Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
|
|
- Annika Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
2 Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista muhamettilainen kalenteri Kuu-aurinkokalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta lisätään tarvittaessa karkauskuukausi nykyisistä kalentereista juutalainen kalenteri Aurinkokalenteri seuraa vuodenaikoja Juliaaninen ja Gregoriaaninen kalenteri Muut: esim. juliaaninen päivämäärä
3 Tasaus- ja seisauspäivät Kevätpäivän tasaus Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen kevät alkaa Kesäpäivänseisaus Aurinko saapuu pohjoiselle kääntöpiirille päivä pisimmillään tähtitieteellinen kesä alkaa
4 Tasaus- ja seisauspäivät Syyspäivän tasaus Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen syksy alkaa Talvipäivänseisaus Aurinko saapuu eteläiselle kääntöpiirille päivä lyhyimmillään tähtitieteellinen talvi alkaa
5 Hämärät ja pimeä määritelmät Auringon nousu ja lasku Auringon yläreunan mukaan Porvarillinen eli yhteiskunnallinen hämärä Aurinko on enintään 6 o horisontin alapuolella Nauttinen eli merenkulkijain hämärä Aurinko on 6 12 o horisontin alapuolella Astronominen eli tähtitieteellinen hämärä Aurinko on o horisontin alapuolella Pimeä Aurinko on vähintään 18 o horisontin alapuolella
6 Pimennykset, ylikulut ja okkultaatiot Pimennys: kappale joutuu toisen varjoon auringon- ja kuunpimennykset Tähdenpeitto (okkultaatio) Kuu peittää tähden, planeetan tms. Ylikulut (transit) sisäplaneetoilla (Merkurius ja Venus) Merkuriuksella n. 13 ylikulkua vuosisadassa Venuksen ylikulut harvinaisempia seuraavat ja
7 Venuksen ylikulku 8. kesäkuuta 2012: Edellinen ylikulku vuonna 2004 ja seuraava 2117 Ylikulun aikataulu Venus siirtyy Auringon eteen klo syvimmillään klo Venus siirtyy pois Auringon edestä klo kesto 6h 12m HUOMIO! Ylikulun seuraamiseen tarvitset turvallisen suodattimen! Tämä koskee sekä paljain silmin että kaukoputken/kiikarin käyttäjiä. Älä koskaan katso Aurinkoa optisilla laitteilla, ellei siinä ole asianmukaisia suodattimia. Jos et ole varma suodattimesta, menettele kuin suodatinta ei olisi!
8 Pimennykset Kuunpimennykset puolivarjopimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys Auringonpimennykset osittainen auringonpimennys rengasmainen auringonpimennys täydellinen auringonpimennys hybridinen auringonpimennys
9 Kuunpimennykset Puolivarjopimennys Kuu on joko osittain tai kokonaan puolivarjossa Kuussa oleva havaitsija näkee osittaisen auringonpimennyksen Osittainen kuunpimennys Kuu on osittain Maan täysvarjossa Täydellinen kuunpimennys Kuu on kokonaan Maan täysvarjossa
10 Auringonpimennykset Osittainen auringonpimennys Kuu peittää osittain Auringon kiekon Rengasmainen auringonpimennys Kuu ei pysty peittämään koko Aurinkoa vaan Auringon kiekko (pinta) näkyy Kuun ympärillä Täydellinen auringonpimennys Kuu peittää Auringon kiekon kokonaan Hybridinen auringonpimennys sama pimennys näkyy rengasmaisena tai täydellisenä riippuen havaintopaikasta
11 Saros-jakso Kaldealaisten löytämä kuunpimennysten toistumisesta Kuun rataan liittyviä kiertoaikoja solmuvuosi eli Maa solmu Aurinko on samassa asennossa vrk solmukuukausi eli Kuun kahden nousevan solmun välinen aika vrk synodinen kuukausi eli uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun vrk Monikerrat 19 solmuvuotta = vrk 242 solmukuukautta = vrk 223 synodista kuukautta = vrk
12 Saros-jakso Saros-jakso: vrk = 18v 11d 8h Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä Huomioitavaa: 8 tuntia: seuraava pimennys näkyy 120 asteen päässä länteen 3 jaksoa 360 astetta sama puoli Maasta on kohti Aurinkoa, mutta pimennys ei näy samoilla alueilla, vrt. vuodet 1945 ja 1999.
13 Pimennysjaksoja Lunaatio = synodinen kuukausi = noin 29.5 vuorokautta Semester 6 lunaatiota = 6 kk 6 vrk Tritos 135 lunaatiota = 11 v 1 kk Saros 223 lunaatiota = 18v + 11 vrk Inex 358 lunaatiota = 29v 20 vrk
14 Pimennykset Suomessa osittainen auringonpimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys osittainen auringonpimennys osittainen kuunpimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys
15 Pimennykset säännöt 1. Kuunpimennys voi tapahtua ainoastaan täydenkuun aikaan. Auringonpimennys voi tapahtua ainoastaan uudenkuun aikaan 2. Vuosittain tapahtuu vähintään 2, mutta korkeintaan 5, auringonpimennystä. Kuun pimennyksiä vuosittain korkeintaan 3, mutta minimissä 0. Yhteensä pimennyksiä voi olla vuoden aikana Pimennykset esiintyvät pareittain tai kolmen pimennyksen sarjoissa. Kuunpimennystä edeltää tai seuraa, joskus sekä että, AINA auringonpimennys, siten että pimennysten väli on 2 viikkoa.
16 Pimennykset säännöt 4. Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä 18v 11d 8h välein (Saroksen jakso) 5. Jos Auringon ja Kuun etäisyydet solmupisteestä ovat yli o, ei kuunpimennys ole mahdollinen. Jos etäisyys on alle 9.5 o, tapahtuu kuunpimennys. Auringonpimennykselle etäisyydet ovat 18.5 ja 15.5 astetta. 6. Täydellisen kuunpimennyksen maksimikesto on 100 minuuttia. Koko pimennys (osittainen täydellinen osittainen) kestää korkeintaan 3h 40m. Täydellinen auringonpimennys kestää korkeintaan 7m 40s. Rengasmainen auringonpimennys kestää korkeintaan 12m 24s.
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotKesäyön kuunpimennys
Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan
LisätiedotTapahtumia Maassa ja taivaalla
Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja
LisätiedotJOHDATUS TÄHTITIETEESEEN
JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN 765109P, 2OP HEIKKI SALO, SYKSY 2015 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/aikataulu: 7 x 2h luentokertaa, perjantaisin 14-16 salissa L10 (ensimmäinen luento IT115) 11.9 1. Historiaa/Tähtitaivaan
LisätiedotAVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla
AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotIHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotLuonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut.
4. LUONNON MERKKIPÄIVIÄ VUODEN VARRELLA Luonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut. Vuoden etenemisen näkee esimerkiksi säästä, valoisuudesta tai tähtitaivaan muuttumisesta. Vuodenajat
LisätiedotJuha Ojanperä Har javalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotTähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät
Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotRisto Juntunen 28.10.1999
Risto Juntunen 28.10.1999 Kuten otsikossa lukee, niin Kajaanissa tehtiin tähtitieteen ja Kajaanin aseman mittauksia v. 1761. Dosentti Andreas Planman Upsalan akatemiasta kävi kesäkuussa Kajaanissa seuraamassa
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotVuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet - Varjoisuusselvityksiä
- Vuosaaren keskustan 1.11.2016 suunnitteluperiaatteet täydennetty 15.11.2016 Taustaa varjoisuusselvityksestä Varjoisuusselvityksessä käytetty mallinnus Seuraavilla sivuilla esitetty Vuosaaren suunnitteluperiaatteiden
LisätiedotSolarView. Käyttäjän opas. AR Software
SolarView Käyttäjän opas AR Software Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Sovelluksen yleiskuvaus...4 2.1 Laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset...4 3. Keskeiset käsitteet...5 3.1. Paikkakoordinaatit...5
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotASTERISKI. Kuvataan tähtiviiruja. Täydellinen kuunpimennys. Planeetat kohtasivat aamutaivaalla. Keurusselän kraatterin ikä täsmentyi
ASTERISKI Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry Astronomiska föreningen Vasa Andromeda rf Jäsenlehti 2016 - Medlemstidning Jo tavaksi tulleet avoimet ovet tapahtuma Meteoriihellä on ollut aina
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
LisätiedotTAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014
TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotTaurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla
Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotSÁME JÁHKI - saamelainen vuosi
6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906
LisätiedotCeres. Numero 42. Turun Ursa r.y.
Ceres Numero 42 Turun Ursa r.y. Ceres 42 2/05 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Marko Grönroos Ilmestyminen: 2-4 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Sisällys Menneitä ja tulevia...3 Kellanruskea planeetta...4
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
Lisätiedote i sn u m E ri ko Venuksen ylikulku 6.6.1 761-6.6.201 2 251 vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa
E ri ko 12 0 2 o r e i sn u m Venuksen ylikulku 6.6.1 761-6.6.201 2 251 vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Tähtitiedettä Kajaanissa 1 761 - sekä
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotCASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1
TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo
LisätiedotAjan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan.
2. AJANLASKUN AAKKOSIA Helmikuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poltetaan puita. Ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan. Toinen käsittelee päivää pitempiä ajanjaksoja
LisätiedotTähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä
Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä A1. Antiikin kreikkalainen monitieteilijä Eratosthenes (276-194) eaa. onnistui ensimmäisenä mittaamaan 240 eaa. maapallon ympärysmitan
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotAIKAKIRJA Heikki Oja. Helsinki Helsingin yliopiston almanakkatoimisto
AIKAKIRJA 2013 AIKAKIRJA 2013 Helsinki 2013 Keskiaikaiseeen tyyliin tehty puupiirros, joka kuvaa tähtitieteilijää tunkeutumassa pallonkuorten läpi. Piirros on luultavasti 1800-luvulla eläneen Camille Flammarionin
LisätiedotKosmista kolminaisuutta kuvaavat merkit vasemmalla; taivas, maa ja ihminen. Kuva
Qi ajassa Johdanto Aika on yhä ihmiselle suuri mysteeri; sitä pidetään yleisesti neljäntenä ulottuvuutena. Toki meillä on kellomme, joka on orjuuttanut ihmisen jo reilu vuosisata sitten. Mutta tunnin,
LisätiedotSisällysluettelo: asteroidit
Sisällysluettelo: asteroidit Kirkkausjakauma Havaintoesimerkki Oppositiot Havaintojen käsittely Kirkkaudet Karttaohjelmia Pallas perihelistä apheliin Valmiita karttoja Havaintojen tiedot Lehtiä ja vuosikirjoja
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotKorkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat
Korkolasku, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti i = p 100
LisätiedotVerisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors
Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (May 2013) On kaksi tärkeää syytä, miksi on olemassa uudistunut mielenkiinto
LisätiedotTähtitieteen LUMA-työpaja
Tähtitieteen LUMA-työpaja (Ohje työpajaan, jota käsiteltiin MAOL:in syyspäivillä 2016) Pertti Rautiainen Tähtitieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tähtitieteen LUMA-työpaja: Maa on planeetta taustatietoa
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotYHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS
YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:
Lisätiedot50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA
1. 50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA Auringon nousut ja laskut Lasketaanko auringon nousu- ja laskuajat auringon yläreunan vai keskipisteen mukaan? Yläreunan mukaan. Vuoteen 1974 asti suomalaiset almanakat
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotJyväskylä Sirius ry Havaintoviikko Oulun Tähtipäivät Toimintakertomus 2011 Kevätkokous Venuksen ylikulku Osittainen Auringonpimennys
Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 1 Kevät 2012 1 1 Kevät 2012 29. vuosikerta Jyväskylä Sirius ry 4 Havaintoviikko 6 Oulun Tähtipäivät 10 Toimintakertomus 2011 12 Kevätkokous 14 Venuksen ylikulku 16
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotKiinalainen Kalenteri
lohikäärmeen vuonna kiinalaiset ovat tunnettuja monista keksinnöistään. ruuti, paperi, kompassi ja setelit ovat kaikki kiinalaisten keksimiä. he myös rakensivat taidokkaita ja tarkkoja vesikelloja. kiinalaiset
Lisätiedot6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä
Teemakokonaisuudessa Avaruus (7 tuntia) perehdytään avaruuden ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten maailmankaikkeuden mittoihin, auringonpimennyksiin, Kuun vaiheisiin sekä planeettoihin. Jokaisella tunnilla
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
LisätiedotVerisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors
Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (May 2013) On kaksi tärkeää syytä, miksi on olemassa uudistunut mielenkiinto
LisätiedotTurun seudun TAPAHTUMAKALENTERI
Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI HUOM! Toistuvan tapahtuman syöttäminen muuttui 28.6.2016 alkaen. Lomaketta on hieman yksinkertaistettu, ja toistuvuuksien tekeminen on nyt entistä helpompaa. Toistuvan tapahtuman
LisätiedotKaukoputkikurssin 2005 diat
Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme
LisätiedotKehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä
Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla
Lisätiedot2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8
Nimi 1 ALGEBRAN KERTAUS 1) Järjestä luvut pienimmästä suurimpaan., 8 3, 8, 8 4, 908, 7, 1, 99, 167, 1, 987, 1011. 4 ) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi
LisätiedotAikakirja 2013. Aikakirja 2013. Aikakirja 2013. Yliopiston almanakkatoimisto. Aikakirja. Aikakirja 2010
2007 on työkäyttöön viitenä uussa 2008. Aikakirja 2007 Aikakirja 2007 Alkuperäinen Aikakirja ilmestyi Otavan kustantamana 1999. (2. painos 1999, 3. painos 2000) Yliopiston almanakkatoimisto Aikakirja 2007
LisätiedotAuringonpimennyslasit: Käyttöohjeet
Auringonpimennyslasit: Käyttöohjeet Täydellinen auringonpimennys Maanantai 21. elokuuta 2017 Agreement v1.4 Dec 2014 2013-2017 2013-2017 Eclipse2017.org, Eclipse2017.org, inc. inc. TERMS AND CONDITIONS
LisätiedotKUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA
KUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA THE NORDIC KNOWLEDGE TRAIN PROJECT KEVÄT 2016 HEUREKA, SUOMALAINEN TIEDEKESKUS Kesto: 2 45 minuuttia Kohderyhmä: Alakouluikäiset Työpajan tavoite: Kuun kiertoon tutustuminen,
LisätiedotKorkolasku ja diskonttaus, L6
Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145
KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145 Vähäisen varaustilan varoitusmerkit Ennen käyttöönottoa: Lataa kellon akku täyteen asettamalla kello esim ikkunalaudalle
LisätiedotTule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO
Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Miksi seurantaa? Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä, runsaudesta ja runsauksien muutoksista. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi
Lisätiedot2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI
2/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 2-2009 TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Komeetta Lulin 3D-kuvassa. tätä kuvaa täytyy katsoa silmät "ristissä". Kuva Jukka-Pekka
LisätiedotValkoinen Kääpiö Tähtiharrastus Jyväskylässä Siriuksen tähtitornit Osittainen auringonpimennys 31.5 Jyväskylän Sirius ry 1 Kevät 2003 1 1 Kevät 2003 VALKOINEN KÄÄPIÖ 20. vuosikerta TÄSSÄ NUMEROSSA: Sirius
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotKainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla
1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan
LisätiedotT Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013
SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAORKESTERIN JÄSENIÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 Palkat vuonna 2013 SOPIJAPUOLET Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, jäljempänä kannatusyhdistys, ja
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS. Etukansi. Takakansi. Yhteystiedot:
YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: http://www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Härkämäen
LisätiedotHiggsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä
Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 2 Syksy 2012 1 2 Syksy 2012 29. vuosikerta Higgsin hiukkanen 4 Venuksen ylikulku 6 Valaisevat yöpilvet 9 Tähtinäytöksissä usein kysyttyä Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia
LisätiedotAurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011
Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotVENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille
VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)
LisätiedotKaupunkikarttoja. Turku
Kaupunkikarttoja Turku on Suomen vanha pääkaupunki, mutta mitä astrologia kertoo siitä kaupunkina juuri nyt? Miltä kaupunkikuva näyttää astrologisesti katsottuna? Helsinki perustettiin kolmisensataa vuotta
LisätiedotLataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa
Lataa Aikakirja 2013 - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789521089961 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.32 Mb Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotLIITTEET. Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä.
LIITTEET Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä. 260 261 Liite: Tärkeimpiä vuosilukuja ajanlaskun ja kalenterien kehityksessä ekr 4713 nollakohta juliaanisten päivämäärien
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotNro 49. Turun Ursa r.y.
Nro 49 Turun Ursa r.y. Ceres 49-1/11 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni
Lisätiedot10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys
10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen
LisätiedotKolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia
Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotTabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen
Tabbyn tähti - KIC 8462852 Mysteeritähden havainnot Arto Oksanen Kepler NASAn eksoplaneettojen etsimiseen erikoistunut avaruusteleskooppi. Havaitsi 150 tuhatta tähteä yhtäjaksoisesti 4 vuoden ajan. Löysi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
Lisätiedot5/2008 5-2008. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.
5/2008 5-2008 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Yöpilviä ja kuvaaja 17.7.2008 klo 0.42 Hiidenveden rannalla Vihdissä. Canon 5D, 24mm f/4, 4 s valotus, ISO 100. Kuva Kari Kalervo. Yöpilvinäkymä
Lisätiedot3.4. TULIPALLOHAVAINNOT
30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden
Lisätiedot