PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016"

Transkriptio

1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724

2 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS KIRJANPITOKALASTUS PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS KALASTUSTIEDUSTELU SÄHKÖKOEKALASTUKSET KALOJEN METALLIMÄÄRITYKSET TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS Haapajärven yläpuoli Haapajärvi Pyhäjokisuu Meriedusta KALASTUSTIEDUSTELU Pyhäjoki Kärsämäen alueella Haapajärven alue Pyhäjoki Haapajärven alapuolella Kärsämäenjoki ja Vuohtojoki Piipsanjoki ja Vihanninjoki Pyhäjärven Sammallahti Lohvanjärvi SÄHKÖKOEKALASTUKSET Tulokset Vertailu aiempiin vuosiin KALOJEN METALLIT Kalojen metallimääritykset VIITTEET... 54

3 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2. Kalastuskirjanpidon yksikkösaaliit v Liite 3. Kalastustiedustelun kartta Liite 4. Kalastustiedustelun esimerkkilomake Liite 5. Kalastustiedustelun tulostus Liite 6. Kalastustiedustelun kommentit Liite 7. Sähkökoekalastusalojen koealakortit Liite 8. Kalojen metallipitoisuus Liite 9. Sähkökoekalastusalueiden ja kirjanpitokalastusalueiden kartta ii Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 03/2015

4 YHTEENVETO Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 2016 jatkuva kirjanpitokalastus, sähkökoekalastuksia Pyhäjoen pääuomalla ja sivu-uomissa, tiedustelu vuoden 2106 kalastuksesta ja saaliista sekä metallipitoisuuden määrityksiä Pyhäjärven Junttiselältä pyydetyistä ahvenista ja hauista. Vuonna 2016 heinäkuun alun ja elokuun puolivälin jälkeiset runsaat sateet ja kesätulvakorkeuksiin kasvaneet virtaamat vaikeuttivat kalastusta koko Pyhäjoen alueella mm. samentamalla vettä ja sotkemalla pyydyksiä. Myös kalataloustarkkailun osana toteutettavia sähkökoekalastuksia jouduttiin jaksottamaan pidemmälle ajalle kasvaneiden virtaamien keskeytettyä koekalastukset elokuussa. Haapajärven yläpuolella kirjanpitokalastuksen haukisaaliit laskivat edellisvuosista ja haukisaaliiden kasvu näyttää pysähtyneen alueella. Katiskakalastuksella saatiin melko hyviä ahvensaaliita. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaalis kasvoi hieman edellisvuodesta ja koostui pääasiassa käyttökelpoisista lajeista. Pyhäjokisuun alueella kirjanpitokalastuksen verkkokalastuksen määrä jäi vuonna 2016 melko vähäiseksi, mutta verkoilla saatiin vähäisiin pyyntimäärin nähden varsin hyvin saalista. Vuonna 2016 jokisuun kalastuskirjanpidon nahkiaissaalis jäi varsin pieneksi. Nahkiaissaaliit ovat vaihdelleet vuosien välillä mm. Pyhäjoen virtaamista riippuen. Pyhäjoen meriedustalla verkkokalastuksen pyyntiponnistus on kasvanut vuoden 2013 jälkeen. Tiheiden verkkojen pyyntimäärät ovat kasvaneet viimeisen parin vuoden aikana. Vuonna 2016 siian yksikkösaalis tiheillä verkoilla oli paria edeltävää vuotta parempi, mutta jäi kauas parhaiden vuosien yksikkösaaliista. Parina viime vuonna myös harvoilla verkoilla on saatu hieman parempia siikasaaliita. Vuoden 2016 kalastusta ja saaliita koskevan tiedustelun perusteella myytyjen kalastuslupien määrä on vähentynyt huomattavasti Pyhäjoen pääuomalla. Edellisvuosien tiedusteluihin verrattuna lupamäärät vähenivät erityisesti Haapajärven ja Oulaisten osakaskuntien alueella. Tiedustelun perusteella myös kalastuspäivien määrä eri kalastusmuodoilla ja saaliit jäivät edellisvuosien tiedusteluihin verrattuna paikoin huomattavan pieniksi. Saaliiden pienentymiseen vaikuttivat kalastuksen vähentymisen lisäksi vuoden 2016 kesän haastavat pyyntiolosuhteet ja kalastuksen painottuminen enemmän virkistyskalastuksen suuntaan. Vuonna 2016 Pyhäjoen pääuomalla Kärsämäen alueella kalasti vajaat 40 kalastajaa, joiden kalastus painottui selvästi Kärsämäenjokisuun alapuolelle. Kalastus oli alueella pääasiassa vapakalastusta ja tärkeimpiä saalislajeja olivat kirjolohi ja hauki. Kalastajamäärien ja kalastuksen vähentymisen myötä myös kokonaissaalisarvio tippuivat vuoden 2013 vastaavista. Vuonna 2016 Haapajärven alueella kalasti 32 taloutta. Kalastus painottui heittokalastukseen/uisteluun, jonka lisäksi käytettiin pienempi määrä verkkoja ja katiskoita ja muita pyydyksiä. Kalastuksen saalis koostui pääasiassa hauesta, särjestä ja ahvenesta, joiden lisäksi saatiin jonkin verran kuhaa ja lahnaa sekä pienempiä määriä muita lajeja. Vuodesta 2004 alkaen kuhan osuus kokonaissaaliista on vaihdellut % välillä. Vuoden 2016 tiedustelun perusteella Haapaveden Haapajärvellä ja Haapajärven ja Piipsanojansuun kalastajamäärät ja kokonaissaalisarviot tippuivat murto-osaan edellisvuosien tiedusteluiden vastaavista. Osaltaan tämä johtuu kalastajamäärän vähentymisestä sekä kalastuksen rakenteen muuttumisesta (mm. verkkojen käytön vähentyminen). Epävarmuutta Haapajärven kohdalla lisää tiedusteluun vastanneiden pieni määrä. Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten alueella kalasti vuonna 2016 arvioilta noin 174 kalastajaa. Alueen kokonaissaalis oli vajaat 3,4 tonnia, josta pääosan muodostivat hauki ja ahven. Näiden lisäksi saatiin kohtuullisia määriä särkeä, lahnaa ja kirjolohta. Oulaisten alueella kalastajamäärät tipahtivat huomattavasti edellisvuosista. Oulaisten alueella myös kalastajakohtaiset saaliit jäivät edellisvuosia 1

5 pienemmiksi johtuen mm. pyynnin rakenteessa tapahtuneista muutoksista ja heikoksi jääneistä vapakalastuksen yksikkösaaliista, joihin osaltaan vaikuttivat kesän ajoittain haastavat pyyntiolosuhteet. Sivuvesistä Kärsämäenjoen ja Vuohtojoen alueella kalastus oli varsin vähäistä heittokalastusta ja mato-ongintaa sekä Kärsämäenjoella myös katiskapyyntiä. Kalastuksen saaliit muodostuivat pääasiassa hauesta, ahvenesta ja särjestä. Myös Piipsanjoen Vihanninjoen alueella kalastus oli pääasiassa pienimuotoista vapakalastusta sekä katiskapyyntiä. Kalastuksen saaliit muodostuivat pääasiassa hauesta, ahvenesta, särjestä ja säynävästä. Vuonna 2016 Pyhäjärven Sammallahdella kalasti 16 taloutta. Kalastus oli pääasiassa vapakalastusta jonka lisäksi harrastettiin katiska ja verkkokalastusta. Kalastuksen saaliis muodostui pääasiassa hauesta ja ahvenesta, jonka lisäksi saatiin pienempiä määriä kuhaa, lahnaa ja särkeä. Lohvanjärvellä kalasti 10 taloutta ja kalastus oli pääasiassa katiskapyyntiä, jonka lisäksi harrastettiin verkkopyyntiä ja vapakalastusta. Kalastuksen saalis koostui pääasiassa hauesta ja ahvenesta. Kalastusta Pyhäjoen yläosilla haittasivat mm. vesikasvien runsaus, veden heikko laatu, vedenkorkeuden vaihtelu, paikoin pusikkoiset rannat sekä ajoittain myös pyydysten likaantuminen. Pyhäjoen sivuvesissä kalastusta haittasivat samaan tapaan yleisimmin vesikasvien runsaus, veden heikko laatu ja vedenkorkeuden vaihtelu. Jokisuussa ja merialueella haittaa aiheuttivat Pyhäjoen suuret virtaukset ja veden ajoittainen samentuminen. Sähkökoekalastusten perusteella Pyhäjoen pääuoman koskikalasto muodostuu pääosin kivisimpuista ja kivennuoliaisista, joiden lisäksi koealoilta tavattiin melko säännöllisesti pienempinä tiheyksinä särkeä ja ahventa. Myös madetta tavattiin pienin tiheyksin useammalta koealalta. Vuoden 2016 sähkökoekalastuksissa kivisimpun kesänvanhoja poikasia tavattiin koealoilta paikon huomattavan suurina tiheyksinä. Lohikalojen tiheydet ovat olleet alhaisia koko tarkkailuhistorian ja mm. lohen istutuspoikasten esiintyminen on ollut täysin riippuvaista istutuksista. Harjusta tavattiin vielä luvuilla melko säännöllisesti pääuoman alaosan koskista, mutta viime vuosina harjusta ei ole näiltä koskilta enää tavattu. Vuoden 2016 sähkökoekalastuksissa harjusta tavattiin alhaisin tiheyksin Haapaveden ja Kärsämäen alueen koskilta, joilta harjusta on tavattu satunnaisesti pienin tiheyksin. Pääuoman koealojen kivennuoliaistiheydet vaikuttavat olevan laskussa, mutta vastaavaa trendiä ei ole havaittu muiden pohjakalojen esim. kivisimpun osalta. Sähkökoekalastusten perusteella myös sivuuomien lajisto on samankaltainen, pääuoman kanssa. Lohikaloista harjusta on tavattu pienin tiheyksin säännöllisesti kolmessa edellisessä kalastuksessa Mäyräojalta. Sivu-uomista monipuolisimmat lajistot olivat Mäyräojalla ja Kärsämäenjoella, jossa toisaalta molemmissa havaittiin runsaat määrät sakkaa/levää. Kalojen metallipitoisuutta tutkittiin Pyhäjärven Junttiselältä ja Kirkkoselältä pyydetyistä ahvenista ja hauista Tulosten mukaan molemmilta Pyhäjärven kohdealueilta pyydettyjen haukien ja ahventen metallipitoisuudet jäivät elohopean, kadmiumin ja lyijyn osalta kalojen käyttökelpoisuusluokitukselle asetettuja raja-arvoja pienemmiksi. Myös sinkki ja kuparipitoisuudet olivat varsin pieniä. 2

6 1. JOHDANTO Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailua on jatkettu edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, verkkokoekalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy (Lehtinen ym. 2011). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 2013 ja 2016 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 2014 ja 2017 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 2013 ja 2016 samoilla kohteilla kuin vuosina 2007 ja 2010 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 2013 ja Vuonna 2016 kalataloustarkkailuun kuului kirjanpitokalastuksen lisäksi Pyhäjoen pääuoman ja sivuvesien kalastustiedustelu, sähkökoekalastuksia Pyhäjoen pääuomalla ja sivuvesissä sekä kalojen metallipitoisuuksien määrityksiä. Tässä raportissa esitetään vuoden 2016 kalataloustarkkailun tulokset TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla (taulukko 1). Ohjelmakaudella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 2003, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 2013 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa. Vuonna 2016 kirjanpitokalastuksen tiedot saatiin yhteensä 12 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2016 on esitetty liitteeissä 1. ja 2. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille. Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kappaleessa 3.1. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v (liite 2) ja kuvalliset esitykset v Vuosien yksikkösaalistiedot ovat raporteista Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 2002 ja Vuosien alueittaiset yksikkösaalis-tiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien 2002

7 2011 tulokset ovat vuoden 2011 tarkkailuraportista (Taskila 2012) Vuosien 2013 ja 2014 yksikkösaalistiedot ovat vuoden kyseisten vuosien tarkkailuraporteista (Salo 2014). Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v (*osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). Alue Tavoite Haapajärven yläpuoli-piipsanoja Haapajärvi Pyhäjokisuu Kalastajia yhteensä Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän Nordic yleiskatsausverkoilla toteutettavan verkkokoekalastukset toteutettiin kuluvalla ohjelmakaudella kerran, eli vuonna Edellisen kerran vastaavat koe-kalastukset on toteutettu vuonna Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pidemmällä aikavälillä. Verkkokoekalastusten tulokset on raportoitu vuoden 2014 tarkkailuraportissa (Salo 2015). 2.3 Kalastustiedustelu Vuoden 2016 kalastusta koskeva kalastustiedustelu tehtiin Pyhäjoella ja sen sivu-uomilla kolmikierroksisena postitiedusteluna maalis-toukokuussa Tiedustelu tehtiin pääuomalla Kärsämäen, Haapajärven, Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien lupamyyntitietojen, sekä Pyhäjoen yhteisluvan lupamyyntitietojen pohjalta. Pienillä sivuvesillä tiedustelut kohdennettiin vesistön lähialueen rakennettujen kiinteistöjen omistajille, joiden ajantasaiset osoitetiedot hankittiin Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä tammikuussa Kärsämäen alueella tulokset eriteltiin pääasiallisen kalastusalueen mukaan Kärsämäenjoen ylä- ja alapuolisiin tietoihin ja Oulaisten osakaskunnan alueella vastaavasti jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolisiin tietoihin. Yhteisluvan lunastaneiden tiedot yhdistettiin eri osakaskuntien tietoihin pääasiallisen kalastusalueen perusteella. Sivu-uomilla tiedustelu sisälsi rajatulla jokiosuudella kaikki jokien vaikutuspiirissä olevat rakennetut kiinteistöt. Jokialueen lisäksi tehtiin erilliset tiedustelut Pyhäjärven Sammallahden ja Lohvanjärven lähialueiden rakennettujen tilojen omistajille. Tiedustelualueet (liite 3) olivat taulukon 2 mukaiset. 4

8 Taulukko 2. Kalastustiedustelualueet, ohjelman mukaiset ja toteutuneet otantojen suuruudet, sekä osoitetietojen lähteet Pyhäjoella ja sen sivuvesistöissä. nro alue Tiedustelut olivat pääosin talouskohtaisia, joskin Pyhäjoella Kärsämäen, Mieluskosken, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella tiedustelut toteutettiin runsaasta vapakalastuksesta johtuen henkilökohtaisina. Tiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 481 taloutta/kalastajaa, joka oli noin 89 % lupia lunastaneiden määrästä (taulukko 3). Tiedustelujoukon koko pienentyi vajaat 20 % edellisestä tiedustelusta, joka johtui käytännössä osakaskuntien vähentyneestä lupamyynnistä. Tiedustelun vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, sillä kahden uusintakierroksen jälkeenkin palautuksia saatiin vain 323 kpl, eli noin 67 % lopullisesta otannasta. Kärsämäen osakaskunnan ja yhteisluvan lupamyyntitietoihin pohjautuvien tiedustelujen vastausprosentti jäi alle 50:een. Syytä heikkoihin vastausprosentteihin on vaikea arvioida, koska tiedusteluissa käytettiin vakiintuneita menetelmiä ja edellistä tiedustelua vastaavia tiedustelulomakkeita. Heikkoihin palauohjelma otanta toteutunut osoitetieto 1 Kärsämäenjoen-Vuohtojoen alue Maanmittauslaitos 2 Pyhäjoki, Kärsämäki Kärsämäen ok. 3 Haapajärvi, sis. Pyhäjoen Piipsanojaan ja Piipsanojan Haapajärven ok. 4 Pyhäjoki, Haapakoskelta Mieluskylän ja Piipsanjokisuuhun Matkanivan ok. 5 Pyhäjoki, Oulaisten alue Oulaisten ok. 6 Pyhäjoki, yhteislupa yhteisluvan lunastaneet 7 Piipsanjoen yläosa Kilpua- Lumimetsä alueella (7 ja 8) Maanmittauslaitos 8 Vihanninjoki, Vihannin alapuoli (7 ja 8) Maanmittauslaitos 9 Pyhäjärven Sammallahti Maanmittauslaitos 10 Lohvanjärvi Maanmittauslaitos Osakaskuntien vähentyneistä lupamyyntimääristä johtuen pääuoman toteutuneet tiedustelumäärät jäivät alueilla kauas tavoitemääristä ja myös yhteisluvan lunastaneiden osalta tilanne oli sama. Useimpien osakaskuntien lupamäärissä oli tapahtunut melko huomattavaa laskua edelliseen tiedusteluun nähden. Myytyjen lupien määrä oli vähentynyt Kärsämäen osakaskunnan alueella n. 25 %, Oulaisten osakaskunnan alueella n. 29 %, ja Haapajärven osakaskunnan alueella huomattavat 54 %. Osakaskuntien yhteyshenkilöiden mukaan myytyjen lupien määrä ja kalastus onkin tosiasiallisesti vähentynyt mm. kalastajien ikääntyessä ja lopettaessa kalastuksen. Lupien määrä kasvoi Matkanivan osakaskunnan alueella (n. 3 %) ja yhteisluvan alueella (n. 66 %). Kärsämäen osakaskunnan myytyjen lupien kokonaismäärä oli 44, Oulaisten osakaskunnan 70 ja yhteislupa-alueen 53. Tästä syystä tavoitemääriin ei ollut edes teoriassa mahdollista päästä. Osa Oulaisten osakaskunnan luvanmyyntitiedoista oli kirjattu puutteellisesti, mutta muilta osin lupatiedot oli kirjattu tavanomaisella tarkkuudella. Vuoden 2016 tiedustelun toteuttamiseen liittyen osakaskunnilta kerättävien lupatietojen keräys oli paikoin hankalaa. Kalastuslupien henkilötietoihin liittyvät tietosuojasäännökset aiheuttivat hämmennystä osakaskunnissa ja hankaloittivat tietojen saantia, jolla saattoi olla jonkin verran vaikutusta tiedustelua varten saatuihin lupatietoihin. 5

9 tusprosentteihin osasyynä lienee kalastuksen vähentyminen alueella ja lupien lunastamista osin tottumuksesta tai kannatuksen vuoksi. Myös edellä esitetty tietosuoja-asia tai joku muu seikka on voinut vaikuttaa kalastuslupia lunastaneiden vastaushalukkuuteen. Tätä päätelmää tukee havainto, että sivu-uomilla palautusprosentti oli paikoin hyvä, vaikka kalastusaktiivisuus oli alhaista (mm. Piipsanjoella ja Kärsämäenjoella). Vähentyneen kalastuksen seurauksena osa luvan lunastaneista ei ole mahdollisesti katsonut tarpeelliseksi palauttaa lomakkeitaan. Heikot vastausprosentit vaikuttavat osaltaan myös vastauksista laskettujen tulosten luotettavuuteen. Tiedusteluvastausten perusteella laskettiin keskivertokalastajan käyttämät pyydysmäärät ja saadut saaliit, jotka kerrottiin tämän jälkeen kaikkien kalastajien lukumäärillä selvitysalueiden kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake esimerkkinä Haapajärven alueelta on esitetty liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus osa-alueittain liitteessä 5. Liitteessä 6 on yhteenveto kalastajien esittämistä vapaamuotoisista kommenteista tiedustelualueittain eriteltynä. Taulukko 3. Tiedusteluaineisto v Lupia lunastaneet/ Otanta Poistuma Lopullinen Palautus kpl rakennetut tilat kpl % kpl otanta, kpl kpl % Vuohtojoki Kärsämäenjoki Kärsämäen osakaskunt Haapajärven ok Mieluskylän ok Matkanivan ok Oulaisten ok Yhteislupa Piipsanjoki Vihanninjoki Sammallahti Lohvanjärvi Yhteensä Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset toteutettiin Kalastukset jouduttiin keskeyttämään melko pian töiden käynnistyttyä sateiden nostettua Pyhäjoen virtaamat kesätulvakorkeuksiin. Kalastuksia jatkettiin elo-syyskuun vaihteessa ( ) Pyhäjoen virtaamien laskettua lähelle normaalikorkeutta ja viimeiset kalastukset toteutettiin syyskuun puolivälissä Elokuussa kalastettiin pääasiassa sivu-uomia, syyskuun alussa Pyhäjoen keskiosaa ja Syyskuun puolivälissä Pyhäjoen pääuomalta alaosan ja Kärsämäen kohteet. Kalastukset toteutettiin käyttäen saksalaisvalmisteista akkukäyttöistä Hans Grassl IG200/s laitteistoa. Kalastuksissa käytettiin pääasiassa 800 voltin jännitettä ja noin 25 Hz:n pulssitiheyttä (taajuutta). Kalastukset toteutettiin kuten Bohlin ym. (1989) ja Saura (1999) esittävät huomioiden mm. standardissa SFS-EN ja Ympäristöministeriön työsuojeluohjeistuksessa (2006) mainitut seikat. Metodin pääkohtia olivat: koealat kalastettiin kolmeen kertaan alat kalastettiin alhaalta ylöspäin kalastuskertojen välillä pidettiin minuutin tauot

10 Tutkimuksessa käytetyn keräilyhaavin havaksen solmuväli oli 5 mm. Myös anodirengas oli varustettu 5 mm:n havaksella 0-vuotiaiden ja muiden pienikokoisten kalojen keräilyn helpottamiseksi. Kalastusten yhteydessä ei käytetty sulkuverkkoja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kalastusten ja kalojen mittausten jälkeen kalat palautettiin koealalle. Koealat valokuvattiin ja mitattiin ja maastopöytäkirjaan merkittiin myös tietoja mm. koealan virrannopeudesta, vedenkorkeudesta, kalastettavuudesta sekä pohjan laadusta. Tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainnit on esitetty taulukossa 4., koealakortit valokuvineen liitteessä 7. ja sähkökalastuskohteiden sijainnit kartalla liitteessä 9. Kalastukset saaliineen on tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Taulukko 4. Sähkökoekalastusalojen sijainnit. nro vesistö kunta vesistö- alue (ETRS-TM35FIN) koordinaatit selite 1 Pyhäjoki Kärsämäki Virtalankoski, Kärsämäenjokisuun yläp. 2 Iso-Peurapuro Kärsämäki m 7691 tien yläp. 3 Kärsämäenjoki Kärsämäki jokisuu, sillan alap. 4 Pyhäjoki Kärsämäki Pappilankoski, pappilan ranta, eteläranta 5 Pyhäjoki Kärsämäki Luonuankoski, Kalliosalon talo, eteläranta 6 Pyhäjoki Haapavesi Haapakoski, saaren ja rannan väli, eteläranta 7 Pyhäjoki Haapavesi Mieluskoski, sillan yläp., pohjoisranta 8 Pyhäjoki Oulainen Annosenkoski, 300 m Mäyräntien alap., eteläranta 9 Pyhäjoki Oulainen Saukkokoski, Koivuniemen talo, pohjoisranta 10 Mäyräoja Oulainen ojansuu, maantiesillan alap. 11 Piipsanjoki Oulainen Autionkoski, 20 m vanhan sahan yläp. 12 Piipsanjoki Oulainen Tuomikoski, 150 m sillan yläp. 13 Pyhäjoki Oulainen Hirsiperän koski, Salonsaaren eteläpuolen uoma, eteläranta 14 Pyhäjoki Pyhäjoki Ruukinkoski, etelähaaran pohjoisranta, meijerin ranta 15 Lohvanjoki Pyhäjärvi noin 2,5 km jokisuulta 7 Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 7) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (lieju, hiesu, hiekka, sora, kivi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % 2.5 Kalojen metallimääritykset Pyhäjärven kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin määritetty yhteistarkkailun puitteissa vuosina 1998, 2001 ja Uuden tarkkailuohjelman mukaisesti metallimäärityksiä tehdään vuosina 2013 ja Nykyisessä valtioneuvoston asetuksessa (VNA 868/2010) elohopean raja-arvot on esitetty ahvenelle, minkä vuoksi ohjelmakaudella metallimääritykset tehdään molemmista kala-

