Kalajoen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Transkriptio

1 Kalajoen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tausta Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lait taloudellisesti tuetusta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, yhteistoiminnasta yrityksissä (kuntakonsernin yhteisöt) sekä koulutuksen korvaamisesta edellyttävät, että kunta laatii yhteistoimintaa noudattaen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Suunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Käsittelyn yhteydessä arvioidaan edellisen vuoden asiakirjan muutostarpeita sekä suunnitelman toteutumista. Tässä suunnitelmassa esitetyt henkilömäärät ovat tilanteen mukaisia, ellei erikseen muuta mainita. Kalajoen kaupungin henkilöstö- ja ikärakenne Kalajoen kaupungin palveluksessa on 1078 työntekijää, joista päivittäisessä työssä on noin 900 henkilöä. Vuonna 2013 henkilöstöä oli henkilötyövuosina 965,46 (= palkallinen palvelussuhde). Naisten osuus työntekijöistä on 81,3 % ja miesten 18,7 %. Työsuhteessa on 814 henkilöä ja virkasuhteessa 264 henkilöä. Ammattinimikkeistä yleisimpiä ovat: Lähihoitaja 130 Maatalouslomittaja 81

2 Perhepäivähoitaja 74 Luokanopettaja 61 Laitoshuoltaja 48 Sairaanhoitaja 45 Lehtori 43 Koulunkäyntiavustaja 40 Kodinhoitaja 35 Periaate: Henkilökuntaa palkataan vain talousarvion määrärahojen puitteissa. Täyttölupamenettely on käytössä kaikissa vakinaisissa tehtävissä sekä kaikissa yli 3 kk:n määräaikaisuuksissa. Ennen palkkausta on selvitettävä tehtävien tarkoituksenmukaisuus ja välttämättömyys kaupungin toiminnan kannata. Tässä yhteydessä harkitaan voidaanko olemassa olevia tehtäviä järjestellä uudellaan siten, että uudelle rekrytoinnille ei mahdollisesti ole tarvetta. Ikärakenne Kalajoen kaupungin henkilökunnan keski-ikä on 48 vuotta. Työntekijöistä 44,6 % on yli 50-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita on 11,5 %. Alle 30-vuotiaita on puolestaan 9,9 %. Osa-aikaiset työntekijät Osa-aikatyötä tekee 201 henkilöä. Näistä osa-aikaeläkkeellä on 14 hlöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 17 henkilöä. Osittaista hoitovapaata käytetään jonkin verran.

3 Osa-aikaisessa työajassa on myös kokonaisia ammattiryhmiä, kuten esimerkiksi koulunkäyntiavustajat. Periaate: Osa-aikatyön tekemiseen suhtaudutaan Kalajoen kaupungilla myönteisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että osa-aikatyöhön liittyvät järjestelyt pystytään hoitamaan. Määräaikaiset työntekijät Määräaikaisessa palvelussuhteessa on 308 henkilöä, joka vastaa 28,3 % koko henkilöstöstä. Henkilömäärässä ovat mukana myös palkkatukityöllistetyt henkilöt. Määräaikaisuuden perusteista yleisin on sijaisuus, joita on noin ¼ osaa kaikista määräaikaisuuksista. Sijaisuus on määräaikaisuuden perusteena perusteltu, kun se kenen sijaisuudesta on kysymys, on määritelty asiallisesti. Muita yleisiä määräaikaisuuden perusteita ovat toiminnan uudelleen organisointi, joka liittyy tällä hetkellä mm. kouluverkon ja ruokahuollon uudistamiseen. Hanketyössä ja palkkatuella työskentelevien osalta perusteltu syy on ulkopuolinen rahoitus.

4 Periaate: Määräaikainen palvelussuhde voidaan solmia vain perustellusta syystä, joka on kirjattava työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen. Perusteltuihin syihin kuuluvat mm. sijaisuuden hoitaminen, harjoittelu, ulkoisella rahoituksella hoidettavat projektitehtävät, kausityö, ulkoisista tekijöistä johtuva väliaikainen työvoiman tarve ja määrätty työkokonaisuus tai tehtävä. Määräaikaisuuden perusteen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että määräaikaisia työsuhteita ei tarpeettomasti ketjuteta. Määräaikaisten työntekijöiden osaamisen kehittämisen toimenpiteet riippuvat määräaikaisuuden pituudesta. Pitempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut ja varmistetaan, että heillä on hoidettavan tehtävän kannalta riittävä osaaminen. Koulutusta tarjotaan määräaikaisessa työsuhteessa oleville tilanteen ja tarpeen mukaan. Määräaikaisten työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehditaan myös siten, että yli 6 kk kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa olevilla on oikeus käyttää kaupungin tarjoamia henkilöstöetuuksia ja työterveyshuollon kaikkia palveluita. Erityisryhmien tarpeet Yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset osaamisen kehittämisen mahdollisuudet koskevat kaikkia Kalajoen kaupungin työntekijöitä elämäntilanteesta ja iästä riippumatta. Kalajoen kaupunki on työnantaja, jonka palveluksessa on mahdollista kehittää osaamistaan omien kehittymissuunnitelmien mukaisesti ja palvelujen tuottamisen edellyttämällä tavalla. Johtamisessa huomioidaan työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. Ikääntyvät työntekijät Kalajoen kaupungin henkilökunnasta 15,2 % on iältään yli 58-vuotiaita. Naisten suuri osuus joukosta ilmenee alla olevasta kaaviosta. Merkittävä osa tähän ryhmään kuuluvista työskentelee vakituisessa työ/virkasuhteessa.

5 Työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä ja työsuojelutarkastuksissa kiinnitetään huomiota siihen, että työympäristö palvelee työkyvyn säilymistä. Työfysioterapeutti tarkastaa työpisteiden ergonomiaa ja kiinnittää työpaikkaselvitysten yhteydessä huomiota työn fyysiseen kuormittavuuteen. Ikääntyvillä työntekijöillä on kokemukseen perustuvaa ns. hiljaista tietoa, jonka siirtämisestä muun työyhteisön käyttöön huolehditaan aktiivisesti. Mahdollisuudet työn keventämiseen selvitetään työkyvyn ollessa uhattuna. Käytännön toimina kyseeseen tulevat mm. siirtyminen kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön ja työtehtävien järjesteleminen esimerkiksi siten, että raskaiden tavaroiden nostelua voidaan välttää. Riskialttiissa työssä työterveyshuolto järjestää terveystarkastuksen tihennetysti. Myös työn henkiseen kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota esim. tukemalla siirtymistä johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin työuran loppupuolella.

6 Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen periaatteet Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää työntekijän ja esimiehen välistä yhteistä näkemystä asiasta. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin osa-aikaisessa työssä eli osa-aikatyöhön liittyvien järjestelyjen kautta (sijaisuus, työtehtävien muutos) huolehditaan siitä, että perustehtävä tulee hoidettua. Osa-aikaisessa työskentelyssä (50 %) on käytännössä kaksi päävaihtoehtoa: henkilö työskentelee vuoroviikoin tai kahden viikon jaksoissa täysaikaisena ja on vastaavasti samat ajanjaksot kokonaan poissa työssä. Käytännössä pitkät poissaolojaksot työpaikalta ovat osoittautuneet palvelutuotannon kannalta haastavaksi ja ensisijaisesti onkin suositeltavaa, että osa-aikaisuus toteutetaan siten, että henkilö työskentelee osaviikkoisesti. ratkaisee kuitenkin viime kädessä, mikä vaihtoehto on työnantajan kannalta paras. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pyritään helpottamaan järjestämällä mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen. Vapaa voidaan järjestellä joko lyhennettynä työaikana tai lyhennettynä työviikkona. Etätyömahdollisuutta voidaan harkita yksittäistapauksissa, mikäli se on työtehtävien kannalta mahdollista eikä kuormita työyhteisöä. Osatyökykyisten työllistämisen periaatteet Osatyökykyisten työntekijöiden työssäolo voidaan mahdollistaa työn osa-aikaistamisella. Tämä edellyttää kuitenkin, että työ saadaan järjesteltyä aiheuttamatta kuormitusta muulle työyhteisölle. Työhönpaluu mahdollisen pidemmän sairausloman jälkeen tapahtuu työkokeilun kautta. Suunnittelussa on mukana myös työterveyshuolto. Osatyökyvyttömyyseläke on myös yksi vaihtoehto. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja koulutussuunnitelma Kehittymisen ja kehittämisen vaihtoehtoja Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkea työssä, työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa tapahtuvaa oppimista ja toimintatapojen uudistamista. Kehittymistä ja kehittämistä tapahtuu esimerkiksi työparityöskentelyssä, perehdyttämisessä, tutustumiskäynneillä, työnohjauksessa, tehtäväkierrossa, sijaisuuksien ja varajärjestelyjen kautta, kehityskeskusteluissa sekä työkykyä ylläpitävässä toiminnassa.

