FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS"

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU WWE FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012

2

3 Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta & RKTL/Kainuun kalantutkimus 1 Oulujärven kalataloustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Ravustus Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Siian siivilähammasjakauma KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Kuhan merkintätulokset v (RKTL) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

4 Copyright Pöyry Finland Oy 2

5 1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/02/2, ja VHO 03/0003/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, ), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y , ) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/09/2, ). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 1030/ , ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy ). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset v. 2012, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet sekä kuhanpoikasten merkintäkokeita. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,70 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 700 m 3 /s HW = 123,07 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = 0 m 3 /s NW = 120,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet. Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 80, COD Mn Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 mg/l, kok.p mg/l ja kok.n mg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v ja siihen on osallistunut v kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta on saatu kalastajalta. Vuonna 2012 kirjanpitoon osallistui 21 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 9 Ärjänselällä ja 5 Niskanselällä. V kalastuksen oli lopettanut kokonaan 2 kalastajaa ja 1 oli kuollut. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2012 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, kg/kp, kg/kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-15 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tär- Copyright Pöyry Finland Oy

7 keimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta ja vuoden 2007 raportissa (Pöyry Environment Oy 2008) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 2003 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004) ja vuosilta vuoden 2009 raportissa (Pöyry Finland Oy 2010) Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v vähäistä. Paltaselällä yksikkösaalis oli pieni eli 0,36 kg/pkk, Ärjänselällä kohtalainen eli 0,73 kg/pkk ja Niskanselällä hyvä eli 2,33 kg/pkk (taulukko 1). Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut hyvin pientä v ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Talvinuottaus on vähentynyt Oulujärvellä muikun pienen koon vuoksi eikä sitä harjoitettu v ollenkaan. Kesänuottausta harjoitettiin vähän Niskanselällä, josta muikkua saatiin melko hyvin eli 100 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Muikku oli kesälläkin niin pientä, että sen markkinointi oli vaikeaa. Ärjänselällä nuottausta vain kokeiltiin eikä muikkua juuri saatu. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut luvulla v lukuun ottamatta hyvä eli tasoa kg kalastuspäivää kohden (kuva 2). V yksikkösaalis jäi alle 100 kg:n. Ärjänselällä saalis on ollut tasoa kg/kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet luvulla yleensä pieniä eli tasoa kg/kalastuspäivä. V saalis on ollut keskimääräistä parempi eli kg/kp (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v ja 2008 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua saatiin vähän eli 2-32 kg/pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2000-luvulla 4-28 kg/pkk (taulukko 10, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla kohtalainenhyvä eli kg/pkk, ja yksikkösaalis on tänä aikana kohonnut (taulukko 13, kuva 2). Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v oli Niskanselällä vähän keskimääräistä parempi eli 330 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita ja sen vuoksi pyyntikin on ollut useina vuosina vähäistä. Pientä hottamuikkua oli v syys-lokakuussa 14 % ko. kuukausien kokonaissaaliista (liite 1.5). Muikkukannan taantuma 1990-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v lähtien, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut tasoa kg/kp (kuva 3). Kainuun kalatalouskeskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v Kokonaissaalis oli 54 t, josta muikkua oli 46 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Niskanselältä 63 % ja loput Ärjänselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä te- Copyright Pöyry Finland Oy

8 holla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v vetotuntien määrä ( h) oli vain noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h). V troolausta harjoitettiin edellisvuosia enemmän (580 h) ja muikkusaaliskin oli edellisvuosia parempi. Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. 4 Copyright Pöyry Finland Oy

9 g/pkk MUIKKU Verkot # mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 350 kg/kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä 90 kg/pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, kg/pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

