FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU WWE FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012

2

3 Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta & RKTL/Kainuun kalantutkimus 1 Oulujärven kalataloustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Ravustus Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Siian siivilähammasjakauma KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Kuhan merkintätulokset v (RKTL) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4 Copyright Pöyry Finland Oy 2

5 1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/02/2, ja VHO 03/0003/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, ), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y , ) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/09/2, ). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 1030/ , ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy ). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset v. 2012, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet sekä kuhanpoikasten merkintäkokeita. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,70 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 700 m 3 /s HW = 123,07 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = 0 m 3 /s NW = 120,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet. Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 80, COD Mn Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 mg/l, kok.p mg/l ja kok.n mg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v ja siihen on osallistunut v kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta on saatu kalastajalta. Vuonna 2012 kirjanpitoon osallistui 21 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 9 Ärjänselällä ja 5 Niskanselällä. V kalastuksen oli lopettanut kokonaan 2 kalastajaa ja 1 oli kuollut. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2012 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, kg/kp, kg/kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-15 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tär- Copyright Pöyry Finland Oy

7 keimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta ja vuoden 2007 raportissa (Pöyry Environment Oy 2008) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 2003 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004) ja vuosilta vuoden 2009 raportissa (Pöyry Finland Oy 2010) Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v vähäistä. Paltaselällä yksikkösaalis oli pieni eli 0,36 kg/pkk, Ärjänselällä kohtalainen eli 0,73 kg/pkk ja Niskanselällä hyvä eli 2,33 kg/pkk (taulukko 1). Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut hyvin pientä v ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Talvinuottaus on vähentynyt Oulujärvellä muikun pienen koon vuoksi eikä sitä harjoitettu v ollenkaan. Kesänuottausta harjoitettiin vähän Niskanselällä, josta muikkua saatiin melko hyvin eli 100 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Muikku oli kesälläkin niin pientä, että sen markkinointi oli vaikeaa. Ärjänselällä nuottausta vain kokeiltiin eikä muikkua juuri saatu. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut luvulla v lukuun ottamatta hyvä eli tasoa kg kalastuspäivää kohden (kuva 2). V yksikkösaalis jäi alle 100 kg:n. Ärjänselällä saalis on ollut tasoa kg/kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet luvulla yleensä pieniä eli tasoa kg/kalastuspäivä. V saalis on ollut keskimääräistä parempi eli kg/kp (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v ja 2008 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua saatiin vähän eli 2-32 kg/pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2000-luvulla 4-28 kg/pkk (taulukko 10, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla kohtalainenhyvä eli kg/pkk, ja yksikkösaalis on tänä aikana kohonnut (taulukko 13, kuva 2). Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v oli Niskanselällä vähän keskimääräistä parempi eli 330 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita ja sen vuoksi pyyntikin on ollut useina vuosina vähäistä. Pientä hottamuikkua oli v syys-lokakuussa 14 % ko. kuukausien kokonaissaaliista (liite 1.5). Muikkukannan taantuma 1990-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v lähtien, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut tasoa kg/kp (kuva 3). Kainuun kalatalouskeskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v Kokonaissaalis oli 54 t, josta muikkua oli 46 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Niskanselältä 63 % ja loput Ärjänselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä te- Copyright Pöyry Finland Oy

8 holla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v vetotuntien määrä ( h) oli vain noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h). V troolausta harjoitettiin edellisvuosia enemmän (580 h) ja muikkusaaliskin oli edellisvuosia parempi. Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. 4 Copyright Pöyry Finland Oy

9 g/pkk MUIKKU Verkot # mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 350 kg/kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä 90 kg/pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, kg/pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

