattava työntekijäkohtaisesti. Kirjallisessa selvityksessä selvitetään työntekijäkohtaisesti, mikä on koulutusvähennyksen määrä ja kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen. Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jaetaan luvulla 2. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Keskimääräisen päiväpalkan laskennan perusteena käytettävä palkkasumma on se palkkasumma, jonka työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työttömyysvakuutusrahastolle vuosittain. Palkkasummaa laskettaessa palkkana pidetään työ tai virkasuhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Esimerkki keskimääräisen työntekijämäärän laskemisesta: Työnantaja palkkaa työntekijän ajalle eli kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijän määräaikainen työsuhde vastaa 0,25:ttä henkilötyövuotta. Esimerkki keskimääräisen päiväpalkan ja koulutusvähennyksen määrän laskemisesta: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma verovuodelta on euroa. Keskimääräinen työntekijämäärä on 4. Keskimääräinen päiväpalkka on 192,50 euroa ( / 4 = , / 200 = 192,50 ). Jos kaikki yrityksen neljä työntekijää käyvät vuoden aikana kolmen päivän ajan koulutuksissa, vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutusvähennyksen määrä on euroa (192,50 x 12 / 2) Katso tarkemmin verottajan ohjeesta työnantajan koulutusvähennyksestä: FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_koulutusvahennys(31685) INFRA ry Ytunnus: Puh Infra.fi Unioninkatu 14 Sposti: infra@infra.fi Faksi Infrakuntoon.fi