10 kg/kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä 6 Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) siian pyyntiä vain kokeiltiin (33 pkk) v Paltaselällä, josta siikaa saatiin vähän eli 0,30 kg/pkk (taulukko 4). Niskanselällä yksi kalastaja pyyti pitkän tauon jälkeen melko paljon (640 pkk) tiheillä siikaverkoilla syksyllä elo-syyskuussa, jolloin siikaa saatiin varsin hyvin eli 1,22 kg/pkk (taulukko 12). Välikoon siikaverkkoja (# mm) ei juuri käytetty v Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien aktiivinen kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. V kalastettiin poikkeuksellisesti myös pikkusiikaa Niskanselältä Säräisniemen edustalta. Kalastus on keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 40 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# mm) aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet yleensä pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaverkoilla (# mm) aktiivisesti joinakin vuosina, jolloin siian yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä (kuva 4). Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 50 g/pkk (kuva 4). Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 50 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 1990-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 kg/pkk. Siian yksikkösaaliit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi, ja viime vuosina saalis on ollut yleensä enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Vuosien keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis Niskanselällä johtuu todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää on koettu vain harvoin. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 1990-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen ja viime vuosina se on ollut enää vajaa 1 kg/pkk (kuva 5). Ärjänselällä oli pyynnissä harva rysä v ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 kg/pkk (kuva 5). Copyright Pöyry Finland Oy

11 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 900 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 60 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 12 kg/pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 kg/pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut 2000-luvulla kaikilla selillä pieni, eli enimmäkseen alle 10 g/pkk (taulukot 4, 9 ja 12, kuva 6). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on viime vuosina pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 10 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (360 pkk) taimenta 0,6 kg/pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2000-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa 0,1-0,3 kg/pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä (0,9 kg/pkk) johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v tasoa 1-3 kg/pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 50 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 1000 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 30 kg v V saalis oli vajaa 2 t. V verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 39,4 t eli seitsemän kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjänselälle. Vuoden 2012 kuhasaaliista 59 % saatiin Ärjänselältä, 29 % Niskanselältä ja loput 12 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v Palta- ja Niskanselällä kohtalainen eli 0,56-0,59 kg/pkk (taulukot 4, 12). Ärjänselällä yksikkösaalis oli varsin hyvä eli 0,93 kg/pkk (taulukko 9). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut tasaisessa nousussa 1990-luvun puolivälistä lähtien ja v saalis oli jo hyvä eli tasoa 1 kg/pkk (kuva 7). Sen jälkeen yksikkösaalis on jonkin verran laskenut ja näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk. Ärjän- ja Niskanselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla alkoi kohota merkittävästi 2000-luvun alussa ja Ärjänselällä se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,7-0,9 kg/pkk. Niskanse- Copyright Pöyry Finland Oy

14 lällä yksikkösaalis kohosi v mennessä hyväksi eli tasolle 1,0 kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,6 kg/pkk. Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus on painottunut aiemmin talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. V Niskanselän kalastustavoissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Aktiivisen rysäkalastuksen sijaan v on kalastettu kesällä suurella verkkomäärällä. Kesäkalastuksen (touko-elokuu) osuus Niskanselällä v (8200 pkk) oli yli 40 % kokonaispyyntiponnistuksesta (19400 pkk). Tämä on alentanut kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Talvella ja syksyllä 2012 kuhan yksikkösaalis oli Niskanselälläkin tasoa 0,7-0,9 kg/pkk (taulukko 12). Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa Oulujärvellä kaikilla selillä, ja se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 kg/pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi myös isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on ollut Paltaselällä v epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä kohtalaisesti eli 8,6 kg/pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä keskittyy nykyisin kuhan pyyntiin. Paltaselällä isorysien kokonaissaaliista kuhaa oli v % (liite 1). Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v Ärjän- ja Niskanselältä 4,1-12,9 kg/pkk (taulukot 10 ja 13, kuva 7). V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. 10 Copyright Pöyry Finland Oy

15 g/pkk KUHA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 14 kg/pkk KUHA Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk, kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 40 mm) verkoilla oli v kaikilla selillä pieni eli 0,07-0,14 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalaista tasoa eli yleensä 0,5-0,7 kg/pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). V jälkeen hauen yksikkösaalis on alentunut kaikilla selillä pieneksi, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 2003 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin hauki- ja madesaalisiin. Haukikanta on kuitenkin edelleen Oulujärvellä vahva, sillä kalastustiedustelun perusteella sen kokonaissaalis oli v noin 106 t eli samaa tasoa kuin kuhasaalis (Pöyry Finland Oy 2011). Rantarysillä ei kalastettu Niskanselällä v (taulukko 14). Rantarysillä saadun hauen yksikkösaalis on vaihdellut Niskanselällä 2000-luvulla vuosittain huomattavasti ollen Copyright Pöyry Finland Oy