10 kg/kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä 6 Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) siian pyyntiä vain kokeiltiin (33 pkk) v Paltaselällä, josta siikaa saatiin vähän eli 0,30 kg/pkk (taulukko 4). Niskanselällä yksi kalastaja pyyti pitkän tauon jälkeen melko paljon (640 pkk) tiheillä siikaverkoilla syksyllä elo-syyskuussa, jolloin siikaa saatiin varsin hyvin eli 1,22 kg/pkk (taulukko 12). Välikoon siikaverkkoja (# mm) ei juuri käytetty v Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien aktiivinen kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. V kalastettiin poikkeuksellisesti myös pikkusiikaa Niskanselältä Säräisniemen edustalta. Kalastus on keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 40 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# mm) aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet yleensä pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaverkoilla (# mm) aktiivisesti joinakin vuosina, jolloin siian yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä (kuva 4). Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 50 g/pkk (kuva 4). Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 50 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 1990-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 kg/pkk. Siian yksikkösaaliit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi, ja viime vuosina saalis on ollut yleensä enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Vuosien keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis Niskanselällä johtuu todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää on koettu vain harvoin. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 1990-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen ja viime vuosina se on ollut enää vajaa 1 kg/pkk (kuva 5). Ärjänselällä oli pyynnissä harva rysä v ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 kg/pkk (kuva 5). Copyright Pöyry Finland Oy

11 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 900 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 60 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 12 kg/pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 kg/pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut 2000-luvulla kaikilla selillä pieni, eli enimmäkseen alle 10 g/pkk (taulukot 4, 9 ja 12, kuva 6). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on viime vuosina pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 10 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (360 pkk) taimenta 0,6 kg/pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2000-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa 0,1-0,3 kg/pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä (0,9 kg/pkk) johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v tasoa 1-3 kg/pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 50 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 1000 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 30 kg v V saalis oli vajaa 2 t. V verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 39,4 t eli seitsemän kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjänselälle. Vuoden 2012 kuhasaaliista 59 % saatiin Ärjänselältä, 29 % Niskanselältä ja loput 12 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v Palta- ja Niskanselällä kohtalainen eli 0,56-0,59 kg/pkk (taulukot 4, 12). Ärjänselällä yksikkösaalis oli varsin hyvä eli 0,93 kg/pkk (taulukko 9). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut tasaisessa nousussa 1990-luvun puolivälistä lähtien ja v saalis oli jo hyvä eli tasoa 1 kg/pkk (kuva 7). Sen jälkeen yksikkösaalis on jonkin verran laskenut ja näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk. Ärjän- ja Niskanselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla alkoi kohota merkittävästi 2000-luvun alussa ja Ärjänselällä se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,7-0,9 kg/pkk. Niskanse- Copyright Pöyry Finland Oy

14 lällä yksikkösaalis kohosi v mennessä hyväksi eli tasolle 1,0 kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,6 kg/pkk. Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus on painottunut aiemmin talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. V Niskanselän kalastustavoissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Aktiivisen rysäkalastuksen sijaan v on kalastettu kesällä suurella verkkomäärällä. Kesäkalastuksen (touko-elokuu) osuus Niskanselällä v (8200 pkk) oli yli 40 % kokonaispyyntiponnistuksesta (19400 pkk). Tämä on alentanut kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Talvella ja syksyllä 2012 kuhan yksikkösaalis oli Niskanselälläkin tasoa 0,7-0,9 kg/pkk (taulukko 12). Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa Oulujärvellä kaikilla selillä, ja se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi myös isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on ollut Paltaselällä v epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä kohtalaisesti eli 8,6 kg/pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä keskittyy nykyisin kuhan pyyntiin. Paltaselällä isorysien kokonaissaaliista kuhaa oli v % (liite 1). Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v Ärjän- ja Niskanselältä 4,1-12,9 kg/pkk (taulukot 10 ja 13, kuva 7). V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. 10 Copyright Pöyry Finland Oy

15 g/pkk KUHA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 14 kg/pkk KUHA Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk, kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 40 mm) verkoilla oli v kaikilla selillä pieni eli 0,07-0,14 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalaista tasoa eli yleensä 0,5-0,7 kg/pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). V jälkeen hauen yksikkösaalis on alentunut kaikilla selillä pieneksi, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 2003 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin hauki- ja madesaalisiin. Haukikanta on kuitenkin edelleen Oulujärvellä vahva, sillä kalastustiedustelun perusteella sen kokonaissaalis oli v noin 106 t eli samaa tasoa kuin kuhasaalis (Pöyry Finland Oy 2011). Rantarysillä ei kalastettu Niskanselällä v (taulukko 14). Rantarysillä saadun hauen yksikkösaalis on vaihdellut Niskanselällä 2000-luvulla vuosittain huomattavasti ollen Copyright Pöyry Finland Oy

16 koko ajan pieni eli yleensä tasoa 1,0-2,5 kg/pkk (kuva 8). Kaikkina vuosina rantarysillä ei ole pyydetty ollenkaan g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 3500 g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) oli v kevättalvella kaikilla selillä pieni eli 0,09-0,10 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 kg/pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v Niskanselällä ja hiukan myös Paltaselällä (liite 1) ja madetta saatiin melko vähän eli 5,3-7,0 kg/pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis parani 1990-luvun loppupuolella tasolle 6 kg/pkk, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut samaa tasoa tai vähän pienempi (kuva 9). Copyright Pöyry Finland Oy

17 g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä kg/pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk, kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut kalalajit 3.3 Ravustus Solmuväliltään mm:n verkoilla pyydettiin v Paltaselällä vain hiukan ja niillä saatiin ahventa vähän-kohtalaisesti eli 0,36-0,90 kg/pkk (taulukko 4). Niskanselältä saatiin ahventa tiheillä siikaverkoilla (# mm) syksyllä vähän eli 0,19 kg/pkk (taulukko 12). Katiskoilla ahventa saatiin Paltaselältä v hyvin eli 1,94 kg/pkk (taulukko 8). Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän eli 1,40-4,50 kg/pkk (taulukot 5, 10, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä (taulukot 5, 10, 13). Jaalanganlahdella kalastettiin alkukesästä kolmella hoitopyyntirysällä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä noin 1200 kg (liite 1.4). Paltaselältä saatiin isorysistä kesän aikana yhteensä 8 ankeriasta. Yksi kirjanpitäjä on ravustanut Manamansalon ja mantereen välisellä Kaivannonsalmella v Rapusaalis on ollut rapua vuodessa (taulukko 15). Pieniä rapuja, joita on käytetty myös siirtoistutuksiin, on ollut noin kaksinkertainen määrä, joten rapukanta näyttää olevan alueella elinvoimainen. Copyright Pöyry Finland Oy

18 3.4 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain kesällä sekä Paltaselällä ajoittain myös talvella. Likaantumishaittaa kommentoitiin vähiten Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Niskanselällä kommentoitiin muikun pientä kokoa, mikä vaikeutti muikun markkinointia ja rajoitti pyyntiä KALAKANTANÄYTTEET 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 100 kpl. Siikanäytteet kerätään rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka voi hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Kalakantanäytteiden määrä (kpl) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 79 % oli planktonsiikaa (taulukko 17, kuva 10). Arjän- ja Niskanselällä planktonsiian osuus oli vain %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Tilanne oli vastaavanlainen myös v , jolloin planktonsiian keskimääräinen osuus oli Paltaselällä 87 % ja Ärjänja Niskanselällä % (Pöyry Finland Oy 2010). Taulukko 17 Siikanäytteiden (n = 900) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons ,0 12,0 84,0 12,0 69,0 19,0 2,0 71,0 27, ,0 21,0 71,0 6,0 79,0 15,0 3,0 65,0 32, ,0 9,0 83,0 10,0 72,0 18,0 4,0 77,0 19, ,7 14,0 79,3 9,3 73,3 17,3 3,0 71,0 26,0 Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 Kuva 10 Siikanäytteiden (n = 900) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V Kaikki Oulujärveen istutetut kuhanpoikaset on merkattu alitsariinilla v ja Kesällä 2012 kerättiin näytteitä 1-vuotiaista kuhista, joista määritettiin merkattujen kalojen osuus. Merkattujen poikasten osuus 1-vuotiaista kuhista oli pieni eli alueesta riippuen 2,0-6,5 %. Yhteenveto kesän 2012 tuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