11 g/kalassakäyntikerta Pyhäjoen yhteistarkkailu 2016 lajeista. Tarkkailuohjelman mukaan Pyhäjärven Junttiselältä ja Kirkkoselältä pyydetään molemmilta 5 kpl noin kilon painoisia haukia, sekä 5 kpl yli 100 gramman painoisia (noin 20 cm) ahvenia. Kalojen kylkilihaksista määritetään elohopea- (Hg), kupari- (Cu), sinkki- (Zn), kadmium- (Cd) ja lyijypitoisuudet (Pb). Vuoden 2016 osalta kalojen metallipitoisuuksien määritystulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 8 ja ne ovat muodossa mg/kg tuorepainoa. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 2016 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 16 kertaa käyttäen 2 vapaa kullakin kalastuskerralla. Kalastusmäärät ovat pysyneet viime vuodet suhteellisen tasaisina, mikä parantaa osaltaan tulosten vertailtavuutta. Kalastajan haukisaalis oli noin 416 grammaa vapakalastuskertaa kohden, joka jäi muutaman edellisvuoden saaliita pienemmäksi. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien, mutta nyt saaliiden kasvu vaikuttaa tasaantuneen. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, joka heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui vähäisistä ahven- (n 0,23 kg) ja kuhasaaliista (n. 1,4 kg) (kuva 1., liitteet 1 ja 2.) Hauki, uistin (g/kkr) Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v Haapajärvi Kirjanpitokalastajat harjoittivat varsin aktiivisesti verkkokalastusta vuodenvaihteen kuukausia lukuun ottamatta. Loppusyksyyn tai vuodenvaihteen tienoille ajoittuva jään muodostuminen hankaloittaa yleisesti talvikalastusta ja Haapajärvellä joulukuussa virtaamat hankaloittivat kalastusta. Kir-

12 janpitokalastajien mukaan Haapajärvellä ei esiintynyt verkkokalastusta haittaavia tekijöitä tammihelmikuussa. Maaliskuussa kalastusta haittasi jonkin verran vedenkorkeuden vaihtelu ja huhtikuussa verkkojen limoittuminen. Verkkojen likaantuminen haittasi pyyntiä touko-kesäkuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu ja verkkojen likaantuminen haittasi jonkin verran pyyntiä heinä-syyskuun välillä. (Kuva 2.) Verkkokalastuksen pyyntiponnistukset Haapajärvellä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen Haapajärvellä vuonna Vuonna 2016 Haapajärvellä toimi 7 kirjanpitokalastajaa, joiden saama kokonaissaalis oli hieman edellisvuotta suurempi, yhteensä noin 1100 kg. Osaltaan kokonaissaalista kasvatti kalastajakohtaisen saaliin paraneminen, joka oli vuonna 2016 noin 158 kg/kalastaja. Verkkokalastajien pyyntiponnistus vähentyi edelleen (1331 kkr) ja verkkokalastuksen saaliit olivat suhteessa parempia. Edellisvuosien tapaan kokonaissaalis muodostui pääasiassa hauesta (35 %) kuhasta (20 %) ja lahnasta (19 %). Edellä mainittujen lisäksi ahventa (15 %) saatiin varsin runsaasti ja kirjolohtakin (5 %) edellisvuotta paremmin. Haapajärven kirjanpitokalastajien haukisaalis (n. 389 kg) oli edellisvuoden tasolla. Kuhasaalis nousi yhden heikomman vuoden jälkeen takaisin yli 200 kiloon ja ahvensaalis (n. 161 kg) oli koko tarkkailuhistorian suurin. Pääosa ahvensaaliista saatiin katiskoilla keväisen kutupyynnin yhteydessä toukokuussa. Myös kirjolohisaalis (n. 50 kg) oli tarkkailuhistoriaan nähden kohtalainen. Lahnasaalis (n. 215 kg) oli keskimäärin muutaman edellisvuoden tasolla ja siten huomattavasti vuosia pienempi. Lahnasaalis riippuu merkittävästi kulloinkin käytössä olevien verkkojen harvuuksista ja lahnasaaliin aleneminen johtuukin osaltaan harvojen lahnaverkkojen käytön vähenemisestä ja pyynnin keskittymisestä muihin lajeihin. Samansuuntainen kehitys lahnasaaliin osalta on ollut nähtävissä myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Vajaan 160 kg:n kalastajakohtaista saalista voidaan edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä etenkin, kun se koostuu pääosin käyttökelpoisista lajeista (Taulukko 5, liite 1.).

13 Taulukko 5. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Haapajärvellä v (n = kalastajien määrä) Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Yhteensä Harvoilla verkoilla (pääasiassa # mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n g/kokukerta, kuva 3). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisiä määriä särkeä (27 kg), madetta (4,2 kg), kirjolohta (n. 56 kg), ahventa (n. 26 kg). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis verkkokalastuksen osalta oli noin 42 g. Kirjolohisaaliiden määrä riippuu käytännössä pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien määrästä. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 2002 saakka kohtalainen, eli suunnilleen g/pkk. Vuodesta 2003 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin gramman tuntumaan. Muutos ei johtune suoraan haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 2012). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 2012). (Kuva 3.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 2003 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 100 g/pkk tuntumassa. Vuosina 2013, 2014 ja 2016 kuhasaaliit olivat hieman parempia ( g/pkk). (Kuva 3.) (kg) 10 saalis/ kalastaja (kg) Särki Mu ut

14 11 Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina korkeintaan 10 g/pkk tasolla ja pysytelleet alle 50 g/pkk:ssa jo huomattavan pitkään. Vuoden 2016 kirjanpitokalastuksen ahven- ja särkisaaliista pääosa saatiin syyskuussa käytetyillä solmuväliltään # 35 mm:n verkoilla. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät ole niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Myös verkkokalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (2003) vielä aiempaakin

15 pienempiä. Viitteitä madekannan heikkenemisestä on saatu myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. (Kuva 4.) 12 Kuva 4. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v

16 Yksittäinen kirjanpitokalastaja on harjoittanut kahdella rysällä pienimuotoista kutupyyntiä toukokuussa vuosina Vuoden 2016 rysäpyynnin yksikkösaaliit jäivät varsin heikoiksi ja pyyntiä ei voi pitää kovin onnistuneena. Tätä ajanjaksoa ennen Haapajärvellä on harjoitettu kirjanpitokalastajien toimesta rysäpyyntiä edellisen kerran vuonna (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 2015 yksittäisen kalastajan pyyntiin. Kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä touko-lokakuun aikana, eikä pyynti siten rajoittunut ainoastaan keväiseen kutupyyntiin. Kalastajan pyyntiponnistus on ollut kahtena viime vuonna edellisvuosia suurempi. Katiskakalastuksen koentakertainen ahvensaalis oli noin 1457 grammaa koentakertaa kohden, jota voidaan pitää varsin hyvänä. Pääosa ahvenesta (79 %) saatiin toukokuussa keväisen kutupyynnin yhteydessä. Ahvenen lisäksi saatiin koentakertaa kohden noin 153 grammaa haukea ja 251 grammaa särkeä. Edellä mainittujen lisäksi katiskalla vähäinen määrä kuhaa (45 g/pkk). Kutuaikaisen pyynnin onnistuminen vaihtelee voimakkaasti vuosittain mm. pyynnin tarkan ajoittumisen, veden lämpötilojen ja vedenkorkeuksien/jäätilanteen mukaan, mikä selittää niin rysä- kuin katiskapyynninkin saaliiden heilahteluja. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kalastaja piti maalis-huhtikuulla pyynnissä myös iskukoukkuja, joita oli pyynnissä kerrallaan 8 kappaletta. Pyynti painottui maaliskuulle, jolloin saatiin käytännössä kokonaan vähäiseksi jäänyt haukisaalis (n. 13,6 kg). Yhden koukun koentakertaa kohden laskettu yksikkösaalis oli noin 51 grammaa. (Liitteet 1 ja 2.) Kaksi kalastajaa harjoitti pienimuotoista vapakalastusta uistellen muutamaan otteeseen kesä- ja heinäkuussa. Uistelussa hauen (850 g/pkk) ja kuhan (1500 g/pkk) yksikkösaaliit olivat vähäinen pyyntiponnistus huomioiden melko hyviä. Kaikki kuhat saatiin kesäkuussa, jolloin kuhan kutupaikkojen läheisyydestä saadaan usein runsaita kuhasaaliita. Vuoden 2016 aikana yksikään kirjanpitokalastajista ei harjoittanut pilkkimistä Haapajärvellä. (Liitteet 1 ja 2.) Katiskapyytäjä ilmoitti saaneensa syyskuussa katiskoistaan kaikkiaan 3 rapua Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, jolla on ollut vaikutusta tuloksiin. Kaksi kalastajaa harjoitti jokisuun alueella pienimuotoista verkkokalastusta. Vähäinen verkkokalastus painottui alku- ja loppuvuodelle (Kuva 5.). Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelua tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien, saaliiden ja verkkomäärien perusteella. Suuremmilla verkkomäärillä selkeästi vaellussiikaan kohdistuva verkkokalastus käsitellään osana meriedustan kalastusta. Verkkokalastuksen lisäksi jokisuulla harjoitettiin kahden kirjanpitokalastajien toimesta mateen ja hauen koukkupyyntiä keväällä ja syksyllä. Kahden kalastajan toimesta harjoitettiin myös pilkkimistä. Katiskanpyyntiä harjoitettiin keväällä yhden kalastajan toimesta ja yksi kalastaja harjoitti keväistä hauen kutupyyntiä rysällä. Keväistä mertapyyntiä ei ilmoitettu harjoitetun vuonna Nahkiaisen pyyntiä rysillä harjoitettiin elokuusta lokakuuhun kolmen kirjanpitokalastajan toimesta. 13

17 14 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen pyhäjokisuulla vuonna 2016 Vuonna 2016 verkkokalastuksen kokonaispyyntiponnistus (87 pkk) jäi varsin pieneksi. Verkkokalastuksen saalis muodostui pääasiassa hauesta (n. 210 kg), jonka lisäksi saatiin madetta (n. 45 kg), lahnaa (n. 27 kg) ja ahventa (n. 25 kg). Edellä mainittujen lisäksi saatiin vähäisempiä määriä kuhaa, säynettä, siikaa ja taimenta. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis oli varsin hyvä 2414 g/pkk. Pääosa haukisaaliista saatiin syksyllä yhden kalastajan toimesta. Muista lajeista madetta saatiin 518 g/pkk, lahnaa 305 g/pkk, ahventa 286 g/pkk ja kuhaa 207 g/pkk. Madesaalis saatiin lähes yksinomaan loppuvuoden pyynnin yhteydessä. Yksittäisen verkon koentakertaa kohden saatu saalis oli keskimäärin noin neljä kiloa (4,01 kg), jota voidaan pitää jo melko huomattavana, kun saalis muodostuu pääasiassa käyttökelpoisista lajeista. Eri lajien yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosien välillä pyynnin painotuksista riippuen. Pyhäjokisuulla on harjoitettu melko aktiivisesti hauen ja mateen talvista koukkukalastusta. Vuonna 2016 Pyhäjokisuulla harjoitettiin koukkukalastusta tammi-huhtikuussa kahden kalastajan toimesta sekä marras-joulukuussa yhden kalastajan toimesta. Kirjanpitokalastajien käyttämien koukkujen määrä vaihteli 7-10 koukun välillä. Koukkupyynnissä kertyi kalastuspäiviä yhteensä 59 kappaletta. Haukikoukuilla saatiin keskimäärin saalista noin 216 grammaa yksittäisen koukun koentakertaa kohden, joka oli vuosien tasoa ja paria edellisvuotta vähemmän. Madekoukkujen madesaalis oli noin 519 grammaa koentakertaa kohden, joka oli edellisvuoden tapaan tarkkailuhistoriaan nähden melko hyvällä tasolla. (Liitteet 1 ja 2.) Yksi kirjanpitokalastaja harjoitti keväistä hauen kutupyyntiä rantarysällä (pyyntikorkeus 0,7 m), jolla saatiin yhteensä noin 86 kg haukea. Suhteellisen pienestä pyyntiponnistuksesta johtuen (18 pkk) hauen yksikkösaalis oli koko raportointihistorian suurin (n g/pkk). Hauen lisäksi saaliiksi saatiin vähäinen määrä lahnaa (106 g/pkk). Hauen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet noin 1,0 5,4 kilon välillä koentakertaa kohden kutupyynnin onnistumisesta riippuen (Liitteet 1 ja 2.). Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä huhtikuusta heinäkuuhun. Katiskakalastuksen pyyntiponnistus on ollut kahtena edellisvuonna huomattavasti aiempaa suurempi. Katiskapyynti painottui touko-kesäkuulle ahvenen kutupyyntiin ja myös saalis koostui pääasiassa ahvenesta (603 g/kkr), jonka lisäksi saatiin pienempiä määriä särkeä (133 g/pkk) ja haukea (51 g/pkk). Ahvenen osalta yhden kalastajan saama kokonaissaalis oli varsin hyvä (199 kg), mutta yksikkösaalis jäi suuremmasta pyyntiponnistuksesta johtuen edellisvuosia heikommaksi (Liite 1.).

18 Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v jokisuulla kolme kirjanpitokalastajaa, joiden saama kokonaissaalis oli yhteensä 5385 nahkaista. Sekä nahkiaisen kokonaissaalis että yksikkösaalis (43 nahkiaista/pkk) jäivät varsin heikoiksi. Keskimääräinen nahkiaissaalis vuosina on ollut hieman reilut 60 kpl/pkk. Yksikkösaaliiden laskemista on ajoittain vaikeuttanut myös yksittäisten pyytäjien ilmoittamat kilomääräiset saaliit, jotka on muunnettu kappalemääräisiksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 50 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun ja siten myös saaliisiin vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 2003 ja 2005 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 2004, 2007, 2008, 2010, 2011 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 2012 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. Vuosien 2013 ja 2014 syksyt olivat virtaamien suhteen jälleen haastavampia. Vuonna 2015 pyyntiolosuhteet ja saaliit olivat hyvät. Vuonna 2016 virtaamat olivat pyyntikauden alkaessa kesätulvakorkeuksissa, mutta virtaama laski pieneksi syys-lokakuussa. Pyyntikauden alussa suuret virtaamat hankaloittivat pyyntiä. Keskeisellä pyyntikaudella (syys-lokakuu) alhaiset virtaamat saattoivat heikentää nahkiaisen nousuhalukkuutta, joka vähensi saaliita. Vastaavansuuntaisia havaintoja tehtiin myös Pyhäjoen viereisen Kalajoen nahkiaisen pyynnissä. (Kuva 6., liitteet 1 ja 2.) 15

19 16 Kuva 6. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosi-arvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v

20 Pyhäjoen yhteistarkkailu Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät vähenivät selvästi, mutta ovat sittemmin kääntyneet jälleen kasvuun (Taskila 2012, Kuva 7.). Vuonna 2016 verkkokalastuksen kokonaispyyntiponnistus( pkk) kasvoi vain hieman edellisvuodesta. Kalastuskirjanpidon merialueen verkkokalastus on viime vuosina muodostunut pääasiassa yhden I-luokan ammattikalastajan pyynnistä. Tästä johtuen merialueen verkkokalastus kuvaa lähinnä yhden kalastajan pyynnissä tapahtuvia muutoksia. Vuonna 2016 meriedustalla kalasti myös toinen kirjanpitokalastaja, jonka osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin 2088 pkk. Rannikolla tapahtuvan ammattimaisen verkkokalastuksen kannattavuuteen ja siten myös määrään vaikuttavat yleisesti mm. kalojen markkinahinta, kalakantojen muutokset, kalastuksen säätely, kalastuslupien saatavuus ja hylkeet Verkkokalastuksen pyyntiponnistusmäärät Pyhäjoen meriedustalla tiheät harvat yht. Kuva 7. Pyhäjoen meriedustan kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät (pyydyskokukerrat) vuosina (Vuoden 2014 osalta tiheiden verkkojen pyyntiä ei voitu erottaa muusta verkkokalastuksesta) Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheiden verkkojen (# 27-33) pyyntimäärät ovat olleet aiempina vuosina vähäisiä, mutta parina viime vuonna tiheitä verkkoja on käytetty enemmän. Osittain tiheiden ja harvojen verkkojen pyyntiponnistuksessa viime vuosina tapahtuneet muutokset johtuvat kirjanpitokalastajan raportointitavasta. Aiempina vuosina (mm ja 2014) tiheät ja harvat verkot on raportoitu yhdessä harvoina verkkoina, jolloin käytettyjen tiheiden verkkojen määrä oli tosiasiassa suurempi. Kulloinkin pyynnin kohteena oleva siikakanta (kari- tai vaellussiika) vaikuttaa käytettyjen verkkojen solmuväliin. Tiheillä verkoilla saatu siikasaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti (kuva 5), johon ovat voineet vaikuttaa kalastajien ja kalastuspaikkojen muuttuminen sekä pyynnin laajuuden vaihtelu (Taskila 2012). Vuoden 2016 tiheillä verkoilla saadusta kokonaissaaliista oli siikaa noin 42 %. Tiheillä verkoilla saadut siikasaaliit ovat vaihdelleet melko paljon vuosien välillä. Vuoden 2016 tiheillä verkoilla saatu siian yksikkösaalis (538 g/pkk) oli hieman keskimääräistä parempi (mediaani 428 g/pkk). Muu saa-

21 lis koostui pääasiassa ahvenesta (17 %), särjestä (16 %) ja lahnasta (10 %), joiden lisäksi saatiin vähäisiä määriä haukea, säynettä, madetta, silakkaa, lohta, kuoretta ja kirjolohta. (Kuva 8., liitteet 1 ja 2.). Harvoilla verkoilla saatu siikasaalis on ollut perinteisesti tiheämpiin verkkoihin nähden pienempi, mutta vuonna 2016 harvojen verkkojen siian yksikkösaalis oli samaa luokkaa tiheiden verkkojen kanssa (506 g/pkk). Harvojen verkkojen siikasaalis oli yhteensä reilut 3600 kg ja se kattoi 80 % kokonaissaalista, jota voidaan pitää varsin huomattavana siikasaaliina. Toinen harvempia verkkoja käyttäneistä kalastajista raportoikin vuoden 2016 olleen kaikkien aikojen paras kalavuosi ja myös siian osalta erinomainen. Siian lisäksi harvoilla verkoilla saatiin vähäisempi määrä ahventa (6 %), haukea (6 %) lahnaa (4 %), madetta (1 %) ja säynettä (1 %). Harvojen verkkojen pyynti sisälsi syksyisen vaellussiian mätipyynnin. Kalastajien ja kalastuspaikkojen välillä on tapahtunut vuosien välillä muutoksia ja syksyiseen siianpyyntiin vaikuttavat myös sääolot ja mm. hyljekannat. Hylkeiden aiheuttamat ongelmat vaikuttavat nykyisin merkittävästi myös verkkosaaliisiin. (Taskila 2012, Kuva 8., liitteet 1 ja 2.). 18 Kuva 8. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v Harvojen rysien/loukkujen pyynti- ja saalistiedot jäivät kahtena edellisenä vuotena kirjanpitokalastajalta toimittamatta ja niitä ei sen johdosta raportoida. Vuoden 2015 osalta rysä- ja verkkopyynnin saaliita on raportoitu osin yhdessä samalla lomakkeella. Vuoden 2016 osalta rysäpyynti kesti vain kaksi viikkoa, jonka jälkeen pyynti keskeytyi eikä sitä enää jatkettu kyseisenä vuonna.

22 Kalastajien kommenttien mukaan kalastusta Pyhäjoen alaosalla haittasivat ajoittain suuret virtaamat sekä veden samentuminen. Kalastusta meriedustalla haittasi Hanhikiven ruoppaustöihin liittyvä veden samentuminen. Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärvellä verkkojen likaantuminen vaikeutti verkkokalastusta huhtikuusta elokuulle. Jokisuussa ilmeisesti siltatyömaasta johtuva veden likaantuminen haittasi merkittävästi pyyntiä heinä-syyskuussa. Loppusyksystä yläosan voimalan suuret juoksutukset haittasivat ajoittain pyyntiä. Meriedustalla voimalan ruoppaukset haittasivat paikoin syksyistä pyyntiä. 3.2 Kalastustiedustelu Pyhäjoki Kärsämäen alueella 19 Kärsämäen osakaskunnan hallinnoimalla Pyhäjoen pääuoman jokiosuudella harjoitti luvanvaraista kalastusta vuonna henkilöä. Kalastus oli pääasiassa vapakalastusta ja se keskittyi pääasiassa Kärsämäenjokisuun alapuolelle. Vapakalastuksen lisäksi neljä henkilöä harjoitti katiskakalastusta ja seitsemän henkilöä käytti mato-onkia. Kalastajat kalastivat keskimäärin 20 päivänä ja kalastus keskittyi touko-syyskuulle. Heittovapoja käytettiin keskimäärin 19 kertaa kesän aikana ja aktiivisimmalle kalastajalle kertyi yhteensä 40 pyyntipäivää. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut harrastaneensa talvikalastusta. (Taulukko 6.) Kärsämäen osakaskunnan alueen kokonaissaaliiksi arvioitiin tiedusteluvastausten perusteella noin 484 kg, josta noin 31 % oli kirjolohta, noin 28 % haukea noin 20 % ahventa ja noin 16 % särkeä. Lisäksi saatiin vähäisiä määriä lahnaa ja salakkaa. Tulosten perusteella kirjolohen saalisosuus oli kasvanut edellisestä tiedustelusta ja kirjolohi oli noussut jälleen kalastuksen tärkeimmäksi saalislajiksi. Yksikkösaalis oli Kärsämäenjoen yläpuolella noin 627 grammaa kalassakäyntikertaa kohden ja Kärsämäenjoen alapuolella noin 941 grammaa/kalassakäyntikerta. (Taulukko 6.)