16 koko ajan pieni eli yleensä tasoa 1,0-2,5 kg/pkk (kuva 8). Kaikkina vuosina rantarysillä ei ole pyydetty ollenkaan g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 3500 g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) oli v kevättalvella kaikilla selillä pieni eli 0,09-0,10 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 kg/pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v Niskanselällä ja hiukan myös Paltaselällä (liite 1) ja madetta saatiin melko vähän eli 5,3-7,0 kg/pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis parani 1990-luvun loppupuolella tasolle 6 kg/pkk, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut samaa tasoa tai vähän pienempi (kuva 9). Copyright Pöyry Finland Oy

17 g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä kg/pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk, kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut kalalajit 3.3 Ravustus Solmuväliltään mm:n verkoilla pyydettiin v Paltaselällä vain hiukan ja niillä saatiin ahventa vähän-kohtalaisesti eli 0,36-0,90 kg/pkk (taulukko 4). Niskanselältä saatiin ahventa tiheillä siikaverkoilla (# mm) syksyllä vähän eli 0,19 kg/pkk (taulukko 12). Katiskoilla ahventa saatiin Paltaselältä v hyvin eli 1,94 kg/pkk (taulukko 8). Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän eli 1,40-4,50 kg/pkk (taulukot 5, 10, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä (taulukot 5, 10, 13). Jaalanganlahdella kalastettiin alkukesästä kolmella hoitopyyntirysällä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä noin 1200 kg (liite 1.4). Paltaselältä saatiin isorysistä kesän aikana yhteensä 8 ankeriasta. Yksi kirjanpitäjä on ravustanut Manamansalon ja mantereen välisellä Kaivannonsalmella v Rapusaalis on ollut rapua vuodessa (taulukko 15). Pieniä rapuja, joita on käytetty myös siirtoistutuksiin, on ollut noin kaksinkertainen määrä, joten rapukanta näyttää olevan alueella elinvoimainen. Copyright Pöyry Finland Oy

18 3.4 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain kesällä sekä Paltaselällä ajoittain myös talvella. Likaantumishaittaa kommentoitiin vähiten Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Niskanselällä kommentoitiin muikun pientä kokoa, mikä vaikeutti muikun markkinointia ja rajoitti pyyntiä KALAKANTANÄYTTEET 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 100 kpl. Siikanäytteet kerätään rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka voi hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Kalakantanäytteiden määrä (kpl) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 79 % oli planktonsiikaa (taulukko 17, kuva 10). Arjän- ja Niskanselällä planktonsiian osuus oli vain %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Tilanne oli vastaavanlainen myös v , jolloin planktonsiian keskimääräinen osuus oli Paltaselällä 87 % ja Ärjänja Niskanselällä % (Pöyry Finland Oy 2010). Taulukko 17 Siikanäytteiden (n = 900) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons ,0 12,0 84,0 12,0 69,0 19,0 2,0 71,0 27, ,0 21,0 71,0 6,0 79,0 15,0 3,0 65,0 32, ,0 9,0 83,0 10,0 72,0 18,0 4,0 77,0 19, ,7 14,0 79,3 9,3 73,3 17,3 3,0 71,0 26,0 Copyright Pöyry Finland Oy

19 15 Kuva 10 Siikanäytteiden (n = 900) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V Kaikki Oulujärveen istutetut kuhanpoikaset on merkattu alitsariinilla v ja Kesällä 2012 kerättiin näytteitä 1-vuotiaista kuhista, joista määritettiin merkattujen kalojen osuus. Merkattujen poikasten osuus 1-vuotiaista kuhista oli pieni eli alueesta riippuen 2,0-6,5 %. Yhteenveto kesän 2012 tuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

20 6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2012, jolloin tarkkailu käsitti vuosittaisen kalastuskirjanpidon, kalakantanäytteet ja kuhan merkintätutkimuksia. Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus ovat olleet tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Verkkopyynnin tulokset eivät anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Kirjanpitäjien kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä lähes loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadut siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut yleensä tasoa 1,0 kg/pkk tai vähemmän. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien Paltaselällä ja 2000-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v kuhaa yhteensä 39 t eli seitsemän kertaa enemmän kuin haukea. V harvoilla verkoilla saatu kuhan yksikkösaalis oli Palta- ja Niskanselällä kohtalainen eli 0,6 kg/pkk ja Ärjänselällä varsin hyvä eli 0,9 kg/pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on vakiintunut. Haukikanta on ollut tasaisen vahva ja sen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalainen eli tasoa 0,4-0,7 kg/pkk. Sen jälkeen yksikkösaalis on laskenut pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 kg/pkk. Hauen yksikkösaalista on laskenut 2000-luvulla kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 kg/pkk. Mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä tasolle 0,1-0,2 kg/pkk. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Kirjanpitokalastajien kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain kesällä sekä Paltaselällä ajoittain myös talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu v Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v Paltaselällä 79 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä %, mikä viittaa näillä alueilla planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Kuhanpoikasten merkintätutkimuksen mukaan istutuspoikasten osuus 1-vuotiaista kuhista oli v pieni eli alueesta riippuen 2,0-6,5 % VIITTEET Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. PSV-Maa ja Vesi Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Pöyry Environment Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Finland Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Vehanen, T. & Hyvärinen, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 78. Paltamo. 17 Copyright Pöyry Finland Oy

22

23 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku särki IX X IX-X kg/pkk 0,362 0,213 Verkot mm kk pkk siika taimen ahven kuha VI VII X VI-VII kg/pkk 0,000 0,000 1,000 0,083 X kg/pkk 0,476 0,048 0,000 0,000 VI-X kg/pkk 0,303 0,030 0,364 0,030 Verkot mm kk pkk ahven VII 2 1,8 kg/pkk 0,900 Verkot mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi I , ,3 72, ,4 0 0 II , ,5 50 4, ,3 0 III ,6 7,3 317,4 5,2 0,7 IV 384 2,3 0 90,5 10,8 6,5 145,8 1 0 V VII ,5 0 0 VIII IX X XII ,2 72,4 26, ,8 2,4 0 I-IV ,3 178,6 20,7 1385,6 6,5 0,7 kg/pkk 0,017 0,003 0,335 0,096 0,011 0,742 0,003 0,000 V-VIII , kg/pkk 0,014 0,000 0,028 0,000 0,007 0,315 0,036 0,000 IX-XII ,2 100,4 49, ,8 58,4 0 kg/pkk 0,014 0,002 0,043 0,021 0,008 0,606 0,025 0,000 I-XII ,2 760,7 227,7 47,7 3184,9 108,9 0,7 kg/pkk 0,015 0,002 0,140 0,042 0,009 0,587 0,020 0,000 Isorysät (harvat, # 20 mm) kk kpl pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna särki muikku ankerias V kpl VI kpl VII kpl VIII kpl IX kpl X V-VIII kpl kg/pkk 0,475 0,085 0,730 0,014 1,532 9,695 2,759 1,730 0,092 IX-X kpl kg/pkk 0,577 0,154 1,269 0,385 0,654 2,962 1,385 1,346 0,000 V-X kpl kg/pkk 0,491 0,096 0,814 0,072 1,395 8,647 2,545 1,671 0,078

24 Maderysä (isorysä) Liite 1.2 kk kpl pkk siika hauki made ahven XII 1 3 0, ,5 kg/pkk 0,167 13,333 7,000 0,167 Katiskat kk kpl pkk ahven hauki made särki kuha V ,7-3,4 13,2 1,2 VI ,1 1, V-VI ,8 1,7 3,4 13,2 1,2 kg/pkk 1,937 0,033 0,067 0,259 0,024 Vetouistelu (Paltaselkä) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kuha ahven käytössä kertoja aika h VI ,5 4,7 5,3 0,3 VII ,0 13,3 17,2 0,6 VIII ,0 - - V-VIII , ,5 0,9 kg/kkr 1,667 1,875 0,075 Kajaaninjoki Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI VIII VIII VI-VIII kg/kkr 1,059 0,235 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen (pohjaruoste) vähäistä (II), vaikeuttaa pyyntiä (III ap). 2. Muikku pientä (X). 3. Verkot likaantuneet virtauskohdissa paljon (II-III). Palataselällä huono saalistalvi. Rysät limoittuneet pahasti (VII). Lahnakanta on voimistunut runsaasti, hinta on huono. 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I lp-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (lima, roskat, III lp- IV ap). 5. Verkot hieman likaiset, ruskeaa likaa, lähtee pois verkkoja puistelemalla (III). 6. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I), vaikeuttaa pyyntiä (lima, II-IV). Ei ole ollut makuvirheitä 7. Ei sanottavaa likaantumista, vain humusta viikon kokemisen jälkeen (talvi). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # 13 mm kk pkk muikku ahven kiiski VI IX 60 33,0 8 0 X ,9 0 VI kg/pkk 0,222 0,111 0,056 IX-X ,9 0 kg/pkk 0,803 0,136 0,000 VI-X kg/pkk 0,733 0,133 0,007

25 Verkot # mm Liite 1.3 kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi I ,5 384,5 174,5 7, II , ,5 134,3 4, ,5 3,5 III ,9 8,5 538,8 242,4 6,5 1742, IV ,5 1 0 V , VI VII VIII IX ,5 0 X , XII , ,5 1691,5 11,5 0 I-IV , ,8 573,2 20,7 7095,3 26,5 3,5 kg/pkk 0,033 0,002 0,265 0,102 0,004 1,265 0,005 0,001 V-VIII , kg/pkk 0,014 0,000 0,055 0,000 0,013 0,623 0,003 0,000 IX-XII ,5 11, ,5 9067, kg/pkk 0,025 0,001 0,090 0,058 0,002 1,078 0,007 0,000 I-XII ,9 27,2 2820,8 1067,2 170, ,5 3,5 kg/pkk 0,022 0,001 0,115 0,043 0,007 0,926 0,005 0,000 Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V 1 5 5,5 0 49, ,5 2 2 VI , , ,5 14,5 10 VII ,5 34, VIII , ,5 34 IX , X V-VIII ,5 54, , kg/pkk 0,117 0,440 7,113 0,617 1,935 4,347 0,161 0,573 IX-X , kg/pkk 0,190 0,214 2,857 0,476 0,857 2,524 0,000 0,190 V-X ,5 59, , kg/pkk 0,128 0,408 6,497 0,597 1,779 4,083 0,138 0,517 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika kuha särki päiviä kertoja VI kg/kp 1,0 3,0 3,5 12,5 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Rysien likaantuminen tavanomaista (V-IX). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (II ap-iii ap). 3. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (IX lp-x lp).

26 NISKANSELKÄ Liite 1.4 Muikkuverkot # mm kk pkk muikku VIII kg/pkk 2,325 Verkot # mm kk pkk siika taimen ahven särki VIII ,8 41,5 kg/pkk 1,120 0,027 0,219 0,138 IX ,5 0 53,4 39,2 kg/pkk 1,304 0,000 0,157 0,115 VIII-IX , ,2 80,7 kg/pkk 1,218 0,013 0,186 0,126 Verkot # mm kk pkk siika taimen hauki made kuha lahna I II III , IV V VI VII VIII ,9 90,8 37, ,3 10 IX ,7 28 X XI XII I-IV , kg/pkk 0,026 0,000 0,199 0,092 0,858 0,012 V-VIII ,9 90,8 235, ,3 68 kg/pkk 0,076 0,011 0,029 0,006 0,306 0,008 IX-XII ,7 73 kg/pkk 0,059 0,004 0,059 0,041 0,699 0,010 I-XII ,6 118,8 1383, kg/pkk 0,060 0,006 0,071 0,035 0,561 0,009 - yksi kalastaja pyyti lisäksi Painuanlahdelta toukokuussa verkoilla (# mm, 360 pkk) haukea 196 kg ja ahventa 578 kg Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha särki lahna VI , ,5 VII ,5 6, ,6 41 9,8 VIII , , IX VI-VIII ,5 22, , ,3 kg/pkk 2,750 1,032 61,364 3,682 4,909 14,114 2,682 0,877 IX kg/pkk 11,000 0,000 92,500 11,500 0,000 0,000 0,000 0,000 VI-IX ,5 22, , ,3 kg/pkk 3,438 0,946 63,958 4,333 4,500 12,938 2,458 0,804 Hoitopyyntirysät (isorysiä, kork. 3 m, aita 40 m, Jaalanganlahti ja sen suu) kk kpl pkk siika hauki ahven kuha särki lahna V VI VII V-VII kg/pkk 0,108 7,486 3,703 6,919 30,757 1,541 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika ahven särki kuore salakka päiviä kertoja VI VII VIII VI-VIII kg/kp 99,5 2,9 4,8 3,8 2,0 3,3

27 Troolipari (1 kpl) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha päiviä muikku V VI VII VIII , ,5 IX X V-VIII , ,5 kg/kp 161,7 0,0 1,4 10,6 31,0 1,0 IX-X kg/kp 505,2 7,1 1,3 31,7 79,1 6,0 V-X , ,5 kg/kp 329,8 3,5 1,4 20,9 54,6 3,4 Maderysät kk kpl pkk made II III II-III kg/pkk 5,273 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Nuottamuikku aivan liian pientä, ei mene kaupaksi (VI-VII). Rysä pois järvestä, kamalan likainen (VII lp). 2. Isompaa nuottamuikkua n. 20 %, ei kannata vetää, ei mene kaupaksi muuta kuin perkattuna, liian työlästä (VIII). Verkkomuikku pientä, ei mene pyöreänä kaupaksi, ei kannata pyytää (VIII). Verkkojen likaantuminen alkoi normaalia aikaisemmin, veden korkeus ja kovat virtaukset (IX ap). 3. Troolissa hottamuikkua enemmän kuin edellisenä vuotena (X).

28

29 SAALISINDEKSIT V Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v Muikkuverkot # mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VI-VIII IX-X VII-X Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (kg/kp) Oulujärvellä v Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV ,8 VI ,0 Niskanselkä I-IV , , , ,6 V-VIII , , , , ,5 I-VIII , , , , ,5 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (kg/kp) Oulujärven Niskanselällä v Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi V-VIII ,7 IX-X , , , , ,2 V-X , , , , ,8 Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Made Ahven Kuha vuosi VI-VII X

30 # mm Liite 2.2 Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha vuosi VI-VIII # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI X V-X

31 Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v Maderysät. Liite 2.3 Kuukausijakso, Made vuosi Paltaselkä I-IV XII Ärjänselkä II-III Niskanselkä I-III Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Verkot # mm. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 10. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X

32 Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Katiskat. Liite 2.4 Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II V-VI Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Ahven Särki vuosi VIII IX VIII-IX # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Kirjolohi vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna Siika vuosi V-VI Taulukko 15. Ravustustiedot Kaivannonsalmesta v Kuukausijakso, mertoja merta-d yli 10 cm yli 10 cm alle 10 cm vuosi kpl kpl kpl/md kpl VIII-IX n n VII-IX , VII ,71 888

33 Oulujärveen istutettujen kuhanpoikasten alitsariinimerkkiseuranta v Liite 3 Alpo Huhmarniemi, Rauno Hokki ja Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulujärveen istutetut kuhat on merkitty alitsariinivärjäyksellä vuosina 2011 ja Merkittyjen kalojen osuuksia seurataan Oulujärvestä saaliiksi kerätyistä näytekuhista. Merkinnän ja seurannan tavoitteena on selvittää istutettujen ja luonnon kudusta peräisin olevien kuhien osuus. Vuonna 2012 näytekaloja kerättiin merkittyjen kalojen osuuksien selvittämiseksi välisenä aikana yhteensä 557 kpl 1- vuotiasta kuhaa. Näytekuhat kerättiin troolisaaliista. Pyyntialueita oli 3 (Paltaselkä, Ärjänselkä ja Niskanselkä), joista kultakin pyrittiin hankkimaan 200 näytettä. Kaloista mitattiin pituus (117 +/ mm) ja paino (12.9 +/ g) sekä otettiin otoliitit ja määritettiin ikä. Vain 1-vuotiaiksi määritetyt kuhat tutkittiin merkin löytymiseksi. Otoliitit tarkistettiin fluoresenssimikroskoopin G-suotimella (taulukot 1 ja 2). Merkit näkyivät hyvin (kuvat 1-3). Merkinnän onnistumisesta on raportoitu aiemmin v kalataloustarkkailuraportissa. Selvityksen perusteella merkki havaittiin kaikista merkityistä 5-8 vrk sumputuksen jälkeen elossa olleista kuhista. Vuonna 2012 kerättyjä 1-vuoden ikäisiä näytekuhia tutkittiin yhteensä 557. Merkittyjä niistä oli yhteensä 23 kpl (4.1 %). Vaihtelu eri pyyntialueiden välillä oli % (taulukot 1 ja 2). Merkityt kuhat olivat peräisin v istutuksista. Kokonaissaalis vuoden 2011 istutuksista kertyy oletettavasti vuosina , pääosin n. 4-9 vuoden ikäisistä kaloista. Siten istutusten todellinen saalistuotto voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Istutusten merkitystä voidaan kuitenkin arvioida suhteuttamalla istukkaiden osuus nykyisiin saaliisiin ja istukasmääriin. Oulujärven kuhasaalis vuonna 2010 oli kg (Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010). Mikäli tulevien vuosien ( ) saalis olisi vuoden 2010 tasoa ja istutusperäisten kuhien osuus samaa tasoa kuin v saalisnäytteissä (4.1 %), olisi istutusperäinen saalis tasoa 4340 kg. Vuoden 2011 istutusmäärään (taulukko 3) suhteutettuna saalistuotto olisi n. 10 kg per 1000 istukasta. Tämä olisi samaa tasoa kuin aiemmin on havaittu kymmenellä etelä-suomen järvellä keskimäärin, 11.5 kg per 1000 istukasta, vaihtelu kg per 1000 istukasta (Ruuhijärvi, J., Salminen, M., Nurmio, T., Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca L.) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Ann. Zool. Fenn. 33, ). Merkittyjen kalojen seuranta jatkuu vuonna 2013, jolloin saadaan arvioitua istutusperäisten 1-vuotiaiden kalojen osuus myös vuonna 2012 syntyneistä kuhista. Istutusvuodet 2011 ja 2012 olivat olosuhteiltaan erilaiset: vuosi 2012 oli kylmempi ja sateisempi. Olosuhteilla voi olla vaikutusta myös istutusten ja luonnonkalojen selviytymiseen. Vuoden 2013 aineisto on siten tärkeä vuosien välisen vaihtelun selvittämiseksi.

34 Taulukko 1. Näytemäärät ja merkittyjen määrät eri pyyntialueilla v Näytteenottopäivä Näytteitä Merkittyjä Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä VI-VIII

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE11 19.4.212 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Fortum Power and

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008 9M6814 26.3.29 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 28 9M6814 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2010-2013 16WWE1945 11.4.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pienten järvien siikaseuranta

Pienten järvien siikaseuranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus LÄNGELMÄVEDEN KALASTUSALUEEN KALASTUSKIRJANPITO VUOSINA -2009 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 12/2011 Tero Matilainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

- toiminnanharjoittajan

- toiminnanharjoittajan Kalatalousvelvoitteen joustavuusesimerkkejä - toiminnanharjoittajan kokemuksia ja näkemyksiä Marja Savolainen, Fortum Vaelluskalafoorumin työpaja II 4.3.2016 Sisältö Millaiset lupamääräykset ja miten on

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelun tuloksia vuodelta 2008. Tiedustelu suoritettiin väestörekisteriin perustuvana satunnaisotantana.

Lisätiedot