"Algol ja Kuu hallitsivat muinaisten egyptiläisten jumalia"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Algol ja Kuu hallitsivat muinaisten egyptiläisten jumalia""

Transkriptio

1 Lauri Jetsu Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, perustuu artikkeliin Shifting Milestones of Natural Sciences: The Ancient Egyptian discovery of Algol s Period Confirmed alla artikkelin klikattava linkki Erillinen yhden sivun sivun pituinen liite ja siinä annetutut ennustekstit liittyvät esitelmän sivuun 26

2 Data Papyrus Cairo on parhaiten säilynyt hyvien ja huonojen päivien kalenteri CC = Cairo Calendar Kolme ennustetta joka päivälle Kuvaava teksti joka ennusteelle Papyrus sivu: Muurahaiset syöneet reiät Sana Horus tumman neliön sisällä

3 DATA 3200 vuotta sitten Egyptissä Ennuste päivän osille Ennuste oli hyvä tai huono Egyptiläinen vuosi oli 365 päivää 12 kuukautta (M). Jokaisessa 30 päivää (D) 3 vuodenaikaa. Jokaisessa 4 kuukautta: Akhet (tulva), Peret (talvi) ja Shemu (sadonkorjuu) 5 ylimääräistä epagomenaalista päivää Seuraava sivu: kaikki CC ennusteet Merkinnät (Leitz 1994): G =Gut=Hyvä S =Schlecht=Huono = Vahingoittunut = Ei ennustetta I Akhet 25 ennuste GGS 1. osa ja 2. osa olivat hyviä 3. osa päivästä oli huono

4 Akhet Akhet Akhet Akhet Peret Peret Peret Peret Shemu Shemu Shemu Shemu I II III IV I II III IV I II III IV D M = 1 M = 2 M = 3 M = 4 M = 5 M = 6 M = 7 M = 8 M = 9 M = 10 M = 11 M = 12 1 GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG 2 GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG 3 GGS GGG GGG SSS GGG SSS GGG GGG SSS SSS 4 GGS SGS GGG GGG GGG GSS GGG SSS SSS GGG SSG 5 GGG SSS GGG GSS GGG GGG SSS GGG SSS GGG 6 SSG GGG GGG SSS GGG GGG SSS GGG SSS 7 GGG SSS GGG SSS SSS GGG SSS GGG GGG SSS SSS 8 GGS GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG SSS GGG 9 GGG GGG SSS GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG GGG 10 GGG GGG GGG GGG SSS SSS SSS GGG SSS GGG 11 SSS GGG GGG GGG SSS GGG GGG SSS SSS SSS SSS 12 SSS SSS SSS GGG GGG SSS GGG GGG 13 GSS GGG SSS GGG GGG SSS GGG SSS GGG GGG 14 GGG SSS GGG SSS SGG GGG SSS GGG 15 GSS GSS SSS GGG SSS GGG SSS GGG SSS 16 SSS GGG GGG GGG GGG SSS GGG GGG GGG SSS GGG 17 SSS GGG SSS GGG SSS SSS GGG SSS GGG 18 GGG SSS SSS SSS GGG SSS GGG GGG SSS SSS SSG 19 GGG GGG SSS SSS SSS GSS GGG GGG SSS SSS GGG 20 SSS SSS SSS SSS SSS SSS SSS SSS SSS SSS 21 GGG SSG GGG SSG GGG SSS SSG GGG GGG 22 SSS GGG GGG GGG SSS SSS GGG SSS SSS GGG 23 SSS SSS GGS GGG GGG GGG GGG GGG SSS SSS 24 GGG SSS GGG GGG SSS SSS SSS GGG GGG GGG 25 GGS SSS GGG GGG GGG SSS GGG GGG GSG GGG 26 SSS SSS GGG GGG SSS SSS GGG SSS GGG GSG 27 GGG SSS GGG GGS GGG SSS SSS SSS SSS SSS 28 GGG GGG GGG SSS GGG GGG GGG GGG GGG SSS GGG 29 SGG GGG GGG SSS GGG SSS GGG GGG GGG GGG GGG GGG 30 GGG GGG GGG GGG GGG SSS GGG GGG GGG GGG GGG GGG

5 Data Aikapisteiden t 1, t 2,..., t n muodostaminen? Ennusteitten paikka päivän sisällä? Z 1 = 2 vaihtoehtoa Vuodenaikojen paikka kalenterissa? Z 2 = 3 vaihtoehtoa Ennusteet: joko hyvä (G) tai huono (S)? Z 3 = 2 vaihtoehtoa Ei poisteta tai poistetaan D = 1 oli 12 kertaa GGG P = 30 päivää D = 20 oli 8 kertaa SSS P = 30 päivää Z 4 = 2 vaihtoehtoa Yhteensä Z 1Z 2Z 3Z 4 = 24 vaihtoehtoa muodostaa aikapisteet t 1, t 2,..., t n MIKSI? Testataan vaikuttavatko yllä mainitut vaihtoehdot analyysin lopputulokseen LOPPUTULOS 1: Todellista vain hyvissä (G) ennusteissa LOPPUTULOS 2: Todelliset periodit 2.85 ja 29.6 päivää samat kaikilla vaihtoehdoilla SSTP N 0 Div X Remove n T 1 62 (a) G none (a) G D = (a) G none (a) G D = (a) G none (a) G D = (b) G none (b) G D = (b) G none (b) G D = (b) G none (b) G D = (a) S none (a) S D = (a) S none (a) S D = (a) S none (a) S D = (b) S none (b) S D = (b) S none (b) S D = (b) S none (b) S D =

