RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

Transkriptio

1 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662

2 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS AINEISTO JA MENETELMÄT KIRJANPITOKALASTUS TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU KIRJANPITOKALASTUS... 3 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot 2015 Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 05/2015 Kuvat: Ahma ympäristö Oy

3 YHTEENVETO Raahen edustan merialueen kalataloustarkkailu piti sisällään vuonna 2015 vain vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Raahen kaupungin jätevesien vaikutus ilmenee yleensä lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina purkualueen läheisyydessä. Raahen terästehtaan kuormitus ilmenee satama-altaassa ja sen suulla meriveden kohonneena lämpötilana ja kohonneina rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Alueelle kohdistuu lisäksi nykyisin mm. Nordic Mines Oy:n Laiva kaivoksen purkuvesien vaikutuksia. Syksyllä 2015 yksi kirjanpitokalastaja harjoitti maivanpyyntiä tiheillä maivaverkoilla ja yksikkösaaliin perusteella maivan verkkokalastus onnistui melko hyvin. Tiheillä rysillä saatu maivan yksikkösaalis oli hieman edellisvuotta pienempi, mutta edelleen huomattavasti tarkkailujakson keskimääräistä yksikkösaalista parempi. Tiheillä rysillä saatiin lisäksi myös kohtuullisesti silakkaa. Myös siian osalta kirjanpitokalastajien yksikkösaaliit olivat vuonna 2015 aiempaan nähden erinomaisia niin verkko- kuin rysäpyydyksilläkin. Verkkokalastuksen siian yksikkösaaliissa oli jopa hienoista nousua edellisvuodesta. Lohen ja taimenen yksikkösaaliit olivat vähäisiä kaikilla pyyntimuodoilla. Pyyntimäärät ovat nykyisellään osin selvästi takavuosia pienempiä, jolloin yksittäisen kalastajan onnistunut kalastusvuosi johtaa voimakkaisiin heilahteluihin saaliissa. Lisäksi kalastuksessa on vuosien välistä vaihtelua mm. pyyntipaikoissa, pyynnin ajoittumisessa ja pyyntimuodoissa, joka vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. Joka tapauksessa kirjanpitokalastuksen tulokset ovat olleet parin viime vuoden saaliiden perusteella melko hyviä. Tulevien vuosien tarkkailutulokset kertovat onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain normaalista vuosien välisestä vaihtelusta. 1

4 1. JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat SSAB Europe Oy:n Raahen terästehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen kalastukseen ja kalastoon. Vuoden 2014 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Virta ja Taskila 2007) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) ohjelman hyväksymispäätöksen ( , Dnro PPO-2007-Y ) mukaisesti. Lähialueelle kohdentuu myös Nordic Mines Oy:n Laiva kultakaivoshanke, jonka osalta vuoden 2015 tarkkailut kuitenkin toteutettiin oman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Raahen edustan velvoitetarkkailu sisälsi vuonna 2015 vuosittaisen kirjanpitokalastuksen TARKKAILUALUEEN KUVAUS Raahen edustan kalataloustarkkailuun liittyen on kerätty tietoja suunnilleen Pattijoen ja Piehingin väliseltä rannikkoalueelta. Verkkokalastuksen osalta tietoja on saatu myös kauempaa ja tältä osin alueellinen hajonta on ollut varsin suurta kalastajien liikkuessa nykyisin varsin laajalla alueella. Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Raahen pohjoispuolelle jokivesiä tulee Pattijoesta ja Olkijoesta ja eteläpuolelle lähinnä Piehinginjoesta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle. Raahen kaupungin jätevesien puhdistamolla käsitellään myös Pattijoen taajaman jätevedet. Raahen terästehtaan teollisuusalueen vedet johdetaan mereen Raahen satamassa. Lisäksi teollisuusalueen vesiä kierrätetään merestä padotussa Kuljunlahdessa. Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Jokivesien vaikutus Raahen edustalla on vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Kaupungin jätevesien vaikutus ilmenee yleensä lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina purkualueen läheisyydessä. Raahen terästehtaan kuormitus ilmenee satama-altaassa ja sen suulla meriveden kohonneena lämpötilana ja kohonneina rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Fosforipitoisuudet ovat olleet terästehtaan ja Raahen kaupungin lähialueilla viime vuosina kesäaikana yleensä karuille ja ajoittain lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla ja a-klorofyllipitoisuudet lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Vuoden 2015 kesäaikaiset ravinne pitoisuudet olivat hieman nousseet edellisvuodesta. Happitilanne Raahen edustalla on ollut pääosin hyvä. (Osa I: Vesistötarkkailu) Raahen edustan merialue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja tämä vajaa hehtaarin eritelty alue ulottuu lähes Olkijokisuulta etelään Ristiniemeen saakka. Merellä alue kattaa suurimman osan Raahen edustan saaristosta kiertäen Ulkopauhan länsipuolelta. Kalla ja Tasku jäävät kuitenkin alueen ulkopuolelle. Alue on pintavesityypiltään luokiteltu Perämeren sisempiin rannikkovesiin kuuluvaksi. Alue on luokiteltu laajan aineiston perusteella ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Syynä hyvää heikompaan luokitukseen on alueelle kohdistuva suurehko pistekuormitus. Klorofyllipitoisuuksien ja pohjaeläinselvitysten perusteella alueen biologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, myös alueen fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu ekologisen tilan tapaan tyydyttäväksi.