20 6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2012, jolloin tarkkailu käsitti vuosittaisen kalastuskirjanpidon, kalakantanäytteet ja kuhan merkintätutkimuksia. Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus ovat olleet tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Verkkopyynnin tulokset eivät anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Kirjanpitäjien kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä lähes loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadut siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut yleensä tasoa 1,0 kg/pkk tai vähemmän. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien Paltaselällä ja 2000-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v kuhaa yhteensä 39 t eli seitsemän kertaa enemmän kuin haukea. V harvoilla verkoilla saatu kuhan yksikkösaalis oli Palta- ja Niskanselällä kohtalainen eli 0,6 kg/pkk ja Ärjänselällä varsin hyvä eli 0,9 kg/pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on vakiintunut. Haukikanta on ollut tasaisen vahva ja sen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalainen eli tasoa 0,4-0,7 kg/pkk. Sen jälkeen yksikkösaalis on laskenut pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 kg/pkk. Hauen yksikkösaalista on laskenut 2000-luvulla kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 kg/pkk. Mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä tasolle 0,1-0,2 kg/pkk. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Kirjanpitokalastajien kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain kesällä sekä Paltaselällä ajoittain myös talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu v Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v Paltaselällä 79 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä %, mikä viittaa näillä alueilla planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Kuhanpoikasten merkintätutkimuksen mukaan istutuspoikasten osuus 1-vuotiaista kuhista oli v pieni eli alueesta riippuen 2,0-6,5 % VIITTEET Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. PSV-Maa ja Vesi Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Pöyry Environment Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Finland Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Vehanen, T. & Hyvärinen, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 78. Paltamo. 17 Copyright Pöyry Finland Oy

22

23 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku särki IX X IX-X kg/pkk 0,362 0,213 Verkot mm kk pkk siika taimen ahven kuha VI VII X VI-VII kg/pkk 0,000 0,000 1,000 0,083 X kg/pkk 0,476 0,048 0,000 0,000 VI-X kg/pkk 0,303 0,030 0,364 0,030 Verkot mm kk pkk ahven VII 2 1,8 kg/pkk 0,900 Verkot mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi I , ,3 72, ,4 0 0 II , ,5 50 4, ,3 0 III ,6 7,3 317,4 5,2 0,7 IV 384 2,3 0 90,5 10,8 6,5 145,8 1 0 V VII ,5 0 0 VIII IX X XII ,2 72,4 26, ,8 2,4 0 I-IV ,3 178,6 20,7 1385,6 6,5 0,7 kg/pkk 0,017 0,003 0,335 0,096 0,011 0,742 0,003 0,000 V-VIII , kg/pkk 0,014 0,000 0,028 0,000 0,007 0,315 0,036 0,000 IX-XII ,2 100,4 49, ,8 58,4 0 kg/pkk 0,014 0,002 0,043 0,021 0,008 0,606 0,025 0,000 I-XII ,2 760,7 227,7 47,7 3184,9 108,9 0,7 kg/pkk 0,015 0,002 0,140 0,042 0,009 0,587 0,020 0,000 Isorysät (harvat, # 20 mm) kk kpl pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna särki muikku ankerias V kpl VI kpl VII kpl VIII kpl IX kpl X V-VIII kpl kg/pkk 0,475 0,085 0,730 0,014 1,532 9,695 2,759 1,730 0,092 IX-X kpl kg/pkk 0,577 0,154 1,269 0,385 0,654 2,962 1,385 1,346 0,000 V-X kpl kg/pkk 0,491 0,096 0,814 0,072 1,395 8,647 2,545 1,671 0,078