6 Analyysi Ennen 2008: Paljon periodeja? : Statistiikka kuntoon (a) Kaikki hyvät ennusteet Parhaat periodit 29.6 päivää = Kuu 2.85 päivää = Algol? Epätodelliset 7.48 ja 1.54 päivää (b) Poistetaan D = 1 päivät 29.6 ja 7.48 poistuvat Vain 2.85 ja 1.54 jäävät Epätodellinen 1.54 päivää Ainoa todellinen 2.85 päivää Kaikki huonot ennusteet Ei merkittävää

7 Astrofysiikka: Mira Mikä/mitä on CC:n merkittävä periodi P = ± päivää Algol? Mikä on muuttuva tähti? (planeetta liikkuu!) 1596: David Fabricius (Saksalainen, ) löysi 1. periodisesti muuttuvan tähden: Mira 1638: Johannes Holwarda (Friisiläinen, ) Ilmestyy ja katoaa 11 kuukaudessa Muuttuva tähti: laajenee ja kutistuu Astrofysiikka: Algol 1667: Geminiano Montanari (Italialainen, ) löysi 2. periodisen muuttuvan tähden: Algol (β Per) Montanari ei huomannut Pimennysmuuttuja: Kaksi tähteä kiertää yhteistä massakeskipistettä Näkösäde lähes kiertotason suuntainen

8 Astrofysiikka: Goodricke John Goodricke (Englanti, ) Amatööri astronomi Kuuro, mykkä ja kuoli 21 vuotiaana 1783: määritti Algolin päivän periodin paljain silmin Copleyn Mitali (the Royal Society of London) Hypoteesi: pimennys tai pilkkuja Astrofysiikka: Algol A B M = Auringon massa Algol A: pääsarja, 3.7M, kirkkaampi Algol B: jättiläinen, 0.8M, himmeämpi Algol B suurempi kuin Algol A Valokäyrä: kaksi minimiä 230 vuotta: Ei mitattavaa periodin kasvua Pieniä epäsäännöllisiä periodin muutoksia ylös ja alas päin Syy ± päivän kasvuun?

9 Astrofysiikka: Goodricke Astrofysiikka: Goodricke Vertasi magnitudeja Silmän tarkkuus 0.1 magnitudia Teki muistiinpanoja Ratkaisi minimien ajanhetket Ajanhetket päivän monikertoja Miten Goodricke löysi periodin? Magnitudit: m kasvaa kirkkaus laskee Menee Pysyy Nimi m m alle alla Algol α Per 1.8 ei ei γ And tuntia 6 tuntia ζ Per tuntia 4 tuntia ɛ Per tuntia 4 tuntia γ Per tuntia 4 tuntia β Tri tuntia 4 tuntia δ Per tuntia 4 tuntia

10 Astrofysiiikka: Rochen pinta Alue avaruudessa: materia ei voi paeta tähden painovoimakentästä Alueen ulkopuolella: materia alkaa karata Astrofysiikka: Algol paradoksi Laki: Painavammat tähdet kehittyvät nopeammin Kevyempi Algol B kehittynyt jättiläiseksi Painavampi Algol A on yhä pääsarjassa, eli polttaa vetyä? Astrofysiikka: Massavirtaus Syntyhetki: Algol B (m B = 2.81M ) massiivisempi kuin Algol A (m A = 2.50M ) Algol B kehittyi jättiläiseksi täyttäen Roche pintansa Materiaa alkoi virrata Algol A:han, josta tuli massiivisempi Nykyhetki: m A = 3.7M ja m B = 0.8M Massavirtauksen kevyestä painavampaan tähteen pitäisi kasvattaa periodia P 1 = 2. d 850 ajanhetkelle t 1 = 1224 ekr P 2 = 2. d ajanhetkelle t 2 = 2012 jkr Ṗ/P = [(P 2 P 1)/(t 2 t 1)]/P Ṗ/P = [3 ṁ B (m A m B)]/(m Am B) Meidän tuloksemme oli ṁ B = 2.2x10 7 M per vuosi. Sarnan (1993) evoluutiomalli ennusti: ṁ B = 2.9x10 7 M per vuosi Johtopäätös: Massavirtaus selittäisi periodin kasvun kolmessa vuosituhannessa

11 Astrofysiikka: Massavirtaus Taiteilijan kuvaus Himmeämmän Algol B:n säde suurempi Kirkkaamman Algol A:n säde pienempi Astrophysics: Algol C Algol C kääntää Algol A B systeemin ratatasoa Pimennyksiä ei aina havaita Φ = lausutaan phi (Iso kirjain) Φ = Ratatasojen välinen kulma Algol A B ja Algol AB C systeemeillä Vanhat Φ Ei pimennyksiä Egyptissä 1224 ekr Φ = 95 o ± 3 o (Zavala, 2010) or 96 o ± 5 o (Csizmadia 2009) Kyllä tai ei pimennyksiä? Astrofysiikka: Algol C Kolmoistähti systeemi (1888) Vain kolme tähteä (1970) Algol A B systeemi: päivää Algol AB C systeemi: 680 päivää Baron et al. (May 3rd, 2012) Φ = 90 o.2 ± 0 o.32 Varmasti pimennyksiä Egyptissä 1224 ekr!

