Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila."

Seppo Kouki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken kautta merelle. Merialueen tila Laiva kaivoksen ylijäämävesiä johdetaan purkuputken kautta Perämereen Raahen edustan merialueelle. Perämeri on omaleimainen merialue, joka muistuttaa monilta osin järveä. Alhainen suolapitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi vaikuttavat suuresti alueen eliöyhteisöjen rakenteeseen ja koostumukseen. Raahen edustan merialueen keskimääräinen syvyys on noin 5 metriä, joten alue on melko matala. Useat Perämerellä esiintyvistä eliöistä elävät suolapitoisuuden ja lämpötilan suhteen sietokykynsä äärirajoilla. Raahen edustan merialue on ammattija kotitarvekalastuksen kannalta merkittävää kalastusaluetta. Alueella vuoden 2010 kalastuksesta tehdyn kalastustiedustelun perusteella ammattija sivuammattikalastuksen saalis oli alueella n. 21,5 tn ja mökkiläistalouksien saalis noin 1,6 tn. Varsinaisia ammattikalastajia alueella ei enää toimi kovinkaan monta, mutta kalastuksesta sivutuloja hankkivia sekä runsasta kotitarvekalastusta harjoittavia alueella on useita. Verkkokalastus on ammattija sivuammattikalastajilla pääasiallinen pyyntimuoto, mutta myös mökkiläistaloudet harjoittavat yleisesti verkkokalastusta heitto- ja onkikalastuksen ohella. Ammattija sivuammattikalastuksen osalta tärkein saalislaji on siika, jota on kokonaissaaliista noin puolet. Muita alueen tärkeitä saalislajeja ovat ahven, silakka ja hauki. Raahen edustalla alueella on useita matalikkoja, jotka ovat erityisesti siian sekä myös maivan ja silakan tärkeitä lisääntymisalueita. Pahin kalastusta ja kalankäyttöä haittaava ongelma on kalastajien mukaan liian runsaaksi päässyt hyljekanta. Myös rehevöitymiseen viittaavat haitat kuten roskakalojen paljous, pyydysten limoittuminen, kasvillisuuden lisääntyminen ovat yleisimpien kalastushaittojen joukossa (Paksuniemi 2011). Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. Raahen saariston Natura alue (FI ) sijaitsee Raahen edustalla. Alueella on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja. Saariston linnuston suojeluarvo perustuu ensisijaisesti luotojen ja saarien erityisen runsaaseen pesivään vesi- ja rantalinnustoon. Raahen edustalla on myös Ruukki Metals Oy:n Raahen tehtaalla ja Raahen Vesi Oy:llä lupa johtaa puhdistettuja jätevesiä mereen. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta.

2 Merialueen tilan kehittyminen purkuputken toiminnan jälkeen Laiva-kaivoksen purkuputkeen liittyvän lupakäsittelyn viivästymisen vuoksi käsiteltyjen jätevesien purkuputken rakentaminen voitiin aloittaa vasta loppukesästä 2012, ja putki saatiin valmiiksi saman vuoden syyskuussa. Kohdassa 13 tarkastellaan näin ollen merialueen keskimääräistä vedenlaatua vuosina Vuoden 2014 osalta tarkasteltiin vedenlatutuloksia toukokuuhun asti. Taulukossa 2 on esitetty meripisteiden keskimääräinen vedenlaatu vuoden 2012 tammisyyskuussa ennen purkuputken käyttöönottoa sekä vuoden 2012 loka-joulukuussa, vuonna 2013 ja vuoden 2014 tammi-toukokuussa, jolloin purkuputkesta johdettiin vettä mereen. Meripisteistä tarkastelussa tarkasteltiin niitä, joista on kyseisiltä ajankohdilta vedenlaatutietoja käytettävissä eli pisteitä Me5-Me10 (taulukko 1). Meripisteen Me5, joka sijaitsee lähimpänä purkuputken suualuetta, pintaveden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä syanidipitoisuus olivat keskimäärin hieman aiempaa korkeampia vesien johtamisen jälkeen, mikä on voinut johtua osittain ylijäämävesien johtamisesta. Keskimääräiset erot eivät kuitenkaan olleet suuria. Muuten vedenlaatu oli pisteillä hyvin samankaltaista ennen ja jälkeen vesien johtamisen. Taulukon 2 perusteella ja kokonaisuutena tarkastellen purkuputken kuormittavaa vaikutusta ei havaittu meripisteiden vedenlaadussa vuosina tutkituilta osin. Taulukko 1. Meripisteiden Me5-Me10 tiedot ja sijainnit. HAVAINTOPISTEET NÄYTE KOORDINAATIT (YK) SELITE Merialueen seuranta Meripiste purkualue Me Purkupisteen suun alue, 80 m Meripiste Me Purkupisteestä lähteen 700 m Meripiste Me Purkupisteestä lounaaseen 800 m Meripiste Me Purkupisteestä itään 560 m Meripiste Me Purkupisteestä luoteeseen 1030 m Meripiste Me Purkupisteestä koilliseen 1010 m Merivedestä tutkittiin vuosina 2012 ja 2013 myös vaarallisten aineiden asetukseen 1022/2006 (VnA vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista) liittyvät liukoiset Ni, Cd ja Pb. Vuonna 2013 kyseisten metallien liukoiset pitoisuudet eivät ylittäneet kyseisille aineille määriteltyjä ympäristölaatunormeja. Uraanipitoisuus (< 1 µg/l) oli merivedessä myös alhainen. Vuosien 2012 ja 2013 Laiva kaivoksen toimintavaiheen päästö- ja vaikutustarkkailuraporteissa (Ahma ympäristö Oy) todettiin myös, että kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei merkittävästi eronnut vuosina 2012 tai 2013 näytteiden kesken, jotka oli otettu ennen ja jälkeen kaivoksen vesien johtamista mereen. Yllä esitettyjen tarkastelujen perusteella Laiva kaivoksen ylijäämävesien johtaminen mereen ei ole heikentänyt vesialueen tilaa vuosina Vedenlaatutarkastelun perusteella purkuputken kuormittavaa vaikutusta ei havaittu meripisteiden vedenlaadussa vuosina Vedenlaadun pysyessä ennallaan myös vaikutukset kalastoon voi arvioida vähäisiksi. Vesien johtaminen purkuputken kautta on kuitenkin voinut vaikuttaa alueen kalastuskäyttäytymiseen joltain osin. Purkuputken lähialueella kalastusta saatetaan välttää, mikä on tyypillistä jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä. Raahen edustan merialueelta pyydettiin alkuvuodesta/keväällä 2013 haukia, ahvenia ja siikoja metallianalyysejä varten.

3 Näytekaloja pyydettiin purkuputken suun lähialueelta sekä muutamalta vertailualueelta kuten Kuljunlahden edustalta purkuputkelta noin 3,5-4 km etelään ja Raahen edustan saariston pohjoispuolelta. Näytteistä määritettiin kupari, elohopea, uraani, kadmium, arseeni, lyijy, nikkeli, koboltti, sinkki ja vanadiini. Tuloksista ei ollut nähtävissä merkittäviä eroja kalojen metallipitoisuuksissa näytealueiden välillä. Pitoisuuksissa oli havaittavissa pientä vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan pitoisuudet olivat pieniä. Koska kaivoksen vedenlaadun tarkkailun meripisteillä ei vuoden 2013 aikana havaittu WAD-syanidia tai kokonaissyanidia, ei kalanäytteistä myöskään määritetty kyseisiä pitoisuuksia. Kaivoksen vesien johtamisella ei näyttäisi olleen ainakaan alkuvaiheessaan vaikutuksia kalojen metallipitoisuuksiin. Metallien kertyminen petokaloihin vaatii kuitenkin aikaa ja jatkossa alueen kalojen metallipitoisuuksia seurataan muutaman vuoden väliajoin. Vuonna 2013 metallipitoisuuksien osalta purkuputken lähialueelta pyydettyjä kaloja olisi voinut huoletta käyttää ravinnoksi (Härmä ym. 2014).

4 Taulukko 2. Meripisteiden Me5-Me10 keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2012 ennen purkuputken käyttöönottoa (tammi-syykuu) ja vuosina 2012 (lokajoulu)-2014, jolloin purkuputkesta johdettiin vettä mereen (jatkuu toisella sivulla). Määritykset (GF/C) N P P syanidi * N Ni Hg * Cd * Pb Aika Syvyys Happi ph Sähkönjoh. Kiintoaine Kok-N NH4- Kok- PO 4- As WAD- NO 3- Fe SO 4 U As Liuk. Liuk. Liuk. CN Liuk. * Pisteet m % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Me , , ,5 < ,4 1,5 1,9 <2 <0,4 13 0, , , ,0 < ,4 3,0 2,6 <2 <0,4 <10 <1 Me5a , , <1 < ,4 1,0 1,7 <2 <0,4 9 0, , , <1 < ,4 <1 2,3 <2 <0,4 <10 <1 Me5b , , <1 < ,4 0,8 1,5 <2 <0,4 7 < , , <1 < ,4 <1 2,1 <2 <0,4 <10 <1 Me , , ,8 < ,4 1,0 1,0 <2 <0,4 5 0, , , <1 < ,4 <1 2,3 <2 <0,4 <10 <1 Me6a , , <1 < ,3 0,7 1,0 <2 <0,4 <10 < , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me6b , , <1 < ,4 0,7 1,0 <2 <0,4 <10 < , , ,7 < ,4 1,7 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me , , <1 < ,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 0, , , < ,4 <1 2,5 <2 <0,4 <10 <1 Me7a , , <1 < ,3 0,7 1,7 <2 <0,4 < , , <1 < ,4 < Me7b , , ,8 < ,3 1,0 1,0 <2 <0,4 <10 < , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me , , ,4 < ,3 1,4 1,0 <2 <0,4 <10 0, , , <1 < ,4 <1 2,2 <2 <0,4 <10 <1 Me8a , , <1 < ,3 <1 1,4 <2 <0,4 <10 < , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me8b , , <1 < ,8 <2 <2 <0,4 <10 < , , <1 < <1 <2 <2 <0,4 <10 <1

5 Aika Syvyys Happi ph Sähkönjoh. Kiintoaine (GF/C) Kok-N Määritykset NH4- N Kok- P PO 4- P As WADsyanidi * NO 3- N Fe SO 4 U As Liuk. Ni Pisteet m % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Me , , <1 < ,3 0,7 1,1 <2 <0,4 5 0, , , ,5 < ,4 2,5 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me9a , , <1 < ,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 0, , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me9b , , <1 < ,3 0,8 1,1 <2 <0,4 <10 < , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 <1 Me , , <1 < ,4 <1 <2 <2 <0,4 <10 < , , < ,4 <1 2,6 <2 <0,4 10 <1 Me10a , , <1 < ,3 0,7 1,1 <2 <0,4 <10 < , , < ,4 <1 2,2 <2 <0,4 <10 <1 Me10b , , <1 < ,3 0,8 1,1 <2 <0,4 5 0, , , <1 < ,4 <1 2,4 <2 <0,4 <10 <1 * Määritysrajuat vaihtelivat. Taulukossa esitetty suurimmat määritysrajat. Liuk. Hg * Liuk. Cd CN * Liuk. Pb *

6 LÄHTEET Paksuniemi, S Nordic Mines Oy: Raahen eteläisen rannikkoalueen kalastus ja kalansaalis v Lapin Vesitutkimus Oy, Rovaniemi. Härmä, T., Lappalainen, N., Ojala, S., Keskitalo, K., Salo, J., Nikarmaa, T., Nordic Mines Oy: Laiva-kaivoksen päästö- ja vaikutustarkkailu Ahma ympäristö Oy.

Samankaltaiset tiedostot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika