Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Transkriptio

1 Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere Eräluvat

2 Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus

3 Oulujärven Kuha Esityksen tiedot perustuvat seuraaviin aineistoihin: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - Luonnonvarakeskus Oulujärven kalataloustarkailu Fortum Power and Heat Oy, Pöyry Finland Oy : Kokonaissaalistietoja Kirjanpitokalastajien yksikkösaalistietoja Ikämäärityksiä suomuista Istutettujen kalojen merkintäkokeen tuloksia Istutustilastot, Lapin Ely- keskus Tutkimuksia yhteistyössä : Itä-Suomen yo 3 Pekka Hyvärinen

4 OULUJÄRVEN KUHAN HISTORIA 1-15 tonnin vuosittainen kuhasaalis 195 luvulla Alkuperäinen kuhakanta hävisi luvuilla Istutettu kpl Kanta uuteen nousuun mittavilla istutuksilla Yli 9 milj. kesän vanhaa poikasta istutettu 4 Pekka Hyvärinen

5 Luonnontilan aikainen maksimisaalis 15 t tn. ylitetty v. 212 Kuhan kokonaissaalis arvioitu kalastustiedustelun ja kirjanpitokalastajien verkkosaaliin perusteella Oulujärven kuhasaalis keskimäärin 15 tonnia (1,2 kg/ha) Oulujärven kuhasaalis kg Kokonaissaalisarvio Kalastustiedustelu Kirjanpitäjien verkkosaalis Ammattikalastuksen osuus 34% 5% 57% 76% 5 Pekka Hyvärinen

6 Kirjanpitokalastajien (n. 18/v) pyyntiponnistus > 4 mm harvuisilla verkoilla: yht verkkoa koettu Verkkoja koettu per kalastaja verkko = 3 metriä pitkä, korkeus vaihtelee 1,5-5 m 6 Pekka Hyvärinen

7 Yksikkösaaliit laskussa Kirjapitokalastajien aineistoa Kuhasaalis kg/kalastaja Kalastajissa kotitarve- ja kaupallisia kalastajia: suhde ja määrä vaihtelee vuosittain Vuodet ei aina vertaiiukelpoisia Kuhasaalis kg/verkko 1,8,6,4, Verkkoyksikkösaalis heijastaa suhteellisia muutoksia kuhakannan koossa sekä pyynnin kannattavuutta työmäärään suhteutettuna Hyvä indeksi, vuodet vertailukelpoisia 7 Pekka Hyvärinen

8 Talvipyynti tehokkaampaa Kuhasaalis kg/verkko Talvi Kesä keskisaalis: kesällä,5 kg/verkko talvella,8 kg/verkko 8 Pekka Hyvärinen

9 Talvikalastuksessa saaliskalojen keskikoossa ei suuria muutoksia v. 2 jälkeen (957 näytettä) Keskipaino g 14 Keskipituus mm Keskipaino 55 Keskipaino 2-214: 144 g Keskipituus 5 45 Keskipituus : 468 mm Kalastus muuttunut : saalisnäytteitä tulee kerätä myös kesäkalastuksesta 9 Pekka Hyvärinen

10 Saaliskalat aiempaa vanhempia kasvu heikentynyt Ravintokilpailu? Valikoiva kalastus? Keskipaino g 3 1 v kuhan suomu v. 8 v. 7 v. Nopeasti kasvavat kalat pyydetään tehokkaasti ennen lisääntymistä jalostuuko Oulujärvelle heikosti kasvava ja aikaisin sukukypsä kuha? 1 Pekka Hyvärinen

11 Oulujärven kuhasaaliit tulevat vielä laskemaan, jos uusia vahvoja vuosiluokkia ei rekrytoidu kalastukseen Kuhasaalis 1 kg t 12v 11v 1v 9v 8v 7v 6v 5v 4v 3v Vuoden 214 saalis pääosin 8v ja vanhempia kuhia 6-7 v. kuhien puuttuminen saaliista viittaa lisääntymishäiriöön tai kasvun heikkenemiseen (6-7 v kuhat < 45 cm?) V-luokat heikkoja 11 Pekka Hyvärinen

12 Pitäisikö istutuksia lisätä, jatkaa nykyisellään vai vähentää? Merkintätutkimus kalataloustarkkailussa v. 211 ja 212 Toteutus: RKTL, Pöyry Finland Oy ja Kainuun Ely-keskus Istutettujen ja luonnossa lisääntyneiden kuhien osuutta tutkittiin merkitsemällä kaikki istutetut + kuhat Alitsarin red s- väriaineella Merkki tunnistettiin saaliskalan otoliitista fluoresenssimikroskoopin avulla Merkityn 1+ kuhan otoliitti Merkitsemättömän 1+ kuhan otoliitti Merkinnän onnistumista tutkittiin sumputuskokeilla merkki löydettiin kaikista tutkituista 12 Pekka Hyvärinen

13 Merkintätutkimus: Oulujärven kuhan saalistaso on perustunut luontaisen lisääntymiseen V. 211 istutettiin merkittyä kuhaa: V. 212 tutkittiin 557 näytettä, joista 23 merkittyä = 4,1 % V. 213 tutkittiin 337 näytettä, joista 14 merkittyä = 4,2 % V. 212 istutettiin merkittyä kuhaa: V. 213 tutkittiin 563 näytettä, joista 49 merkittyä = 8,7 % Merkittyjen kalojen tuloksen seuranta jatkuu v. 216 saaliskokoisten kuhien näytteistä arvioidaan istutusten saalistuotto v. 211 ja 212 istutuksista Jos tulos säilyy eli luonnossa syntyneiden kuhien osuus % : Nykyisillä istutusmäärillä ei isoa vaikutusta nykyiseen saalistasoon Istutuksilla voidaan kuitenkin varmistaa vuosiluokan tietty taso, jos luontainen lisääntyminen epäonnistuu 13 Pekka Hyvärinen

14 E-Suomen järvissä istutustuotto ka 11.5 kg per 1 istukasta (.1-34 kg) Ruuhijärvi J., Salminen M., & Nurmio T. (1996) Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Annales Zoologica Fennici 33, Jos Oulujärven istutustuotto samaa tasoa 3 5 kuhan istutuksella saalista 5 15 kg / vuosi Kuhasaalis kg Istutus alkoi Luontaisesta lisääntymisestä peräisin oleva saalistaso Istutuksista saatu saalistaso n. 1 % kokonaissaaliista 14 Pekka Hyvärinen

15 Miten Oulujärven kuhia tulisi kalastaa, jotta kalastettavaa olisi tulevinakin vuosina? Luontainen lisääntyminen turvattava: kylminä kesinä lisääntyminen voi epäonnistua ei riitä, että kutemassa on vain yksi vuosiluokka Vanhan aineiston perusteella 45 cm alamitta on sopiva Koiraskuhan sukukypsyys Oulujärvellä N=262 ( ) Naaraskuhan sukukypsyys Oulujärvellä N=318 ( ) Gonadien paino g (marraskuu-kesäkuu) Gonadien paino g (marraskuu-kesäkuu) Koiraskuhan pituus mm Naaraskuhan pituus mm Jatkossa saaliskuhien sukukypsyys arvioidaan vuosittain velvoitetarkkailussa

16 Alamittaisten < 45 cm kuhien välttämiseksi saaliissa verkkojen tulisi olla silmäkooltaan vähintään 55 mm tai harvempia 5 mm verkossa saaliskaloista 5 % alamittaisia

17 Oulujärvellä voimassa olevat kuhan kalastuksen säätelypäätökset Lapin ELY: Pyyntimitta vähintään 45 cm Harrastusmuotoisessa (enintään 24 m) verkkokalastuksessa on sallittua käyttää enintään kahta 3 m verkkoa ilman solmuvälirajoituksia. Tätä suuremman verkkomäärän osalta on 2-54 mm verkkojen käyttö kielletty Kaupallinen kalastus - vesialueen omistajat: Vaihtelevia solmuvälisääntöjä, yleisin kielto 2-49 mm 17 Pekka Hyvärinen

18 Alamitta on kutukannan ja saaliin tasapainoilua Vainikka & Hyvärinen 212: Oulujärven kuhakannan tarkka mallinnus: 45 cm 45 cm on sopiva alamitta Oulujärvellä edellyttää kestävää kalastustehoa jos kaikki kuhat kalastetaan heti 45 cm mittaisena ei kutevia kaloja riitä Miksei korkeampi alamitta? Kutukanta nousee nopeasti 45 cm alamitan jälkeen. Saalismäärä vähenee korkeilla alamitoilla voimakkaan ravintokilpailun takia: luonnollinen kuolevuus lisääntyy Vainikka, A. & Hyvärinen, P Ecologically and evolutionarily sustainable fishing of the pikeperch 18 Sander lucioperca: Lake Oulujärvi as an example. Fisheries Recearch 113 (1): 8-2.

19 Oulujärvellä kestävä kokonaissaaliin taso on n. 1 kg/v Vainikka, A. & Hyvärinen, P Ecologically and evolutionarily sustainable fishing of the pikeperch Sander lucioperca: Lake Oulujärvi as an example. Fisheries Recearch 113 (1): 8-2. ESIMERKKI SAALIIN JAOSTA: Kestävä saalistaso 1 t saavutettaisiin n. 14 koetulla verkolla, kun keskimääräinen yksikkösaalis on,7 kg / verkko esim. 3 verkon koennalla per kalastaja saalista riittäisi 2 kg per kalastaja yhteensä 47 kalastajalle. Muillakin pyydyksillä saadaan kuhia! 19 Pekka Hyvärinen

20 Yhteenveto: Oulujärven hävinnyt kuhakanta istutuksilla uuteen nousuun 199-luvulla Luonnontilan maksimisaalis 15 t ylitetty v. 212 saaliit laskussa v kasvu heikentynyt heikkoja vuosiluokkia Oulujärven kuhan saalistaso on luontaisen lisääntymisen varassa: istutuksilla merkitystä heikkoina lisääntymisvuosina Luontainen lisääntyminen turvattava: 45 cm alamitta riittävä, jos kalastusteho sopiva verkot 55 mm ja harvemmat säästää alamittaiset kuhat Kestävä kuhan kalastuksen taso Oulujärvellä on n. 1 kg Kalastuksen määrän ja saalismäärän kestävä ja joustava mitoittaminen on tärkein kuhakannan hoitokeino! UUSI HKS Edellyttää tarkkaa kalakannan ja kalastuksen seurantaa Lajien väliset vuorovaikutukset ovat voimakkaita. Kuhalla on tn. iso vaikutus muiden lajien kannanvaihteluun. 2 Pekka Hyvärinen

21 Kiitos! Eräluvat