12 Astronomia: Paljain silmin Ongelma: Mitä periodista välillä 1.5 ja 90 päivää voi havaita taivaalta paljain silmin? Ratkaisu: Aurinko, Kuu, planeetat ja tähdet P > 90 päivää: Aurinko ja planeetat P < 90 päivää: Kuu (29.6 päivää havaittu!) ja joitakin muuttuvia tähtiä Ongelma: Mitkä tunnetusta muuttuvasta tähdestä? Ratkaisu: Läpikäydään kymmenen valintakriteeriä Ihmisen silmä: rajamagnitudi m = 6 m kasvaa kirkkaus pienenee C 1: Muuttuvan tähden maksimikirkkaus on m max kandidaattia Ihmisen silmä: havaitsee 0. m 1 kirkkauserot tähtien välillä C 2: Muuttuvan tähden kirkkausvaihtelun amplitudi m > kandidaattia C 3: Kirkkauden vaihtelun periodi P tunnetaan. 30 kandidaattia C 4: Periodi on alle 90 päivää. 13 kandidaattia

13 Astronomia C 5: Muuttuja ei ollut horisontin alapuolella, tai liian lähellä horisonttia, Egyptissä 1224 ekr 10 kandidaattia C 6: Muuttujan kirkkauden voi ennustaa. 7 kandidaattia 4 kefeidiä: ζ Gem, l Car, η Aql and δ Cep Kefeidit laajenevat ja kutistuvat Periodinen valokäyrä 3 pimennysmuuttujaa: Algol, λ Tau, β Lyr Sama skaala: Algol kirkkain & vaihtelu suurinta

14 Astronomia C 7: Kirkkauden vaihtelu havaittavissa yhdessä yössä. 12 tunnin yöt Viivat osoittavat kirkkauden vaihtelun ζ Gem and l Car eliminoitu? Algol ja λ Tau suurin vaihtelu Sama skaala: Algolin pimennys kestää 10 tuntia Joskus havaittavissa yhtenä yönä λ Tau pimennys kestää 14 tuntia Ei koskaan havaittavissa yhtenä yönä

15 Astronomia Ei yhdessä yössä Usea yö? (Mira) C 8: Kirkkausvaihtelu muuttaa havaittavasti tähtikuviota. Kohteet kentässä Kirkkaammat tähdet Vertailu tähdet Muut muuttuvat tähdet Altitudi Ekstinktio Valokäyrän periodi Viimeiset kandidaatit: Algol, λ Tau, ehkä β Lyr C 1,..., C 8 toteutuvat Muuttuja löydetty Ongelma: Periodi on vielä tuntematon

16 Astronomia C 9: Muuttujan periodi voitiin määrittää paljain silmin vuonna 1224 ekr Hipparkos ( B.C): tarkkuus 1. m 0 Ptolemaios ( A.D.): välillä 0. m 4 ja 1. m 0 Astrolabi Differentiaali fotometria Aikasarja Mittaukset m(t 1), m(t 2),... Karteesinen koordinaatisto tai Moderni aikasarja-analyysi ζ Gem, l Car, η Aql, δ Cep tai β Lyr periodit Mahdotonta Pimennysajat Sarja aikapisteitä t 1, t 2,... Säännöllisiä monikertoja λ Tau ja Algol periodit Mahdollista C 10: Modernin tähtitieteen historia: kumman muuttujan periodi määritettiin ensin? Algol (2. Montanari, 1669; Goodricke 1783) λ Tau (>18. Baxendell, 1848) C 1,..., C 10 kriteerit Algol on paras kandidaatti Dekkari: Etsintä epäillyn (muuttuvan tähden) joukosta päättynyt!

17 Egyptologia En asiantuntija Vielä julkaisematon osuus! Mitä, Missä, Milloin, Kuka, Miksi ja Miten Egyptologia: Mitä? Siviilikalenteri Vanha valtakunta ( B.C.) tai aiemmin Vuosi (12 kk), Vuodenaika (4 kk), Kuukausi (kk = 30 vrk), Viikko (10 vrk) Vuosi = 36 dekadia + 5 epagomenaalista päivää = 356 vrk Vuodenajat vaelsivat Kuukalenteri Juhlapäivät: määräytyivät tähtitieteellisistä havainnoista Kuukauden alku: aamu jona Kuu oli kadonnut Kuun synodien periodi on päivää Kuukaudet 29 tai 30 päivää. 12 tai 13 kk Egyptologia: Mitä? Juhlapäivät sopivana vuodenaikana Yhteys Siviili- ja Kuukalenterin välillä Hyvien ja Huonojen päivien Kalenteri Vain 9 kokonaista tai osittaista säilynyt Hyvä tai huono ennuste päivittäin G=Gut=Hyvä S=Schlecht=Huono Sallier IV (British Museum, Hankintavuosi 1839, Ostettu Francois Sallierilta)

18 Egyptologia: Mitä? SSS Nälkä, jano, sairaudet, Rajoituksia: ruoka, matkustus, peruskiven muuraus,... SSS Huono syntymäpäivä,... GGG Juhlia, iloa, vapautta, terveyttä, menestystä, uhreja jumalille,... GGG Hyvä syntymäpäivä,... D = 1 aina GGG D = 20 aina SSS I Akhet 8: GGS Älä mene ulos yöllä I Akhet 25: GGS Älä mene ulos illalla Kuu: Alä mene ulos katsomaan pimeyttä uuden kuun aikana. Toistuvia ennusteita: Horuksen silmä, Se raivoava, Leijona Jumalatar Sekhmet, Wedjat Sekhmet taistelee niitä vastaan, jotka vastustavat Aurinko jumalaa Egyptology: Mitä? Myytti: Sekhmet lähetettiin tuhomaan kapinoiva ihmiskunta. Rauhoitettiin oluella. I Akhet 25: GGS... jumaltar taistelee kapinoitsijoita vastaan itäisellä aavikolla... älä mene ulos yöllä. Algol aamutaivaalla? Sekhmet: faaraoiden suojelija Sekhmet: johti faaraoita sodassa