23 Taulukko 6. Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella v Pyhäjoki Pyhäjoki Kärsämäen- Kärsämäenjokisuun yhteensä yläp. jokisuun alap. Kalastaneet hlöt Heittovavat kpl Koukut kpl Mato-onget kpl Katiskat kpl Pilkkionget kpl Ahven kg Hauki kg Kirjolohi kg Lahna kg Made kg Särki kg Salakka kg Yhteensä kg Saalis/kalastaja kg 9,6 13,8 13,0 20 Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä Pyhäjoella Kärsämäen alueella pidettiin vuoden 2013 tiedustelun tapaan säännöstelyä ja veden heikkoa laatua. Yli kolmannes haittoja kommentoineista mainitsi kalastusta haittaavana tekijänä myös vesistön liettymisen ja särkikalojen runsauden (Taulukko 7.) Taulukko 7. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan,). n = kommentin esittäneiden määrä. Pyhäjoki Pyhäjoki Kärsämäenjoen Kärsämäenjoen Yhteensä suun yp. suun ap. n Veden heikko laatu Pyydysten likaant Särkikalojen runs Kalojen makuvirh Vedenkork. vaiht Turvet. kuorm Vesistön liettym Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuorm Pusikkoiset rannat

24 Kalastus Kärsämäen osakaskunnan alueella painottui selvästi Kärsämäenjokisuun alapuolelle. Kärsämäenjoensuun yläpuolella kalastusta harrastaneiden määrä oli vähäinen ja samaa luokkaa vuosien 2007 ja 2010 tiedusteluiden kanssa. Kalastajien kokonaismäärä laski lähes puoleen edellisten tiedusteluiden vastaavista. Myös kokonaissaalisarvio putosi ensimmäistä kertaa alle 500 kg:n. Osaltaan laskua selittää myytyjen lupien kokonaismäärän vähentyminen. Toisaalta myös vastaajien kalastusaktiivisuus oli laskenut. Vuonna 2013 vastanneista oli kalastanut yli 80 %, kun kalastaneiden määrä vuonna 2016 oli enää hieman reilut 60 %. Kalastuksen painottuminen Kärsämäenjoen alapuolelle näkyy myös saaliin lajijakaumassa siten, että kirjolohi oli jälleen saalisosuudeltaan suurin. Myös haukea saatiin suhteellisen runsaasti. Pyhäjoen Kärsämäen alueen kosket sijaitsevat Kärsämäenjokisuun alapuolisella alueella, jonne istutetaan pyyntikokoista kirjolohta. Vuonna 2013 pyynti ja saaliit painottuivat enemmän Kärsämäenjoen yläpuolelle, jossa saalis koostui pääosin ahvenesta ja hauesta. Kalastajakohtaiset saaliit ovat jonkin verran laskeneet vuodesta 2013 ja ne olivat nyt noin 13 kg/kalastaja. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Tiivistelmä vuosien 2007, 2010, 2013 ja 2016 kalastustiedustelujen tuloksista Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella. 21 Kärsämäenjokisuun yp. Kärsämäenjokisuun ap. Yhteensä kalastaneet henkilöt Katiskat kpl Heittovavat kpl Koukut kpl Mato-onget kpl Pilkkionget kpl Hauki kg Kirjolohi kg Taimen kg Harjus kg Ahven kg Lahna kg Made kg Särki kg Salakka kg yhteensä kg saalis/kalastaja kg 2,6 1,8 22,80 9,6 9 12,2 8,8 13,8 8,3 10,9 15,8 13,0 Rapuhavaintoja ei ollut Kärsämäen alueella vuonna 2016 tehty Haapajärven alue Haapajärven osakaskunnan vesialueille myytiin vuonna 2017 vain 77 kalastuslupaa. Myytyjen lupien kokonaismäärä jäi tarkkailuohjelman otantatavoitetta pienemmäksi, ja tästä johtuen tiedustelu tehtiin koko lupajoukolle. Tiedusteluvastausten perusteella Haapajärven alueella kalasti kaikkiaan 36 taloutta, joista 32 varsinaisella Haapajärvellä ja 9 Pyhäjoella Piipsan-ojansuun ja Haapajärven välisellä alueella. Lähes kaikki jokiuomalla kalastaneet kalastivat myös Haapajärvellä. Jokialueen kalastus oli lähinnä vapakalastusta ja vähäistä mato-ongintaa. Kalastukseen osallistui keskimäärin noin 2,1 henkilöä/talous, joten kalastajien kokonaismäärä oli noin 19.

25 Kalastus painottui Haapajärven alueella avovesikauteen, mutta myös keväällä maalis-huhtikuussa ja loppuvuodesta joulukuussa harjoitettiin jonkin verran pyyntiä. Keväinen kalastus oli lähinnä pilkkimistä ja verkkokalastusta ja loppuvuoden pyynti painottui pääasiassa verkkokalastukseen. Jokialueen kalastus rajoittui kokonaisuudessaan touko-elokuulle, mikä oli käytetyt kalastusmuodot huomioiden odotettavaa. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden Haapajärvellä keskimäärin 35 ja Pyhäjoen jokiuoman alueella 6 kappaletta. Harvoja verkkoja pidettiin Haapajärvellä pyynnissä keskimäärin noin 16 päivää pyydystä käyttänyttä taloutta taloutta kohden ja katiskoja noin 10 päivää. Heittovapa-/vetouistelukalastusta harjoitettiin Haapajärvellä keskimäärin 12 ja yläpuolisella Pyhäjoella 9 kertaa kesän aikana. Pyhäjoen osalta määräarvion luotettavuutta heikentää kuitenkin kalastuspäivänsä ilmoittaneiden vähäinen määrä. (Kuva 9.) 22 Kuva 9. Pyyntipäivien jakautuminen kuukausittain (I-XII) Haapajärvellä v Haapajärvellä oli vuonna 2016 käytössä noin 26 verkkoa, noin 48 heitto-/vetuisteluvapaa, noin 18 katiskaa ja noin 6 madekoukkua, joiden lisäksi käytettiin mato-onkia (n. 13 kpl) ja pilkkionkia (n 9 kpl). Merkillepantavaa on, että tiheitä verkkoja ei ilmoitettu käytetyn lainkaan Haapajärvellä vuonna Heittokalastus oli ylivoimaisesti suosituin kalastusmuoto (n. 81 % harrasti) Haapajärvellä vuonna Myös verkkokalastus (n. 43 %) ja mato-onginta olivat suhteellisen suosittuja kalastusmuotoja. Pyhäjoella pyynti keskittyi heittokalastukseen/vetouisteluun (100 % harrasti) sekä matoongintaan (n. 29 %). Piipsanojan ainoa kalastaja harjoitti heittokalastusta ja mato-ongintaa. Hänen kalastuksensa ja saaliinsa on yhdistetty Pyhäjoen dataan ja käsitelty siten taulukoinneissa osana Pyhäjoen kalastusta ja saaliita. (Taulukko 9.)

26 Taulukko 9. Käytössä olleet pyydykset (kpl) Haapajärvellä ja Pyhäjoella välillä Piipsanojan-suu- Haapajärvi v Pyydystyyppi Haapajärvi Pyhäjoki heittovavat/vetouistelu koukut 6 - verkot # mm 26 - verkot # < 35 mm - - katiskat 18 - mato-onget 13 5 pilkkionget 9 - pitkäsiima - Kalastustiedustelun vastausten perusteella arvioitu Haapajärven kokonaissaalis vuonna 2016 oli vain hieman reilut 1,2 tn. Hauen saalisosuus käsitti tästä vajaan kolmanneksen ja särjen saalisosuus hieman vajaa neljänneksen. Ahvenen saalisosuus oli noin 18 %, kuhan 15 % ja lahnan saalisosuus 11 %, muiden lajien saaliit jäivät selvästi vähäisemmiksi. Verkkokalastuksessa käytetyt verkot olivat solmuväliltään harvoja ja verkkokalastuksen ahven- ja särkisaaliit ovat jääneet yleensä vähäisiksi. Nytkin pääosa näiden lajien saaliista pyydettiin katiskoilla ja vapavälinein. Kuhasta on muodostunut onnistuneiden istutusten myötä merkittävä saalislaji, jonka vuosisaalis on parhaimmillaan lähennellyt Haapajärvellä jo tonnin rajaa. Lajia on istutettu järveen vuodesta 1989 alkaen. Sen mahdollisesta luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Vuoden 2016 kuhan kokonaissaalisarvio oli vain 181 kg ja kokonaissaalisarvio on jäänyt yhtä pieneksi viimeksi 1990-luvulla. Käytännössä tämä johtuu pienemmästä kalastajamäärästä ja pyynnin yleisestä vähenemisestä. Pääosa kuhasaaliista on kalastettu harvoilla verkoilla, joiden käyttömäärä vuonna 2016 jäi vain murto-osaan edellisvuosien tiedusteluista. Syitä kalastuksen vähenemiseen on käsitelty aiemmin tässä raportissa. Suhteessa kuhan osuus kokonaissaaliista kasvoi edellisestä tiedustelusta noin 3 %. Kirjolohta ja madetta saatiin muutamia kymmeniä kilogrammoja, muiden lajien saaliit jäivät alle kymmeneen kiloon. Talouskohtainen saalis oli vajaat 46 kg, joka sekin oli edellisvuosia pienempi. (Taulukko 10, Pöyry Finland Oy 2011.) Verkkokalastuksen pyydysyksikkösaalis Haapajärvellä oli noin grammaa verkon kokukertaa kohden. Haukea verkoilla saatiin keskimäärin noin 430 grammaa, lahnaa noin 320 grammaa ja kuhaa noin 275 grammaa kokukertaa kohden. Hauen yksikkösaalis oli samaa luokkaa vuoden 2013 tiedustelun kanssa, mutta lahnan ja kuhan yksikkösaaliit olivat siitä hieman kasvaneet. Lahna ei varsinaisesti kuulu alueella tavoitelluimpiin lajeihin ja sen sivusaalisosuus vaikuttaa olevan kasvussa. Vapakalastuksella kuhaa saatiin varsin heikosti, vain 250 grammaa kalassakäyntikertaa kohden, mutta haukea saatiin hieman enemmän, reilut 400 grammaa. Haapajärven vesialaa (303 ha) kohden laskettu kokonaissaalis oli vain noin 4,4 kg/ha. Piipsanojansuun ja Haapajärven välisen Pyhäjoen, sekä Piipsanojan yhteenlaskettu arvioitu kokonaissaalis jäi varsin pieneksi ollen vain noin 67 kg. Kokonaissaalista oli särkeä noin 39 %, haukea 28 %, lahnaa 19 % ja ahventa 12 %. Edellä mainittujen lisäksi saatiin vähäinen määrä kirjolohta (n. 2 %). Myös talouskohtainen saalis (n. 7,5 kg/talous) jäi edellisvuosia pienemmäksi. (Taulukko 10.)

27 24 Taulukko 10. Kokonaissaalis Haapajärvellä ja Pyhäjoella välillä Piipsanojansuu-Haapajärvi v kalalaji Haapajärvi Pyhäjoki kg % kg % ahven ,6 8 12,5 särki , ,7 hauki , ,8 kuha ,8 - - lahna , ,2 kirjolohi 19 1,6 1 1,9 made 17 1,4 - - siika 1 0,1 - - yhteensä , ,0 kg/talous 45,7 7,5 Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin myös havaintoja ravusta, jota tavataan Haapajärvessä satunnaisesti. Haapajärvellä tiedusteluun vastanneista kalastajista 6 oli tehnyt rapuhavaintoja vuonna Rapuja ilmoitettiin saadun (16 kpl) lähinnä Haapajärvestä sekä yksi vastaaja ilmoitti saaneensa rapuja Pyhäjoesta (2 kpl). Yksittäinen kalastaja oli määrittänyt lajin täpläravuksi. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Haapajärvellä vesikasvien runsautta, jota kommentoi noin 60 % kysymysosioon vastanneista. Myös vesistön liettyminen ja pyydysten likaantuminen keräsivät noin 50 % vastausosuudet. Piipsanojansuun ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella kalastusta haittasivat eniten vesikasvien runsaus, vesistön liettyminen ja kalojen makuvirheet, joita kutakin kommentoi kolme alueella kalastaneesta. Muita esille nousseita seikkoja taulukon 11 valmiina annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi olivat mataluus ja verkkojen tarttuminen pohjaan. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. metsä-/pelto-ojista tulevaa irtohumusta, mataluutta ja kirjolohen makuhaittoja lämpimän veden aikaan. Myös turvevoimalaitoksen lauhdevesien loppumisen kommentoitiin helpottaneen talvikalastusta. (Taulukko 11, liite 6.)

28 Taulukko 11. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Haapajärvellä ja sen yläpuolisella Pyhäjoella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). n = kommentin esittäneiden määrä. Pyhäjoki välillä Haapajärvi Piipsanojansuu - Haapajärvi n 6 22 Veden heikko laatu Pyydysten likaant Särkikalojen runs Kalojen makuvirh Vedenkork. vaiht. 0 9 Turvet. kuorm Vesistön liettym Turvet. Jäähdytysvedet 17 9 Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuorm Turvevoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman jäätilanteen muutoksen vaikutusta kalastukseen kommentoi 17 kalastajaa. Noin 76 % vastaajista (13 kpl) ilmoitti, että jäätilanteen muutos ei vaikuta heidän kalastukseensa. Kahden kalastajan mukaan jäätilanteen muutos lisää kalastusta ja vastaavasti kahden kalastajan mukaan jäätilanteen muutos vähentää kalastusta. Kalastajien kokema haitta kalastukselle oli selvästi vähentynyt edellisvuosien tiedusteluista. Ilmeisesti voimalan toiminnasta ei aiheutunut merkittävää haittaa alapuoliselle kalastukselle. Laitoksen toimintaan liittyvässä talviaikaisessa lämpötila- ja jäätarkkailussa ei havaittu Haapajärvessä olevan merkittäviä sulapaikkoja (Puro & Ojala 2017). Kalastajien määrä on Haapajärvellä vähentynyt pitkällä aikavälillä etenkin kun huomioidaan, että v tiedusteluun ovat sisältyneet kaikki kalastusluvan lunastaneet henkilöt. Vuoden 2016 osalta lupamäärä tippui vielä huomattavasti edellisvuosista. Vuosien tiedustelut ovat koskeneet henkilöitä, jotka ovat ostaneet luvan seisoville pyydyksille. Luvanvaraista kalastusta harjoittavien kalastajien määrä on ollut 2000-luvulla tasoa (Taulukko 12, Pöyry Finland Oy 2011.) Käytössä olleiden passiivisten pyydysten määrät ovat Haapajärvellä vähentyneet kalastajamäärän ja kalastajien ikääntymisen myötä. Vapakalastuksen suosio on vaihdellut vuosien välillä ja parhaimmillaan vuonna 2007 Haapajärvelle myytiin noin 125 vapakalastuslupaa. Vapakalastus on etenkin nuoremman kalastajasukupolven suosiossa. Verkkokalastuksen väheneminen on ollut yleinen ilmiö monilla sisävesillä. (Taulukko 12, Pöyry Finland Oy 2011.) Ennen vuoden 2016 tiedustelua Haapajärven kokonaissaalis oli pudonnut 1990-luvun tasolta karkeasti puoleen. Alenema siirryttäessä 1990-luvulta 2000-luvulle selittyy sekä kalastajamäärän että etenkin verkkokalastuksen vähenemisellä. Vuosien välillä ei ollut havaittavissa selvää kehityssuuntaa kokonaissaaliissa. Vuoden 2016 tiedustelussa kalastajamäärä tippui lähes 70 % ja kokonaissaalis pieneni vajaat 80 %. Osaltaan tuloksia selittävät vähentyneet lupamäärät. Vuoden 2016 tiedustelua varten saatiin vain 77 lupatietoa Haapajärven osakaskunnalta, joka vastasi vain 46 %:a vuoden 2013 lupamäärästä. Lupatietojen saantia hankaloittivat kalastusluvan ostaneiden tietosuojaan liittyvät epäselvyydet. Tiedustelun palautusprosentti jäi kolmen postituskierroksen jälkeen varsin alhaiseksi (65 %) ja vain noin 50 % vastaajista ilmoitti harrastaneensa kalastusta, kun vuonna 2016 kalastusta ilmoitti harrastaneensa noin 63 % vastanneista. Haapajärvellä verkkokalastuksella on ollut merkittävä pyyntimuoto pyynnin määrän ja saaliiden suhteen. Verkkokalastuksen 25

29 Osuus kokonaissaaliista % Pyhäjoen yhteistarkkailu 2016 osuus on ollut keskimäärin noin % käytetyistä pyydyksistä. Vuoden 2016 tiedustelussa verkkokalastus ei ollut kovin aktiivista ja verkkokalastuksen osuus käytetyistä pyydyksistä oli vain noin 28 %. Näin voimakas pyynnin väheneminen on varsin epätodennäköistä ja tulos johtuneekin pääasiassa tiedustelun alhaisesta vastaajamäärästä. Myös vuoden 2016 ilmoitetut verkkosaaliit jäivät varsin vaatimattomiksi. Osaltaan kesän 2016 kalastusta vaikeuttivat myös ajoittain runsaat sateet ja suuriksi kohonneet virtaamat. Kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat kokonaispyyntimäärä- ja kokonaissaalisarvioihin laskevasti. Edellä mainituista syistä vuoden 2016 tiedustelun tulokset ovat tarkkailuhistoriaan nähden varsin poikkeuksellisia. Vuoden 2016 talouskohtaiset saaliit olivat reilut 30 % edellisvuosien vastaavia pienempiä. Pienemmät saaliit selittynevät osaltaan verkkokalastuksen vähentymisellä. Tässä yhteydessä on järkevää tarkastella saalislajien suhteellisia saalisosuuksien kehitystä, koska vuoden 216 kokonaissaaliit eroavat merkittävästi edellisvuosien tiedusteluiden saaliista. Haukisaalis on vaihdellut tiedusteluiden välillä noin % välillä ja se oli pienimmillään vuonna 2013, mutta hauen osuus oli kasvanut vuoden 2016 tiedustelussa. Kuhasta on tullut 2000-luvulla merkittävä ja haluttu saalislaji ja sen saalisosuus kokonaissaaliista on vaihdellut noin %:n välillä. Myös särjen saalisosuus on kasvanut ja särkisaalis onkin kattanut lähes neljänneksen kokonaissaaliista kahdessa viimeisimmässä tiedustelussa. Keskimäärin ahven- ja särkisaaliit ovat heilahdelleet huomattavasti mm. käytettyjen pyydysten ja ilmeisesti kutuajan säätilanteen ja edelleen pyynnin onnistumisen myötä. Vuonna 2016 särkisaaliit olivat edelleen varsin suuria, mutta ahvensaalit hieman tippuivat. Lahnana saalisosuus vaikuttaa laskeneen pitkällä aikavälillä ja se oli vuonna 2016 enää hieman reilut 10 % kokonaissaaliista. Lajin arvo on kalastajien silmissä vuosien myötä mitä ilmeisimmin vähentynyt. Edellä mainittujen lisäksi on säännöllisesti saatu pienempiä määriä madetta ja muita lajeja (mm. kirjolohta ja siikaa). (Taulukko 12, kuvat 10 ja 11, Pöyry Finland Oy 2011.) 26 50% 45% 40% Saalisjajien osuus (%) kokonaissaaliista Haapajärvellä hauki ahven made muut lahna kuha särki 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kuva 10. Saalislajien suhteelliset osuudet Haapajärven kokonaissaaliista tiedusteluvuosina.