7 Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa käsitellään mennyttä kautta ja pohditaan osaamistarpeita sekä työn toimintaedellytyksiä, kuten hyvinvointia työilmapiiriä ja yhteistyötä. Seuraavalle kaudelle suunnitellut kehittämiskohteet kirjataan ja niiden toteuttamisaikataulusta sovitaan. Koulutuskorvaus Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Korvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta ja sitä voi saada vuosittain enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuspäivän tulee kestää vähintään 6 tuntia, vähintään yhden tunnin mittaisissa jaksoissa. Koulutuskorvausta ei saada tavanomaisesta perehdyttämisestä tai tehtävien omaksumisesta. Korvauksen määrä on 10 % kaupungin keskimääräisestä päiväpalkasta kerrottuna koulutuspäivien lukumäärällä. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu ennalta hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan. Henkilöstökoulutuksen periaatteet Kalajoen kaupunki järjestää henkilöstölleen ammatillista täydennyskoulusta siihen varattujen määrärahojen puitteissa. Aloite koulutukseen hakeutumisesta voi tulla työntekijältä, hänen esimieheltään tai koulutuksesta päättävältä viranhaltijalta. Henkilöstön koulutustarpeet ja -toiveet käydään läpi kehityskeskustelussa. ten tulee edistää koulutukseen hakeutumisen tasapuolisuutta työntekijöidensä keskuudessa. Järjestettävän koulutuksen tarkoitus on parantaa tai ylläpitää henkilöstön osaamista omassa työtehtävässään sekä tarjota valmiuksia toimia muuttuvassa työympäristössä. Ammatillista täydennyskoulutusta voidaan hankkia vapaasti järjestäjästä tai järjestämistavasta riippumatta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen hankinta tehdään ensisijaisesti lähialueilta, jolloin matka- ja majoituskustannukset pysyvät kohtuullisina. Ryhmille suunnattua koulutusta pyritään järjestämään työpaikalla. Koulutustarvetta voidaan täyttää myös viranomaisten järjestämien, usein maksuttomien tiedotus- ja ajankohtaistapahtumien kautta. Henkilön palvelussuhteen pysyvyys on huomioitava koulutuspäätöksen harkinnassa, vaikka palvelussuhteen kesto ei sinällään voi olla harkintaperuste. Hankittavan koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on oltava työnantajan käytössä olevan osaamisen kasvattaminen. Eri henkilöstöryhmiä tulee kohdella koulutuspäätöksissä tasavertaisesti iästä, sukupuolesta, palvelussuhteen kestosta tai osa-aikaisuudesta riippumatta. Osaamisen kehittämistoimet Tavoite Keinot Vastuu Seuranta Aikataulu

8 Osaamisen säilyttäminen nykytasolla Perehdyttäminen Hyvien käytäntöjen ylläpito Työntekijä Palveluvastaava Jatkuvaa Osaamisen kehittäminen vastaamaan muutosta Osaamistarpeen analyysi esim. osaamiskartoituksel la tai SWOT-analyysilla Työntekijä Palveluvastaava Palveluvastaava Johtoryhmä Jatkuvaa Johtoryhmä Konkreettisten koulutustarpeiden määrittely Kehityskeskustelu Työntekijä Vuosittain Koulutusten määrän seuranta Palveluittain toistaiseksi excel-taulukolla Johtoryhmä Vuosittain Koulutuskorvausten hakeminen Kaupunkitasoinen tieto toteutuneista koulutuksista Vuosittain Työkykyasiat Varpu-malli Työntekijä Palvelut Jatkuvaa Sairauspoissaoloje n ja varhe-maksujen seuranta Työterveyshuolto Työsuojelu Yhteisiä tunnistettuja koulutustarpeita ovat: ammatillinen koulutus hankintatoimi johtaminen ja esimiestyö projektinhallinta ja prosessit sopimushallinta

9 työhyvinvointi ja työsuojelu Seuranta Kalajoen kaupungilla ei ole tällä hetkellä työvälinettä, jolla koulutustietoja voitaisiin keskitetysti kerätä. Käytössä ei ole myöskään kokonaistilannetta kuvaavaa tietoa tämänhetkisestä osaamistasosta tai koulutustaustasta esim. perusosaaja ammattiosaaja erityisosaaja luokituksella määriteltynä eikä osaamisen kehittämisen järjestelmää. Toistaiseksi kukin palvelu tekee oman arvionsa osaamistarpeista ja vastaa työntekijöidensä koulutuksesta. Vuoden 2015 aikana selvitetään esim. Kunta HR järjestelmän käyttöönottoa. Tämän henkilöstöjohtamisen ohjelmistopalvelun avulla voidaan työstää mm. osaamisen kehittämistä, seurata toteutuneita koulutuksia ja tukea varhaisen tuen (Varpu) mallin käyttöä. Vuodelle 2015 ei määritellä kaupunkitasoista koulutuspäivien lukumäärää. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen tullen ja määrärahojen puitteissa. Painopiste on ammattialakohtaisissa ammatillisissa koulutuksissa.