19 Egyptologia: Missä? Nykyinen Deir el-medinan kylä = Muinainen Theba Niilin länsirannalla, vastapäätä Luxoria (Kuninkaiden laakso) Theba CC löytynyt Eliitti työmiehiä Kuninkaiden hautojen rakentaminen ja koristelu Abydos CC kirjoitettu? Valon Talo = Kirjojen Talo = Kirjurien instituutio Muinainen yliopisto Kirjurit: Matematiikka, Lääketiede, Astronomia, Maantiede, Taikuus, Balsamointi, Unien tulkinta, Hautojen koristelu, Kuolleiden Kirja,... Kalenterit yksi kirjurien palveluista? Etäisyys Thebasta Abydosiin: 90 km

20 Egyptologia: Milloin? CC vaikea ajoittaa tarkasti. Kopio Sallier IV ( B.C.) Käytimme kompromissia 1224 ekr ± Muutama vuosisata Samat astrofysikaaliset ja astronomiset tulokset Egyptologia: Kuka? Kirjurit: arvostettuja ammattilaisia Kirjoittaminen maaginen kyky Mahdollisti kommunikaation jumalien ja kuolleiden Lauri Jetsukanssa Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, Kirjoittaminen otettiin vakavasti: teksti ei vanhennu, eikä muutu virheelliseksi Kulttuuri perustui kirjoitettuun kommunikaatioon Sama kirjuri: lääkäri, parantaja, pappi, taikuri, tunnin-mittaaja, matemaatikko,... CC teksti kuvasi itseään:... kirja, jonka alku on ikuisuus ja loppu on äärettömyys, temppelin jumalien luoma, Enneadin kokoama ja hänen majesteettinsa Thothin sitoma Suuressa talossa Kaiken Valtiaan vierellä.

21 Egyptologia: Miksi? Joka yö: Aurinko seilasi lautalla läpi maan alisen maailman Joka yö: Rukouksia ja rituaaleja jokaisena 12 tuntina Miellyttivät kauheita portinvartijoita Kaikki tehty oikein Aurinko nousi uudelleen Tunnin mittaajat: Yön tunnit astronomisista havainnoista Dekaanitähdistä laskettiin yön tunnit Hautaholvit: dekaanitähtien tähtikuviot Egyptologia: Miksi? Mukana tieteessä Mukana pappeudessa Rituaalit pitivät tunnetun maailmankaikkeuden vakaassa tilassa Mikä tahansa ennustamaton muutos Kosminen järjestys häiriintyy Muuttuja havaitaan Saa paljon huomiota Kirjoittaa suoraan Herättää vihan Epäsuorasti Myytti Välttää vihan

22 Egyptologia: Miten? Yli 1000 vuotta: 300 kirkasta yötä vuodessa Meridiaanilla kaksi kirjuria kasvot vastakkain 2 3 metrin etäisyydellä Vasemman olkapään kohdalla, vasemman korvan kohdalla, vasemman silmän kohdalla, oikean silmän kohdalla,... Algol huomattu dekaanitähtiä havaittaessa. Ehkä vain havaitut pimennykset kirjattu. 57 päivää Pimennyksellä sama yön tunti! Ehkä määrittivät numero arvon 20 pimennystä 57 päivässä (Päiväaika interpoloitu) Periodi 2+17/20 päivää Ei suoraa viittausta Ei vihaa Mytologia: Sekhmet, Wedjat, Se raivoava Muut kultturit: Miksi ei? Miksi Algolia ei mainita missään historiallisessa dokumentissa? Kopal (1947)... aiemmat löydöt hautautuneet Aleksandrian kirjaston tuhkaan Medusan pää: optimaalinen timantti Helleenien myytti: Perseus leikkaa Medusan pään

23 Päätulokset 2013 Kuva: Algolin periodi oli päivää 1224 ekr Algolin periodi on kasvanut päivään Periodin kasvu havaittu vasta nyt ensimmäistä kertaa, vaikka sitä yritetty on yli 230 vuotta Muinaiset Egyptiläiset ovat kirjanneet periodin CC:hen uskonnollisista syistä CC kuvaa Sitä Raivoavaa = Algol? CC on luultavasti vanhin säilynyt dokumentti muuttuvan tähden löytämisestä Ensimmäinen muuttuva tähti löydettiin 3000 vuotta aiemmin kuin tähän asti on uskottu Muuttuvan tähden periodi määritettiin ensi kertaa 3000 vuotta aiemmin kuin tähän asti on uskottu CC:ssä tietoa kaksoistähden massavirtauksesta Pimennyksiä havaittu 1224 ekr Algol A B ja Algol AB C systeemien ratatasojen täytyy olla lähes kohtisuorat (varmistui jälkikäteen!)

24 Jatkotutkimus Professor Bordwell illustrates his views on visual storytelling (Algol) Väite: Ikivanhat uskonnolliset tekstit sisältävät astrofysikaalista tietoa pimennysmuuttujasta Vastaava väite: Raamattupa väittää, että Marsissa ei ole elämää. Periodit hyvien ennusteiden aikapisteistä, mutta mihin sanoihin tai ilmiöihin ne liittyvät? Onko mahdollista tunnistaa Algol ennusteita kuvaavista CC teksteistä? Ongelma: Viittaukset Algoliin tai Kuuhun ovat epäsuoria ja esitetty myyttien avulla Osa hyvistä ennusteista periodisia ja osa kohinaa: Signaalin erottaminen kohinasta? Miten tunnistaa periodiseen signaallin liittyvät aikapisteet ja niihin liittyvistä teksteistä Algoliin liittyvät sanat? Ratkaisu Määritetään periodisen signaalin vaihe Miten voidaan tunnistaa tällä vaiheella esiintyvät sanat? Testataan useita sanoja ja katsotaan mitkä niistä osuvat oikealla vaiheelle?

25 Matemaattiset parametrit ja merkinnät Matemaattiset parametrit kuvataan vain sanallisesti Yksikäsitteisyys kärsii, mutta ymmärrettävyys kasvaa n G = sanaan liittyvien hyvien G aikapisteiden määrä n S = sanaan liittyvien huonojen S aikapisteiden määrä Θ R = suunta johon sanaan liittyvien kaikkien yksikkövektorien summattu vektori osoittaa z = Rayleih testiparametri: Mitä suurempi arvo, sitä vahvempi periodisuus Q z = Todennäköisyys, että z saavuttaa sattumalta annetun, tai sitä suuremman arvon. Mitä pienempi Q z, sitä voimakkaampi periodisuus z x = Impakti parametri: z x > 0 vahvistaa signaalia, z x < 0 heikentää signaalia, mitä suurempi positiivinen z x sanalla on, sitä suurempi on sanan osuus signaalin vahvistuksesta Matemaattiset parametrit ja merkinnät N G = 177 kaikkien hyvien GGG aikapisteiden määrä N S = 105 kaikkien huonojen SS aikapisteiden määrä Q B = Binomitodennäköisyys: todennäköisyys sille, että n 1 johonkin sanaan liittyvää ajanhetkeä keskittyy suuntaa Θ R lähinnä olevan n 2:n ajanhetken joukkoon. Mitä pienempi Q B, sitä merkittävämpi keskittymä Kerro lottopallo vertaus! Aa = Algolin kirkkaan vaiheen keskikohta Ac = Algolin pimennyksen keskikohta Ma = Täyden kuun vaihe Mb = Pienenevän puolikuun vaihe Mc = Uuden kuun vaihe Md = Kasvavan puolikuun vaihe

26 Horuksen löytäminen Uuden julkaisun kuvan 1a sisältö? Ymmärtää tämän Ymmärtää muun? Tiivistelmä päätuloksesta Egyptiläiset päivät N E = (M 1)30 + D Aiemman tutkimuksen ajanhetket t = N E 1 + a 0 < a < 1 aikapisteen t desimaaliosa a = eri arvo jokaisen päivän jokaisena kolmena hetkenä Kaikkien hyvien hetkien kaikkien aikapisteiden a keskiarvo oli m t = 0.33 Vähensimme luvun 1 aika alkaa nollasta = t 0 = 0 Vaihe: Periodiin P Algol liittyvät G ennusteiden yli 500 aikapistettä keskittyivät ajanhetkille Aa = ip Algol, missä i = 0, 1, 2,..., 126 ovat Algolin kierrokset vuoden aikana Horuksen löytäminen Jotain G ennusteisiin liittyvää tapahtui säännöllisin 2.85 päivän välein ajan hetkillä 0.53, 3.38, 6.23, 9.08,..., ja Horus löytyy 14 GGG päivästä D ja M Lasketaan aikapisteet t = N E eli käytettiin a = m t = 0.33 Kierrokset ajanhetkestä 0.53 alkaen K = (t 0.53)/P Algol = (t 0.53)/2.85. D M t K A = = = = = = = = = = = = = =13

27 Horuksen löytäminen Lasketaan 14 kulmaa A = 360K astetta ja siirretään yksinkköympyrälle Horuksen löytäminen Kokonainen kierros 360 astetta Kokonaisilla kierroksilla päätyy samaan paikkaan ympyrällä Poistetaan kokonaiset kierrokset Voidaan seurata Horukseen liittyviä tekstejä kierroksen kuluessa Aika kulkee tällä yksikköympyrällä vastakkaiseen suuntaan kuin kellon viisarit, eli pisteiden Aa, Ab, Ac ja Ad kautta, kun kierrokset K pyörivät muuttaen kulman A arvoa. Aa: Kirkkaimman vaiheen keskipiste: Sekundääripimennystä ei havaita silmillä Ac: Primääripimennyksen keskipiste Primääripimennys havaitaan silmällä Tumma kaari: 10 tunnin pimennys Tiivistelmä: Luetaan Horus tekstit kasvavan A:n järjestyksessä eli oletun Algolin vaiheen järjestyksessä

28 Horus Voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Kuvaavat Algolin kirkasta vaihetta b: Algol, S Kuvaavat vihaa pimennyksen jälkeen c: Kuu, G Ei Horus ja Seth kilpailu loppuu Md:n jälkeen d: Kuu, S Ei

29 Re 2. voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Seurailee Horusta, ei keskittymiä b: Algol, S Ei, välttelee Aa:ta c: Kuu, G Ei d: Kuu, S Heikko periodisuus, välttelee Ma:ta Re (Aurinko) lähetti Horuksen silmän, Wedjatin,...

30 Wedjat 3. voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Algol kirkas, Kuu kirkas b: Algol, S Ei, ainoakin lähellä Ad! G ja S vaiheet kuin Horuksella c: Kuu, G Kuu kirkas, Algol kirkas d: Kuu, S Ei Wedjat on Horuksen silmä

31 Seuraajat 4. voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Algol kirkas, kaikki hyvin b: Algol, S Pimennystä ennen, asiat huonosti Plejadit, Seuraa läheltä Algolin liikettä binomi... Q B = c: Kuu, G Ei d: Kuu, S Heikko periodisuus

32 Sakhmet 5. voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Algol kirkas, kaikki hyvin b: Algol, S Pimennyksen jälkeen, asiat huonosti S binomi Lotto! Q B = G ja S vaiheet samat kuin Horus ja Wedjat Wedjat muuttuu Sakhmetiksi... rauhoitetaan... cd: Kuu, G ja S Ei

