Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi"

Transkriptio

1 Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

2 Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista muhamettilainen kalenteri Kuu-aurinkokalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta lisätään tarvittaessa karkauskuukausi nykyisistä kalentereista juutalainen kalenteri Aurinkokalenteri seuraa vuodenaikoja Juliaaninen ja Gregoriaaninen kalenteri Muut: esim. juliaaninen päivämäärä

3 Tasaus- ja seisauspäivät Kevätpäivän tasaus Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen kevät alkaa Kesäpäivänseisaus Aurinko saapuu pohjoiselle kääntöpiirille päivä pisimmillään tähtitieteellinen kesä alkaa

4 Tasaus- ja seisauspäivät Syyspäivän tasaus Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen syksy alkaa Talvipäivänseisaus Aurinko saapuu eteläiselle kääntöpiirille päivä lyhyimmillään tähtitieteellinen talvi alkaa

5 Hämärät ja pimeä määritelmät Auringon nousu ja lasku Auringon yläreunan mukaan Porvarillinen eli yhteiskunnallinen hämärä Aurinko on enintään 6 o horisontin alapuolella Nauttinen eli merenkulkijain hämärä Aurinko on 6 12 o horisontin alapuolella Astronominen eli tähtitieteellinen hämärä Aurinko on o horisontin alapuolella Pimeä Aurinko on vähintään 18 o horisontin alapuolella

6 Pimennykset, ylikulut ja okkultaatiot Pimennys: kappale joutuu toisen varjoon auringon- ja kuunpimennykset Tähdenpeitto (okkultaatio) Kuu peittää tähden, planeetan tms. Ylikulut (transit) sisäplaneetoilla (Merkurius ja Venus) Merkuriuksella n. 13 ylikulkua vuosisadassa Venuksen ylikulut harvinaisempia seuraavat ja

7 Venuksen ylikulku 8. kesäkuuta 2012: Edellinen ylikulku vuonna 2004 ja seuraava 2117 Ylikulun aikataulu Venus siirtyy Auringon eteen klo syvimmillään klo Venus siirtyy pois Auringon edestä klo kesto 6h 12m HUOMIO! Ylikulun seuraamiseen tarvitset turvallisen suodattimen! Tämä koskee sekä paljain silmin että kaukoputken/kiikarin käyttäjiä. Älä koskaan katso Aurinkoa optisilla laitteilla, ellei siinä ole asianmukaisia suodattimia. Jos et ole varma suodattimesta, menettele kuin suodatinta ei olisi!

8 Pimennykset Kuunpimennykset puolivarjopimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys Auringonpimennykset osittainen auringonpimennys rengasmainen auringonpimennys täydellinen auringonpimennys hybridinen auringonpimennys

9 Kuunpimennykset Puolivarjopimennys Kuu on joko osittain tai kokonaan puolivarjossa Kuussa oleva havaitsija näkee osittaisen auringonpimennyksen Osittainen kuunpimennys Kuu on osittain Maan täysvarjossa Täydellinen kuunpimennys Kuu on kokonaan Maan täysvarjossa

10 Auringonpimennykset Osittainen auringonpimennys Kuu peittää osittain Auringon kiekon Rengasmainen auringonpimennys Kuu ei pysty peittämään koko Aurinkoa vaan Auringon kiekko (pinta) näkyy Kuun ympärillä Täydellinen auringonpimennys Kuu peittää Auringon kiekon kokonaan Hybridinen auringonpimennys sama pimennys näkyy rengasmaisena tai täydellisenä riippuen havaintopaikasta

11 Saros-jakso Kaldealaisten löytämä kuunpimennysten toistumisesta Kuun rataan liittyviä kiertoaikoja solmuvuosi eli Maa solmu Aurinko on samassa asennossa vrk solmukuukausi eli Kuun kahden nousevan solmun välinen aika vrk synodinen kuukausi eli uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun vrk Monikerrat 19 solmuvuotta = vrk 242 solmukuukautta = vrk 223 synodista kuukautta = vrk

12 Saros-jakso Saros-jakso: vrk = 18v 11d 8h Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä Huomioitavaa: 8 tuntia: seuraava pimennys näkyy 120 asteen päässä länteen 3 jaksoa 360 astetta sama puoli Maasta on kohti Aurinkoa, mutta pimennys ei näy samoilla alueilla, vrt. vuodet 1945 ja 1999.

13 Pimennysjaksoja Lunaatio = synodinen kuukausi = noin 29.5 vuorokautta Semester 6 lunaatiota = 6 kk 6 vrk Tritos 135 lunaatiota = 11 v 1 kk Saros 223 lunaatiota = 18v + 11 vrk Inex 358 lunaatiota = 29v 20 vrk

14 Pimennykset Suomessa osittainen auringonpimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys osittainen auringonpimennys osittainen kuunpimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys

15 Pimennykset säännöt 1. Kuunpimennys voi tapahtua ainoastaan täydenkuun aikaan. Auringonpimennys voi tapahtua ainoastaan uudenkuun aikaan 2. Vuosittain tapahtuu vähintään 2, mutta korkeintaan 5, auringonpimennystä. Kuun pimennyksiä vuosittain korkeintaan 3, mutta minimissä 0. Yhteensä pimennyksiä voi olla vuoden aikana Pimennykset esiintyvät pareittain tai kolmen pimennyksen sarjoissa. Kuunpimennystä edeltää tai seuraa, joskus sekä että, AINA auringonpimennys, siten että pimennysten väli on 2 viikkoa.

16 Pimennykset säännöt 4. Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä 18v 11d 8h välein (Saroksen jakso) 5. Jos Auringon ja Kuun etäisyydet solmupisteestä ovat yli o, ei kuunpimennys ole mahdollinen. Jos etäisyys on alle 9.5 o, tapahtuu kuunpimennys. Auringonpimennykselle etäisyydet ovat 18.5 ja 15.5 astetta. 6. Täydellisen kuunpimennyksen maksimikesto on 100 minuuttia. Koko pimennys (osittainen täydellinen osittainen) kestää korkeintaan 3h 40m. Täydellinen auringonpimennys kestää korkeintaan 7m 40s. Rengasmainen auringonpimennys kestää korkeintaan 12m 24s.

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Kesäyön kuunpimennys

Kesäyön kuunpimennys Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN

JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN 765109P, 2OP HEIKKI SALO, SYKSY 2015 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/aikataulu: 7 x 2h luentokertaa, perjantaisin 14-16 salissa L10 (ensimmäinen luento IT115) 11.9 1. Historiaa/Tähtitaivaan

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO

IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Luonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut.

Luonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut. 4. LUONNON MERKKIPÄIVIÄ VUODEN VARRELLA Luonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut. Vuoden etenemisen näkee esimerkiksi säästä, valoisuudesta tai tähtitaivaan muuttumisesta. Vuodenajat

Lisätiedot

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Risto Juntunen 28.10.1999

Risto Juntunen 28.10.1999 Risto Juntunen 28.10.1999 Kuten otsikossa lukee, niin Kajaanissa tehtiin tähtitieteen ja Kajaanin aseman mittauksia v. 1761. Dosentti Andreas Planman Upsalan akatemiasta kävi kesäkuussa Kajaanissa seuraamassa

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet - Varjoisuusselvityksiä

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet - Varjoisuusselvityksiä - Vuosaaren keskustan 1.11.2016 suunnitteluperiaatteet täydennetty 15.11.2016 Taustaa varjoisuusselvityksestä Varjoisuusselvityksessä käytetty mallinnus Seuraavilla sivuilla esitetty Vuosaaren suunnitteluperiaatteiden

Lisätiedot

SolarView. Käyttäjän opas. AR Software

SolarView. Käyttäjän opas. AR Software SolarView Käyttäjän opas AR Software Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Sovelluksen yleiskuvaus...4 2.1 Laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset...4 3. Keskeiset käsitteet...5 3.1. Paikkakoordinaatit...5

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

ASTERISKI. Kuvataan tähtiviiruja. Täydellinen kuunpimennys. Planeetat kohtasivat aamutaivaalla. Keurusselän kraatterin ikä täsmentyi

ASTERISKI. Kuvataan tähtiviiruja. Täydellinen kuunpimennys. Planeetat kohtasivat aamutaivaalla. Keurusselän kraatterin ikä täsmentyi ASTERISKI Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry Astronomiska föreningen Vasa Andromeda rf Jäsenlehti 2016 - Medlemstidning Jo tavaksi tulleet avoimet ovet tapahtuma Meteoriihellä on ollut aina

Lisätiedot

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906

Lisätiedot

Ceres. Numero 42. Turun Ursa r.y.

Ceres. Numero 42. Turun Ursa r.y. Ceres Numero 42 Turun Ursa r.y. Ceres 42 2/05 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Marko Grönroos Ilmestyminen: 2-4 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Sisällys Menneitä ja tulevia...3 Kellanruskea planeetta...4

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

e i sn u m E ri ko Venuksen ylikulku 6.6.1 761-6.6.201 2 251 vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa

e i sn u m E ri ko Venuksen ylikulku 6.6.1 761-6.6.201 2 251 vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa E ri ko 12 0 2 o r e i sn u m Venuksen ylikulku 6.6.1 761-6.6.201 2 251 vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Tähtitiedettä Kajaanissa 1 761 - sekä

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo

Lisätiedot

Ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan.

Ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan. 2. AJANLASKUN AAKKOSIA Helmikuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poltetaan puita. Ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan. Toinen käsittelee päivää pitempiä ajanjaksoja

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä

Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä A1. Antiikin kreikkalainen monitieteilijä Eratosthenes (276-194) eaa. onnistui ensimmäisenä mittaamaan 240 eaa. maapallon ympärysmitan

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

AIKAKIRJA Heikki Oja. Helsinki Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

AIKAKIRJA Heikki Oja. Helsinki Helsingin yliopiston almanakkatoimisto AIKAKIRJA 2013 AIKAKIRJA 2013 Helsinki 2013 Keskiaikaiseeen tyyliin tehty puupiirros, joka kuvaa tähtitieteilijää tunkeutumassa pallonkuorten läpi. Piirros on luultavasti 1800-luvulla eläneen Camille Flammarionin

Lisätiedot

Kosmista kolminaisuutta kuvaavat merkit vasemmalla; taivas, maa ja ihminen. Kuva

Kosmista kolminaisuutta kuvaavat merkit vasemmalla; taivas, maa ja ihminen. Kuva Qi ajassa Johdanto Aika on yhä ihmiselle suuri mysteeri; sitä pidetään yleisesti neljäntenä ulottuvuutena. Toki meillä on kellomme, joka on orjuuttanut ihmisen jo reilu vuosisata sitten. Mutta tunnin,

Lisätiedot

Sisällysluettelo: asteroidit

Sisällysluettelo: asteroidit Sisällysluettelo: asteroidit Kirkkausjakauma Havaintoesimerkki Oppositiot Havaintojen käsittely Kirkkaudet Karttaohjelmia Pallas perihelistä apheliin Valmiita karttoja Havaintojen tiedot Lehtiä ja vuosikirjoja

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat Korkolasku, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti i = p 100

Lisätiedot

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (May 2013) On kaksi tärkeää syytä, miksi on olemassa uudistunut mielenkiinto

Lisätiedot

Tähtitieteen LUMA-työpaja

Tähtitieteen LUMA-työpaja Tähtitieteen LUMA-työpaja (Ohje työpajaan, jota käsiteltiin MAOL:in syyspäivillä 2016) Pertti Rautiainen Tähtitieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tähtitieteen LUMA-työpaja: Maa on planeetta taustatietoa

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA

50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA 1. 50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA Auringon nousut ja laskut Lasketaanko auringon nousu- ja laskuajat auringon yläreunan vai keskipisteen mukaan? Yläreunan mukaan. Vuoteen 1974 asti suomalaiset almanakat

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Jyväskylä Sirius ry Havaintoviikko Oulun Tähtipäivät Toimintakertomus 2011 Kevätkokous Venuksen ylikulku Osittainen Auringonpimennys

Jyväskylä Sirius ry Havaintoviikko Oulun Tähtipäivät Toimintakertomus 2011 Kevätkokous Venuksen ylikulku Osittainen Auringonpimennys Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 1 Kevät 2012 1 1 Kevät 2012 29. vuosikerta Jyväskylä Sirius ry 4 Havaintoviikko 6 Oulun Tähtipäivät 10 Toimintakertomus 2011 12 Kevätkokous 14 Venuksen ylikulku 16

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Kiinalainen Kalenteri

Kiinalainen Kalenteri lohikäärmeen vuonna kiinalaiset ovat tunnettuja monista keksinnöistään. ruuti, paperi, kompassi ja setelit ovat kaikki kiinalaisten keksimiä. he myös rakensivat taidokkaita ja tarkkoja vesikelloja. kiinalaiset

Lisätiedot

6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä

6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä Teemakokonaisuudessa Avaruus (7 tuntia) perehdytään avaruuden ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten maailmankaikkeuden mittoihin, auringonpimennyksiin, Kuun vaiheisiin sekä planeettoihin. Jokaisella tunnilla

Lisätiedot

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä

Lisätiedot

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (May 2013) On kaksi tärkeää syytä, miksi on olemassa uudistunut mielenkiinto

Lisätiedot

Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI

Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI HUOM! Toistuvan tapahtuman syöttäminen muuttui 28.6.2016 alkaen. Lomaketta on hieman yksinkertaistettu, ja toistuvuuksien tekeminen on nyt entistä helpompaa. Toistuvan tapahtuman

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8

2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8 Nimi 1 ALGEBRAN KERTAUS 1) Järjestä luvut pienimmästä suurimpaan., 8 3, 8, 8 4, 908, 7, 1, 99, 167, 1, 987, 1011. 4 ) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi

Lisätiedot

Aikakirja 2013. Aikakirja 2013. Aikakirja 2013. Yliopiston almanakkatoimisto. Aikakirja. Aikakirja 2010

Aikakirja 2013. Aikakirja 2013. Aikakirja 2013. Yliopiston almanakkatoimisto. Aikakirja. Aikakirja 2010 2007 on työkäyttöön viitenä uussa 2008. Aikakirja 2007 Aikakirja 2007 Alkuperäinen Aikakirja ilmestyi Otavan kustantamana 1999. (2. painos 1999, 3. painos 2000) Yliopiston almanakkatoimisto Aikakirja 2007

Lisätiedot

Auringonpimennyslasit: Käyttöohjeet

Auringonpimennyslasit: Käyttöohjeet Auringonpimennyslasit: Käyttöohjeet Täydellinen auringonpimennys Maanantai 21. elokuuta 2017 Agreement v1.4 Dec 2014 2013-2017 2013-2017 Eclipse2017.org, Eclipse2017.org, inc. inc. TERMS AND CONDITIONS

Lisätiedot

KUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA

KUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA KUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA THE NORDIC KNOWLEDGE TRAIN PROJECT KEVÄT 2016 HEUREKA, SUOMALAINEN TIEDEKESKUS Kesto: 2 45 minuuttia Kohderyhmä: Alakouluikäiset Työpajan tavoite: Kuun kiertoon tutustuminen,

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on 766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145 KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145 Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ennen käyttöönottoa: Lataa kellon akku täyteen asettamalla kello esim ikkunalaudalle

Lisätiedot

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Miksi seurantaa? Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä, runsaudesta ja runsauksien muutoksista. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 2/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 2-2009 TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Komeetta Lulin 3D-kuvassa. tätä kuvaa täytyy katsoa silmät "ristissä". Kuva Jukka-Pekka

Lisätiedot

Valkoinen Kääpiö Tähtiharrastus Jyväskylässä Siriuksen tähtitornit Osittainen auringonpimennys 31.5 Jyväskylän Sirius ry 1 Kevät 2003 1 1 Kevät 2003 VALKOINEN KÄÄPIÖ 20. vuosikerta TÄSSÄ NUMEROSSA: Sirius

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013

T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAORKESTERIN JÄSENIÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 Palkat vuonna 2013 SOPIJAPUOLET Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, jäljempänä kannatusyhdistys, ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS. Etukansi. Takakansi. Yhteystiedot:

SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS. Etukansi. Takakansi. Yhteystiedot: YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: http://www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Härkämäen

Lisätiedot

Higgsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä

Higgsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 2 Syksy 2012 1 2 Syksy 2012 29. vuosikerta Higgsin hiukkanen 4 Venuksen ylikulku 6 Valaisevat yöpilvet 9 Tähtinäytöksissä usein kysyttyä Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Susanna Viljanen

Susanna Viljanen Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Kaupunkikarttoja. Turku

Kaupunkikarttoja. Turku Kaupunkikarttoja Turku on Suomen vanha pääkaupunki, mutta mitä astrologia kertoo siitä kaupunkina juuri nyt? Miltä kaupunkikuva näyttää astrologisesti katsottuna? Helsinki perustettiin kolmisensataa vuotta

Lisätiedot

Lataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa

Lataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa Lataa Aikakirja 2013 - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789521089961 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.32 Mb Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Albedot ja magnitudit

Albedot ja magnitudit Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin

Lisätiedot

LIITTEET. Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä.

LIITTEET. Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä. LIITTEET Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä. 260 261 Liite: Tärkeimpiä vuosilukuja ajanlaskun ja kalenterien kehityksessä ekr 4713 nollakohta juliaanisten päivämäärien

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Nro 49. Turun Ursa r.y.

Nro 49. Turun Ursa r.y. Nro 49 Turun Ursa r.y. Ceres 49-1/11 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen Tabbyn tähti - KIC 8462852 Mysteeritähden havainnot Arto Oksanen Kepler NASAn eksoplaneettojen etsimiseen erikoistunut avaruusteleskooppi. Havaitsi 150 tuhatta tähteä yhtäjaksoisesti 4 vuoden ajan. Löysi

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

5/2008 5-2008. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

5/2008 5-2008. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. 5/2008 5-2008 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Yöpilviä ja kuvaaja 17.7.2008 klo 0.42 Hiidenveden rannalla Vihdissä. Canon 5D, 24mm f/4, 4 s valotus, ISO 100. Kuva Kari Kalervo. Yöpilvinäkymä

Lisätiedot

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT 30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden

Lisätiedot