30 Taulukko 12. Tiivistelmä v kalastustiedustelujen tuloksista Haapajärvellä (Pohjois- Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1995, Lapin Vesitutkimus Oy 1999, Pöyry Environ ment Oy 2008, Pöyry Finland Oy 2011) * kalastavat taloudet verkot kpl rysät kpl katiskat kpl heittovavat kpl hauki kg lahna kg ahven kg kuha kg made kg särki kg muut kg yhteensä kg saalis/talous kg * Huomattavan pieni lupajoukko ja alhainen kalastajamäärä 27 Kuva 11. Kalastustiedusteluiden arvioitu kokonaissaalis Haapajärvellä v Piipsanojansuun-Haapajärven välisellä Pyhäjoella kalastajamäärä on niin ikään vähentynyt selvästi vuosituhannen vaihteen lukemista. Kokonaissaalis on vaihdellut noin kg:n välillä ja talous-

31 kohtainen saalis noin 8-17 kg:n välillä, jos jätetään huomioimatta vuoden 2013 yksittäisen kalastajan poikkeavan suuret saaliit. Vuoden 2016 kalastajamäärät ja kokonaissaalisarviot olivat Haapajärven tapaan koko tarkkailuhistorian pienimpiä myös Piipsanojansuun ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella. Tärkeimmät saalislajit ovat olleet hauki ja ahven, joskin vuonna 2013 myös harjusta saatiin aiempaa paremmin. Joinakin vuosina on lisäksi saatu istutuksista riippuen merkittävästi myös kirjolohta. Ahven- ja särkisaaliit ovat Haapajärven tavoin vaihdelleet myös Pyhäjoen alueella vuosittain. (Taulukko 13, Pöyry Finland Oy 2011.) Taulukko 13. Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Pyhäjoella välillä Piipsanojansuu-Haapajärvi v (Lapin Vesitutkimus Oy 1999, Pöyry Environment Oy 2008, Pöyry Finland Oy 2011) * 2016 kalastajia hauki ahven kuha lahna kirjolohi made taimen harjus särki muut yhteensä kg/talous *ilman yksittäisen aktiivisen kalastajan kalastusta ja saaliita Pyhäjoki Haapajärven alapuolella Kalastustiedustelu Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella tehtiin erikseen Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella. Mieluskylän osakaskunnan alue edustaa välittömästi Haapajärven alapuolista jokiosuutta. Oulaisten osakaskunnan alueella tiedot on eritelty jäteveden puhdistamon ylä- ja alapuolisiin tietoihin. Haapaveden Haapajärven ja Oulaisten välisellä Pyhäjoen pääuomalla kalasti vuonna 2016 yhteensä noin 174 kalastajaa. Näistä yli puolet kalasti Oulaisten osakaskunnan alueilla ja toinen vajaa puolisko melko tasaisesti Mieluskylän ja Matkanivan osakaskuntien alueilla. (Taulukko 14.) Selvästi suosituin kalastusmuoto oli edelleen heittokalastus, jota harjoitti Mieluskylän osakaskunnan alueella lähes yhdeksän kymmenestä kalastajasta. Virtaussuunnassa alempien osakaskuntien alueella kalasti karkeasti noin kaksi kolmannesta kalastajista. Muita pyyntimuotoja käytettiin selvästi vähemmin ja niistä suosituin oli mato-onginta, jota harrasti Matkanivan, Mieluskylän osakaskunnan alueella ja Oulaisissa puhdistamon alapuolella hieman reilut 40 %. Myös katiskapyynti oli suosittuia matkanivan osakaskunnan alueella, jossa sitä harjoitti noin kaksi kolmesta vastaajasta. Pienimuotoista pilkkimistä harjoitettiin Matkanivan ja Mieluskylän osakaskuntien alueella. Verkkokalastus oli jokialueella tavanomaisen vähäistä. (Taulukko 14, liite 5.) 28

32 Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden keskimäärin Mieluskylällä 47, Matkanivan alueella 27 ja Oulaisissa 17. Mieluskylän osakaskunnan alueella oli muutamia aktiivisia katiskakalastajia, joka kasvatti kalastuspäivien määrää. Matkanivalla heittokalastuskertoja oli keskimäärin kalastajaa kohden noin 17 kappaletta, Mieluskylällä noin 20 kappaletta ja Oulaisten osakaskunnan alueella noin 12 kappaletta kalastajaa kohden. Passiivisilla pyydyksillä kalastuspäivien määrä nousee helposti korkeaksi, mikä on nähtävissä esim. Mieluskylän osakaskunnan alueella. (Taulukko 15.) Runsaan vapakalastuksen myötä kalastus painottuu alueella voimakkaasti avovesikauteen ja etenkin kesä-elokuuhun. Talviaikainen kalastus oli lähinnä vähäisempää pilkkiongintaa katiskakalastusta ja madekoukkupyyntiä. Talvikalastusta harjoitti Mieluskylän alueella 18 %, Matkanivan alueella 31 % ja Oulaisten alueella kalastus keskittyi kokonaan touko-syyskuun väliselle ajanjaksolle. Oulaisten alapuolelta ei tällä kertaa ilmoitettu käytetyn passiivipyydyksiä. Taulukko 14. Kalastajamäärä ja käytössä olleet pyydykset (kpl) Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella v * samoja henkilöitä kalastanut puhdistamon ylä- ja alapuolella Mielus- Matka- Oulainen kaikki kylä niva puhd.yläp. puhd.alap. yhteensä* yhteensä kalastajia Verkot # mm Heittovavat/vetouistelu Katiskat Koukut Mato-onget pilkkionget Rysät Taulukko 15. Keskimääräinen kalastusaika Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella v Vedessäolopäiviä (verkot ja katiskat) ja kalastuskertoja (heittovavat). Mieluskylä Matkaniva Oulainen Verkot Katiskat Heittovavat Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueiden yhteenlasketuksi kokonaissaaliiksi muodostui vajaat 3,4 tn. Saalislajeista ainoastaan haukisaalis oli yli 1 tn ja muiden lajien saaliit jäivät alle tonniin. Kokonaissaaliista n. 34 % oli haukea, n. 25 % ahventa ja n. 14 % särkeä. Kirjolohen saalisosuus oli n. 10 %. Mieluskylän alueella myös lahnasaalis (224,1 kg, 16 %) oli merkittävä. Kirjolohija taimensaaliit ovat alueella riippuvaisia tehdyistä istutuksista, Mieluskylän osakaskunnan alueelta saatiin noin 130 kg kirjolohta ja Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueilta saatiin vajaat 100 kg kirjolohta. Lisäksi Oulaisista puhdistamon yläpuolelta ilmoitettiin saadun vähäinen määrä taimenta (4,2 kg, < 1 %). Muita saatuja saalislajeja olivat made, salakka, harjus ja säyne. Eniten saalista saatiin Mieluskylän alueelta, hieman vähemmän Matkanivan alueelta ja vähiten saalista saatiin Oulaisten osakaskunnan alueelta. Oulaisten osakaskunnan alueella puhdistamon yläpuolelta saatiin hieman

33 enemmän saalista kalastajaa kohden kuin puhdistamon alapuolelta. Ero johtuu lähinnä puhdistamon yläpuolelta heittokalastajien saamista paremmista haukisaaliista ja katiskalla saadusta haukisaaliista. (Taulukko 16, kuva 12.) Tärkeimmät saalislajit olivat kaikilla alueilla hauki ja ahven. Muiden lajien osalta särkisaaliit olivat melko runsaita Mieluskylällä ja Matkanivan alueella ja lahnasaalis oli varsin runsas Mieluskylän alueella. Harjusta saatiin eniten Oulaisten alueelta, jossa harjussaalis oli hieman suurempi puhdistamon yläpuolella. Matkanivan alueelta saatiin toiseksi eniten harjusta. Pääosa mateesta saatiin Matkanivan osakaskunnan alueelta, jossa sitä pyydettiin madekoukkujen lisäksi myös talviaikaisella katiskapyynnillä. Myös Oulaisten alapuolelta ilmoitettiin saadun pienehkö määrä madetta. (Taulukko 16, kuva 12.) Mieluskylän alueelta saatiin heittokalastamalla keskimäärin n. 100 g kirjolohta, n. 411 g haukea ja n. 197 g ahventa kalastuskertaa kohden. Matkanivan alueella vastaavat yksikkösaaliit olivat n. 101 g kirjolohta, n. 203 g haukea ja n. 35 g ahventa. Oulaisten osakaskunnan alueen heittokalastuksen yksikkösaaliit olivat puolestaan n. 32 g kirjolohta, n. 262 g haukea ja n. 145 g ahventa. Yhteisluvalla kalastaneiden kalastus painottui voimakkaasti Oulaisten alueelle. Kalastajakohtainen saalis oli Mieluskylän alueella 33 kg, Matkanivan alueella 26 kg ja Oulaisten alueella keskimäärin noin 10 kg (Taulukko 16). Taulukko 16. Kokonaissaalis (kg) Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella Mielus- Matka- Oulainen kaikki kylä niva puhd.yläp. puhd.alap. yhteensä* yhteensä Hauki 392,9 346,1 296,2 112,0 408,1 1147,1 Ahven 296,3 333,4 117,8 89,1 207,0 836,7 Lahna 224,1 45,5 13,6 24,3 37,9 307,5 Made 11,0 80,4 29,5-29,5 121,0 Särki 255,9 160,0 13,6 42,3 55,9 471,8 Salakka 37,4 34,7 2,8 7,0 9,8 82,0 Säyne 9,0 0,3-8,4 8,4 17,7 Kuha 3, ,0 Kirjolohi 131,7 96,3 49,2 49,2 98,3 326,3 Harjus 6,3 15,4 17,4 13,2 30,7 52,4 taimen - - 4,2-4,2 4,2 Yhteensä 1367,7 1112,0 544,4 345,5 889, kg/kalastaja * samoja henkilöitä kalastanut puhdistamon ylä- ja alapuolella 30

34 31 Kuva 12. Kokonaissaalis Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella v Rapuhavaintoja oli tehnyt Matkanivan ja Mieluskylän osakaskuntien alueella yhteensä neljä kalastajaa. Kaksi kalastajaa oli tunnistanut ravut täpläravuiksi. Oulaisten osakaskunnan alueelta ei ilmoitettu rapuhavaintoja. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin yleisesti rantojen pusikkoisuutta, vesikasvien runsautta, säännöstelystä johtuvaa vedenkorkeuksien vaihtelua ja veden heikkoa laatua. Pusikkoiset rannat ilmoitettiin yleisimmin haittaavan kalastusta. Vedenkorkeuksien vaihtelu haittasi kalastusta etenkin ylemmillä Mieluskylän ja Matkanivan osakaskuntien alueilla Oulaisten alueella vesikasvien runsaus ja veden heikko laatu haittasivat eniten kalastusta. Turvetuotannon haitat ja vesistön liettyminen nousivat esiin Mieluskylän alueen vastauksissa. Matkanivan osakaskunnana alueella kalastusta haittasi eniten pyydysten likaantuminen ja jo edellä mainittujen tekijöiden lisäksi haittaavana tekijänä korostuivat kalojen makuvirheet. Vapaamuotoisissa kommenteissa ilmoitettiin ajoittaisesta jokiveden vaahtoamisesta, veden likaisuudesta ja keltaisuudesta ajoittain sekä lohikalojen häviämisestä alueelta. (Taulukko 17.)

35 Taulukko 17. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). n = kommentin esittäneiden määrä. Mielus- Matka- Oulainen Oulainen keskikylä niva puhd. yläp. puhd. alap. määrin n Veden heikko laatu Pyydysten likaant Särkikalojen runs Kalojen makuvirh Vedenkork. vaiht Turvet. kuorm Vesistön liettym Turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuorm Pusikkoiset rannat Turvevoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman jäätilanteen muutoksen vaikutusta kalastukseen kommentoi Mieluskylän alueella 17 kalastajaa. Heistä 12 (n. 71 %) arvioi, että jäätilanteen muutoksilla ei ollut vaikutusta heidän kalastukseensa. Lopuista neljä (24 %) arvio voimalaitoksen vähentävän kalastusta sulan veden tai heikkojen jäiden vuoksi sekä mateen jäävän pienikokoiseksi, joskin pari kalastajaa epäili kommenteissaan voimakkaiden virtauksien johtuvan Haapakosken voimalaitoksesta. Yksi kalastaja (6 %) ilmoitti kalastuksen lisääntyneen voimalaitoksen vähäisen käytön johdosta. Matkanivan alueella kysymykseen vastasi 13 kalastajaa, joista 8 (n. 62 %) arvioi jäätilanteen muutosten olevan merkityksettömiä heidän kalastuksensa kannalta. Kolme kalastajaa (n. 23 %) arvioi heikon jäätilanteen vähentäneen heidän kalastustaan ja kaksi kalastajaa (n. 15 %) ilmoitti pidentyneen avovesikauden lisänneen hänen kalastustaan. Oulaisten osakaskunnan alueelle turvevoimalaitoksen tai jäätilanteen muutosten vaikutukset eivät enää käytännössä yllä ja 15/16 kalastajasta ilmoittikin asian merkityksettömäksi heidän kalastuksensa kannalta. Yksi kalastaja ilmoitti jäätilanteen muutosten vähentävän kalastusta. Myös yhteisluvalla kalastaneiden osalta turvevoimalaitoksen vaikutuksilla tai jäätilanteen muutoksilla ei ollut juuri merkitystä vastaajien kalastukseen. Yhteisluvan lunastaneista 12/13 vastanneista ilmoitti, että asialla ei ole merkitystä heidän kalastuksensa kannalta. Yksi vastaaja ilmoitti jäätilanteiden muutoksen vähentävän pilkkimistä. Mieluskylän osakaskunnan alueella kalastaneiden kalastajien määrä on vaihdellut huomattavasti tiedusteluvuosien välillä, mutta kolmena viimeisimpänä tiedusteluvuotena määrä on vaihdellut vähemmän, noin kalastajan välillä. Matkanivan osakaskunnan alueella kalastajamäärä on vaihdellut vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2016 noin kalastajan välillä. Oulaisten alueella kalastajamäärä on tippunut vuosien ja edelleen vuosien välillä, joka näkyy myös vähentyneenä lupamyyntinä (Taulukko 3.). Vuoden 2016 kokonaissaalisarviot jäivät kaikilla alueilla edellisvuosien tiedusteluiden vastaavia pienemmiksi. Mieluskylällä varsinkin särki- ja lahnasaaliit jäivät edellisvuosia pienemmiksi. Myös ahvensaaliit jäivät edellistä tiedustelua pienemmiksi. Näiden lajien osalta saaliiden pienentyminen johtunee katiskakalastuksen vähentymisellä, jonka lisäksi keväisen kutupyynnin onnistuminen aiheuttaa vuosien välistä vaihtelua saaliisiin. Vuonna 2016 Mielus-

36 kylän alueella kalastajakohtainen saalis oli varsin lähellä edellisvuosien tiedusteluiden keskimääräistä saalista (noin 35 kg/kalastaja). Pitkällä aikavälillä hauki ja ahvensaaliit vaikuttavat pienentyneen Mieluskylän alueella. Osaltaan tätä selittänee kalastuksen rakenteessa tapahtuneet muutokset, kun mm. verkkojen käyttö on vähentynyt ja vapakalastuksessa suosiotaan on kasvattanut perhokalastus, jossa haukisaaliit ovat yleensä vähäisempiä. Matkanivan alueella hauki-, ahven- ja särkisaaliit tippuivat edellisvuodesta. Matkanivan alueella kokonaissaaliit ovat vaihdelleet huomattavasti vuosien välillä pyynnin määrästä ja painotuksista riippuen. Kalastajakohtaisia saaliita tarkasteltaessa Matkanivan alueen kalastajakohtainen saalis (noin 27 kg/kalastaja) oli hieman edellisvuosien tiedusteluiden keskisaalista (noin 32 kg/kalastaja) heikompi. Hieman heikompaan saaliiseen ovat voineet vaikuttaa keväisen katiskalla tapahtuvan kutupyynnin onnistuminen ja keskeisimmällä vapakalastuskaudella vallinneet haastavat pyyntiolosuhteet. Oulaisten alueella arvioitu kokonaissaalis putosi huomattavasti ja oli vain hieman reilu neljännes vuoden 2013 kokonaissaaliista. Kokonaissaaliiden väheneminen johtuu osaltaan kalastajamäärän vähenemisestä, joka putosi noin kolmanneksella vuodesta Toisaalta pyynnin määrän väheneminen ei yksin selitä saaliiden pienentymistä vaan taustalla vaikuttavat myös pyynnin rakenteessa tapahtuneet muutokset. Edellisvuosien tiedusteluista poiketen nyt yksikään vastaaja ei ilmoittanut harrastaneensa verkkokalastusta ja myös katiskakalastuksen määrä jäi alle puoleen edellisvuosien vastaavasta. Passiivipyydyksillä saadaan yleensä kohtuullisia hauki-, ahven ja särkisaaliita. Oulaisten alueen kalastajakohtainen saalis oli vain 10 kiloa, joka jäi alle puoleen vuoden 2013 vastaavasta. Heittokalastus, jonka määrä Oulaisten alueella väheni noin 40 %, onnistui yksikkösaaliiden valossa varsin heikosti. Esimerkiksi haukea saatiin vuonna 2016 Oulaisten osakaskunnan alueella noin 262 grammaa kalassakäyntikertaa kohden, kun vuonna 2013 haukea saatiin noin 840 grammaa kalassakäyntikertaa kohden. Vastaavasti ahventa saatiin vuonna 2016 noin 145 grammaa kalassakäyntikertaa kohden ja vuonna 2013 ahvensaalis oli noin kaksinkertainen (noin 300 g/kalassakäyntikerta). Keskeisimmällä vapakalastuskaudella heinäkuun alussa ja elokuun puolivälin jälkeen suurista virtaamista johtuvat vaikeat pyyntiolosuhteet selittänevät osaltaan heikoiksi jääneitä kalastajakohtaisia saaliita. Vaikka kokonaissaaliit jäivät edellisvuosia heikommiksi, ei saalislajien suhteissa ja lajiston koostumuksessa ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Koko tarkkailuhistorian ajan lohikalojen osuus tiedusteluiden kokonaissaaliista on ollut varsin pieni ja lohikalasaaliit ovat koostuneet pääsiassa pyyntikokoisena istutetusta kirjolohesta. (Taulukko 18., Kuva 13.) Pitkällä aikavälillä yleisesti havaittu kalastuksen rakenteen muuttuminen ja painottuminen enenevissä määrin virkistyskalastuksen suuntaan vaikuttaa kalastuksen saaliisiin ja saaliiden koostumukseen. Virkistyskalastuksella saaliin määrällä ja koostumuksella ei ole niin suurta merkitystä, vaan kalastuksessa painotetaan myös luontoelämyksiä, joita esim. mato-onginta tuottaa. (Taulukko 18, Pöyry Finland Oy 2011.) 33

37 Taulukko 18. Tiivistelmä v kalastustiedustelujen tuloksista Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella. Mieluskylä kalastajia verkot kpl rysät kpl katiskat kpl heittovavat/ vetouistelu hauki kpl kg ahven kg lahna kg kirjolohi kg särki kg muut kg yhteensä kg kg/kalastaja kg Oulainen kalastajia verkot kpl rysät kpl katiskat kpl heittovavat/ vetouistelu hauki kpl kg ahven kg lahna kg kirjolohi kg särki kg muut kg yhteensä kg kg/kalastaja kg Matkaniva 34

38 35 Kuva 13. Kokonaissaalis Pyhäjoella Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella v Kärsämäenjoki ja Vuohtojoki Kärsämäenjoen ja Vuohtojoen kalastustiedustelun kohdejoukko perustui vuoden 2016 keväällä maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä hankittuihin omistajatietoihin. Kärsämäenjoella tiedustelulomakkeet lähetettiin kaikkiaan 55 tilanomistajalle, joista lomakkeet palautti 50 kappaletta. Vastaajista 12 kpl (n. 24 %) oli kalastanut Kärsämäenjoella. Otannan ulkopuolelle jääneet (3 kpl) ja tiedusteluun vastaamatta jättäneet (5 kpl) huomioiden Kärsämäenjoen kokonaiskalastajamääräksi (tilamäärä) saatiin 14 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,4 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääosin pienimuotoista katiska-, heittovapa- ja onkikalastusta. Katiskakalastusta harjoitti 50 % ja heittovapa- ja onkikalastusta kumpaakin noin 41 % vastaajista. Keskimääräinen kalastajakohtainen kalastuspäivien määrä vuonna 2016 oli 19. Heittokalastusta harjoitettiin noin kahdeksana päivänä ja mato-ongintaa viitenä päivänä. Katiskakalastuksessa pyyntipäiviä kertyi noin 33 päivää kalastajaa kohden. Tällä kertaa vastaajat eivät ilmoittaneet harrastaneensa lainkaan koukkukalastusta. Kärsämäenjoen arvioitu kokonaissaalis oli vain 77 kg, josta n. 76 % oli haukea, n. 9 % ahventa, n. 9 % särkeä ja n. 6 % lahnaa. Muita lajeja ei ilmoitettu saadun saaliiksi. Keskimääräinen talouskohtainen saalis oli noin 6 kg. (Liite 5, Taulukko 19.) Kärsämäenjoen kalastajamäärä on viimeisenä kolmena tiedusteluvuotena ollut välillä, kun tätä ennen arvioidut määrät ovat jääneet vain muutamiin kalastajiin. Muutos johtuu tiedustelujoukon muuttuneesta rajauksesta; vuodesta 2010 alkaen tiedustelu on kohdistettu kaikille alueen rakennettujen tilojen omistajille. Edelliseen vuoden 2013 tiedusteluun verrattuna vuonna 2016 heittovapojen ja mato-onkien käyttö oli hieman vähentynyt. Katiskoja oli käytössä pari kappaletta enemmän kuin vuonna Katiskakalastuksen särki- ja ahvensaaliit jäivät tällä kertaa varsin vaatimattomaksi. Myös mato-onginnalla on ilmoitetut ahvensaaliit jäivät huomattavasti vuoden 2013 saaliita pienem-

39 mäksi. Nämä tulokset näkyvät saaliin lajijakaumissa ahven- ja särkisaaliiden vähenemisenä. Vuoden 2016 heinäkuun alun ja elokuun puolivälin jälkeen kasvaneet virtaamat saattoivat vaikuttaa kalastukseen ja saaliisiin myös Pyhäjoen yläosilla. (Taulukko 19., Pöyry Finland Oy 2011.) Vuohtojoen läheisyydessä sijaitsevien rakennettujen tilojen omistajista tiedustelulomakkeet lähetettiin 17:lle. Näistä tiedusteluun vastasi 11, joista joella kalasti vain kolme (n. 27 %). Vuohtojoen kokonaiskalastajamääräksi arvioitiin neljä kalastajaa. Kalastus oli pääasiassa mato-ongintaa, jota harjoittivat kaikki alueella kalastaneet. Noin 66 % kalastajista oli käyttänyt katiskoita tai harrastanut heittokalastusta, lisäksi yksi kalastaja ilmoitti käyttäneensä verkkoja. Kalastuspäiviä kertyi Vuohtojoella keskimäärin noin 12 kappaletta kalastajaa kohden. Vuohtojen kokonaissaalis 54 kg oli kasvanut noin 9 kiloa vuodesta Kokonaissaalis koostui hauesta (n. 46 %), särjestä (n. 32 %) ja ahvenesta (n. 21 %). Hauesta pääosa saatiin keväisellä nousuhauen katiskapyynnillä, kuten aiempinakin vuosina. Muu saalis on ollut pääosin kesäistä mato-ongintasaalista. Vuohtojoen kalastus on hyvin satunnaista ja pienimuotoista hitaasti kasvaneesta kalastajajoukosta huolimatta. (Taulukko 19., Pöyry Finland Oy 2011.) Taulukko 19. Tiivistelmä kalastustiedustelujen tuloksista Kärsämäen- ja Vuohtojoella v Kärsämäenjoki Vuohtojoki kalastavat taloudet katiskat kpl rysät kpl koukut kpl heittovavat kpl mato-onget kpl pikkionget kpl verkko kpl hauki kg ahven kg taimen kg kirjolohi kg made kg lahna kg särki kg salakka kg yhteensä kg saalis/talous kg 12 1, , Kärsämäenjoelta tai Vuohtojoelta ei ole ilmoitettu rapuhavaintoja vuoden 2004 jälkeen (Pöyry Finland Oy 2011). Kalastusta ylivoimaisesti eniten kalastusta haittaavana tekijänä Kärsämäenjoella pidettiin vedenkorkeuden vaihtelua. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti pyydysten likaantumisen sekä turvetuotannon ja metsäojituksen kuormituksen haittaavan kalastusta. Vuohtojoella noin puolet ilmoitti edellä Kärsämäenjoen osalta mainituista haitoista. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi Kärsämäenjoella ilmoitettiin haittaa olevan veden vähyydestä ja maataloudesta (Taulukko 20.)