5 3 Raahen edustan velvoitetarkkailu AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kirjanpitokalastus Vuoden 2015 Raahen edustan merialueen kalataloustarkkailuun kuului edelleen normaali vuosittainen kirjanpitokalastus. Kirjanpitokalastajat merkitsevät päivittäin muistiin käyttämiensä pyydysten määrän ja laadun, kalastusalueen, kilomääräiset saaliit ja tarvittaessa myös muita huomioita kalastukseen vaikuttaneista tekijöistä. Tiedoista lasketaan mm. yksikkösaaliita, jotka kertovat pyydyskokukertakohtaiset keskisaaliit ja antavat kuvaa kalaston kehityksestä alueella. Yksikkösaaliiden vertailussa vuosien välillä tulee ottaa huomioon muutokset mm. sääoloissa, kirjanpito-kalastajissa, heidän pyynnissään ja kalastusalueissaan sekä esim. kalastuksen säätelytoimissa tapahtuneet muutokset. Raahen edustan merialueella verkkokalastukselle on tyypillistä suuri alueellinen liikkuvuus avovesikaudella ja talvikalastus on ollut varsin vähäistä. Rysäkalastus puolestaan on muuttunut kalastusrajoitusten vuoksi. Kalastuskirjanpidon perustulostus vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 1. Kirjanpitokalastajien määrä on jo vuosia jäänyt selvästi tarkkailuohjelman mukaisesta 5-6 kalastajasta, eikä uusia kalastajia ole saatu värvättyä alueelle yrityksistä huolimatta. Vuosina kirjanpitokalastajamäärä oli kolme ja vuosina 2012 ja 2013 vain kaksi. Vuodeksi 2014 kalastajamäärä saatiin palautettua takaisin kolmeen ja vuonna 2015 tiedot saatiin edelleen kolmelta kalastajalta. Kalastajamäärän kasvattaminen tarkkailuohjelman mukaiseksi ei vaikuta todennäköiseltä ja tämä tulisikin ottaa huomioon tarkkailuohjelman päivityksen yhteydessä. Kirjanpitotietoja saatiin siis kolmelta kalastajalta, joista kaikki käyttivät tiheäsilmäisiä siikaverkkoja, kaksi harvasilmäisiä siikaverkkoja, kaksi tiheäsilmäisiä maiva- ja silakkarysiä ja yksi harvasilmäisiä rysäpyydyksiä. Vuodesta 1995 alkaen tiheäsilmäiset maiva- ja silakkarysät on Raahen yksityisvesillä kielletty vaellussiian poikasten suojaamisen vuoksi, minkä vuoksi tietoja tiheistä rysistä ei sen jälkeen ole juurikaan saatu. Vuosina 2002 ja on kuitenkin ollut pyynnissä 1-2 silakkarysää Raahen eteläpuolella Saloisten (Siniluoto) edustalla. 4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Kirjanpitokalastus Verkkokalastus Raahen edustan merialueella tapahtuu rannikon lisäksi osin varsin laajalla merialueella, jolloin siikaparvia etsitään kaikuluotaimella ja käytetään suuria verkkomääriä. Pyydyskokukertojen määrä nousee tuolloin huomattavan suureksi. (Taskila 2008.) Vuodesta 2008 lähtien tarkkailun puitteissa tapahtunut kirjanpitokalastajien verkkokalastus on kuitenkin osin kalastajien vähyydestäkin johtuen toteutunut kokonaisuudessaan rannikon läheisyydessä ja selvästi aiempaa vähäisemmillä verkkomäärillä. Vähentynyt pyyntimäärä toisaalta heikentää tulosten luotettavuutta, mutta toisaalta tarkkailumenetelmä on kohdentunut paremmin rannikon kuormittajien vaikutusalueelle. Uusien kalastajien rekrytointi on nykyisin vaikeaa, eikä tarkkailu-ohjelman mukaisiin kirjanpitokalastajamääriin ole yrityksistä huolimatta ylletty. Vuonna 2015 yksi kirjanpitokalastaja kalasti myös tiheillä maivaverkoilla syksyllä loka- ja marraskuussa. Kalastusmäärät olivat vähäisiä (10 pyydyskokukertaa), mutta kalastajan pyynti onnistui ja ajoittui ilmeisen hyvin suhteessa kutuaikaan, koska kalastajan saaliit olivat hyviä. Vähäisistä pyyntimääristä johtuen myös maivan yksikkösaalis oli 2015 korkea, hieman reilut 10 kg yksittäisen verkon kokukertaa kohden. (Taskila 2008, taulukko 1 ja kuva 1)