24 Maderysä (isorysä) Liite 1.2 kk kpl pkk siika hauki made ahven XII 1 3 0, ,5 kg/pkk 0,167 13,333 7,000 0,167 Katiskat kk kpl pkk ahven hauki made särki kuha V ,7-3,4 13,2 1,2 VI ,1 1, V-VI ,8 1,7 3,4 13,2 1,2 kg/pkk 1,937 0,033 0,067 0,259 0,024 Vetouistelu (Paltaselkä) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kuha ahven käytössä kertoja aika h VI ,5 4,7 5,3 0,3 VII ,0 13,3 17,2 0,6 VIII ,0 - - V-VIII , ,5 0,9 kg/kkr 1,667 1,875 0,075 Kajaaninjoki Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI VIII VIII VI-VIII kg/kkr 1,059 0,235 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen (pohjaruoste) vähäistä (II), vaikeuttaa pyyntiä (III ap). 2. Muikku pientä (X). 3. Verkot likaantuneet virtauskohdissa paljon (II-III). Palataselällä huono saalistalvi. Rysät limoittuneet pahasti (VII). Lahnakanta on voimistunut runsaasti, hinta on huono. 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I lp-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (lima, roskat, III lp- IV ap). 5. Verkot hieman likaiset, ruskeaa likaa, lähtee pois verkkoja puistelemalla (III). 6. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I), vaikeuttaa pyyntiä (lima, II-IV). Ei ole ollut makuvirheitä 7. Ei sanottavaa likaantumista, vain humusta viikon kokemisen jälkeen (talvi). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # 13 mm kk pkk muikku ahven kiiski VI IX 60 33,0 8 0 X ,9 0 VI kg/pkk 0,222 0,111 0,056 IX-X ,9 0 kg/pkk 0,803 0,136 0,000 VI-X kg/pkk 0,733 0,133 0,007

25 Verkot # mm Liite 1.3 kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi I ,5 384,5 174,5 7, II , ,5 134,3 4, ,5 3,5 III ,9 8,5 538,8 242,4 6,5 1742, IV ,5 1 0 V , VI VII VIII IX ,5 0 X , XII , ,5 1691,5 11,5 0 I-IV , ,8 573,2 20,7 7095,3 26,5 3,5 kg/pkk 0,033 0,002 0,265 0,102 0,004 1,265 0,005 0,001 V-VIII , kg/pkk 0,014 0,000 0,055 0,000 0,013 0,623 0,003 0,000 IX-XII ,5 11, ,5 9067, kg/pkk 0,025 0,001 0,090 0,058 0,002 1,078 0,007 0,000 I-XII ,9 27,2 2820,8 1067,2 170, ,5 3,5 kg/pkk 0,022 0,001 0,115 0,043 0,007 0,926 0,005 0,000 Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V 1 5 5,5 0 49, ,5 2 2 VI , , ,5 14,5 10 VII ,5 34, VIII , ,5 34 IX , X V-VIII ,5 54, , kg/pkk 0,117 0,440 7,113 0,617 1,935 4,347 0,161 0,573 IX-X , kg/pkk 0,190 0,214 2,857 0,476 0,857 2,524 0,000 0,190 V-X ,5 59, , kg/pkk 0,128 0,408 6,497 0,597 1,779 4,083 0,138 0,517 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika kuha särki päiviä kertoja VI kg/kp 1,0 3,0 3,5 12,5 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Rysien likaantuminen tavanomaista (V-IX). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (II ap-iii ap). 3. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (IX lp-x lp).

26 NISKANSELKÄ Liite 1.4 Muikkuverkot # mm kk pkk muikku VIII kg/pkk 2,325 Verkot # mm kk pkk siika taimen ahven särki VIII ,8 41,5 kg/pkk 1,120 0,027 0,219 0,138 IX ,5 0 53,4 39,2 kg/pkk 1,304 0,000 0,157 0,115 VIII-IX , ,2 80,7 kg/pkk 1,218 0,013 0,186 0,126 Verkot # mm kk pkk siika taimen hauki made kuha lahna I II III , IV V VI VII VIII ,9 90,8 37, ,3 10 IX ,7 28 X XI XII I-IV , kg/pkk 0,026 0,000 0,199 0,092 0,858 0,012 V-VIII ,9 90,8 235, ,3 68 kg/pkk 0,076 0,011 0,029 0,006 0,306 0,008 IX-XII ,7 73 kg/pkk 0,059 0,004 0,059 0,041 0,699 0,010 I-XII ,6 118,8 1383, kg/pkk 0,060 0,006 0,071 0,035 0,561 0,009 - yksi kalastaja pyyti lisäksi Painuanlahdelta toukokuussa verkoilla (# mm, 360 pkk) haukea 196 kg ja ahventa 578 kg Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha särki lahna VI , ,5 VII ,5 6, ,6 41 9,8 VIII , , IX VI-VIII ,5 22, , ,3 kg/pkk 2,750 1,032 61,364 3,682 4,909 14,114 2,682 0,877 IX kg/pkk 11,000 0,000 92,500 11,500 0,000 0,000 0,000 0,000 VI-IX ,5 22, , ,3 kg/pkk 3,438 0,946 63,958 4,333 4,500 12,938 2,458 0,804 Hoitopyyntirysät (isorysiä, kork. 3 m, aita 40 m, Jaalanganlahti ja sen suu) kk kpl pkk siika hauki ahven kuha särki lahna V VI VII V-VII kg/pkk 0,108 7,486 3,703 6,919 30,757 1,541 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika ahven särki kuore salakka päiviä kertoja VI VII VIII VI-VIII kg/kp 99,5 2,9 4,8 3,8 2,0 3,3

27 Troolipari (1 kpl) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha päiviä muikku V VI VII VIII , ,5 IX X V-VIII , ,5 kg/kp 161,7 0,0 1,4 10,6 31,0 1,0 IX-X kg/kp 505,2 7,1 1,3 31,7 79,1 6,0 V-X , ,5 kg/kp 329,8 3,5 1,4 20,9 54,6 3,4 Maderysät kk kpl pkk made II III II-III kg/pkk 5,273 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Nuottamuikku aivan liian pientä, ei mene kaupaksi (VI-VII). Rysä pois järvestä, kamalan likainen (VII lp). 2. Isompaa nuottamuikkua n. 20 %, ei kannata vetää, ei mene kaupaksi muuta kuin perkattuna, liian työlästä (VIII). Verkkomuikku pientä, ei mene pyöreänä kaupaksi, ei kannata pyytää (VIII). Verkkojen likaantuminen alkoi normaalia aikaisemmin, veden korkeus ja kovat virtaukset (IX ap). 3. Troolissa hottamuikkua enemmän kuin edellisenä vuotena (X).

28

29 SAALISINDEKSIT V Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v Muikkuverkot # mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VI-VIII IX-X VII-X Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (kg/kp) Oulujärvellä v Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV ,8 VI ,0 Niskanselkä I-IV , , , ,6 V-VIII , , , , ,5 I-VIII , , , , ,5 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (kg/kp) Oulujärven Niskanselällä v Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi V-VIII ,7 IX-X , , , , ,2 V-X , , , , ,8 Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Made Ahven Kuha vuosi VI-VII X

30 # mm Liite 2.2 Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha vuosi VI-VIII # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI X V-X

31 Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v Maderysät. Liite 2.3 Kuukausijakso, Made vuosi Paltaselkä I-IV XII Ärjänselkä II-III Niskanselkä I-III Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Verkot # mm. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 10. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X

32 Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Katiskat. Liite 2.4 Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II V-VI Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Ahven Särki vuosi VIII IX VIII-IX # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Kirjolohi vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna Siika vuosi V-VI Taulukko 15. Ravustustiedot Kaivannonsalmesta v Kuukausijakso, mertoja merta-d yli 10 cm yli 10 cm alle 10 cm vuosi kpl kpl kpl/md kpl VIII-IX n n VII-IX , VII ,71 888

33 Oulujärveen istutettujen kuhanpoikasten alitsariinimerkkiseuranta v Liite 3 Alpo Huhmarniemi, Rauno Hokki ja Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulujärveen istutetut kuhat on merkitty alitsariinivärjäyksellä vuosina 2011 ja Merkittyjen kalojen osuuksia seurataan Oulujärvestä saaliiksi kerätyistä näytekuhista. Merkinnän ja seurannan tavoitteena on selvittää istutettujen ja luonnon kudusta peräisin olevien kuhien osuus. Vuonna 2012 näytekaloja kerättiin merkittyjen kalojen osuuksien selvittämiseksi välisenä aikana yhteensä 557 kpl 1- vuotiasta kuhaa. Näytekuhat kerättiin troolisaaliista. Pyyntialueita oli 3 (Paltaselkä, Ärjänselkä ja Niskanselkä), joista kultakin pyrittiin hankkimaan 200 näytettä. Kaloista mitattiin pituus (117 +/ mm) ja paino (12.9 +/ g) sekä otettiin otoliitit ja määritettiin ikä. Vain 1-vuotiaiksi määritetyt kuhat tutkittiin merkin löytymiseksi. Otoliitit tarkistettiin fluoresenssimikroskoopin G-suotimella (taulukot 1 ja 2). Merkit näkyivät hyvin (kuvat 1-3). Merkinnän onnistumisesta on raportoitu aiemmin v kalataloustarkkailuraportissa. Selvityksen perusteella merkki havaittiin kaikista merkityistä 5-8 vrk sumputuksen jälkeen elossa olleista kuhista. Vuonna 2012 kerättyjä 1-vuoden ikäisiä näytekuhia tutkittiin yhteensä 557. Merkittyjä niistä oli yhteensä 23 kpl (4.1 %). Vaihtelu eri pyyntialueiden välillä oli % (taulukot 1 ja 2). Merkityt kuhat olivat peräisin v istutuksista. Kokonaissaalis vuoden 2011 istutuksista kertyy oletettavasti vuosina , pääosin n. 4-9 vuoden ikäisistä kaloista. Siten istutusten todellinen saalistuotto voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Istutusten merkitystä voidaan kuitenkin arvioida suhteuttamalla istukkaiden osuus nykyisiin saaliisiin ja istukasmääriin. Oulujärven kuhasaalis vuonna 2010 oli kg (Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010). Mikäli tulevien vuosien ( ) saalis olisi vuoden 2010 tasoa ja istutusperäisten kuhien osuus samaa tasoa kuin v saalisnäytteissä (4.1 %), olisi istutusperäinen saalis tasoa 4340 kg. Vuoden 2011 istutusmäärään (taulukko 3) suhteutettuna saalistuotto olisi n. 10 kg per 1000 istukasta. Tämä olisi samaa tasoa kuin aiemmin on havaittu kymmenellä etelä-suomen järvellä keskimäärin, 11.5 kg per 1000 istukasta, vaihtelu kg per 1000 istukasta (Ruuhijärvi, J., Salminen, M., Nurmio, T., Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca L.) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Ann. Zool. Fenn. 33, ). Merkittyjen kalojen seuranta jatkuu vuonna 2013, jolloin saadaan arvioitua istutusperäisten 1-vuotiaiden kalojen osuus myös vuonna 2012 syntyneistä kuhista. Istutusvuodet 2011 ja 2012 olivat olosuhteiltaan erilaiset: vuosi 2012 oli kylmempi ja sateisempi. Olosuhteilla voi olla vaikutusta myös istutusten ja luonnonkalojen selviytymiseen. Vuoden 2013 aineisto on siten tärkeä vuosien välisen vaihtelun selvittämiseksi.

34 Taulukko 1. Näytemäärät ja merkittyjen määrät eri pyyntialueilla v Näytteenottopäivä Näytteitä Merkittyjä Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä VI-VIII