40 Taulukko 20. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kärsämäen- ja Vuohtojoella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). n = kommentin esittäneiden määrä Piipsanjoki ja Vihanninjoki Kärsämäenjoki Vuohtojoki n 11 2 Veden heikko laatu Pyydysten likaant Särkikalojen runs Kalojen makuvirh Vedenkork. vaiht Turvet. kuorm Vesistön liettym Vesikasvien runsaus 0 0 Metsäojituksen kuorm Pusikkoiset rannat 9 0 Myös Piipsanjoen ja Vihanninjoen kalastustiedustelut kohdennettiin vuodeksi 2016 hankituille rakennettujen tilojen omistajille. Piipsanjoen osalta tiedustelulomakkeet lähetettiin kaikkiaan 28 tilalliselle, joista 23 palautti lomakkeet. Kokonaiskalastajamääräksi arvioitiin 11 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,6 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääosin kesäaikaista heittokalastusta ja mato-ongintaa, minkä lisäksi harjoitettiin katiskapyyntiä sekä lisäksi yksittäisen kalastajan toimesta verkkokalastusta. Heittokalastusta ja mato-ongintaa harjoitti kutakin noin 60 % vastanneista. Kalastuspäiviä kertyi keskimäärin 23 kpl kalastajaa kohden. Kalastuksen kokonaissaalisarvio oli noin 275 kg, josta pääosa (n. 64 %) oli haukea. Madetta ei tällä kertaa ilmoitettu saadun saaliiksi. Madetta lukuun ottamatta saaliit nousivat kaikkien saalislajien osalta vuoden 2013 tiedustelusta. Talouskohtainen kokonaissaalis nousi kaksinkertaiseksi edellisiin tiedusteluihin (2010 ja 2013) nähden. Vuoden 2016 runsaat haukisaaliit johtuivat lähinnä yksittäisten kalastajien hyvistä saaliista katiskoilla ja verkoilla. Muiden saalislajien osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien välillä. Kalastajamäärissä ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuosien välillä. Heittokalastus vaikuttaa hieman kasvattaneen suosiotaan ainakin vuoden 2016 tiedustelun perusteella. Vähäisistä kalastajamääristä johtuen jo yksittäisen kalastajan ilmoittama kalastus ja saaliit voivat vaikuttaa merkittävästi vuosien välisiin heilahteluihin. (Taulukko 21, liite 5, Pöyry Finland Oy 2011.) Vihanninjoen tiedustelu lähetettiin kaikkiaan 57 tilalle, joista 41 palautti lomakkeet. Vihanninjoen kokonaiskalastajamääräksi arvioitiin 4 taloutta. Vihanninjoella kalastus ajoittui pääasiassa toukosyyskuun välille ja se oli hyvin pienimuotoista heittokalastusta ja mato-ongintaa. Saaliiksi kalastajat saivat pienen määrän haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Kahdessa viimeisessä tiedustelussa Vihanninjoella kalastaneiden määrä ja saaliit ovat jääneet hyvin pieniksi. (Taulukko 21, liite 5.) 37

41 Taulukko 21. Tiivistelmä kalastustiedustelujen tuloksista Piipsan- ja Vihanninjoella v Piipsanjoki Vihanninjoki kalastavat taloudet verkot # mm kpl katiskat kpl heittovavat kpl koukut kpl merrat kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl hauki kg ahven kg kirjolohi kg made kg lahna kg säyne kg särki kg yhteensä kg saalis/talous kg Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Piipsanjoella veden heikkoa laatua ja vedenkorkeuden vaihtelua. Turvetuotannon kuormituksen ja pyydysten likaantuminen haittasi noin puolta vastaajista. Vihanninjoella kysymysosioon vastasi kaikkiaan kolme henkilöä ja vesistön liettyminen oli mainittu kaikkien vastaajien lomakkeissa. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi Piipsanjoelta ilmoitettiin haitoiksi veden likaisuutta, lannoitusylijäämiä ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja. Vihanninjoella vastaajat ilmoittivat joen umpeenkasvun haittaavan kalastusta. (Taulukko 22.) Taulukko 22. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Piipsan- ja Vihanninjoella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). n = kommentin esittäneiden määrä. Piipsanjoki Vihanninjoki n 10 3 Veden heikko laatu Pyydysten likaant Särkikalojen runs Kalojen makuvirh Vedenkork. vaiht Turvet. kuorm 50 0 Vesistön liettym Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuorm

42 3.2.6 Pyhäjärven Sammallahti Pyhäjärven Sammallahdelle kohdistettua tiedustelua varten Maanmittauslaitokselta hankittiin kiinteistöjen ajan tasaiset omistajatiedot keväällä Lomakkeet lähetettiin kaikkiaan 37 tilanomistajalle, joista 25 palautti lomakkeet. Kalastaneiden määrän perusteella arvioitiin alueella kalastaneiden talouksien kokonaismääräksi 21. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2,3 henkilöä taloutta kohden. Kalastus oli pääosin pienimuotoista heittokalastusta ja mato-ongintaa joiden lisäksi harjoitettiin katiskakalastusta, verkkokalastusta ja pilkkimistä. Heittokalastus oli suosituin kalastusmuoto ja sitä harrasti noin 56 % vastaajista. Mato ongintaan harjoitti noin 50 % vastaajista. Kalastus keskittyi vastausten mukaan lähes yksinomaan touko-syyskuun väliselle ajanjaksolle. Parissa taloudessa oli harjoitettu vähäistä talvikalastusta pilkkimällä ja yhdessä taloudessa oli kalastettu vavoilla muutamia kertoja loka-marraskuussa. Kalastuspäiviä kertyi keskimäärin noin 9 päivää kalastajaa kohden. Verkoilla kalastettiin viisi päivää, katiskoilla 20 päivää ja vapavälinein 9 päivänä. (Taulukko 23, liite 5.) Sammallahden kokonaissaalis vuonna 2016 oli noin 352 kg, josta noin kaksi kolmannesta muodostui hauesta (33 %) ja ahvenesta (32 %). Edellä mainittujen lisäksi saatiin pienempiä määriä kuhaa (n. 10 %), särkeä (n. 11 %) ja lahnaa (n. 13 %). Talouskohtaiset saaliit olivat noin puolet edellisen tiedustelun saalista pienempiä. Saalisarvion vähenemistä selittänee pyynnin rakenteen muuttuminen perinteisestä kotitarvekalastuksesta enemmän elämyshakuisen virkistyskalastuksen suuntaan. Vuonna 2016 käytettiin selvästi edellisvuosia vähemmän verkkoja ja katiskoita, joilla saadaan usein merkittävä osa kokonaissaaliista. Myös vapakalastuksen osalta kalastuspäivät vähenivät. Sen sijaan mato-onginnan määrä kasvoi. Ravustusta ei tällä kertaa ollut kukaan kokeillut, eikä havaintoja oltu tehty muissakaan yhteyksissä. (Taulukko 23.) Sammallahden kalastajamäärä arvioitiin nyt hieman suuremmaksi kuin edellisissä tiedusteluissa. sen sijaan kokonaissaaliit ovat laskeneet vuosien välillä ja vuoden 2007 tiedustelun saaliit olivat yli kaksinkertaisia nykytasoon verrattuna. Kasvanutta kuhasaalista lukuun ottamatta kaikkien muiden lajien saaliit ovat laskeneet. Haukisaaliit pienenivät vain hieman (13 %) ja ahvensaaliit pienenivät vajaalla neljänneksellä. Saaliiden pienentymistä selittänee edellisessä kappaleessa esitetty kalastuksen rakenteen muuttuminen. Nuorempien ikäluokkien kalastus painottuu elämyshakuisempaan virkistyskalastukseen ja samalla passiivipyydysten käyttöön painottuvan saaliskeskeisemmän kotitarvekalastuksen suosio on vähentynyt perinteisten kotitarvekalastajien ikääntyessä ja lopettaessa harrastuksen. (Taulukko 23, Pöyry Finland Oy 2011.) Tiedusteluosioon vastanneista kolme neljästä ilmoitti vesistön liettymisen ja vesikasvien runsauden haittaavan kalastustaan. Myös turvetuotannon kuormituksen ja vesikasvien runsauden ilmoitettiin haittaavan kalastusta useimmissa vastauksissa. Kalojen makuvirheitä ei ollut juurikaan havaittu. (Taulukko 24.) Sammaljoella on kalastettu viimeksi vuonna 2007 (Pöyry Finland Oy 2011). 39

43 Taulukko 23. Tiivistelmä kalastustiedustelujen tuloksista Sammallahdella v Sammallahti kalastavat taloudet muikkuverkot kpl verkot # mm kpl verkot # mm kpl katiskat kpl heittovavat/vetouistelu kpl tuulastus kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl hauki kg ahven kg kuha kg made kg lahna kg muikku kg särki kg yhteensä kg saalis/talous kg Taulukko 24. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Sammallahdella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). Kommentin esittäneiden määrä = n. Sammallahti n 16 Veden heikko laatu 56 Pyydysten likaant 44 Särkikalojen runsaus 31 Kalojen makuvirheet 6 Vedenkork. Vaihtelu 25 Turvetuotannon kuormitus 69 Vesistön liettyminen 75 Vesikasvien runsaus 75 Metsäojituksen kuormitus 44

44 3.2.7 Lohvanjärvi Pyhäjoen uudistettuun yhteistarkkailuohjelmaan liitettiin myös Puntarisuon turvetuotantoalueen tarkkailuvelvoitteisiin kuuluva Lohvanjärven kalastustiedustelu, joka toteutettiin nyt yhteistarkkailun piirissä toista kertaa. Tiedustelu kohdistettiin alueella rakennetun tilan omistaville henkilöille ja tiedustelujoukon kooksi muodostui 19 taloutta. Tiedustelulomakkeita palautui lopulta 18, joista kalastaneita talouksia oli yhteensä kymmenen. Kalastukseen osallistui näistä talouksista keskimäärin 1,7 henkilöä. Lohvanjärvellä kalastaneiden henkilöiden kalastus oli pienimuotoista katiska- ja verkkokalastusta, sekä vähäistä vapakalastusta, joskin kalastuspäiviä kalastaneille talouksille kertyi keskimäärin 27 kappaletta. Katiskapyyntiä harjoittaneet pitivät katiskoja pyynnissä keskimäärin noin 50 päivää, vapakalastajat kalastivat noin viikon verran ja verkkokalastajat 11 päivää. Heittokalastusta/uistelua harjoitti 60 % vastanneista. Kalastus ajoittui lähes yksinomaan touko-syyskuun väliselle ajanjaksolle (Taulukko 25, liite 5.) Lohvanjärven kokonaissaalis vuonna 2016 oli noin 571 kg, joka muodostui kokonaisuudessaan hauista, ahvenista ja särjistä. Ahvenen osuus kokonaissaaliista oli noin puolet (51 %) ja hauen osuus noin 43 %. Särjen osuus kokonaissaaliista oli vähäinen, vain noin 6 %. Kokonaissaaliista noin 44 % saatiin katiskoilla ja 28 % verkoilla. Kokonaissaalis kasvoi huomattavasti vuoden 2013 tiedusteluun nähden. Saaliin kasvua selittänevät kasvanut katiskakalastuksen määrä sekä yhden melko aktiivisen verkkokalastajan hyvät saaliit. Oletettavasti vuosien välistä vaihtelua aiheuttavat myös mm. haukeen ja ahveneen kohdistuvan keväisen kutupyynnin onnistuminen. Talouskohtainen saalis oli noin 57 kg ja saaliin koostumus huomioiden tällä on merkitystä kotitarvekalastukselle. (Taulukko 25.) Taulukko 25. Tiivistelmä kalastustiedustelujen tuloksista Lohvanjärvellä v Lohvanjärvi Lohvanjärvi Kalastavat taloudet 9 10 Verkot # mm kpl 8 5 verkot # mm kpl 3 6 Katiskat kpl Heittovavat/vetouistelu kpl 8 9 Mato-onget kpl 1 7 Hauki kg Ahven kg Särki kg Yhteensä kg saalis/talous kg Tiedusteluosioon vastanneista kolme neljästä ilmoitti vesistön liettymisen ja vesikasvien runsauden haittaavan kalastustaan. Myös turvetuotannon kuormituksen ja vesikasvien runsauden ilmoitettiin haittaavan kalastusta useimmissa vastauksissa. Kalojen makuvirheistä ilmoitti reilu neljännes vastanneista. (Taulukko 26.) Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Lohvanjärvellä vesikasvien runsautta, josta ilmoitti 100 % vastaajista. Useimpien ilmoittajien mielestä myös pyydysten likaantumisesta ja vesistön liettyminen haittasivat kalastusta Lohvanjärvellä. Myös veden heikko laatu, metsäojituksen kuormitus ja vedenkorkeuden vaihtelu haittasivat yli puolta vastaajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kom- 41

45 mentoitiin turvetuotannon haittoja, ojituksia, vesikasvien runsautta ja kalojen makuvirheitä. (Taulukko 26.) Taulukko 26. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Lohvanjärvellä v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). Kommentin esittäneiden määrä = n. Lohvanjärvi n 11 Veden heikko laatu 64 Pyydysten likaant 82 Särkikalojen runsaus 18 Kalojen makuvirheet 27 Vedenkork. Vaihtelu 55 Turvetuotannon kuormitus 18 Vesistön liettyminen 73 Vesikasvien runsaus 100 Metsäojituksen kuormitus Sähkökoekalastukset Tulokset 2016 Kalastetut sähkökalastuskoealat olivat etenkin pääuomalla pääosin kivikko-louhikkopohjaisia koskia. Koekalastukset aloitettiin elokuun puolivälin tienoilla (10.8.), mutta kalastukset jouduttiin keskeyttämään, kun runsaat sateet nostivat Pyhäjoen virtaamat kesätulvakorkeuksiin. Kalastuksia jatkettiin syyskuun alussa ja uudelleen syyskuun puolivälin tienoilla, jolloin Pyhäjoen virtaama oli laskenut sähkökoekalastuksille sopivaksi. Koekalastushetkellä virtaamatilanne oli melko normaali ja vastasi vuoden 2013 tilannetta pääosassa koekalastuskohteita. Piispanjoen koekalastusten yhteydessä vallinnut suurehko virtaama on voinut vaikuttaa joidenkin aiemmin koealoilta tavattujen kalalajien esiintymiseen ja tavoittamiseen koskialueilta. Virtaamaolosuhteista johtuen toinen Piipsanjoen koealoista jouduttiin kalastamaan hieman varsinaisen koealan yläpuolelta. Yleisesti ottaen Pyhäjoen suuret virtaamat heinäkuun alussa ja elokuun puolen välin jälkeen sekä viileämpi veden lämpötila on voinut mm. särkikalojen esiintymiseen koskialueilla. Rihmamaisia viherleväkasvustoja havaittiin jonkin verran pääuoman koealoista Pappilankoskella ja Ruukinkoskella, joissa oli myös kohtalaisen runsaasti sakkaumia. Muilta pääuoman koskilta viherleväkasvustoja ja sakkaumia havaittiin varsin vähän ja heinäkuun alun ja elokuun puolivälin jälkeiset suuret virtaamat ovat voineet osaltaan puhdistaa koskia. Sivu-uomista viherleväkasvustoja havaittiin Mäyräojan koealalta. Sakkaumia havaittiin runsaammin Kärsämäenjoen ja Mäyräojan koealoilta. (Liite 7.) Vuonna 2016 Pyhäjoen pääuoman sähkökoekalastuskohteiden peruskalastoa edustivat edellisvuosien tapaan kivennuoliaiset ja kivisimput, joiden lisäksi useimmilta koealoilta tavattiin alhaisempina tiheyksinä särkiä ja ahvenia. Harjusta tavattiin alhaisina tiheyksinä kahdelta pääuoman koealalta. Kivisimppuja tavattiin kohtuullisen runsaina tiheyksinä useimmilla koealoilla. Vuoden 2016 koekalastuksissa saatiin paikoin runsaasti kivisimppujen kesänvanhoja poikasia, joka kasvatti lajin yksilötiheyksiä osalla koealoista. Runsaisiin kesänvanhojen simppujen esiintymiseen on voinut vaikuttaa hyvät lisääntymisolosuhteet ja se, että koekalastuksia toteutettiin osin syyskuussa, jolloin kesänvanhat simpun poikaset saattoivat jäädä paremmin koekalastushaavin saaliiksi. Sen sijaan vanhempia kivisimppuja ei tavattu poikkeavan runsaina tiheyksinä. Kivisimppujen yksilötiheydet olivat runsaim-

46 pia Hirsiperällä, Luonuankoskella, Haapakoskella ja Mieluskoskella. Yhdelläkään pääuoman koealoista pohja ei soveltunut erityisen huonosti kivisimpulle. Muiden sähkökalastusten yhteydessä on etenkin pienemmillä virtavesillä havaittu korrelaatiota koealojen pohjasammalten peittävyyden ja pohjakalojen (kivisimppu ja kivennuoliainen) tiheyksien kanssa, mutta Pyhäjoella tätä ei havaittu. Mahdollisesti Pyhäjoen suuri kokoluokka tarjoaa kivisimpulle koskialueilla riittävän monimuotoisen elinympäristön ja hapekkaan veden riippumatta pohjasammalten esiintymisestä. (Taulukko 27.) Kivennuoliaisten osalta runsaimmat yksilötiheydet saatiin Kärsämäeltä Pappilan- ja Luonuankoskelta sekä Haapavedeltä Annosenkoskelta. Lajia esiintyi pieninä tai kohtalaisina tiheyksinä kaikilla koealoilla. Koekalastusolosuhteet vaikuttavat kivennuoliaissaaliisiin. Pohjakalana kivennuoliainen takertuu melko helposti pohjasammaliin ja kivien koloihin, jolloin voimakas virtaus edesauttaa merkittävästi lajin edustajien päätymistä koekalastussaaliiseen. (Taulukko 27.) Särkeä esiintyi alhaisina tiheyksinä useimmilla koealoilla. Salakkaa tavattiin alhaisin tiheyksin kahdelta koealalta. Särkikalat hakeutuvat usein kesän alivirtaamakaudella ja veden samalla lämmetessä koski- ja virta-alueille, joista niitä voidaan silloin saada huomattavinakin tiheyksinä. Myös Pyhäjoella on esiintynyt ajoittain särkeä varsin runsaina tiheyksin mm. Haapaveden (S6 ja S7) ja Oulaisten koealoilla (S13). Vuoden 2016 särkikalojen alhaisiin tiheyksiin ovat voineet vaikuttaa koekalastusten aikana vallinneet tavanomaista viileämmät vedenlämpötilat ja heinäkuun alun sekä elokuun puolen välin jälkeiset suuret virtaamat. Todennäköisesti särkikalat eivät nousseet vuoden 2016 aikana koskialueille vaan oleilivat enemmän suvantoalueilla. Tällä kertaa mutua tavattiin vähäinen määrä vain yhdeltä koealalta. Mudun tiheydet riippuvat parven osumisesta koealalle sähkökoekalastusten aikana ja tiheydet voivatkin vaihdella huomattavasti vuosien välillä. Ahventa ja madetta tavattiin alhaisina tiheyksinä kaikkiaan neljältä Pyhäjoen pääuoman koealalta. Haukea ei tavattu pääuoman koealoilta vuoden 2016 sähkökoekalastusten yhteydessä. Vuoden 2016 sähkökoekalastuksissa koealoilta tavattu kalalajisto runsaussuhteineen edustaa alueelle melko tyypillistä koskialueiden kalastoa. (Taulukko 27.) Pyhäjoen pääuomalta tavattiin alhaisin tiheyksin harjusta kahdelta koealalta. Haapakoskesta saatiin yksi kesänvanha harjus ja Pappilankoskesta saatiin yksi vanhempi harjusyksilö. Lohta ja taimenta ei tavattu lainkaan pääuoman koealoilta. Lohen ja taimenen esiintyminen sähkökoekalastusten saaliissa on ollut riippuvaista alueelle tehdyistä istutuksista, joita ei ole esim. lohen osalta viime vuosina toteutettu. (taulukko 27.) Taulukko 27. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Pyhäjoen pääuomalla vuonna kalalaji S1 Vir- S4 Pap- S5 Luo- S6 Haa- S7 Mie- S8 Anno- S9 Sauk- S13 Hir- S14 Ruutalank. pilank. nuank. pak. lusk. senk. kok. siperä kink. harjus - 0,5-0, ahven - - 0,9 2,2 0,6 0, made - 0,5 0, ,5-0,5 särki - 0,5-2,8 4,7 1,1-1,4 - salakka ,6 0,5 - - mutu ,5 - kivennuol. 2,6 8,1 10,4 2,8 3,8 13,3 4,0 2,3 7,8 kivisimppu 52,0 18,1 67,1 71,5 77,5 40,0 42,9 155,6 13,7 Kesällä 2016 kalastettujen Pyhäjoen sivu-uomien koealojen osalta vain kivennuoliaista esiintyi jokaisella koealalla. Kivennuoliaistiheydet olivat Lohvanjoen ja Piipsanjoen Tuomikoskea alhaisia tiheyksiä lukuun ottamatta kohtalaisia. Kivisimppua saatiin Isopeuranpuroa lukuun ottamatta kaikilta koe- 43