33 Ennead 6. voimakkain yhteys P Algol = 2.85 periodiin a: Algol, G Algol kirkas, kaikki hyvin binomi... Q B = 0.02 b: Algol, S Pimennyksen jälkeen, asiat huonosti Ennead = Plejadit pimennyksen jälkeen cd: Kuu, G ja S Ei

34 Signaaleista Algolin 2.85 päivän signaali Löytyi vain G ajoista Signaalia vahvistivat vain G ajat Horus, Re, Wedjat, Seuraajat, Sakhmet ja Ennead Kaikki muut sanat eivät liity Algolin 2.85 päivän signaaliin Kuun 29.6 päivän signaali Löytyi vain G ajoista Signaalia vahvistavat vain G ajat Maa, Taivas, Busiris, Kapinallinen, Toth, Onnophris (Kuvat vain kolmesta) Algolin 2.85 päivän signaali Löytyi vain G ajoista S ajat eivät voineet vahvistaa tätä signaalia S ajat voivat silti liittyä tähän signaaliin S ajat sanoille Sydän ja Nun (Kuva vain ensimmäisestä) Signaaleista Kuun 29.6 päivän signaali Löytyi vain G ajoista S ajat eivät voineet vahvistaa tätä signaalia S ajat voivat silti liittyä tähän signaaliin S ajat sanoille Seth, Osiris, Abydos, Leijona, Ihminen ja Liekki (Kuva vain kolmesta) Mitä tapahtui ja milloin? Aa = ip Algol = 0.53, 3.38, 6.33,... Ac = (i + 0.5)P Algol = 1.955, 4.805, 7.655,... s.o. pimennykset Ma = ip Kuu = 3.5, 33.1, 62.7,... s.o. täydet kuut Mc = (i + 0.5)P Kuu = 18.3, 47.9, 77.5,... s.o. uudet kuut Kairo Kalenteria voi lukea kuin avointa kirjaa Tiedetään t Voidaan ratkaista M = INT[(t + 1 m t)/30] + 1 D = t m t (M 1), missä INT poistaa desimaaliosan eli esimerkiksi INT(68.89)=68 Kairo Kalenteria voi lukea kuin avointa kirjaa

35 Maa Voimakkain yhteys P Kuu = 29.6 periodiin a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Heikkoa Maassa ei kaikki hyvin Algolin pimennyksen jälkeen: Sakhmet, Wedjat,...? c: Kuu, G Vahvaa Maassa kaikki hyvin täyden kuun = Ma aikaan d: Kuu, S Heikkoa

36 Taivas 2. voimakkain yhteys P Kuu = 29.6 periodiin a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Ei c: Kuu, G Vahvaa Taivaassa kaikki hyvin täyden kuun = Ma aikaan Binomi... Q B = d: Kuu, S Heikkoa Uuden kuun = Mc jälkeen

37 Busiris 2. voimakkain yhteys P Kuu = 29.6 periodiin Busiris on paikkkakunta, Yksi Osiriksen syntypaikoista a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Ei c: Kuu, G Vahvaa Busiris kaikki hyvin täyden kuun = Ma aikaan d: Kuu, S Ei

38 Sydän Yhteys P Algol = 2.85 periodiin Huom: Tämä signaali löytyi G ajoista Ei S ajoista a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Periodisuutta Algolin pimennyksen = Ac aikaan sydämen huonot hetket c: Kuu, G Ei d: Kuu, S Ei

39 Seth Yhteys P Kuu = 29.6 periodiin Huom: Signaali G, ei S, ajoista a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Ei c: Kuu, G Ei Md Ma: Ei taistele Horuksen kanssa d: Kuu, S Periodisuutta See you on the dark side of the Moon Mc on varmasti uusi kuu (Leitz) Ma on varmasti täysi kuu

40 Osiris Yhteys P Kuu = 29.6 periodiin Huom: Signaali G, ei S, ajoista a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Ei c: Kuu, G Ei d: Kuu, S Periodisuutta Huonot ajat uuden kuun aikoihin = Mc binomi... Q B = 0.02

41 Ihminen Yhteys P Kuu = 29.6 periodiin Huom: Signaali G, ei S, ajoista a: Algol, G Ei periodisuuutta b: Algol, S Ei c: Kuu, G Ei d: Kuu, S Periodisuutta Huonot ajat täyden kuun = Ma jälkeen binomi... Q B = 0.003

42 Pimennysten havaittavuus Yö 10 h = vaakaviivat = 19 yön sääntö yön loppu kolmas keski yö kolmas yön alku 13 yön loppu 57 yön sääntö Avoimet kolmiot: teoreettinen havainto Suljetut kolmiot: varma havainto D=1 aina GGG ja D=20 aina SSS 19 päivän periodi G aikapisteissä Jos havaittu vain öiset pimennykset Kirkkaat vaiheet hyviä Pimennys huono 13 epäonnen luku?

43 Päätulokset Shifting Milestones of Natural Sciences: The Ancient Egyptian discovery of Algol s Period Confirmed Vanhin säilynyt dokumentti 1. Muuttuuva tähti vuotta 1. Sen periodi vuotta Algol = Horus, Wedjat & Sakhmet Ihmiskunnan tuhon myytti = Kuvaa yhden Algolin kierroksen Algol (Horus) ja Kuu (Seth) määrittävät lähes kaikkien jumalien toimia läpi koko vuoden Kairo Kalenterissa Algolin ja Kuun kirkkaat vaiheet olivat hyvä aikaa Egyptologinen osuus jäljellä Päätulokset 2013 tulosten varmistus Algolin periodin kasvu havaittu ensimmäisen kerran Massavirtauksen voimakkuuden tarkka arvio Algol A-B versus Algol AB C tasojen kohtisuoruus PLOS ONE artikkelin klikattava linkki Mediapalautteen klikattava linkki

Kirjaisivatko muinaiset egyptiläiset pimennysten periodin kaksoistähti Algolista Tuosta raivoavasta?

Kirjaisivatko muinaiset egyptiläiset pimennysten periodin kaksoistähti Algolista Tuosta raivoavasta? Kirjaisivatko muinaiset egyptiläiset pimennysten periodin kaksoistähti Algolista Tuosta raivoavasta? Lauri Jetsu et al. Fysiikan laitos Helsingin yliopisto lauri.jetsu@helsinki.fi Muut tekijät Jetsu et

Lisätiedot

Did the ancient egyptians record the period of the eclipsing binary Algol the Raging One?

Did the ancient egyptians record the period of the eclipsing binary Algol the Raging One? Did the ancient egyptians record the period of the eclipsing binary Algol the Raging One? Lauri Jetsu et al. Department of Physics University of Helsinki lauri.jetsu@helsinki.fi Lauri Jetsu et al. Department

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

L9: Rayleigh testi. Laskuharjoitus

L9: Rayleigh testi. Laskuharjoitus L9: Rayleigh testi Laskuharjoitus Data on tiedoston Rayleighdata.dat 1. sarake: t = t i Ajan hetket ovat t = t 1, t 2,..., t n, missä n = n = 528 Laske ja plottaa välillä f min = 1/P max ja f max = 1/P

Lisätiedot

1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus.

1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus. Matematiikan kurssikoe, Maa4 Vektorit RATKAISUT Sievin lukio Keskiviikko 12.4.2017 VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL JA LASKIN/LAS- KINOHJELMAT OVAT SALLITTUJA! 1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti

Lisätiedot

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a, Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. 1. Lukion A ja lukion B oppilasmäärien suhde oli a/b vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana

Lisätiedot

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt 6. Suorien tasojen geometriaa 6.1. Suorien tasojen yhtälöt 55. Osoita, että yhtälöt x = 3 + τ y = 1 3τ esittävät samaa tason suoraa. Yhteinen piste 1,5) suunta i 3j. x = 1 6τ y = 5 + 9τ 56. Määritä suoran

Lisätiedot

linux: arkistointi jjj

linux: arkistointi jjj L8: linux linux: arkistointi tar liittää useampia tiedostoja yhteen samaan arkistoon (engl. archive) Esimerkki 1 tar cvf arkisto.tar *.DAT luo arkiston arkisto.tar, joka sisältää kaikki.dat loppuiset tiedostot

Lisätiedot

MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA

MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA 1. Piirretään kulman kärki keskipisteenä R-säteinen ympyränkaari, joka leikkaa kulman kyljet pisteissä A ja B. Nämä keskipisteenä piirretään samansäteiset ympyräviivat säde niin

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

Kenguru 2017 Student lukio

Kenguru 2017 Student lukio sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai 5 pistettä.

Lisätiedot

2.7.4 Numeerinen esimerkki

2.7.4 Numeerinen esimerkki 2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä

Lisätiedot

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö. Suorat ja tasot, L6 Suora xyz-koordinaatistossa Taso xyz-koordinaatistossa stä stä 1 Näillä kalvoilla käsittelemme kolmen laisia olioita. Suora xyz-avaruudessa. Taso xyz-avaruudessa. Emme nyt ryhdy pohtimaan,

Lisätiedot

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0, Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5 Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Johdatus matematiikkaan

Johdatus matematiikkaan Johdatus matematiikkaan Luento 6 Mikko Salo 6.9.2017 Sisältö 1. Kompleksitaso 2. Joukko-oppia Kompleksiluvut Edellisellä luennolla huomattiin, että toisen asteen yhtälö ratkeaa aina, jos ratkaisujen annetaan

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57 Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen

Lisätiedot

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b) MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon

Lisätiedot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}

Lisätiedot

L9: Rayleigh testi. Laskuharjoitus

L9: Rayleigh testi. Laskuharjoitus L9: Rayleigh testi Laskuharjoitus Data on tiedoston H7binput.dat 1. sarake: t = t i Ajan hetket ovat t = t 1, t 2,..., t n, missä n n = 528 Laske ja plottaa välillä f min = 1/P max ja f max = 1/P min z(f

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = = JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 7, MALLIRATKAISUT Tehtävä Etsi seuraavien rationaalilukujen ketjumurtokehitelmät: (i) 7 6 (ii) 4 7 (iii) 65 74 (iv) 63 74 Ratkaisu Sovelletaan Eukleideen algoritmia

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 6.3.08 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon

Lisätiedot

Kolmiot, L1. Radiaani. Kolmiolauseet. Aiheet. Kulmayksiköt, aste. Radiaani. Suorakulmainen kolmio. Kolmiolauseet

Kolmiot, L1. Radiaani. Kolmiolauseet. Aiheet. Kulmayksiköt, aste. Radiaani. Suorakulmainen kolmio. Kolmiolauseet Kolmiot, L1 Kulmayksiköt 1 Aste, 1 (engl. degree) Kun kellon viisari kiertyy yhden kierroksen, sanomme, että se kääntyy 360 (360 astetta). Ajatus täyden kierroksen jakamisesta 360 asteeseen, juontaa kaldealaiseen

Lisätiedot

Supernova. Joona ja Camilla

Supernova. Joona ja Camilla Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa

Lisätiedot

Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS)

Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS) Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS) n = Havaintojen määrä (Kuvan n = 4 punaista palloa) x i = Havaintojen ajat/paikat/... (i = 1,..., n) y i = y(x i) = Havaintojen arvot (i = 1,..., n) σ i = Havaintojen

Lisätiedot

x+3 = n(y 3) y +n = 3(x n). Kun ylemmästä yhtälöstä ratkaistaan x = n(y 3) 3 ja sijoitetaan alempaan, saadaan

x+3 = n(y 3) y +n = 3(x n). Kun ylemmästä yhtälöstä ratkaistaan x = n(y 3) 3 ja sijoitetaan alempaan, saadaan 19.1. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ ÐÓÔÔÙ ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 2018 1. Eevalla ja Martilla on kokonaislukumäärä euroja. Martti sanoi Eevalle: Jos annat minulle kolme euroa, niin minulla on n-kertainen määrä rahaa sinuun

Lisätiedot

2 Raja-arvo ja jatkuvuus

2 Raja-arvo ja jatkuvuus Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 12 1 Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan

Lisätiedot

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77 Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2012

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2012 763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2012 1. Valoa nopeampi liike Sekunnissa kuvan 1 aaltorintama etenee 10 m. Samassa ajassa rannan ja aallon leikkauspiste etenee matkan s. Kulman

Lisätiedot

3. kierros. 2. Lähipäivä

3. kierros. 2. Lähipäivä 3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2019 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti

Lisätiedot

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin Laudatur MAA ratkaisut kertausharjoituksiin Yhtälöparit ja yhtälöryhmät 6. a) x y = 7 eli,y+, sijoitetaan alempaan yhtälöön x+ 7y = (, y+, ) + 7y =,y =, y = Sijoitetaan y = yhtälöparin ylempään yhtälöön.,

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) 5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Hilbertin aksioomat ja tarvittavat määritelmät Tiivistelmä Geometria-luentomonisteesta Heikki Pitkänen

Hilbertin aksioomat ja tarvittavat määritelmät Tiivistelmä Geometria-luentomonisteesta Heikki Pitkänen Hilbertin aksioomat ja tarvittavat määritelmät Tiivistelmä Geometria-luentomonisteesta Heikki Pitkänen 1. Hilbertin aksioomat 1-3 Oletetaan tunnetuiksi peruskäsitteet: piste, suora ja suora kulkee pisteen

Lisätiedot

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015 Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe 18.5.2015 Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset 7. a) Matti ja Maija lähtevät kävelemään samasta pisteestä vastakkaisiin

Lisätiedot

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v. Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin w = w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5 v = v v = ( 3) 2 + 2 2 = 13. w =5 3 2 v = 13 4 3 LM1, Kesä 2014 76/102 Normin ominaisuuksia I Lause

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause 91 VEKTORIANALYYI Luento 13 9. tokesin lause A 16.5 tokesin lause on kuin Gaussin lause, mutta yhtä dimensiota alempana: se liittää toisiinsa kentän derivaatasta pinnan yli otetun integraalin ja pinnan

Lisätiedot

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2016

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2016 763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2016 1. Valoa nopeampi liike (a) Sekunnissa kuvan 1(a) aaltorintama etenee 10 m. Samassa ajassa rannan ja aallon leikkauspiste etenee matkan s.

Lisätiedot

Ympyrän yhtälö

Ympyrän yhtälö Ympyrän yhtälö ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA4 On melko selvää, että origokeskisen ja r-säteisen ympyrän yhtälö voidaan esittää muodossa x 2 + y 2 = r 2. Vastaavalla tavalla muodostetaan ympyrän yhtälö, jonka

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa.

a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa. Tekijä MAA3 Geometria 14.8.2016 1 a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa. b) Pirttiniemenkatu ja Tenholankatu eivät ole yhdensuuntaisia. Väite ei siis pidä paikkaansa.

Lisätiedot

Kenguru 2019 Student lukio

Kenguru 2019 Student lukio sivu 0 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Koodi (ope täyttää): Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 8.9.015 Reaalinen

Lisätiedot

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot. 7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari

Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä Niko Välimäki 30.11.2007 Hajautetut algoritmit -seminaari Konsensusongelma Päätöksen muodostaminen hajautetussa järjestelmässä Prosessien välinen viestintä

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 9..08 Kertaus K. a) Alapaineiden pienin arvo on ja suurin arvo 74, joten vaihteluväli on [, 74]. b) Alapaineiden keskiarvo on 6676870774

Lisätiedot

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon

Lisätiedot

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä) Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe 26.10.2017 Ratkaisuehdotus 1. (35 pistettä) (a) Seuraavat matriisit on saatu eräistä yhtälöryhmistä alkeisrivitoimituksilla. Kuinka monta ratkaisua yhtälöryhmällä

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5 Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =

Lisätiedot

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä? BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora Ympyrä 1/6 Sisältö Ympyrä ja sen yhtälö Tason pisteet, jotka ovat vakioetäisyydellä kiinteästä pisteestä, muodostavat ympyrän eli ympyräviivan. Kiinteä piste on ympyrän keskipiste ja vakioetäisyys sen

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 25.9.2017 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Geometriaa kuvauksin. Siirto eli translaatio

Geometriaa kuvauksin. Siirto eli translaatio Geometriaa kuvauksin Siirto eli translaatio Janan AB kuva on jana A B ja ABB A on suunnikas. Suora kuvautuu itsensä kanssa yhdensuuntaiseksi suoraksi. Kulmat säilyvät. Kuva ja alkukuva ovat yhtenevät.

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x

a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 01 Arkkitehtimatematiikan koe, 1..01, Ratkaisut (Sarja A) 1. Anna kohdissa a), b) ja c) vastaukset tarkkoina arvoina. a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat

Lisätiedot