6 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. vuosi maiva silakka Kuva 1. Pyydyskokukertakohtainen maivasaalis (g/pkk) mm:n verkoilla Raahen edustalla vuosina Vuosina ei pyyntiä. Kirjanpitokalastajien muu verkkokalastus painottui voimakkaasti alkuvuoteen ja loppusyksyn siianpyyntiin. Tammi-helmikuussa käytettiin tiheitä siikaverkkoja ja loppusyksystä verkkokalastuksen painopiste oli harvoissa verkoissa. Myös kesäaikaan kalastettiin jonkin verran molemmilla verkoilla. Tiheillä rysillä kalastettiin touko-syyskuussa maivaa ja silakkaa. Harvojen siikarysien käyttö ajoittui touko-heinäkuulle. (kuva 2)

7 pyydyksiä koettu (kpl) Raahen edustan velvoitetarkkailu Verkkokalastuksen pyyntiponnistus Raahen edustalla vuonna 2015 verkot # verkot # mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kk Kuva 2. Kirjanpitokalastuksen verkkokalastuksen ajoittuminen Raahen edustan merialueella vuonna Tiheiden verkkojen siian yksikkösaalis (yksittäisen verkon keskimääräinen saalis kokukertaa kohden) on heilahdellut vuosittain voimakkaasti. Vuoden 2015 saalis (vajaat 1000 grammaa/kokukerta) nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli koko tarkkailuhistorian paras. Saaliit olivat edelleen suhteellisen hyviä koko verkkojen käyttökauden ajan ja myös kalastajakohtaiset saaliit olivat kohtuullisia/hyviä ( g/pkk) kaikilla kalastajilla. Pyyntiajoissa on ollut vuosien välillä vaihtelua. Vuonna 2015 pääosa tiheiden verkkojen saaliista saatiin talvikaudella, jolloin pyyntiponnistus oli suurimmillaan, mutta kohtuullisia saaliita saatiin myös kesä- ja lokakuussa. Vuonna 2015 tiheiden siikaverkkojen pyyntiponnistus oli lähes kaksinkertainen vuoden 2014 pyyntimääriin nähden. Myös pyynnin sijoittuminen vaikuttaa luonnollisesti saaliisiin. Rannikon läheisyydestä on useimmiten saatu parhaat saaliit. Tiheillä siikaverkoilla on keskitytty siian pyyntiin ja niillä on saatu siian ohella säännöllisesti vain ahventa, jonka yksikkösaalis on ollut kuitenkin vähäinen (tasoa g/pkk). Vuonna 2015 tiheillä siikaverkoilla saatiin lisäksi sivusaaliina kuoretta (291 g/pkk). Kuore takertuu terävistä hampaistaan suhteellisen helposti ohutlankaisiin siikaverkkoihin. (Taskila 2008, taulukko 2 ja kuva 3)

8 Taulukko 2. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. vuosi siika taimen hauki ahven lahna kuha silakka särki kuore simppu made maiva Kuva 3. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosittain (pylväät), kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (punainen viiva) ja saaliiden kehitystä kuvaava trendiviiva (vihreä) Raahen edustalla vuosina

9 7 Vuonna 2015 harvoilla siikaverkoilla kalasti kaksi kalastajaa, joiden käyttämät verkot olivat solmuväliltään mm. Joinakin vuosina on käytetty hieman myös tätä harvempia, # mm:n verkkoja. Harvojen siikaverkkojen pyyntimäärät (614 pkk) kohosivat vain hieman edellisvuodesta (588 pkk), mutta verkoilla saatu kokonaissiikasaalis (noin 519 kg) kohosi edellisvuodesta (noin 339 kg), joten pyynti onnistui erinomaisesti. Sen johdosta harvojen siikaverkkojen siian yksikkösaalis kohosi jälleen edellisvuodesta ja oli koko tarkasteluhistorian paras (noin 845 g/pkk). Yksikkösaaliin kehityssuunta on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut nouseva, joskin tilanteeseen vaikuttavat osaltaan jo edellä tiheiden verkkojen saaliiden käsittelyn yhteydessä todetut tekijät. Harvoilla verkoilla pyynti painottui vuonna 2015 loppusyksyyn, jolloin saaliit olivat varsin hyviä. Vähäisillä pyyntimäärillä hyvien saaliiden vaikutus vielä entisestään korostui. Talviverkoilla ei ole viime vuosina juurikaan kalastettu. (Taulukko 3, kuvat 2 & 4.) Vaellussiika on ollut Raahen terästehtaan kalanhoitovelvoitelaji, sillä meritaimenta on vaihdettu vaellussiian vastakuoriutuneisiin poikasiin 2 milj. siianpoikasen edestä vuodesta 2000 alkaen. Nykyisessä ympäristöluvassa hakijalle on määrätty kalatalousmaksu, joka voidaan kohdentaa kalaistutuksiin halutulla tavalla. (Taskila 2008, taulukko 3 kuva 4.) Harvoilla verkoilla on saatu siian ohella säännöllisesti vain taimenta ja ahventa, joiden yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko tarkkailujakson ajan pieniä. Vuoden 2015 osalta taimenen yksikkösaaliit laskivat edellisvuodesta, mutta ahvenen yksikkösaalis jatkoi edelleen kasvuaan. (Taskila 2008, taulukko 3, kuva 4.) Taulukko 3. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. vuosi siika taimen hauki ahven made kuha lahna säyne särki kuore silakka

10 8 Kuva 4. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) vuosittain (pylväät), kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (punaiset viivat) ja saaliiden kehitystä kuvaavat trendiviivat (vihreä) Raahen edustalla vuosina Saloisten edustalla on ollut käytössä 1-2 tiheää rysää v ja Vuonna 2015 käytössä oli jälleen kaksi rysää ja pyyntimäärä oli selvästi edellisvuotta suurempi, jolloin käytössä oli vain yksi rysä. Rysillä saatiin melko tasaisesti saalista ja pyynti keskittyi maivanpyyntiin, jonka yksikkösaalis olikin koko tarkkailuhistorian toiseksi paras (15,29 kg/pkk). Myös silakkaa saatiin vuonna 2015 keskimääräistä paremmin ja silakan yksikkösaalis (10,93 kg/pkk) oli lähellä vuoden 2013 saalista, joka oli tarkkailuhistorian suurin. Tiheiden rysien maivan yksikkösaalis on vaihdellut välillä 0,95 21,57 kg ja

11 silakan yksikkösaalis välillä 1,05 11,11 kg. Toinen rysäkalastaja sai saaliikseen myös yksittäisiä lohia. (Taskila 2008, taulukko 4 ja kuva 5.) Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtaiset rysäsaaliit (g/pkk) tiheillä rysillä Raahen edustalla vuosina vuosi siika maiva silakka taimen lohi hauki ahven lahna särki kuore kuha Kuva 5. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) tiheillä rysillä vuosittain (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Raahen edustalla vuosina (2003 ei kalastusta).

12 10 Kalastus harvoilla rysillä on keskittynyt Raahen edustan saaristoon Taskun, Kallan ja Iso-Kraaselin alueelle. Lisäksi yksi rysä on ollut ajoittain pyynnissä Saloisten (Siniluoto) edustalla. Vuonna 2015 yksi kalastaja harjoitti edellisvuoden tapaan kalastusta harvalla rysällä. Pyynti oli suhteellisen aktiivista ja ajoittui toukokuun alun ja heinäkuun lopun väliselle ajalle. Rysäsaaliit olivat siian osalta lähes edellisvuoden tasolla (13,74 kg/pkk), jonka lisäksi saatiin vähäisiä määriä taimenta (0,35 kg/pkk). Muita kalalajeja ei tällä kertaa esiintynyt rysäsaaliissa. Tiedot perustuvat vain yksittäisen rysän saaliisiin, jolloin pyynnin onnistumisen myötä yksikkösaaliit nousivat korkeiksi. Viime vuosina rysien pyyntipaikka on vaihdellut, mikä vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. (Taskila 2008, taulukko 5 ja kuva 6.) Taimen on ollut Raahen edustalla velvoitehoitolaji, mutta sen istutuksen tuloksellisuus Perämerellä on ollut heikko. Jokisuille meren läheisyyteen tehtyjen istutusten tulos oli 1980-luvun istutusten osalta kg, keskimäärin n. 68 kg 1000 istukasta kohden ja 1990-luvun istutusten osalta kg, keskimäärin n. 44 kg 1000 istukasta kohden (mm. Hiltunen & Zitting-Huttula 1999, Salminen ym. 2013). Meritaimenet on jo 1990-luvulla pyydetty merestä yhä tehokkaammin ja yhä nuorempina. Yli puolet meritaimenista kalastetaan jo ensimmäisenä merivuotenaan. Nuorten kalojen pyynti on lisääntynyt sekä Pohjanlahdella että Suomenlahdella, joskin nykyisillä pyyntirajoituksilla tätä pyritään vähentämään. Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtaiset rysäsaaliit (g/pkk) harvoilla rysillä ja loukuilla Raahen edustalla vuosina vuosi siika taimen lohi kirjolohi hauki ahven lahna säyne kuha särki

13 11 Kuva 6. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) harvoilla rysillä ja loukuilla vuosittain (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyydysten likaantumista ja muita pyyntiin vaikuttavia tekijöitä kommentoi vuonna 2015 kaksi kolmesta mukana olleesta kirjanpitokalastajasta. Toisen kalastajan mukaan rysien likaantumishaittaa esiintyi jonkin verran elo-syyskuussa. Molempien kalastajien mukaan hylkeet haittasivat avovesikauden pyyntiä repimällä verkkoja ja verkkoihin tarttuneita kaloja. Kalastuskirjanpitoseurannan etuna on suora yhteys käytännön kalastustoimiin monine vaihtelutekijöineen. Sillä saadaan vuotuista tietoa kalastuksesta varsin vähäisellä panostuksella. Sen puutteena

14 on monista eri tekijöistä johtuva aineistojen vaihtelevuus vuosittain. Tämä koskee Raahen edustalla etenkin verkkokalastusta; rysäkalastus sen sijaan on ollut melko vakioista vuosittain, vaikkakin viime vuosina vähäistä ja siten jo pienillekin muutoksille altista. Kalastuskirjanpidolla saadaan kalakantojen muuttumisesta tai muuttumattomuudesta vain välillistä ja suntaa-antavaa tietoa, jota voidaan verrata esimerkiksi määrävuosin tehtävästä kalastustiedustelusta saataviin tietoihin. Raahen edustalla on ollut myös vaikeuksia uusien kirjanpitokalastajien värväyksessä. Kirjanpitotiedoista saadaan myös vuosittain kalastajien kommentteja kalastusta haittaavista tekijöistä. Tätä, yhdistettynä pyynti- ja saalistietoihin, voidaan pitää erittäinkin merkittävänä keinona saada lisätietoja kohdealueen muutoksista ja useimmiten kirjanpitotiedot antavatkin parhaan kuvan silloin, kun niitä täydennetään esim. puhelinhaastatteluin. Raahen edustan merialueen tarkkailun osalta kirjanpitokalastajissa tapahtuneet valitettavat muutokset ovat vaikuttaneet viime vuosien tuloksiin. Toisaalta pyynnin kohdentuminen enemmän rannikon tuntumaan lähemmäs kuormittajien vaikutusalueita myös helpottaa mahdollisten saalismuutosten yhdistämistä rannikon toimijoihin ja muihin paikallisiin tekijöihin ja olosuhteisiin. 12 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Hiltunen, M. & Zitting-Huttula, T Perämeren meritaimen. Taustaa ja tuloksia vuosien Carlin-merkinnöistä. Voimalohi Oy. Moniste. Salminen, M., Heinimaa, P., Huusko, A., Hyvärinen, P., Kallio-Nyberg, I., Kolari, I., Lehtonen, E., Leskelä, A., Niva, T., Piironen, J., Romakkaniemi, A. & Vehanen, T Paremmat istukkaat, parempi istutustulos. Istutustutkimusohjelman tuloksia. RKTL:n työraportteja 19/2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 86 s. Taskila, E Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas, Raahen Vesi Oy Raahen edustan velvoitetarkkailu v Pöyry Environment Oy. Oulu. 18 s. + liitteet. Taskila, E Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas, Raahen Vesi Oy Raahen edustan velvoitetarkkailu v Pöyry Environment Oy. Oulu. 8 s. + liitteet. Virta, P. & Taskila, E Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelma v Pöyry Environment Oy. Oulu. 8 s. + liitteet.

15 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuonna 2015 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk), saalis (kg) Verkot # mm kk pkk silakka maiva X 5-90 XI 5-12 X-XI kg/pkk - 10,2 Verkot # mm kk pkk siika ahven taimen särki lahna silakka kuore made kuha I ,0 40,0 8,8-3,0-122,0 1,5 - II ,0 29, ,0-10,3 III 16 18,0 3, ,0-5,0 IV 18 1,0 4,0 0, ,0 V 14 2,0 1,5-1, ,2 - VI ,7 3,8-3, VII 64 29,5 23,0-4, VIII 24 4,0 6,5-9, IX 18 8,0 4,5-17, X 51 55,5 8,3 4,3 9, XI 45 5,0 1,5 1,8 3,0-2,0-2,0 - I-IV V-VIII IX-XI I-XII kg/pkk 0,99 0,13 0,02 0,05 0,00 0,00 0,29 0,01 0,02 Verkot # mm kk pkk siika taimen ahven hauki IV ,0 2,0 28,0 10,0 V 8 3,0 3,0-10,0 VIII 48 36,0 2,0 - - IX 96 32,0 2,5 - - X ,0 5,0 38,0 - XI 76 69,0-33,0 - XII 30 40,0 7,0 18,0 - IV-XII kg/pkk 0,85 0,04 0,19 0,03

16 Tiheät rysät kk pkk silakka maiva lohi kuha ahven V 8 235,0 220,0 12,0 - - VI 5 99,0 52,0 15,7 - - VII 20 66,0 425,0 9,0 4,0 15,0 VIII 13 25,0 121, IX ,0 69, VI-IX kg/pkk 10,93 15,29 0,63 0,07 0,26 Harvat rysät ja loukut kk pkk siika taimen V 7 112,0 4,0 VI ,0 5,0 VII ,0 6,0 V-VII kg/pkk 13,74 0,35