47 aloilta. Kivisimppujen tiheydet olivat Lohvanjoella alhaisia, mutta muilla koealoilla kohtalaisia tai melko hyviä. Suurimmat kivisimpputiheydet tavattiin Piipsanjoen Autionkoskesta ja Mäyräojasta. Kivisimppu vaikuttaa puuttuvan kokonaan Iso-peuranpurolta. Kivisimpun puuttumista voi selittää pohjahabitaatin sopimattomuus lajille ja alivirtaamakauden vähävetisyys. Tulosten perusteella kivennuoliainen vaikuttaa pärjäävän Isopeuranpurossa varsin hyvin. Isopeuranpurosta tavattiin myös pikkunahkiaista, jota pidetään melko herkkänä lajina vedenlaadun muutoksille (Taulukko 28.). Sivu-uomien koealoilta madetta tavattiin kolmelta koealalta ja ahventa saatiin saaliiksi kahdelta koealalta. Haukea saatiin saaliiksi vain yksi yksilö Mäyräojan koealalta. Mäyräojan koealalta saatiin kaksi kesänvanhaa harjusta sekä yksi yli yksivuotias harjusyksilö. Mutua tavattiin kolmelta koealalta alhaisin tiheyksin. Muista särkikaloista särkeä tavattiin vain Kärsämäenjoen koealalta (S3). Piipsanjoen ja Mäyräojan keskimääräistä vuolaammat virtaamaolosuhteet ovat voineet vaikuttaa särjen puuttumiseen Piipsanjoen ja Mäyräojan koealoilta. Pikkunahkiaista tavattiin tällä kertaa kahdelta koealalta. Kokonaisuutena Mäyräojan koealan kalalajisto oli kaikista sivuvesien koealoista monipuolisin. Yhteistarkkailussa nyt toista kertaa kalastetun Lohvanjoen kalasto oli edelleen koekalastusten perusteella vähäinen. Lohvanjoen kalasto koostui pääasiassa kivisimpuista ja kivennuoliaisista, joiden lisäksi koealalta tavattu pikkunahkainen indikoi hyvää vedenlaatua. Kärsämäenjoen koealan pohja oli koekalastusten aikaan hieman liettynyt ja koealan pohjan kiviä peitti paksuhko sakkakerros, mutta tästä huolimatta Kärsämäenjoen koealan lajisto oli tällä kertaa toiseksi runsain sivuvesissä (Taulukko 28.). Taulukko 28. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Pyhäjoen sivu-uomilla vuonna S2 S3 S10 S11 S12 S15 Isopeura- Kärsä- Mäyrä- Piipsanj. Piipsanj. Lohvanpuro mäenjoki oja joki kalalaji Autionko Tuomiko ski ski harjus - - 1, hauki - - 0, ahven - 0, ,3 - made - 1,1 0,7 0,5 - - särki - 2, mutu 0,4 1,1 0, pikkunahk. 0,4-0, ,2 kivennuol. 27,6 17,0 18,1 7,8 3,5 3,7 kivisimppu - 15,9 32,5 57,5 26,7 5, Vertailu aiempiin vuosiin Pyhäjoella on toteutettu sähkökoekalastuksia aiemmin vuosina 1999 (Lapin Vesitutkimus Oy 2002), 2005, 2007 ja 2010 (PSV-Maa ja Vesi Oy 2006, Pöyry Environment Oy 2008, Pöyry Finland Oy 2011) sekä osalla kohteista myös v ja 1995 (Pohjois-Suomen Vesi-tutkimustoimisto Oy 1989 ja 1995). Edellisen kerran koekalastuksia toteutettiin vuonna 2013 (Ahma ympäristö Oy 2014). Pääuoman koealoilla yleisimmät kalalajit ovat olleet kivisimppu, kivennuoliainen, särki ja mutu (taulukot 26 ja 27). Pohjakaloista kivisimpun tiheyksissä vaikuttaisi olevan jopa lievästi nouseva kehityssuunta, johtuen käytännössä vuoden 2016 koekalastusten yhteydessä saaduista runsaista kivisimpun kesänvanhojen poikasten saaliista. Suurimmat kivisimpputiheydet saatiin Hirsiperän koealalta, jossa noin 65 % simpuista oli kesänvanhoja. Kesänvanhojen kivisimppujen osuus oli vielä suurempi Haapaveden

48 koealoilla (n %). Oletettavasti kesänvanhojen simppujen runsaisiin saaliisiin vaikuttivat osaltaan simppujen hyvä lisääntymismenestys ja hieman myöhäisempi koekalastusajankohta, jolloin pienikokoiset simpun poikaset jäivät paremmin koekalastushaavin saaliiksi. Käytännössä aikuisten kivisimppujen osalta tiheyksissä ei ole tapahtunut niin radikaaleja muutoksia. Kivennuoliaisen osalta tiheyksien suunta vaikuttaa tarkkailuhistorian perusteella olevan laskeva. Kivennuoliaistiheydet ovat olleet aiempaa pienempiä 2000-luvun puolivälin jälkeen. Osa kivennuoliaistiheyksissä havaitusta kehityssuunasta selittyy sähkökalastuslaitteistojen muutoksesta kevyempien akkukäyttöisten laitteiden suuntaan. Aiemmin käytetyillä laitteistoilla (esim. aggregaattilaitteistot) saatiin etenkin suuremmilla vesistöillä pyydettyä tehokkaammin myös pohjaan helposti takertuvia kivennuoliaisia. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti selitä kokonaisuudessaan havaittavaa muutosta, vaan kehityssuunta lienee todellinen. Myös mm. Siuruanjoella on havaittu kivennuoliaistiheyksien vähentyneen. Myös kivisimput takertuvat pohjakaloina suhteellisen helposti pohjakivien väleihin ja sammaliin, mutta vastaavia muutoksia tiheyksissä ei kuitenkaan lajin osalta ole havaittu. Molemmat em. pohjakalalajeista menestyvät myös kuormitetuissa vesistöissä, kunhan vesi on riittävän hapekasta. (Kuva 14.) 45

49 46 Kuva 14. Kivisimppu- ja kivennuoliaistiheydet Pyhäjoen pääuoman koealoilla , sekä tiheyksien lineaariset trendiviivat. Särkikaloista särjen ja mudun osalta ei voida luotettavasti arvioida tiheysmuutoksia sähkökalastusvuosien välillä, sillä molempien parvikalalajien tiheys on voimakkaasti riippuvainen parvien osumisesta koealalle juuri sähkökalastusten aikaan. Särkikaloja on tavattu ajoittain melko runsain tiheyksin osasta koealoja, mutta vuoden 2016 sähkökoekalastuksissa särkikaloja tavattiin varsin harvalukuisena. Virtavesissä särkikalat hakeutuvat yleensä koski ja virtapaikkojen tienoille kesän alivirtaamakausilla veden lämpötilan samalla kohotessa. Vuoden 2016 koekalastuksia edelsivät suuret virtaamat ja koekalastushetkellä vallinneet vedenlämpötilat olivat pääosin hieman ajankohtaan nähden tavanomaista viileämpiä (11 14 C). Edellä mainituista seikoista johtuen särkikalojen esiintyminen painottui todennäköisesti suvantoalueille koekalastusajankohtina. Kivennuoliaista on parilla edellisellä kalastuskerralla esiintynyt runsainten ylimmillä Kärsämäen alueen koealoilla, mutta tällä kertaa vastaavaa ei havaittu. Useimpien lajien kohdalla tiheydet riippuvat lähinnä koekalastuskohteen ja kos-

50 ken ominaisuuksista riippumatta enemmälti sen sijainnista joen ylä- tai alajuoksulla. (Taulukot 29 ja 27.) Haukea ja ahventa on esiintynyt eri vuosina vaihtelevasti ja pienin tiheyksin, mutta vuosien 2013 ja 2016 koekalastusten yhteydessä pääuoman koealoilta ei saatu havaintoja ainoastakaan hauesta. Madetta tavattiin pienin tiheyksin Kärsämäen alueella ja Oulaisten alapuolella, mutta Haapaveden koealoilta madetta ei tällä kertaa tavattu. Salakkaa on aiemmin tavattu ajoittain kohtalaisinkin tiheyksin pääuoman eri osilla, mutta vuonna 2016 salakkaa tavattiin pääuomalta vain Oulaisten alueelta pienin tiheyksin. (Taulukot 29ja 30.) Istutusperäistä taimenta on saatu Pyhäjoen pääuoman sähkökalastuksissa vain satunnaisesti. Vuonna 2007 saatiin ensimmäistä kertaa yksittäinen kesänvanha taimenen luonnonpoikanen Mieluskoskelta, mutta sen jälkeen lajista ei tehty havaintoja. Lohen istutuspoikasten päätyminen koekalastussaaliiseen on ollut täysin riippuvaista kohdealueille kulloinkin kohdistetuista istutuksista, eikä näitä ole enää viime vuosina toteutettu. Edellinen havainto lajista on vuodelta 2010, jolloin jokisuulta saatiin kaksi kaksikesäistä lohen luonnonpoikasta. Tätä ennen vuonna 2005 saatiin istutusperäisiä lohia myös ylempää jokivarresta. Harjusta tavattiin luvuilla vielä melko säännöllisesti pääuoman alimmilta koskilta, joskin pienin tiheyksin (1-3 yksilöä aarilla), mutta viime vuosina alemmilta koskilta ei ole saatu lainkaan harjuksia. Ylempänä Haapaveden ja Kärsämäen alueilla harjusta on esiintynyt pienin tiheyksin vain ajoittain, joskin yksilöt ovat olleet pääosin kesänvanhoja luonnonpoikasia. Myös vuonna 2016 Haapakoskesta tavattiin kesänvanha harjus. Harjus on siis ainakin aiemmin lisääntynyt vähäisissä määrin joen alaosalla ja ajoittain Haapaveden tienoilla. Viime vuosien tarkkailutulokset antavat kuitenkin vielä aiempaa huolestuttavamman kuvan Pyhäjoen harjuskannan tilasta. (Taulukot 29 ja 30.) 47

51 Taulukko 29. lohi taimen harjus hauki ahven made särki salakka mutu kivennuol. kivisimppu Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Pyhäjoen ylä- ja keskiosilla v Tulokset v kalastettavuusarvolla korjattuja, muutoin laskennallisesti korjaamattomia. Kärsämäki (S1, S4 ja S5) lohi - 10, taimen 6, harjus - - 0,3-0,3-0,1 hauki - 0,8 0,8 0,2 0,5 - - ahven - - 0,5 0,5 2,3 0,8 0,4 made 1,0 0,4-0,3-0,2 0,4 särki 1,1 1,0 1,4 6,5 2,7 9,8 0,1 salakka - - 3,2 0,3 1,0 - - kiiski - - 0, mutu - 2,5 0,3 12,7 27,9 1,9 - kivennuol. 18,5 136,6 4,5 17,0 18,2 21,2 7,0 kivisimppu 10,6 18,2 1,6 3,2 11,2 22,2 46,1 Haapavesi (S6 ja S7) ,9-1,0 0, , , ,6 0,8 0,3-0,3-0,2 0,3 0,5 0,3 0,5 0,3 0, ,2 4,3 5,6 4,5 3,3 5,6 1,8 1,2 0,5 0,3 1, ,2-6,4 67,8 34,6 35,2 19,6 25,0 13,0 4,0 0,7 3,2-7,5 13,4 9,3 0,7-97,3 35,3 0,6 0,5 2,1 1,9 0,4-33,3 67,8 89,9 6,1 8,1 9,2 4,2 3,4 8,0 22,2 31,1 5,8 12,9 13,3 25,0 75,3 48

52 Taulukko 29. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Pyhäjoen yläosalla v Tulokset v kalastettavuusarvolla korjattuja, muutoin laskennallisesti korjaamattomia. lohi taimen harjus hauki ahven made särki salakka mutu kivennuol. kivisimppu Oulainen (S13) Matkaniva (S8 ja S9) ,4-30,1 1, , ,5 0, ,3 0,3-0, ,2 1,6 0, , ,8 0,3-0,3 0,9 0,3-0, , ,3 1,2 6,0 12,3 7,9 3,0 14,5 4,9 0,5-118,7-8,4 0,3 3,3-0,5 80,8 27,8-3,5 13,0 35,5 0,9-36,3 23,1 43,0 4,5 5,0 4,8 2,1 8,5 8,7 14,9 22,5 5,4 4,8 11,5 23,1 41,5 jokisuu (S14) lohi - 0, ,5 11,6 10,0 0,5 - - harjus 2,2 2,7 1,0 1, ,1 1, hauki - - 1,4 0,5 1, ahven 1,0-0, , made 1, ,5 2,0-1, ,0-0,5 särki 2,0 23,9 68,1 5,2 31,4 115,0 1,4 5, ,0 1,9 - salakka - - 1,9 7,6 1,9 1, ,9 - mutu 304,1-13,8 25,7 17,6 7,5 0,5 4,5 11,1 1, kivennuol. 100,1 23,1 12,4 19,5 6,7 7,5 2,3 5,9 2,3-4,0 5,1 7,8 kivisimppu 29,4 19,0 3,3 10,0 11,4 41,5 155,6 20,2 6,5-2,5 13,0 13,7 Taulukko 30. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Pyhäjoen alaosalla v Tulokset v kalastettavuusarvolla korjattuja, muutoin laskennallisesti korjaamattomia. Pyhäjoen sivu-uomien vedenlaatu on pääosin selvästi heikompi kuin pääuomassa. Kalastettujen sivuuomien kalaston peruslajit ovat olleet pääuoman tapaan kivisimppu, kivennuoliainen ja särki. Mutua on tavattu säännöllisesti lähinnä Mäyräojan koealalta. Elinympäristönsä suhteen vaateliaampi mutu karttaa esim. särkeä herkemmin reheviä ja happamia vesistöjä, joten esim. rehevällä ja ajoittain hapanvetisellä Piipsanjoella lajia ei ole sähkökalastusten yhteydessä tavattu kertaakaan. Kärsämäenjoen ja Mäyräojan koealat sijaitsevat aivan uomien suilla ennen laskua Pyhäjokeen, joten Pyhäjoen pääuoman kalaston vaikutus voi näkyä koealojen saaliissa helposti kalojen esim. syönnöstäessä uomien suilla. (Taulukko 31.) Iso-Peurapuron kalasto on ollut lajistoltaan niukkaa ja kalasto on koostunut lähes yksinomaan kivennuoliaisesta. Koealalta on lisäksi havaittu pienin tiheyksin haukea, mutua ja pikku-nahkiaista, joista kahden viimeksi mainitun esiintyminen kertoo kuitenkin vähintäänkin kohtalaisista ympäristöolosuhteista. Selittävinä tekijöinä lajistoon lienevätkin koealan vähävetisyys, pohjanlaadun monotonisuus ja pohjakasvillisuuden puute. Kärsämäenjoen lajisto on ollut varsin monipuolinen huolimatta kosken yksipuolisuudesta ja runsaista sakkamääristä. Todennäköisesti Pyhäjoen läheisyys vaikuttaa positiivisesti Kärsämäenjoen koealalta tavattuun lajistoon. Pikkunahkiaista ja mutua on ajoittain ha- 49

53 vaittu myös tämän koealan alueella. Kärsämäenjoelta tavatuilla lajeilla ei ole havaittavissa selkeitä tiheyksien kehityssuuntia. Piipsanjoen kahdella koealalla päälajit ovat olleet niin ikään kivisimppu, kivennuoliainen ja särki. Särkeä on parilla edellisellä kalastuskerralla saatu aiempaa vähemmän ja vuonna 2016 särkeä ei tavattu lainkaan Piipsanjoelta. Särjen puuttuminen vuonna 2016 selittynee keskimääräistä suuremmilla virtaamilla. Yksittäisten vuosien osalta särkiparvien osuminen koealoille sähkökoekalastusten aikaan vaikuttaa yleisesti särkisaaliisiin. Vuosien 2010 ja 2013 sähkökoekalastuksissa Piipsanjoelta tavattiin pienin tiheyksin haukea ja madetta. Myös Mäyräojalla kivisimppu ja kivennuoliainen ovat tyypillisimpiä saaliita ja näiden lisäksi on parven satuttua kohdalle havaittu myös kohtalaisina tiheyksinä mutua ja särkeä. Kivisimppu vaikuttaa runsastuneen Mäyräojalla kahden edellisen kalastuksen perusteella. Koealalta on, sivu-uomista ainoana, saatu ajoittain havaintoja myös harjuksista. Vuonna 2005 koealalta saatiin kolme kesänvanhaa harjuksen luonnonpoikasta, v yksittäinen kaksikesäinen poikanen ja v yksi kesänvanha harjuksen poikanen. Vuoden 2016 sähkökoekalastusten yhteydessä koealalta tavattiin kaksi kesänvanhaa ja yksi yli yksivuotias harjuksen poikanen. Koski on ollut säännöllisesti runsaiden leväkasvustojen ja/tai pohjasakan vallassa, mutta tästä huolimatta kuitenkin todennäköisin paikka harjussaaliille sivu-uomien koekalastusten yhteydessä. On mahdollista, että harjukset ovat lisääntyneet alun perin pääuoman puolella olevan koskijakson alueella ja poikaset ovat kuoriutumisen jälkeen siirtyneet Mäyräojan alaosalle sopiviksi katsomilleen poikashabitaateille. (Taulukko 31.) Taulukko 31. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) Pyhäjoen sivu-uomilla v Tulokset v kalastettavuusarvolla korjattuja, muutoin laskennallisesti korjaamattomia. Isopeurapuro S2 Kärsämäenjoki S hauki , ,4 1,8 0,6 - - ahven ,7 1,2 7,7-0,6 made ,2 0,7 0,6 1,2 0,6 1,1 särki ,0 31,4 8,8 4,7 4,9 2,2 salakka ,9 0,6 1,2 - - mutu ,7-0,4-2,1-3,5-1,1 pikkunahk ,5 0, ,2 - kivennuol. 17,7 10,8 10,7 22,1 17,1 27,6 78,0 10,7 7,1 11,8 15,4 17,0 kivisimppu ,9 4,3 7,6 22,9 77,8 15,9 Mäyräoja S10 Piipsanjoki (S11 ja S12) harjus - 1,9-0,6 0,5 1, hauki - - 0,6 0,6 0,9 0, ,8 0,2 - ahven ,8-8,1 6,0 0,8 5,6 1,9 0,2 kiiski , made 1, ,6-0, ,5 0,5 - särki - 4,9 1,2 52,5 20,5-37,5 36,7 80,8 4,2 8,9 - salakka - 1,2 1,2 2, , mutu 11,5-0,6 27,2 8,6 0, kivennuol. 37,5 21,6 25,3 13,0 12,3 18,1 5,4 4,3 0,3 3,9 10,4 5,2 kivisimppu 82,2 0,6 6,8 2,5 20,5 32,5 67,2 2,9 1,5 9,7 90,1 38,9 pikkunahk ,

54 3.4 Kalojen metallit Kalojen metallimääritykset 2016 Vuoden 2016 metallimäärityksiin käytetyt kalat pyydettiin Pyhäjärvestä välisenä aikana. Kirkkoselältä pyydetyt hauet olivat tavoitekokoa suurempia haukien keskipainon ollessa n. 1,7 kg (1,4 2,1 kg). Junttiselän haukien keskipaino n. 1,2 kg oli lähellä tavoitekokoa, mutta yksilöiden väliset painoerot (0,6-2,0 kg) olivat Kirkkoselän haukia suurempia. Ahventen osalta Junttiselän kalat olivat keskimäärin lähes kaksi kertaa Kirkkoselän kaloja suurempia (420 g vs. 230 g). Junttiselän ahventen painot vaihtelivat välillä grammaa ja Kirkkoselän ahventen painot välillä grammaa. Vuonna 2016 pyydettyjen haukien lihasnäytteistä määritetyt metallipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan EU:n komission asetuksessa (EY N:o 1881/2006 ja sen muutosasetukset) annettuja kalatuotteiden sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä. Kirkkoselän haukien elohopeapitoisuudet olivat hieman Junttiselän haukia suurempia, jota voi osin selittää Kirkkoselän näytehaukien suurempi koko. Kuitenkin sekä Kirkko- että Junttiselällä haukien elohopeapitoisuudet jäivät kauas käyttökelpoisuusluokituksen raja-arvosta. Kirkkoselän ja Junttiselän haukien kuparipitoisuus on ollut koholla tarkkailun aiempina vuosina (1998, 2001 & 2007), mutta tässä ja edellisessä selvityksessä haukien kuparipitoisuudet olivat selvästi aiempaa pienempiä. Haukien lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat määritysrajaa pienempiä. Sinkkipitoisuudet olivat molemmilla alueilla lähellä edellisvuosien tasoa. Kirkkoselän haukien hieman suurempaa elohopeapitoisuutta lukuun ottamatta metallipitoisuudet eivät korreloineet haukien koon kanssa. (Taulukko 32). 51

55 Taulukko 32. Kirkkoselän ja Junttiselän haukien metallipitoisuudet (mg/kg tuorepainoa) vuosina 1998, 2001, 2007, 2013 ja Kirkkoselkä Junttiselkä Hg Cu Zn Cd Pb 0,21 0,95 6 <0, <0,01 (0,09-0,56) (0,16-3,4) (3,3-11) (<0,01-0,02) ,2 0,84 6,2 <0,01 0,11 (0,10-0,37) (0,35-2,8) (4,3-12) (<0,01-0,02) (<0,02-0,27) 0,14 0,87 7,5 <0, <0,01 (0,11-0,19) (0,21-4,9) (4,0-14) (<0,02-0,07) 0,26 0,22 7,7 0, <0,004 (0,16-0,33) (0,14-0,52) (5,1-9,0) (<0,006-0,014) ,23 0,14 8,2 (0,21-0,24) (0,11-0,19) (5,1-13,2) 0,26 0,57 9,3 <0, <0,01 (0,15-0,56) (0,09-2,5) (3,5-15) (<0,01-0,02) ,15 1,55 8,1 <0,01 0,07 (0,06-0,29) (0,27-8,4) (5,6-12) (<0,01-0,02) (<0,02-0,61) 0,13 1,24 9,6 <0, <0,01 (0,05-0,54) (0,25-9,1) (5,7-17) (<0,02-0,12) 0,1 0,13 7,1 0, <0,004 (0,055-0,16) (0,11-0,20) (5,0-9,5) (<0,006-0,012) ,11 0,14 8,5 (0,09-0,12) (0,13-0,15) (3,7-12,1 <0,02 <0,05 <0,02 <0,05 EU-asetus 1 0,05 0,3 Ahventen metallipitoisuudet määritettiin nyt toista kertaa ja ne on esitetty alla taulukossa 33. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että Junttiselän ahvenet olivat vajaat kaksi kertaa Kirkkoselän ahvenia suurempia ja siten iäkkäämpiä. Metallit tyypillisesti rikastuvat ravintoketjussa ja niitä ehtii kertyä iäkkäämpiin yksilöihin nuoria kaloja enemmän. Metalleista elohopeapitoisuus korreloi ahventen koon kanssa. Junttiselän ahvenet olivat keskipainoltaan Kirkkoselän ahvenia suurempia ja ahvenista mitattiin suurempia elohopeapitoisuuksia. Kirkkoselän ahvenista kaksi oli muita suurempia (263 ja 472 g vs g) ja kyseisistä näytekaloista mitattiin alueen suurimmat elohopeapitoisuudet (0,27 ja 0,29 mg/kg). Ahventen kuparipitoisuudet olivat lähellä haukien vastaavia. Ahventen kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat määritysrajaa pienempiä. Sinkkipitoisuudet olivat karkeasti alle puolet haukien lihasnäytteiden vastaavista (Taulukko 33., Liite 8.). 52

56 Taulukko 33. Kirkkoselän ja Junttiselän ahventen metallipitoisuudet (mg/kg tuorepainoa) Kirkkoselkä Junttiselkä Hg Cu Zn Cd Pb 0,27 0,18 3,7 0,006 <0,004 (0,12-0,45) (0,14-0,23) (3,1-4,6) (<0,006-0,012) 0,17 0,16 3,9 (0,10-0,29) (0,14-0,21) (3,5-4,3) 0,11 0,16 3,5 (0,073-0,16) (0,12-0,25) (2,7-5,0) 0,24 0,14 3,3 (0,13-0,38) (0,13-0,15) (3,0-4,0) <0,02 <0,05 <0,004 <0,006 <0,02 <0,05 EU-asetus 0,5 0,05 0,3 53 Tulosten mukaan molemmilta Pyhäjärven kohdealueilta pyydetyt hauet ja ahvenet olivat vuonna 2016 täysin käyttökelpoisia ihmisravinnoksi. Kirkkoselän kaloista ei ole yhteistarkkailun puitteissa määritetty kertaakaan nykyisen komission asetuksen kalatuotteille annettuja enimmäispitoisuuksia suurempia pitoisuuksia, Junttiselän osalta ilmeisesti yksittäisen hauen lyijypitoisuus on ylittänyt rajaarvon vuonna 2001.

57 VIITTEET Bohlin, T., Hamrin, S., Heggberget, T.G., Rasmussen, G. & Saltveit, S.J Electrofishing Theory and practise with special emphasis on salmonids. Hydrobiologia 173: Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuosiraportti tuloksista v Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden1998 tulokset ja yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden 2001 tulokset ja vuosien yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu v Moniste. Lehtinen, L., Anttila, E-L., Taskila, E., Majuri, P Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisematon aineisto. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy Haapaveden Haapajärven kalataloustarkkailu v Moniste. Puro H. & Ojala S Pyhäjoen yhteistarkkailu v Osa II vesistötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Moniste. Pöyry Environment Oy Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Moniste. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen yhteistarkkailu v Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Moniste. Salo J Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Salo J Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Saura, A Sähkökalastus. Teoksessa: Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.), Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. s Taskila, E Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy, Oulu. Ympäristöministeriö Työsuojelu sähkökalastuksessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 8/2006. Ympäristöministeriö. Helsinki

58 Liite 1. KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), nahkiainen (kpl) PYHÄJOKI (Haapajärvi Piipsanojansuu) Vetouistelu, lippa, uistin, 2016 vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg V 2 4 6,5-2 - VI ,6 - VII 2 4 6, ,8 VIII ,9 0,2 2,3 0,6 IX ,6 0,1 6,4 - V-IX ,5 0,3 13,3 1,4 g/kkr *vapakertoja HAAPAJÄRVI Verkot # mm 2016 kk # pkk Ahven Särki Hauki Made Kuha Lahna Kirjolohi Vetouistelu, uistin, 2016 vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha * vapakertoja kg kg kg kg kg kg kg I ,6-5,6 2,8 - II ,4-10,6 20,7 - III ,6-12,8 13,2 - IV ,9-67,3 3,0 3 39,3 - V ,6 6,5 79,2-20,3 82,6 - VI ,7 1,2 11,5 20 7,3 VII ,5-9 VIII ,5-24,5 9,3 22 IX ,5 1,5 10,1-36,1 10,9 10 X , , ,8 7,7 XI ,1-25,2 - - XII I-XII , ,6 4,2 202,1 214,6 56 g/pkk kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg VI VIII ,7 1,2 - VI-VII ,7 10,2 18 g/kkr

59 Rysä, 2016 kk kpl pkk Ahven Hauki Särki kg kg kg IV ,2 0,1 0,1 g/pkk Katiska, 2016 kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna Kuha kg kg kg kg kg kg V ,7-7,5 1,6 VI 3 9 3,8-2,2 0,6 VIII ,8 5,8 3,2 0,2 2 IX ,8 17,5 1,3 0,5 - X 3 9 3, ,1 - V-X ,5 23,3 14,2 2,8 0 4,2 g/pkk Iskukoukut kk kpl pkk Hauki kg III ,6 IV III-IV ,6 g/pkk 51 Kalastajakohtaiset kommentit I-III Likaantumisesta vain vähän haittaa pyynnille IV Likaantuminen aiheutti haittaa pyynnille V-VI Vesi likaista ja roskaista, pyynnille huomattavaa haittaa VII-VIII Verkkojen limoittuminen haittasi pyyntiä IX Likaantumisesta vain vähän haittaa X Likaantumisesta vain vähän haittaa V-IX Vesi yleisesti likaista rankkasateiden jälkeen

60 JOKISUU Verkot # mm Koukut ja iskukoukut * yksikkösaaliit laskettu erikseen mateenpyynnille ja hauenpyynnille Katiskat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Rysät kk # pkk Nahkiaisrysät kk kpl pkk nahkiaisia (kpl) Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg kg I 55 1, ,2 II 55 6,0 0,6-1,0 2,5 2,0 0, ,8 III 55 8,0 0, ,5 0,6-1,5 - IV 55 16, , ,0 5,0 XI 55 38,0 8,0 2,0 95, ,0 2,0 12,0 4,0 XII 50 18,0 16,0-93, ,0 16,0 8,0 3,0 I-XI ,0 24,9 2,0 210,0 2,5 6,5 45,1 18,0 26,5 14,0 g/pkk kk kpl pkk Hauki kg Made I ,8 II , ,2 III , IV 10 30, XI 7 49,00-19,6 XII 7 35,00-28,6 I-XII ,2 g/pkk* kg kg kg IV V VI VII IV-VI g/pkk kk kpl pkk Hauki kg kg Lahna IV ,6 1,7 V ,6 - IV-V 16 86,2 1,7 g/pkk* VIII IX X VIII-X kpl/pkk 43 kg

61 Kalastajakohtaiset kommentit I-II Verkkopyynnissä ei haittoja likaantumisen tai kalojen maun suhteen III Vedenkorkeuden vaihtelusta hieman haittaa IV Verkkojen likaantuminen haittasi pyyntiä V-VI Verkkojen likaantuminen haittasi pyyntiä VII-X Pyydysten likaantuminen voimakasta, ja tehnyt verkko- ja rysäpyynnin lähes mahdottomaksi, jokivedessä kellui paneelien kappaleita, joka johtunee siltatyömaasta. Myös merivesi sotkeutunut Hanhikivellä Fennovoiman ruoppausten johdosta. XI-XII Ajoittain yläjuoksun voimalan suuret juoksutukset haittasivat pyyntiä XII Vesi ajoittain korkealla ja virta voimakas MERIALUE 2016 Verkot # mm kk # pkk Verkot # mm Ahven Särki Hauki Taimen Siika Kuha Lahna Silakka Kuore Lohi Made Säyne Kirjol. kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg V VI VII V-VII g/pkk kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne Kuore kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg IV ,0-6,0-6,0 2,0-7,0 2,0 3,0 V ,0-2,0-47, ,0-5,0 VI ,0-3,0 2,0 19,0 1,0-1,0 2,0 - VII ,0 7,0 2,0 3,0 13, ,0 8,0 - VIII ,0 3,0 5,0-677,0 3,0-18,0 4,0 - IX ,0-13,0 5,0 1033,0 1,0-28,0 8,0 - X ,0 17,0 242,0-1664,0 43,0 9,0 107,0 14,0 - XI ,0 4,0 18,0-182,0 7,0-12,0 - - V-XII ,0 31,0 291,0 10,0 3641,0 57,0 9,0 188,0 38,0 8,0 g/pkk * Osa v syys-lokakuun pyyntimääristä arvioitu edellisvuosien pyyntiponnistusten ja ilmoitettujen saaliiden perusteella. Rysät Harvojen rysien/loukkujen saalistietoja ei ollut käytätettävissä vuodelta Kalastajakohtaiset kommentit IV-XI Kaikkien aikojen paras kalavuosi. Siian mätiä ennätysmäärä. Syksyisen siian pyynnin aikaan pyyntiolosuhteet erinomaiset, verkkoja vain selkäiltiin. IX Voimalan ruoppaukset haittasivat pyyntiä X Voimalan ruoppaukset haittasivat pyyntiä, ei makuvirheitä

62 Liite 2. YKSIKKÖSAALIIT Kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/krr) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Vuosi kkr Hauki Ahven Kirjolohi Kuha Vetouistelu Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Verkot. Vuosi pkk Hauki Lahna Verkot # mm Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Haapajärvellä v Verkot. Verkot # mm Vuosi pkk Hauki Ahven Made Kuha Lahna Kirjolohi Siika Särki Säyne Taimen ,

63 Pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis Haapajärvellä (g/pkk). Katiskat, rysät ja vetouistelu. Katiskat Vuosi pkk Hauki Ahven Lahna Särki Kuha Kirjolohi Rysät Vetouistelu Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Siika Taimen Säyne Kuha Särki Verkot # mm

64 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v Rysät, katiskat, merrat, koukut Rysät Katiskat Merrat Koukut * pyyntimäärä arvio Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Harjus Särki Säyne *

65 Nahkiaisen rysäpyynnin pyynti- ja saalistiedot Pyhäjokisuulla v Nahkiainen Vuosi Kalastajia Rysiä Pyydyskpl kokuk kpl kpl/pkk , , , , , , , , , , Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuun meriedustalla v , verkot. Vuosi pkk Siika Taimen Lohi Harjus Hauki Ahven Made Lahna Säyne Kuha Kirjolohi Särki Verkot, # mm Verkot, # mm * * vähäistä tiheillä verkoilla pyyntiä ei voitu erottaa aineistosta, #27-60 mm yhdistetty Rysäsaaliita ei käytettävissä raportointihetkellä

66

67 1. Kalastitteko Haapajärven, Pyhäjoen (välillä Piipsanoja-Haapajärvi) tai Piipsanojan alueilla v ei kyllä vastatkaa tähän kaavakkeeseen 2. Kalastukseen osallistui taloudestamme henkilöä 3. Arvioikaa kalassakäyntipäivien lukumäärä tiedustelualueilla kuukausittain v Haapajärvi Pyhäjoki Piipsanoja-Haapajärvi Piipsanoja tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 4. Havainnot ravuista. Montako kpl, missä, milloin? 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Haapajärvellä, Pyhäjoella tai Piipsanojalla? (rastita) Haapajärvi Pyhäjoki (Piipsanoja-Haapajärvi) veden heikko laatu veden heikko laatu pyydysten likaantuminen pyydysten likaantuminen särkikalojen runsaus särkikalojen runsaus kalojen makuvirheet kalojen makuvirheet säännöstely/vedenkorkeuden vaihtelu säännöstely/vedenkorkeuden vaihtelu turvetuotannon kuormitus turvetuotannon kuormitus vesistön liettyminen vesistön liettyminen turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet vesikasvien runsaus vesikasvien runsaus metsäojituksen kuormitus metsäojituksen kuormitus muu, mikä? muu, mikä? Piipsanoja veden heikko laatu pyydysten likaantuminen särkikalojen runsaus kalojen makuvirheet säännöstely/vedenkorkeuden vaihtelu muu, mikä? turvetuotannon kuormitus vesistön liettyminen turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet vesikasvien runsaus metsäojituksen kuormitus

68 6. Pyynti- ja saalistiedot v Arvioikaa seuraaviin taulukoihin käytössä olleiden pyydysten määrät ja eri pyydyksillä saatu saalis kalalajikohtaisesti erikseen Haapajärvelle ja Pyhäjoelle (eri taulukot). Haapajärvi pyydys tiheät verkot (solmuväli alle 35 mm) Harvat verkot (solmuväli mm) katiskat kerralla käytössä kpl pyyntipäivien lukumäärä kalastuskuukaudet (tammi-joulu) saalis eri pyydyksillä, kg hauki ahven kuha lahna made särki kirjolohi harjus siika taimen lohi muu, mikä? rysät koukut heittovavat, vetouistelu kalastuskertoja mato-onget pikkionget muu, mikä?

69 Pyhäjoki välillä Piipsanoja-Haapajärvi kerralla pyyntipäivien pyydys käytössä kpl lukumäärä tiheät verkot (solmuväli alle 35 mm) Harvat verkot (solmuväli mm) katiskat kalastuskuukaudet (tammi-joulu) saalis eri pyydyksillä, kg hauki ahven kuha lahna made särki kirjolohi harjus siika taimen lohi muu, mikä? rysät koukut heittovavat, vetouistelu kalastuskertoja mato-onget pikkionget muu, mikä? Kalastitteko Piipsanojalla? (rastita) kyllä ei

70 «Nro» 7. Saaliskuhan kokoluokkajakauma v Kokoluokka alle 0,5 kg 0,5-1,0 kg yli 1 kg otettu saaliiksi kpl 8. Vaikuttaako turvevoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttama jäätilanteen muutos kalastukseenne? lisää kalastusta, miksi? ei vaikuta vähentää kalastusta, miksi? 9. Lisätietoja, kommentteja KIITOS!

71 Liite 5. KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS Sarakeotsikoiden selitykset frekvenssi kalastajakerroin x yhteensä x/kalastaja = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä kaikkia kalastajia kohti Kärsämäen ok. Kärsämäenjoen yläpuoli Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1,000 7,5 1,0 7 1,0 Heittovavat 1,000 7,5 1,0 7 1,0 Hauki 0,500 3,7 5,0 19 2,5 Ahven 0,500 3,6 10,0 36 4,8 Lahna 0,500 3,6 1,0 4 0,5 Kirjolohi 0,500 3,6 4,0 14 1,9 Kärsämäen ok. Kärsämäenjoen alapuoli Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1,000 29,8 1,0 30 1,0 Heittovavat 1,000 29,8 1,1 32 1,1 Katiskat 0,125 3,7 1,0 4 0,1 Mato-onget 0,250 7, ,3 Hauki 0,625 18,7 6, ,8 Ahven 0,375 11,2 5,3 60 2,0 Lahna 0,250 7,5 2,0 15 0,5 Särki 0,500 14,9 5,4 80 2,7 Salakka 0,125 3,7 2,7 10 0,3 Kirjolohi 0,500 14,9 9, ,6

72 Liite 5. Haapajärvi Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 32 1,0 Verkot # ,360 11,5 2,2 26 0,8 Katiskat 0,240 7,7 2,3 18 0,6 Koukut 0,040 1,3 5,0 6 0,2 Heittovavat, ui 0,680 21,7 2,2 48 1,5 Mato-onget 0,200 6,4 2,0 13 0,4 Pilkkionget 0,280 8,9 1,0 9 0,3 Hauki 0,760 24,3 15, ,7 Ahven 0,640 20,4 10, ,8 Kuha 0,560 17,9 10, ,7 Lahna 0,400 12,8 11, ,4 Made 0,200 6,4 2,7 17 0,5 Särki 0,360 11,5 24, ,7 Kirjolohi 0,160 5,1 3,8 19 0,6 Siika 0,040 1,3 0,6 1 0,0 Pyhäjoki välillä Piipsanojansuu-Haapajärvi Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 9 1,0 Heittovavat/vetouistelu 1,000 8,9 2,3 20 2,3 Mato-onget 0,286 2,6 2,0 5 0,6 Hauki 0,286 2,6 7,3 19 2,1 Ahven 0,286 2,6 3,3 8 0,9 Lahna 0,143 1,3 10,0 13 1,4 Särki 0,143 1,3 20,2 26 2,9 Kirjolohi 0,143 1,3 1,0 1 0,1

73 Liite 5. Pyhäjoki, Mieluskylän ok. Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 34 1,0 Verkot # 45 0,059 2,0 2,0 4 0,1 Heittovavat 0,882 30,0 1,3 39 1,1 Katiskat 0,235 8,0 2,0 16 0,5 Koukut 0,059 2,0 5,0 10 0,3 Mato-onget 0,412 14,0 1,5 21 0,6 Pilkkionget 0,118 4,0 2,0 8 0,2 Rysät 0,059 2,0 1,0 2 0,1 Hauki 0,706 24,0 15, ,1 Ahven 0,706 24,0 10, ,7 Lahna 0,353 12,0 18, ,6 Made 0,118 4,0 2,8 11 0,3 Särki 0,529 18,0 14, ,5 Salakka 0,235 8,0 4,7 37 1,1 Säyne 0,118 4,0 2,3 9 0,3 Kuha 0,118 4,0 0,8 3 0,1 Kirjolohi 0,471 16,0 4,5 72 2,1 Harjus 0,119 4,1 1,0 4 0,1 Pyhäjoki Matkanivan ok. Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 35 1,0 Heittovavat 0,692 24,1 1,1 27 0,8 Katiskat 0,692 24,1 1,7 41 1,2 Koukut 0,231 8,0 3,7 29 0,8 Mato-onget 0,462 16,1 1,7 27 0,8 Pilkkionget 0,231 8,0 2,0 16 0,5 Hauki 0,769 26,8 12, ,7 Ahven 0,692 24,1 13, ,4 Lahna 0,385 13,4 3,3 44 1,3 Made 0,231 8,0 10,0 80 2,3 Särki 0,462 16,1 9, ,4 Salakka 0,231 8,0 3,9 32 0,9 Säyne 0,077 2,7 0,1 0 0,0 Kirjolohi 0,385 13,4 4,5 60 1,7 Harjus 0,154 5,4 1,0 5 0,2

74 Liite 5. Pyhäjoki Oulaisten alue, puhdistamon yp. Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 72 1,0 Heittovavat 0,647 46,4 1,4 65 0,9 Katiskat 0,118 8,4 2,0 17 0,2 Koukut 0,059 4,2 6,0 25 0,4 Mato-onget 0,176 12,6 2,3 30 0,4 Hauki 0,529 37,9 7, ,0 Ahven 0,471 33,7 3, ,6 Lahna 0,059 4,2 3,0 13 0,2 Made 0,059 4,2 7,0 30 0,4 Särki 0,118 8,4 1,0 8 0,1 Kirjolohi 0,176 12,6 1,3 17 0,2 Harjus 0,118 8,4 1,0 8 0,1 Taimen 0,059 4,2 1,0 4 0,1 Pyhäjoki Oulaisten ok, puhdistamon ap. Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 59 1,0 Heittovavat 0,643 37,9 1,4 53 0,9 Mato-onget 0,429 25,3 2,0 51 0,9 Hauki 0,429 25,3 4, ,8 Ahven 0,714 42,2 2,0 84 1,4 Lahna 0,143 8,4 2,8 23 0,4 Särki 0,357 21,1 1,8 37 0,6 Salakka 0,071 4,2 1,0 4 0,1 Säyne 0,071 4,2 2,0 8 0,1 Kirjolohi 0,071 4,2 4,0 17 0,3 Harjus 0,071 4,2 1,0 4 0,1

75 Liite 5. Yhteislupa, Mieluskylän ok Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 7 1,0 Heittovavat 1,000 6,8 1,0 7 1,0 Hauki 0,500 3,4 4, Ahven 0,500 3,4 10,5 36 5,25 Kirjolohi 0,500 3,4 17,5 60 8,75 Harjus 0,500 3,4 0,7 2 0,3 Yhteislupa, Matkanivan ok Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 7 1,0 Heittovavat 1,000 6,7 1,0 7 1,0 Hauki 0,636 4,3 1,7 7 1,1 Ahven 0,545 3,7 1,4 5 0,8 Lahna 0,091 0,6 2,0 1 0,2 Särki 0,273 1,8 3,2 6 0,8 Salakka 0,182 1,2 2,6 3 0,5 Kirjolohi 0,727 4,9 7,4 36 5,3 Harjus 0,364 2,4 4,1 10 1,5 Yhteislupa, Oulaisten ok. Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 12 1,0 Heittovavat 1,000 12,0 1,0 12 1,0 Hauki 0,636 7,7 1,7 13 1,1 Ahven 0,545 6,6 1,4 9 0,8 Lahna 0,091 1,1 2,0 2 0,2 Särki 0,273 3,3 3,2 10 0,9 Salakka 0,182 2,2 2,6 6 0,5 Kirjolohi 0,727 8,8 7,4 65 5,4 Harjus 0,364 4,4 4,1 18 1,5

76 Liite 5. Kärsämäenjoki Tulostettava kalastaja frekvenssi kerroin x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 14 1,0 Katiskat 0,5000 6,8 1,3 9 0,7 Koukut 0,0000 0, ,0 Heittovavat 0,4167 5,6 1,0 6 0,4 Mato-onget 0,4167 5,6 1,4 8 0,6 Hauki 0, ,1 5,8 59 4,3 Ahven 0,5000 6,8 1,1 7 0,5 Lahna 0,1667 2,3 2,0 5 0,3 Särki 0,5000 6,8 1,0 7 0,5 Vuohtojoki Tulostettava kalastaja frekvenssi kerroin x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1,000 4,5 1,0 4 1,0 Katiskat 0,6667 3,0 1,0 3 0,7 Heittovavat 0,6667 3,0 1,0 3 0,7 Mato-onget 1,0000 4,5 2,0 9 2,0 Verkko 0,3333 1,5 1,0 1 0,3 Hauki 0,6667 3,0 8,3 25 5,5 Ahven 1,0000 4,5 2,5 11 2,5 Särki 1,0000 4,5 3,9 17 3,9 Piipsanjoki Tulostettava frekvenssi kalastajakerroin x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 11 1,0 Heittovavat 0,600 6,9 1,5 10 0,9 Katiskat 0,200 2,3 1,5 3 0,3 Mato-onget 0,600 6, ,5 10 0,9 Verkot 0,100 1,1 1,0 1 0,1 Hauki 0,900 10,3 17, ,3 Ahven 0,700 8,0 5,7 45 4,0 Lahna 0,200 2,3 2,0 5 0,4 Särki 0,700 8, ,3 35 3,0 Säyne 0,400 4,6 3,0 14 1,2

77 Liite 5. Vihanninjoki Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 4 1,0 Heittovavat 1,000 3,6 1,7 6 1,7 Mato-onget 0,333 1,2 2,0 2 0,7 Hauki 0,667 2,4 0,6 1 0,4 Ahven 0,667 2,4 0,6 1 0,4 Lahna 0,333 1,2 1,0 1 0,3 Särki 0,333 1,2 1,0 1 0,3 Sammallahti Tulostettava kalastajafrekvenssi kerroin x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 21 1,0 Harvat verkot ,250 5,2 2,8 14 0,7 Tiheät verkot 0,125 2,6 2,5 7 0,3 Heittovavat, uistelu 0,563 11,8 2,3 26 1,3 Katiskat 0,438 9,1 1,7 15 0,7 Mato-onget 0,500 10,5 2,6 27 1,3 Pilkkionget 0,250 5,2 1,5 8 0,4 Hauki 0,625 13,1 9, ,6 Ahven 0,750 15,7 7, ,5 Lahna 0,313 6,5 7,0 46 2,2 Särki 0,500 10,5 3,8 39 1,9 Säyne 0,063 1,3 2,0 3 0,1 Kuha 0,250 5,2 6,9 36 1,7 Lohvanjärvi Tulostettava kalastajakerroin frekvenssi x yhteensä x/kalastaja Kalastajia 1, ,0 10 1,0 Verkot # <35 mm 0,100 1,0 5,0 5 0,5 Verkot # mm 0,100 1,0 6,0 6 0,6 Heittovavat 0,600 6,0 1,5 9 0,9 Katiskat 0,600 6,0 2,2 13 1,3 Koukut 0,100 1,0 29,0 29 2,9 Mato-onget 0,400 4,0 1,8 7 0,7 Hauki 0,800 8,0 31, ,8 Ahven 0,900 9,0 32, ,1 Särki 0,300 3,0 10,7 32 3,2

78 Liite 6. Pyhäjoen kalastustiedustelun vapaamuotoiset kommentit. Kärsämäenjoki ja Vuohtojoki 1. Mielurannan alapuolinen joki kaipaisi ehdottomasti entisöintiä. Esimerkiksi Hautakoski on tulvapuista lähes tukossa. Ei edes kevättulva ole pienempää väylää enää saanut. 2. Vesi on niin likaista, että en kalasta joessa. Kesällä vettä virtaa vähäsen niin kalastus on paikoitellen hankalaakin. Pyhäjoki Kärsämäen alueella 3. Pyhäjokeen istutettiin keväällä lohta, ostin luvan avajaisiin toukokuussa, saalis nolla kalaa. Vanhan Pappilan kohdalla oli ruopattu, ennen siitä sai kalan-kaksi, nyt ei mitään. Siihen loppui. Haapajärvi ja Pyhäjoki Haapajärven-Piipsanojan välillä 4. Lähijärvi jossa kalastan lähinnä testatakseni välineiden toimivuutta. Oikeat kalareissut muualle. 5. Kuhat ovat hyvin kasvaneet, eikä makuhaittoja. Suurin kuha 2016 oli 5,5kg. 6. Turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet eivät enää suoranaisesti kuormita vesistöä, mutta useiden aikaisempien vuosien kuormitusten vaikutukset näkyvät yhä. 7. Miten voidaan elvyttää Haapajärven kalakantaa? 8. Kesäkuumalla saattaa esim. kirjolohessa olla lieviä makumuutoksia (heinäkuu). Kalataudeista en ole juuri havainnut merkkejä. Vedessä Haapajärvessä humusta, ruskehtavaa väriä, esim. huomaa uuden veneen laidassa värin. 9. Mahtavaa kalastaa talvella, kun "lämminvesivaraaja" ei ole päällä. Onko turvevoimala nykyaikaa? Kuhan istutukset on ainoa positiivinen asia koko voimalatouhussa. 10. Alle 0,5kg kuhat päästetty takas kasvamaan. Pyhäjoki Haapakosken ja Piipsanjoen välillä 11. Joki kalastuskieltoon ja istuttakaa harjusta ja taimenta. Roskakalat katiskalla pois. Pajukot raivaukseen ja veden puhdistus. 12. Olen saanut pieniä määriä kalaa katiskalla ja uisteella. Ihmettelin viime kevään heikkoa hauensaantia kutuaikana katiskalla. Vaikka salakkakanta näyttäisi elpyneen, niin kuitenkin kalakanta on joessa romahtanut. Ruuaksi ei tule käytettyä paljoakaan joen kaloja, joen kunnosta johtuen. Joen tila (vedenlaatu) rupesi huononemaan 70-luvulta lähtien, eikä tule enää tuosta kummenemaan minun mielestäni. Pyhäjoki, Oulainen 13. Harjuskanta olematon. En ole ihan varma kalastinko viime vuonna Pyhäjoessa ollenkaan, sitä edellisenä muistaakseni pari kertaa. Takavuosina tuli kalastettua joinakin kesinä enemmänkin, silloin tietyistä paikoista sai taimenta jonkun verran. En tiedä onko niitäkään enää. 14. Pyhäjoki on hieno joki, mutta sen kunto on kamala. Jalokalojen lisääntymistä ei tapahdu, kuin vahingossa. Pohja on liettynyt umpeen ja se on ajoittain niin likaista, ettei pinnan alle näe 10 cm syvemmälle. Hyvänä päivänä pinnan alle näkee jopa 40cm. Tämä on helppo nähdä kahlatessa. Joessa on paljon pientä särkikalaa. Tällaisessa kunnossa joki ei valitettavasti tarjoa kalaston puolesta urheilukalastukselle juuri mitään. Tämä on sinänsä noloa, koska meillä voisi olla hyvinvoiva lohijoki (vrt. Simojoki tai Byske) mikäli liettyminen ja

79 metsäojitus/turveongelmat saadaan loppumaan ja joki kunnostetaan. Joki on hienopiirteinen ja sen kulkuyhteydet ovat hyvät. Kalataloudellisesti joen merkitys on nykyisellään tietääkseni vähäinen tai olematon. Tämä johtuu pääosin kalaston huonosta tilasta ja kalan mausta. En ole perheelleni tuonut syötäväksi kalaa, kuin kokeeksi. Kala maistui pahalle ja sen jälkeen olen vapauttanut kaikki saamani kalat. Tulevana vuonna siirryn todennäköisesti kalastamaan Iijoelle ja Kuhmoon, koska kalaston tila on siellä parempi ja makuvirheitä ei ole. Tämä on harmi, koska Pyhäjoessa olisi todella paljon potentiaalia ja haluaisin vielä joskus kalastaa ruokakalaa samalla joella, kuin isoisäni ja isopappani oman suvun mailta. Omistan rakentamattoman kesämökkipaikan Pyhäjoen varrelta. Aion rakentaa mökin sitten kun minulla on joku syy viettää enemmän aikaa joella. Olisin valmis maksamaan jopa vuodessa kalastusluvasta jos kalasto ja vedenlaatu olisi kunnossa. 15. Kaikki paitsi 1kpl kirjolohia pääsi takasin kasvamaan. Piipsanjoki ja Vihanninjoki 16. Joki vaatisi kiireellisesti ruoppausta myös tulvaongelmien vuoksi. 17. Ravut hävis turvenevan takia (Kuuhkamo) Pyhäjärvi, Sammallahti 18. Kokeiltiin onkimista ja parin katiskan pitoa järvessä. Saalis jäi olemattomaksi. Ovatko kalat Sammallahdesta hävinneet, vai mistä johtuu huono kalastussaalis - ehkä kalastajista! Isäni aikoinaan veteli verkolla ja katiskalla melkoisia saaliita Pyhäjärvestä, mutta nyt ajat ovat muuttuneet! 19. Veden laatu Sammallahdella on todella heikko turpeen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Osassa Sammallahtea kelluu jopa turvelaattoja. Liejua runsaasti pohjassa. Lohvanjärvi 20. Itse en ole innokkain kalastaja Lohvanjärvellä. Ehkä eniten kalastusta harrastavia, muutaman oman kylän kalastajan ohella, ovat Pyhäsalmesta päin luvun ojitukset muutti eniten järveä. Lieju tasoitti pohjan, matikka hävisi.

80 Liite 7. S1 Pyhäjoki, Virtalankoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 229,5 m 2 Vesisyvyys, pääluokka cm Pintavirrannopeus, keskim cm/s Veden lämpötila 11,0 C Vesikasv.peitto 48 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus aurinkoinen normaali helppo Ylimmäinen kalastetuista Pyhäjoen pääuoman koealoista Kärsämäenjokisuulla.Vesi kalastuksen aikaan normaalikorkeudella ja väriltään melko kirkasta (näkös. >1 m). Pohjan aines pääasiassa pientä (45 %), jonka lisäksi tasaisesti isompaa kiveä, hienompaa ainesta ja soraa. Vesikasveista vähän sammalta sekä kohtuullisen runsaasti ärviää. Sakkaumia vähän (lähinnä savea) luokka 1. S2 Isopeurapuro koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 224 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirrannopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 13,5 C Vesikasv.peitto 10 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen normaali helppo Sanallinen kuvaus ( ) Kalastettu varjosteinen koeala tien 7691 sillalta noin 200 metriä ylävirtaan. Pohja pääasiassa hiekkaa lisäksi jonkin verran pienempiä ja suurempia kiviä. Matalan koealan näkösyvyys pohjaan saakka. Pohjakasvillisuutena vähäinen määrä vesisammalia. Sakkaumia vähän kohtalaisesti (luokka 1-2)

81 Liite 7. S3 Kärsämäenjoki koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 182,4 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirrannopeus, keskim. > 60 cm cm/s Veden lämpötila 14,9 C Vesikasv.peitto + % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen ylhäällä vaikeahko Kärsämäenjoen alaosalla 4-tien sillan alapuolella vain satakunta metriä ennen laskua Pyhäjokeen kalastettu syvä ja louhikkoinen koeala. Soveltuu syvyytensä lohkaireisuutensa puolesta melko huonosti sähkökoekalastukseen, vaikka virtausnopeus ei ollutkaan kalastuksille liian voimakas. Pohja koostui pääosin erikokoisista lohkareista, joiden seassa jonkin verran pienempää kiveä ja hieman myös soraa. Näkösyvyys noin 40 cm ja vesi oli väriltään tummaa. Pohjakasvillisuutta vain vähän. Kivien pinnalla oli runsaasti sakkaumia (luokka 3) ja vedessä keijui ruskeaa lietettä. S4 Pyhäjoki, Pappilankoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 221 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirrannopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 11,1 C Vesikasv.peitto 15 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus aurinkoinen normaali normaali Kärsämäenjokisuun alapuolelta Pyhäjoesta n. 100 m. sillan alapuolelta kalastettu Pyhäjoen pääuoman koeala. Ilmeisesti tulvat vieneet saaresta maat. Sähkökoekalastuksen aikaan vesi normaalikorkeudella ja kalastettavuus normaali, vaikka paikoin varsin vuolas virta. Vesi tummempaa kuin Kärsämäenjoen yläpuolisella koealalla, näkösyvyys n. 50 cm. Pohjan aines pääasiassa isoa kiveä ja pientä lohkaretta. Vesisammalia noin 15 % peittävyydellä. Sakkaumia kohtalaisen runsaasti (luokka 2) ja rihmaisia leviä matalilla alueilla varsin runsaasti.

82 S5 Pyhäjoki, Luonuankoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 231 m 2 Vesisyvyys, pääluokka cm Pintavirrannopeus, keskim cm/s Veden lämpötila 11,0 C Vesikasv.peitto 40 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus aurinkoinen normaali normaali Kolmas ja virtaussuunnassa alimmainen Kärsämäen kunnan alueella kalastetuista Pyhäjoen pääuoman koealoista. Vedenkorkeus normaali ja myös koeala kalastettavissa normaalisti. Pohjan koostumus pääasiassa pientä lohkaretta ja isoa kiveä. Vesisammalia noin 35 % koealalta, jonka lisäksi putkilokasveja mm. järviruokoa ja ärviää. Sakkaumat luokka 1, jonkin verran levärihmoja ja limaa.

83 S6 Pyhäjoki, Haapakoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 181,5 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 13,6 C Vesikasv.peitto 20 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus pilvinen normaali normaali Sanallinen kuvaus ( ) Haapakosken voimalaitokselta noin 650 metriä alavirtaan sijaitseva melko syvä ja osin voimakasvirtainen koeala. Koekalastushetkellä vedenkorkeus normaali - hieman tavanomaista korkeampi. Kalastettu joen etelärannan ja saaren välinen alue. Pohja laadultaan monimuotoisesti hiekasta ja sorasta suurempiin lohkareisiin. Pohjasammalten peittävyys noin 15 %, jonka lisäksi koealalla n. 5 % järvikortetta. Sakkaumia melko vähän (luokka 1) savea. S7 Pyhäjoki, Mieluskoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 320 m 2 Vesisyvyys, pääluokka cm Pintavirrannopeus, keskim cm/s Veden lämpötila 16,8 C Vesikasv.peitto 40 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen normaali helppo Mieluskosken koeala vajaat 10 km Haapakosken koealalta alavirtaan. Vedenkorkeus melko normaali ja kalastettavuus normaali, virtaama paikoin vuolas. Pohja pääasiassa pientä ja isompaa kiveä joiden lisäksi lohkareita sekä soraa ja hienompaa ainesta. Näkösyvyys n. 60 cm. Vesisammalten peittävyys noin neljännes, jonka lisäksi järvikaislaa ja ärviää. Sakkaumat luokka 1, sammal pölähtää.

84 S8 Pyhäjoki, Annosenkoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 180 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm > 70 cm/s Veden lämpötila 13,6 C Vesikasv.peitto 75 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus pilvinen normaali vaikea Tien sillalta noin 250 metriä alavirtaan sijaitseva Annosenkosken (Jylhänkosken) koeala. Vedenpinnan taso normaali - hieman tavanomaista korkeammalla. Lohkareinen ja paikoin syvä ja vuolas koeala, josta johtuen vaikea kalastaa. Pohjasta pääosa isoa kiveä ja lohkareita sekä loppuosakin suurelta osin pienempää kiveä. Vesisammalen peittävyys noin 80 %. Ei juurikaan levärihmoja eikä sakkaumia. S9 Pyhäjoki, Saukkokoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 198 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirrannopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 13,5 C Vesikasv.peitto 70 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen normaali normaali Sanallinen kuvaus ( ) Saukkokosken louhikkoinen koeala Haapaveden ja Oulaisten puolivälissä Pyhäjoen pääuomalla. Vedenkorkeus jokseenkin normaali/hieman tavanomaista korkeammalla. Pohjan koostumus pääosin pientä lohkaretta ja isoa kiveä, jonka lisäksi pienempää kiveää ja vähäisemmässä määrin isoa lohkaretta ja hienompaa ainesta. Vesisammalten peittävyys n. 65 %, jonka lisäksi ärviää (n. 5 %). Vesi väriltään tummaa, näkösyvyys n. 50 cm. Sakkaumat vähäisiä, luokka 1.

85 S10 Mäyräoja koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 292,5 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 10,3 C Vesikasv.peitto 15 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen ylhäällä helppo Sanallinen kuvaus ( ) Mäyräojan koeala tien 786 sillan alapuolella vain noin 50 metriä ennen Mäyräojan laskua Pyhäjokeen. Mäyräojan vesi koekalastuksen aikaan jonkin verran tavanomaista korkeammalla, mutta uoman mataluuden vuoksi koealan kalastettavuus varsin helppo. Pohjan koostumus oli pääasiassa pientä ja isompaa kiveä. Näkösyvyys noin 30 cm. Sakkaumat luokka 3, sammal pölähtää ja pohjakivillä paikoin paksu kerros vihreää levää ja limaa. Sähkökoekalastuksissa koealalta saatiin kolme harjusta. S11 Piipsanjoki, Autionkoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 204 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 12,0 C Vesikasv.peitto 65 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen ylhäällä normaali Sanallinen kuvaus ( ) Ylempi Piipsanjoen kahdesta lähekkäisestä koealasta. Koekalastushetkellä vesi oli tavanomasita korkeammalla. Koealan pohja pääosin pientä lohjaretta ja isoa kiveä, mutta joukossa myös jonkin verran pienempää kiveä sekä vähäinen määrä isompia lohkareita ja hienompaa aineista. Vesisammalten peittävyys oli noin 65 % ja lisäksi putkilokasveista koealalta tavattiin ärviää. Vesi oli väriltään tummaa ja näkösyvyys n. 40 cm luokkaa. Sakkaumia vähän, luokka 1, sammal hieman pölähti.

86 S12 Piipsanjoki, Tuomikoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 315 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 15,8 C Vesikasv.peitto 55 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen ylhäällä normaali Sanallinen kuvaus ( ) Alempi Piipsanjoen lähekkäisistä koealoista noin 150 metriä Autionkoskelta alavirtaan. Vesi keskimääräistä korkeammalla ja koealan kohdalla itärannalla vuolas ja virtaus, jonka vuoksi kalastettu noin 30 m ylempää saaren välistä Koealan pohjamateriaali koostui pääosin isosta kivestä, jonka lisäksi koealalla oli tasaisesti pientä kiveä ja pientä lohkaretta. Hienompaa ainesta oli enemmän kuin yläpuolisella koealalla.vesisammalten peittävyys noin 40 %, jonka lisäksi putkilokasveja n. 15 % (mm. järvikaisla. palpakot ja ärviä). Vesi sameaa ja sekaista, näkösyvyys n. 20 cm. Sakkaa jonkin verran, luokka 1. S13 Pyhäjoki, Hirsiperä koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 216 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 12,3 C Vesikasv.peitto 65 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus puolipilvinen normaali helpohko Sanallinen kuvaus ( ) Virtaussuunnassa toiseksi alimmainen Pyhäjoen pääuoman koealoista Salonsaaren eteläpuolen uoman etelärannalla. Koealan pohja pääosin pientä lohkaretta ja suurikokoista kiveä. Seassa myös pienempää kiveä ja jonkin verran hienompaa soraa ja hiekkaa. Vesisammalten peittävyys noin 60 %, jonka lisäksi koealan rannanpuoleisella kaistaleella oli järvikortetta ja ärviää. Sakkaumat luokka 1-2, sammal pölähti ja lisäksi jonkin verran levärihmoja.

87 S14 Pyhäjoki, Ruukinkoski koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 204 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirran-nopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 12,6 C Vesikasv.peitto 8 % Sää Veden korkeus Kalastettavuus aurinkoinen normaali normaali Sanallinen kuvaus ( ) Alimmainen kalastetuista koealoista Pyhäjoen kuntakeskuksen tuntumassa Pyhäjoen etelähaaralla 8-tien sillan alapuolella. Koealan pohjasta noin 70 % kalliota, jonka päällä suuria lohkareita ja vähän myös pienempää kiviainesta ja hiekkaa. Pohjasammalten peittävyys koealan pohjasta noin 8 % ja näkösyvyys noin 50 cm. Melko runsaasti sakkaumia (luokka 3) kivet paljolti n. 1-2mm levä/limakerroksen peitossa. S15 Lohvanjoki koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Pinta-ala 191 m 2 Vesisyvyys, pääluokka Pintavirrannopeus, keskim cm cm/s Veden lämpötila 15,2 C Vesikasv.peitto 30 % Sanallinen kuvaus ( ) Sää Veden korkeus Kalastettavuus pilvinen alhaalla helppo Lohvanjoen koeala Pyhäjärven kunnan alueella Pyhäjoen vesistöalueen yläosilla. Koealan pohja pääasiassa pienempää muutaman sentin kokoista kiveä ja lisäksi jonkin verran isompaa kiveä sekä hienompaa ainesta. Muutoin helppoa kalastettavuutta vaikeutti upottava savipohja jonne jalka painui paikoin kokonaan umpeen. Näkösyvyys n. 50 cm:n luokkaa. Pohjakasveista vesisammalia n. 25 % ja putkilokasveja n. 5 %. Sakkaumia jonkin verran (luokka 2).

88 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste Liite 8. 1 (5) Raporttinumero: Saaja: Pyhäjoen yhteistarkkailu Tilauksen tiedot: Asiakastunnus: 3598 Tilaustunnus: O Tilauksen kuvaus: 20 kpl kalanäytteitä, ICP-MS, projekti 10724, Pyhäjoen yhteistarkkailu Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S H1 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,086 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,72 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S H2 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,14 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,11 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 10,9 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S H3 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,099 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 12,1 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S H4 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,13 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,12 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 9,51 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL

89 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 2 (5) Raporttinumero: Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S H5 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,11 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 6,31 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S A1 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,32 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,01 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S A2 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,14 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,18 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,03 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S A3 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,13 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,20 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,23 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S A4 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,13 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,13 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL

90 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 3 (5) Raporttinumero: Analyysit Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,26 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö J-S A5 Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,16 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,38 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 4,03 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S H1 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,14 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,24 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 6,55 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S H2 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,12 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,21 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 8,36 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S H3 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,13 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,24 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 5,14 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S H4 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Näytteenottaja:

91 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 4 (5) Raporttinumero: Analyysit Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,19 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,22 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 13,2 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S H5 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,11 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,24 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 7,56 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S A1 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,29 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,77 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S A2 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,14 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,27 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 4,03 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S A3 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,16 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,090 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,53 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL

92 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Testausseloste 5 (5) Raporttinumero: Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S A4 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,21 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,11 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 4,29 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Näytetunnus: Näytetyyppi: O Kala Kuvaus: K-S A5 Näyte otettu: Vastaanottopvm: Tutkimus aloitettu: Analyysit Näytteenottaja: Yksikkö Tulos Menetelmä / Laboratorio Alkuaineanalyysit Kadmium, Cd Kupari, Cu Elohopea, Hg Lyijy, Pb Sinkki, Zn <0,02 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,15 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 0,10 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL <0,05 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL 3,90 EPA 3051 (HNO3),SFSENI :05 / OUL Mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta Laura Hurtig, Kemisti , Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , Tulokset pätevät ainoastaan tässä selosteessa mainituille näytteille. Tämän selosteen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa on pyydettävä lupa Ahma ympäristö Oy:ltä. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p

93

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 TUTKIMUSRAPORTTI 23 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 11019 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Leväsuon ja Luodesuon YVA-selostuksiin liittyvät kalatalousselvitykset v. 2010

16WWE Vapo Oy. Leväsuon ja Luodesuon YVA-selostuksiin liittyvät kalatalousselvitykset v. 2010 16WWE0567 6.10.2010 Vapo Oy Leväsuon ja Luodesuon YVA-selostuksiin liittyvät kalatalousselvitykset v. 2010 16WWE0567 Leväsuon ja Luodesuon YVA-selostuksiin liittyvät kalatalousselvitykset v. 2010 1 Sisältö

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS KALASTO JA KALATALOUS LIITE 7.6 Kalaston ja kalatalouden nykytilaa on selvitetty kalataloustarkkailuihin ja kalastuskirjanpitoon perustuen. Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selostusta varten hankkeen vaikutusalueella

Lisätiedot

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 17.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1 821 PVO-VESIVOIMA OY IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 3.9.215 Jyrki Salo Simo Paksuniemi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016

KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016 KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 11012 TIIVISTELMÄ Vuoden 2016 kalastusta ja saaliita Kostonjärvellä selvitettiin kalastustiedustelulla, joka toteutettiin osakaskunnan

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10577 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU 5.7.2017 Heikki Laitala, FM (biologia) Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot