PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU"

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY

2 ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS Kirjanpitokalastus Kalastustiedustelut Sähkökoekalastukset TULOKSET Kirjanpitokalastus Haapajärven yläpuoli Haapajärvi Pyhäjokisuu Meriedusta Kalastajien kommentit Kalastustiedustelu Pyhäjoki Kärsämäen alueella Haapajärven alue Pyhäjoki Haapajärven alapuolella Kärsämäenjoki ja Vuohtojoki Piipsanjoki ja Vihanninjoki Pyhäjärven Sammallahti Lohvanjärvi Sähkökoekalastukset Tulokset Vertailu aiempiin vuosiin YHTEENVETO LIITTEET VIITTEET Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa 16/MML/14

3 1 1 JOHDANTO Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailua jatketaan edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, koeverkkokalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy 2011 (Lehtinen ym. 2011). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 2013 ja 2016 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 2014 ja 2017 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 2013 ja 2016 samoilla kohteilla kuin vuosina 2007 ja 2010 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 2013 ja Tässä raportissa esitetään vuoden 2013 laajan kalataloustarkkailun tulokset. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla (taulukko 1). Ohjelmakaudella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 2003, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitäjää. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 2013 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa, joten vuonna 2014 kirjanpitokalastajien kokonaismäärä on jälleen lähellä tavoitetta. Vuonna 2013 tiedot saatiin 11 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2013 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille (liite 2). Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 1-6. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v (liite 2) ja kuvalliset esitykset v Vuosien yksikkösaalistiedot ovat raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 2002 ja Vuosien alueittaiset yksikkösaalistiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien tulokset ovat vuoden 2011 tarkkailuraportista (Taskila 2012).

4 2 Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v (osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). Alue Tavoite Haapajärven yläpuoli-piipsanoja Haapajärvi Pyhäjokisuu Kalastajia yhteensä Kalastustiedustelut Vuoden 2013 kalastusta koskeva kalastustiedustelu tehtiin Pyhäjoella ja sen sivu-uomilla kolmikierroksisena postitiedusteluna tammi-maaliskuussa Tiedustelu tehtiin pääuomalla Kärsämäen, Haapajärven, Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien lupamyyntitietojen, sekä Pyhäjoen yhteisluvan lupamyyntitietojen pohjalta. Pienillä sivuvesillä tiedustelut kohdennettiin vesistön lähialueen rakennettujen kiinteistöjen omistajille, joiden osoitetiedot oli hankittu vuoden 2010 tiedusteluja varten maanmittauslaitokselta. Kärsämäen alueella tulokset eriteltiin pääasiallisen kalastusalueen mukaan Kärsämäenjoen ylä- ja alapuolisiin tietoihin ja Oulaisten osakaskunnan alueella vastaavasti jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolisiin tietoihin. Yhteisluvan lunastaneiden tiedot yhdistettiin eri osakaskuntien tietoihin pääasiallisen kalastusalueen perusteella. Haapajärvellä tiedustelun otannasta rajattiin pois Vatjusjärvellä asuvat henkilöt, jotka kalastavat käytännössä vain Vatjusjärvillä. Sivu-uomilla tiedustelu sisälsi rajatulla jokiosuudella kaikki jokien vaikutuspiirissä olevat rakennetut kiinteistöt. Jokialueen lisäksi tehtiin erilliset tiedustelut Pyhäjärven Sammallahden ja Lohvanjärven lähialueiden rakennettujen tilojen omistajille. Tiedustelualueet (liite 3) olivat taulukon 2 mukaiset. Taulukko 2. Kalastustiedustelualueet, ohjelman mukaiset ja toteutuneet otantojen suuruudet, sekä osoitetietojen lähteet Pyhäjoella ja sen sivuvesistöissä. nro alue otanta ohjelma toteutunut osoitetieto 1 Kärsämäenjoen-Vuohtojoen alue maanmittauslaitos 2 Pyhäjoki, Kärsämäki Kärsämäen ok. 3 Haapajärvi, sis. Pyhäjoen Piipsanojaan ja Piipsanojan Haapajärven ok. 4 Pyhäjoki, Haapakoskelta Mieluskylän ja Piipsanjokisuuhun Matkanivan ok. 5 Pyhäjoki, Oulaisten alue Oulaisten ok. 6 Pyhäjoki, yhteislupa yhteisluvan lunastaneet 7 Piipsanjoen yläosa Kilpua- Lumimetsä alueella (7 ja 8) maanmittauslaitos 8 Vihanninjoki, Vihannin alapuoli (7 ja 8) maanmittauslaitos 9 Pyhäjärven Sammallahti maanmittauslaitos 10 Lohvanjärvi maanmittauslaitos Osakaskuntien vähentyneistä lupamyyntimääristä johtuen pääuoman toteutuneet tiedustelumäärät jäivät Kärsämäen ja Oulaisten alueella kauas tavoitemääristä ja myös yhteisluvan lunastaneiden osalta tilanne oli sama. Kärsämäen osakaskunnan myytyjen lupien kokonaismäärä oli 59, Oulaisten osakaskunnan 98 ja yhteislupa-alueen 32. Tästä syystä tavoitemääriin ei ollut edes teoriassa mahdollista päästä. Osakaskuntia muistutettiin hyvissä ajoin ennen kalastuskauden alkua osoitetietojen kirjaamisesta ja tiedot olikin kirjattu tavanomaisella tarkkuudella.

5 3 Tiedustelut olivat pääosin talouskohtaisia, joskin Pyhäjoella Kärsämäen, Mieluskosken, Matkanivan ja Oulaisten osakaskuntien alueella tiedustelut toteutettiin runsaasta vapakalastuksesta johtuen henkilökohtaisina. Tiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 556 taloutta/kalastajaa eli noin 83 % lupia lunastaneiden määrästä (taulukko 3). Tiedustelun vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, sillä kahden uusintakierroksen jälkeenkin palautuksia saatiin vain 354 kpl, eli noin 64 % lopullisesta otannasta. Oulaisten osakaskunnan ja yhteisluvan lupamyyntitietoihin pohjautuvien tiedustelujen vastausprosentti jäi alle 50:een. Myös Kärsämäen, Mieluskylän ja Matkanivan osakaskuntien tietoihin pohjautuviin tiedusteluihin vastasi vain hieman yli puolet tiedustelujen kohdejoukoista. Syytä heikkoihin vastausprosentteihin on vaikea arvioida, koska tiedusteluissa käytettiin vakiintuneita menetelmiä ja edellistä tiedustelua vastaavia tiedustelulomakkeita. Osakaskuntien edustajien mukaan kalastus alueella on kuitenkin hiipunut ja lupia on mahdollisesti lunastettu osin tottumuksesta ja kannatuksen vuoksi. Vähentyneen kalastuksen seurauksena osa luvan lunastaneista ei ole mahdollisesti katsonut tarpeelliseksi palauttaa lomakkeitaan. Heikot vastausprosentit vaikuttavat osaltaan myös vastauksista laskettujen tulosten luotettavuuteen. Tiedusteluvastausten perusteella laskettiin keskivertokalastajan käyttämät pyydysmäärät ja saadut saaliit, jotka kerrottiin tämän jälkeen kaikkien kalastajien lukumäärillä selvitysalueiden kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake esimerkkinä Haapajärven alueelta on esitetty liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus osa-alueittain liitteessä 5. Liitteessä 6 on yhteenveto kalastajien esittämistä vapaamuotoisista kommenteista tiedustelualueittain eriteltynä. Taulukko 3. Tiedusteluaineisto v lupia lunastaneet / otanta poistuma lopullinen palautus rakennetut tilat kpl % kpl otanta, kpl kpl % Vuohtojoki , ,0 Kärsämäenjoki , ,5 Kärsämäen ok , ,4 Haapajärven ok. * , ,3 Mieluskylän ok , ,6 Matkanivan ok , ,1 Oulaisten ok , ,7 yhteislupa , ,3 Piipsanjoki , ,4 Vihanninjoki , ,0 Sammallahti , ,2 Lohvanjärvi , ,2 yhteensä , ,3 * ei sisällä Vatjusjärville myytyjä lupia (19 kpl) 2.3 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset toteutettiin Kalastuksia jouduttiin kovien virtaamien vuoksi jaksottamaan pidemmälle aikavälille. Heinäkuun puolenvälin aikoihin kalastettiin pääasiassa sivu-uomien kohteita ja kuun loppupuolella virtaamien laskettua pääuoman koskikohteita. Kalastukset toteutettiin käyttäen saksalaisvalmisteista akkukäyttöistä Hans Grassl IG200/s laitteistoa. Kalastuksissa käytettiin pääasiassa 800 voltin jännitettä ja noin 25 Hz:n pulssitiheyttä (taajuutta). Kalastukset toteutettiin kuten Bohlin ym. (1989) ja Saura (1999) esittävät huomioiden mm. standardissa SFS-EN ja Ympäristöministeriön työsuojeluohjeistuksessa (2006) mainitut seikat. Metodin pääkohtia olivat:

6 4 koealat kalastettiin kolmeen kertaan alat kalastettiin alhaalta ylöspäin kalastuskertojen välillä pidettiin minuutin tauot Tutkimuksessa käytetyn keräilyhaavin havaksen solmuväli oli 5 mm. Myös anodirengas oli varustettu 5 mm:n havaksella 0-vuotiaiden ja muiden pienikokoisten kalojen keräilyn helpottamiseksi. Kalastusten yhteydessä ei käytetty sulkuverkkoja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kalastusten ja kalojen mittausten jälkeen kalat palautettiin koealalle. Koealat valokuvattiin ja mitattiin ja maastopöytäkirjaan merkittiin myös tietoja mm. koealan virrannopeudesta, vedenkorkeudesta, kalastettavuudesta sekä pohjan laadusta. Taulukko 4. Sähkökalastuskoealojen sijainnit. nro vesistö kunta Tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainnit on esitetty taulukossa 4 ja koealakortit valokuvineen liitteessä 6. Kalastukset saaliineen on tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. vesistöalue koordinaatit (ETRS-TM35FIN) selite 1 Pyhäjoki Kärsämäki Virtalankoski, Kärsämäenjokisuun yläp. 2 Iso-Peurapuro Kärsämäki m 7691 tien yläp. 3 Kärsämäenjoki Kärsämäki jokisuu, sillan alap. 4 Pyhäjoki Kärsämäki Pappilankoski, pappilan ranta, eteläranta 5 Pyhäjoki Kärsämäki Luonuankoski, Kalliosalon talo, eteläranta 6 Pyhäjoki Haapavesi Haapakoski, saaren ja rannan väli, eteläranta 7 Pyhäjoki Haapavesi Mieluskoski, sillan yläp., pohjoisranta 8 Pyhäjoki Oulainen Annosenkoski, 300 m Mäyräntien alap., eteläranta 9 Pyhäjoki Oulainen Saukkokoski, Koivuniemen talo, pohjoisranta 10 Mäyräoja Oulainen ojansuu, maantiesillan alap. 11 Piipsanjoki Oulainen Autionkoski, 20 m vanhan sahan yläp. 12 Piipsanjoki Oulainen Tuomikoski, 150 m sillan yläp. 13 Pyhäjoki Oulainen Hirsiperän koski, Salonsaaren eteläpuolen uoma, eteläranta 14 Pyhäjoki Pyhäjoki Ruukinkoski, etelähaaran pohjoisranta, meijerin ranta 15 Lohvanjoki Pyhäjärvi noin 2,5 km jokisuulta Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 6) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (lieju, hiesu, hiekka, sora, kivi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä %

7 5 3 TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 2013 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 20 kertaa käyttäen 1-4 vapaa kerrallaan. Kalastus oli jonkin verran edellisvuotta runsaampaa. Kalastajan haukisaalis oli lähes 900 grammaa vapakalastuskertaa kohden, mikä on tarkasteluhistorian paras saalis. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, mikä heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui muutamista ahvenista. (Kuva 1, liitteet 1 ja 2.) Kalastaja kokeili vuonna 2013 myös hauen kutupyyntiä verkoilla toukokuun alussa. Saalis jäi kuitenkin melko vähäiseksi (yksikkösaalis n. 340 g/kokukerta). Verkkosaalis koostui haukien lisäksi muutamista lahnoista (n. 240 g/kokukerta). Kuhaa tai kirjolohia ei tällä kertaa esiintynyt Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen kirjanpitokalastussaaliissa, joskin näiden lajien saaliit ovat aiemminkin olleet alueella lähinnä satunnaisia. (Liitteet 1 ja 2.) g/kalassakäyntikerta Hauki, uistin (g/kkr) Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v Haapajärvi Haapajärven verkkokalastus painottui vuonna 2013 avovesikauteen lauhan ja sateisen sään siirrettyä loppuvuodesta vesistöjen kunnollista jäätymistä yli vuodenvaihteen. Alkuvuodesta 2013 kuitenkin päästiin harjoittamaan verkkokalastusta myös jään päältä. Kirjanpitokalastajien kokonaissaalis jäi noin 800 kg:aan, josta pääosa muodostui hauesta, kuhasta ja lahnasta. Hauen osuus kokonaissaaliista oli noin 36 %, kuhan noin 28 % ja lahnan noin 26 %. Kilomääräinen kuhasaalis ylitti nyt ensimmäistä kertaa tarkastelukaudella lahnasaaliin koon. Myös kuhasaaliin osuus kokonaissaaliista oli nyt 11 vuoden tarkastelujakson suurin ja lahnan osuus puolestaan pienin. Haukisaaliin osuus on vaihdellut vuosittain %:n välillä. Kalastaja-

8 6 kohtainen saalis on pudonnut jonkin verran vuoden 2010 jälkeen, joskin tähän vaikuttaa myös kirjanpitokalastajissa tapahtuneet muutokset. Reilusti yli 100 kg:n kalastajakohtaista saalista voidaan kuitenkin edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä. (Taulukko 2, liite 1.) Taulukko 2. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Haapajärvellä v (n = kalastajien määrä) Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Särki Muut Yhteensä saalis/ (kg) kalastaja (kg) Harvoilla verkoilla (pääasiassa # mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n g/kokukerta, kuva 2). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisempiä määriä kirjolohta (n. 42 kg), madetta (n. 18 kg), ahventa (n. 7 kg), sekä särkeä ja harjusta (n. 1 kg kumpaakin). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis oli verkkokalastuksen osalta noin 28 g. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 2002 saakka kohtalainen, eli suunnilleen g/pkk. Vuodesta 2003 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin gramman tuntumaan. Muutos ei johtune haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 2012). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 2012). (Kuva 2.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 2003 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 100 g/pkk tuntumassa. Pieniä merkkejä kuhasaaliiden mahdollisesta paranemisesta voidaan kuitenkin yksikkösaaliiden perusteella havaita, joskin vasta seuraavat tarkkailuvuodet näyttävät onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain vuosien välisestä normaalista vaihtelusta. (Kuva 2.) Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina alle 10 g/pkk ja pysytelleet alle 50 g/pkk:ssa jo vuotta. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät liene niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. Myös verkkokalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (2003) vielä aiempaakin pienempiä. Madekaan ei liene Haapajärvellä kalastuksen ensisijaisia kohdelajeja, mikä on havaittavissa mm. kalastuksen painottumisesta kesäaikaan. Lisäksi esim. käytettyjen verkkojen pyyntisyvyydet vaikuttavat merkittävästi pohjakalojen, kuten mateen, saaliisiin. (Kuvat 2 ja 3.)

9 7 900 g/pkk HAUKI Verkot # mm g/pkk LAHNA Verkot # mm g/pkk AHVEN Verkot # mm g/pkk KUHA Verkot # mm Kuva 2. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v

10 8 150 g/pkk SÄRKI Verkot # mm g/pkk MADE Verkot # mm, I-IIX g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v Yksittäinen kirjanpitokalastaja kokeili Haapajärvellä jälleen kevään 2013 kutuaikaan myös rysäkalastusta. Edellisen kerran rysäpyyntiä on kirjanpitokalastajien toimesta harjoitettu järvellä vuonna Saatu haukisaalis oli kohtalainen, noin 870 grammaa rysän pyynnissäolovuorokautta kohden. Kutupyyntiin vaikuttaa merkittävästi kalastuksen ajoituksen onnistuminen, keväällä 2013 pääosa haukisaaliista (10,4 kg) saatiin rysän ensimmäisen kokukerran yhteydessä. Muu rysäsaalis koostui vähäisistä määristä ahventa, särkeä ja lahnaa. (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 2013 yksittäisen kalastajan toukokuiseen hauen kutupyyntiin. Kalastajan käytössä oli kolme katiskaa ja yhden katiskan keskimääräinen kokukertakohtainen haukisaalis oli 400 grammaa. Kaksi kalastajaa piti

11 9 maaliskuun lopun-huhtikuun aikana pyynnissä myös iskukoukkuja ja heistä toisen käyttämä koukkumäärä oli myös kohtalainen (6-13). Koukuilla saatu haukisaalis oli noin 34 kg. Aiempina vuosina saatuja suuria haukiyksilöitä (mm lähes 7 kg haukia) ei tällä kertaa saaliissa esiintynyt ja yhden koukun kokukertaa kohden laskettu yksikkösaalis jäikin hieman edellisvuodesta ollen nyt noin 95 grammaa. Yksittäinen kalastaja harjoitti lisäksi pariin otteeseen vetouistelua kolmella vavalla. Haukisaalis oli kalastusmäärään nähden kohtalainen (3,5 kg) ja kalastaja sai lisäksi myös yksittäisen kuhan ja muutamia ahvenia. Tiedustelutulosten mukaan Haapajärvellä harjoitetaan jonkin verran kuhan vapakalastusta ja kalastusmuoto lienee edelleen yleistymässä, mikäli järven kuhakannat sen sallivat. (Liitteet 1 ja 2.) Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Jokisuun kirjanpitokalastajien kalastus keskittyi vuonna 2013 talviaikaiseen ja kevään verkkokalastukseen ja nahkiaisenpyyntiin, joskin myös loppusyksyn verkkokalastus oli suhteellisen runsasta lauhojen säiden ja avoimien vesien myötä. Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelu tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien ja saaliiden perusteella. Lisäksi alueella on harjoitettu emosiianpyyntiä mädinhankintaan. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis oli vuonna 2013 edelleen kohtalainen, vajaat 1,5 kg/pkk. Pieni yksikkösaaliin lasku voi johtua osaltaan pyynnin painottumisesta tavallista enemmän loppusyksyyn. Hauen lisäksi saatiin merkittävästi lahnaa ja madetta. Lahnan yksikkösaalis (noin 550 g/pkk) oli samalla tasolla edellisvuoden kanssa ja on ollut varsin tasaisesti samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien (vuotta 2011 lukuun ottamatta). Mateen yksikkösaalis (noin 660 g/pkk) nousi hieman edellisvuodesta ja on ollut nyt neljänä vuotena peräkkäin jonkin verran aiempaa parempi. Lahnan ja mateen osalta saaliit riippuvat merkittävästi käytetyistä verkoista ja kalastusalueista, eli toisin sanoen kalastuksen kohdistumisesta kyseisiin lajeihin. Käytettyjen verkkojen silmäharvuus rajoittaa merkittävästi ahven- ja särkisaaliita. Siikaa on saatu yleensä lähes pelkästään loka-marraskuussa, jolloin on pyydetty myös emosiikaa mädinhankintaa varten. (Kuva 4, liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti keväällä hauen kutuaikaan myös pienimuotoista rysäpyyntiä Pyhäjokisuulla. Saatu rysän kokukertakohtainen haukisaalis oli edelleen varsin hyvä (n. 3,1 kg/pkk). Vähäiset pyyntimäärät aiheuttavat merkittävää vaihtelua yksikkösaaliisiin vuosien välillä. Katiskapyynti oli hyvin vähäistä eikä sen tuloksista voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Koukkukalastus oli sen sijaan aktiivisempaa kahden kalastajan käytettyä varsin merkittäviä määriä koukkupyydyksiä (7-20) tammi-huhtikuussa. Saatu saalis koettua koukkua kohden oli haukikoukuilla noin 280 g haukea ja madekoukuilla noin 480 g madetta. Koukkupyynnin yksikkösaaliita voidaan pitää varsin hyvinä. (Liitteet 1 ja 2.) Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v jokisuulla 3 kirjanpitäjää, joiden saama yksikkösaalis, noin 54 kpl/pkk, oli jonkin verran edellisvuosia heikompi. Yksikkösaalis oli kuitenkin lähellä vuoden 2003 uusien kirjanpitokalastajien värväämisen jälkeistä keskimääräistä tasoa. Lisäksi yksikkösaaliin laskemista vaikeutti nyt yksittäisen aktiivisen pyytäjän ilmoittama kilomääräinen saalis, joka muunnettiin kappalemääräiseksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 50 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 2003 ja 2005 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 2004, 2007, 2008, 2010, 2011 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 2012 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. (Kuva 4, liitteet 1 ja 2.)

12 g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII g/pkk LAHNA Verkot # mm, I-XII g/pkk MADE Verkot # mm, I-XII kpl/pkk NAHKIAINEN rysät Kuva Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v

13 Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen verkkokalastus on vähentynyt, mutta kokukertojen määrä on edelleen varsin suuri (Taskila 2012). Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheillä verkoilla (# mm) saatu saalis oli vuonna 2013 edellisvuosien tapaan pääasiassa siikaa (n. 63 %) ja yksikkösaaliiksi muodostui noin 900 g/pkk. Yksikkösaalis on heilahdellut vuosittain melko paljon johtuen mm. suhteellisen vähäisistä tiheiden verkkojen käyttömääristä, sekä kalastajien ja kalastuspaikkojen vaihteluista vuosien välillä. Harvoilla verkoilla (# mm) saalis oli myös pääosin siikaa (67 %). Muita saalislajeja olivat lähinnä ahven, lahna, hauki ja taimen, joiden saalisosuudet jäivät kuitenkin alle kymmeneen prosenttiin. Siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla jäi noin 240 g/pkk:aan, mikä on heikoin saalis sitten vuoden Yksikkösaaliit ovat olleet varsin pieniä koko tarkkailuhistorian ajan ja vaihdelleet ilman selkeää kehityssuuntaa. Saaliisiin ja kalastukseen vaikuttavat osaltaan myös hylkeet, joiden aiheuttamista haitoista kalastajat ovat säännöllisesti ilmoittaneet. Taimenta on saatu harvoilla verkoilla harvakseltaan ja vuonna 2013 lajin yksikkösaalis oli tältä osin noin 20 g/pkk. Taimenten keskipaino oli 3,4 kg. (Taskila 2012, Kuva 5, Liitteet 1 ja 2.) 1600 g/pkk SIIKA verkot mm g/pkk SIIKA verkot mm Kuva 5. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v

14 12 Harvojen rysien/loukkujen osalta lohen, taimenen ja siian yksikkösaaliit putosivat selvästi edellisvuodesta. Lohen yksikkösaalis on nykyisellään hyvin vähäinen koko tarkkailuhistoriaan verrattaessa, mutta siian ja etenkin taimenen osalta saaliit ovat viime vuosina (mukaan lukien 2013) olleet jonkin verran aiempaa parempia. Lohen ja taimenen yksikkösaaliit olivat vuonna 2013 samalla tasolla, noin 1,6-1,7 kg/pkk. Siian yksikkösaalis oli noin 12,5 kg/pkk. Rysäsaaliissa esiintyi jonkin verran myös ahventa ja särkeä. Tuloksiin ovat vuosien välillä vaikuttaneet myös kalastajien ja kalastuspaikkojen muuttuminen. (Kuva 6, Liitteet 1 ja 2.) g/pkk LOHI Harvat rysät/loukut g/pkk TAIMEN Harvat rysät/loukut g/pkk SIIKA Harvat rysät/loukut Kuva 6. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v

15 Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärven yläpuolisen alueen kirjanpitokalastaja ei kommentoinut kalastushaittoja tai muita kalastukseen vaikuttavia tekijöitä millään tavoin ja myös Haapajärveltä saadut tiedot vastaavista seikoista olivat vähäisiä. Pyydysten limoittumisja roskaantumisongelmia esiintyi Haapajärvellä käytännössä koko kesän loppukesään painottuen. Makuhaitoista ei saatu alueilta lainkaan kommentteja. Pyydysten limoittuminen ja roskaantuminen haittasivat kirjanpitokalastajien jokisuulla tapahtuvaa kalastusta etenkin tulva-aikaan, mutta myös myöhemmin loppukesällä ja syksyllä. Likaantuminen oli ajoittain niin voimakasta, että se teki pyynnistä lähes mahdotonta. Yksi kalastajista epäili pyydysten likaantumisen lähteeksi Pyhäjoen yläjuoksun turvetuotantoalueilta tulevaa turvehumusta. Makuvirheitä ei esiintynyt myöskään jokisuun saaliissa. Merialueen kalastajilta ei saatu juurikaan palautetta, makuvirheitä ei myöskään merialueella esiintynyt. 3.2 Kalastustiedustelu Pyhäjoki Kärsämäen alueella Kärsämäen osakaskunnan hallinnoimalla Pyhäjoen pääuoman jokiosuudella harjoitti luvanvaraista kalastusta vuonna henkilöä. Kalastus jakautui aiempaa tasaisemmin Kärsämäenjoen ylä- ja alapuoliselle alueelle ja oli edelleen pääasiassa vapakalastusta. Vapakalastuksen lisäksi kaksi vastaajaa harjoitti koukkukalastusta ja yksi katiskapyyntiä. Kalastajat kalastivat keskimäärin 14 päivänä pääosin touko-syyskuun aikana, vain yksittäinen kalastaja harjoitti myös kevättalvista mateen koukkupyyntiä. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin niin ikään 14 kertaa kesän aikana. Aktiivisimmalle kalastajalle kertyi heittokalastuksen pyyntipäiviä kesän aikana noin 70. (Taulukko 3.) Kärsämäen osakaskunnan alueen kokonaissaaliiksi arvioitiin tiedusteluvastausten perusteella noin 950 kg, josta noin 52 % oli ahventa, noin 32 % haukea ja noin 15 % kirjolohta. Lisäksi saatiin vähäisiä määriä madetta ja särkeä. Kärsämäenjokisuun yläpuolisen Pyhäjoen saalisarvioon vaikuttaa voimakkaasti yksittäisen kalastajan aktiivinen kalastus ja runsaat saaliit, mikä yhdessä melko vähäisen kalastaneiden määrän kanssa nosti kalastajakohtaisen keskisaaliin varsin korkeaksi. Koko alueen tiedusteluvastausten mukainen kalastajakohtainen saalis oli vajaat 16 kg. Yksikkösaaliit olivat kuitenkin melko vähäisiä, Kärsämäenjokisuun yläpuoleltakin haukea saatiin vain n. 140 g kalassakäyntikertaa kohden ja ahventakin vain n. 220 g. (Taulukko 3.)

16 14 Taulukko 3. Tiivistelmä kalastustiedustelun tuloksista Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella v Pyhäjoki Kärsämäenjokisuun yläp. Pyhäjoki Kärsämäenjokisuun alap. yhteensä kalastaneita henkilöitä heittovavat kpl koukut kpl mato-onget kpl katiskat kpl pilkkionget kpl ahven kg hauki kg kirjolohi kg made kg särki kg yhteensä kg saalis/kalastaja kg 22,8 8,8 15,8 Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä Pyhäjoella Kärsämäen alueella pidettiin säännöstelyä/ vedenkorkeuden vaihtelua ja veden heikkoa laatua. Yli kolmannes haittoja kommentoineista mainitsi myös turvetuotannon kuormituksen ja vesikasvien runsauden. Kalojen makuvirheitä, vesistön liettymistä, metsäojitusten kuormitusta ja etenkin pusikkoisia rantoja pidettiin Kärsämäenjokisuun alapuolisella Pyhäjoella jonkin verran ongelmallisempina kuin ylävirran puolella. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan,). n = kommentin esittäneiden määrä. Pyhäjoki Kärsämäenjokisuun yläp. Pyhäjoki Kärsämäenjokisuun alap. yhteensä n säännöstely/veden korkeuden vaihtelu veden heikko laatu turvetuotannon kuormitus vesikasvien runsaus kalojen makuvirheet vesistön liettyminen metsäojitusten kuormitus pusikkoiset rannat pyydysten likaantuminen Kalastus Kärsämäen osakaskunnan alueella jakautui edellisiä tiedusteluvuosia selvästi tasaisemmin Kärsämäenjokisuun ylä- ja alapuolisille alueille. Kalastuksen kokonaismäärä ei sinänsä eronnut kovinkaan paljoa vuosista 2007 ja 2010, mutta em. syystä johtuen Kärsämäenjokisuun yläpuolisen alueen kalastus selvästi lisääntyi ja alapuolisen alueen kalastus vastaavasti väheni. Muutos näkyy myös saaliin lajijakaumassa. Pyhäjoen Kärsämäen alueen kosket sijaitsevat Kärsämäenjokisuun alapuolisella alueella ja koskialueille istutettujen kirjolohien saalisosuus onkin edellisinä tiedusteluvuosina ollut kaikista saalislajeista suurin. Vuonna 2013 kirjolohisaalis jäi selvästi aiempaa pienemmäksi. Kalastuksen painottuessa ylemmän jokiosuuden ahvenen ja hauenpyyntiin, jäi kirjolohisaalis myös ahven- ja haukisaaliita pienemmäksi. Kalastajakohtaiset saaliit ovat jonkin verran kasvaneet vuodesta

17 vuoteen 2013 ja niillä voidaan nykyisellään katsoa olevan kotitarvekalastuksen näkökulmasta jo jonkinasteista merkitystä. Taulukko 5. Tiivistelmä vuosien 2007, 2010 ja 2013 kalastustiedustelujen tuloksista Pyhäjoella Kärsämäen osakaskunnan alueella. Kärsämäen- Kärsämäen- yhteensä jokisuun yläp. jokisuun alap kalastaneet henkilöt katiskat kpl heittovavat kpl koukut kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl hauki kg kirjolohi kg taimen kg harjus kg ahven kg lahna kg made kg särki kg yhteensä kg saalis/kalastaja kg 2,6 1,8 22,8 9 12,2 8,8 8,3 10,9 15,8 Rapuhavaintoja ei ollut Kärsämäen alueella vuonna 2013 tehty Haapajärven alue Haapajärven osakaskunnan vesialueille myytiin vuonna 2013 kaikkiaan 166 kalastuslupaa (+ 19 tiedustelusta rajattua Vatjusjärville myytyä lupaa). Tarkkailuohjelman mukaisesti tiedustelun otannaksi valittiin 100 taloutta. Tiedusteluvastausten mukaan Haapajärven alueella kalasti kaikkiaan 88 taloutta, joista 82 varsinaisella Haapajärvellä ja 25 Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välisellä alueella. Lähes kaikki jokiuomalla kalastaneet kalastivat myös Haapajärvellä ja heidänkin osaltaan kalastus painottui nimenomaan järvialtaan puolelle. Jokialueen kalastus oli lähinnä vapakalastusta ja pienimuotoista katiskapyyntiä. Yksittäinen kalastaja ilmoitti harjoittaneensa perhokalastusta myös Piipsanojalla. Kalastukseen osallistui keskimäärin noin 1,4 henkilöä/talous, joten kalastajien kokonaismäärä oli noin 120. Kalastus painottui myös Haapajärven alueella voimakkaasti avovesikauteen. Jokialueen kalastus rajoittui kokonaisuudessaan touko-elokuulle, mikä oli käytetyt kalastusmuodot huomioiden odotettavaa. Haapajärvellä harjoitettiin jonkin verran myös talviverkkokalastusta ja pilkkimistä. Voimalaitoksen jäähdytysvesien vuoksi järvi sulaa jo aikaisin keväällä ja aktiivinen verkkokalastus alkaa useilla siten jo huhtikuussa. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden Haapajärvellä keskimäärin 36 ja Pyhäjoen jokiuoman alueella 16. Harvoja verkkoja pidettiin Haapajärvellä pyynnissä keskimäärin noin 36 päivää taloutta kohden ja katiskoja noin 51 päivää. Heittovapa-/vetouistelukalastusta harjoitettiin Haapajärvellä keskimäärin 8 ja yläpuolisella Pyhäjoella peräti 25 kertaa kesän aikana. Pyhäjoen osalta määräarvion luotettavuutta heikentää kuitenkin kalastuspäivänsä ilmoittaneiden vähäinen määrä. (Kuva 7.)

18 16 kpl Kalastuspäivät Haapajärvi Pyhäjoki I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 7. Pyyntipäivien jakautuminen kuukausittain (I-XII) Haapajärvellä v Haapajärvellä oli vuonna 2013 käytössä vajaat 100 verkkoa ja heitto-/vetouisteluvapaa, noin 50 katiskaa ja noin 65 haukikoukkua. Käytetyt verkot olivat solmuväliltään pääosin mm. Tiheiden, alle 35 mm:n, verkkojen käyttö vastasi vain noin 15 % kokonaisverkkomäärästä. Pyhäjoen puolella katiska- ja koukkupyynti oli aiempaa suositumpaa ja tämä näkyi myös saaliissa. Näiden lisäksi harjoitettiin vapakalastusta ja yksittäinen kalastaja kokeili myös rysäpyyntiä. Verkko- ja vapakalastusta harjoitti Haapajärven puolella yli puolet kalastajista, Pyhäjoen puolella vain heittokalastus oli kalastajien joukossa yhtä suosittua. Piipsanojan ainoa kalastaja kalasti perholla. Hänen kalastuksensa ja saaliinsa on yhdistetty Pyhäjoen dataan ja käsitelty siten taulukoinneissa osana Pyhäjoen kalastusta ja saaliita. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Käytössä olleet pyydykset (kpl) Haapajärvellä ja Pyhäjoella välillä Piipsanojansuu-Haapajärvi v Pyydystyyppi Haapajärvi Pyhäjoki heittovavat/vetouistelu koukut verkot # mm 82 - katiskat mato-onget pilkkionget 30 - verkot # < 35 mm 14 - pitkäsiima 4 - rysät - 2 atrain 2 - Kalastustiedustelun vastausten perusteella arvioitu Haapajärven kokonaissaalis vuonna 2013 oli reilut 5,5 tn, josta hauen, ahvenen ja särjen saalisosuudet olivat kunkin noin neljänneksen. Lahnan osuus kokonaissaaliista oli noin 14 % ja kuhan noin 12 %, muiden lajien saaliit jäivät selvästi vähäisemmiksi. Pääosa käytetyistä verkoista on solmuväliltään niin suuria, että verkkokalastuksen ahven- ja särkisaaliit ovat jääneet yleensä vähäisiksi. Nytkin pääosa näiden lajien saaliista pyydettiin katiskoilla ja vapavälinein. Myös kuhasta on muodostunut onnistuneiden istutusten myötä merkittävä saalislaji, jonka vuosisaalis on parhaimmillaan lähennellyt Haapajärvellä jo tonnin rajaa. Lajia on istutettu järveen vuodesta 1989 alkaen. Sen mahdollisesta luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Vuoden 2013 osalta saalis jäi hieman maltillisemmaksi, reiluun 650 kg:aan. Kirjolohta ja madetta saatiin muutamia kymmeniä

19 17 kilogrammoja, muiden lajien saaliit jäivät alle kymmeneen kiloon. Talouskohtainen saalis oli noin 70 kg, eli varsin hyvä. (Taulukko 7, Pöyry Finland Oy 2011.) Verkkokalastuksen pyydysyksikkösaalis Haapajärvellä oli noin 900 grammaa verkon kokukertaa kohden. Haukea verkoilla saatiin keskimäärin noin 400 grammaa, lahnaa ja kuhaa kumpaakin reilut 200 grammaa kokukertaa kohden. Hauen yksikkösaalis ei ole erityisen suuri, mutta lahnan yksikkösaalista voidaan sen sijaan pitää kohtalaisena ottaen huomioon sen, että lahna ei kuulu alueella tavoitelluimpiin kalalajeihin eikä varsinaisia lahnaverkkoja juurikaan käytetty. Myös kuhan yksikkösaalis on kohtalainen ja hehtaarikohtaista kuhasaalista (2,2 kg) voidaan pitää jopa hyvänä. Vapakalastuksella kuhaa saatiin noin 250 grammaa kalassakäyntikertaa kohden ja haukea noin 400 grammaa. Haapajärven vesialaa (303 ha) kohden laskettu kokonaissaalis oli noin 18,4 kg/ha, mitä voidaan niin ikään pitää varsin hyvänä. Piipsanojansuun ja Haapajärven välisen Pyhäjoen, sekä Piipsanojan yhteenlaskettu arvioitu kokonaissaalis oli huomattavan korkea, lähes 3 tn. Ahven ja särki muodostivat tästä kumpikin noin kolmanneksen ja hauki, kuha ja harjus käytännössä loput. Saalis selittyy suurelta osin yksittäisen kalastajan tehokkaalla katiskapyynnillä ja jo pelkästään hänen katiskasaaliinsa ylitti edellisen tiedustelun mukaisen alueen 300 kg:n kokonaissaaliin. Ilman kyseisen kalastajan saalista kokonaissaalisarvioksi muodostui noin 390 kg, josta pääosan muodostivat hauki, harjus ja ahven. Talouskohtainen saalis asettuisi näin laskien noin 16,2 kg:oon, eli jokseenkin aiemmalle tasolleen. (Taulukko 7.) Taulukko 7. Kokonaissaalis Haapajärvellä ja Pyhäjoella välillä Piipsanojansuu-Haapajärvi v kalalaji Haapajärvi Pyhäjoki Pyhäjoki* kg % kg % kg % ahven , , ,1 särki , , ,3 hauki , , ,8 kuha , ,4 19 4,8 lahna ,9 21 0,7 - - harjus 4 0,1 94 3, ,2 kirjolohi 82 1,5 3 0,1 3 0,7 made 56 1,0 13 0,4 - - taimen 7 0,1-0,0 - - siika 6 0,1-0,0 - - säyne 4 0,1-0,0 - - yhteensä , , ,0 kg/talous 67,9 119,2 16,2 *ilman yksittäisen aktiivisen kalastajan kalastusta ja saaliita Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin myös havaintoja ravusta, jota tavataan Haapajärvessä satunnaisesti. Haapajärvellä tiedusteluun vastanneista kalastajista 3 oli tehnyt vuoden 2013 rapuhavaintoja keskiselän ja Mustikkalahden alueilta. Yksittäinen kalastaja oli määrittänyt lajin täpläravuksi. Tarkempia määriä kalastajat eivät ilmoittaneet. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Haapajärvellä pidettiin pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta, joita kommentoi noin 60 % kysymysosioon vastanneista. Myös vesistön liettyminen, turvetuotannon kuormitus ja veden heikko laatu keräsivät yli 40 % vastausosuudet. Piipsanojansuun ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella kalastusta haittasivat eniten vesikasvien runsaus, vesistön liettyminen ja metsäojituksen kuormitus, joita kutakin kommentoi neljä seitsemästä alueella kalastaneesta kysymysosioon vastanneesta henkilöstä. Muita esille nousseita seikkoja taulukon 8 valmiina annettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi olivat mm. Haapajärven keskiselän virtaamat, maatalouden päästöt ja pyydysten varastaminen. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. vedenkorkeuden

20 18 vaihteluja, Haapajärven vesikasvillisuuden poiston ja ruoppauksen tarvetta ja kuhakantaa. (Taulukko 8, liite 6.) Taulukko 8. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Haapajärvellä ja sen yläpuolisella Pyhäjoella v (% kalastajista esittänyt ko. haitan). n = kommentin esittäneiden määrä. Pyhäjoki välillä Haapajärvi Piipsanojansuu-Haapajärvi n 35 7 pyydysten likaantuminen vesikasvien runsaus vesistön liettyminen turvetuotannon kuormitus veden heikko laatu metsäojituksen kuormitus turvevoimalaitoksen jäähdytysvedet säännöstely/vedenkorkeuden vaihtelu särkikalojen runsaus kalojen makuvirheet Turvevoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman jäätilanteen muutoksen vaikutusta kalastukseen kommentoi 33 kalastajaa. Puolet vastaajista (17, n. 52 %) ilmoitti, että jäätilanteen muutos ei vaikuta heidän kalastukseensa. Kahden kalastajan mukaan muutos lisää heidän kalastustaan pilkkikalastuksen helpottumisen (ohuempi jää) ja aikaistuneiden kutuaikojen myötä. Loput 14 vastaajaa ilmoitti jäähdytysvesien vähentävän kalastusta heikkojen ja arvaamattomien jäiden vuoksi. Kalastajien kokema haitta näyttäisi jonkin verran vähentyneen vuoden 2010 tasolta, jolloin 59 % kalastajista ilmoitti kalastuksensa vähentyneen em. syystä. Kalastajien määrä on Haapajärvellä vähentynyt etenkin kun huomioidaan, että v tiedusteluun ovat sisältyneet kaikki kalastusluvan lunastaneet henkilöt. Vuosien tiedustelut ovat koskeneet henkilöitä, jotka ovat ostaneet luvan seisoville pyydyksille. Luvanvaraista kalastusta harjoittavien kalastajien määrä on ollut 2000-luvulla tasoa (Taulukko 9, Pöyry Finland Oy 2011.) Käytössä olleiden passiivisten pyydysten määrät ovat Haapajärvellä vähentyneet kalastajamäärän ja kalastajien ikääntymisen myötä. Vapakalastus sen sijaan näyttää lisänneen jonkin verran suosiotaan. Vapakalastus on etenkin nuoremman kalastajasukupolven suosiossa ja mahdollisesti myös Haapajärven nykyinen kuhakanta vaikuttaa asiaan. Kuhan vapakalastus on viime vuosina saanut kohtalaisen paljon julkisuutta mm. kalastuslehdissä ja kuha lienee myös alueen tavoitelluimpia saalislajeja. Verkkokalastuksen väheneminen on ollut yleinen ilmiö monilla sisävesillä. (Taulukko 9, Pöyry Finland Oy 2011.) Haapajärven kokonaissaalis on pudonnut 1990-luvun tasolta karkeasti puoleen. Vuodesta 2004 lähtien selvää kehityssuuntaa ei ole kuitenkaan ollut havaittavissa ja saaliit ovat vaihdelleet noin 5-6 tn välillä. Alenema selittyy sekä kalastajamäärän että etenkin verkkokalastuksen vähenemisellä. Alenema kohdentuu voimakkaasti mm. lahnaan, jonka saalis jäi vuonna 2013 jo selvästi alle kg. Lajin arvo on kalastajien silmissä vuosien myötä mitä ilmeisimmin vähentynyt. Myös haukisaalis on pienentynyt vuoden 2007 ja tätä edeltävien vuosien tasolta huomattavasti ja jäi nyt jo alle 1,5 tn. Ahven- ja särkisaaliit ovat heilahdelleet huomattavasti mm. käytettyjen pyydysten ja ilmeisesti kutuajan säätilanteen ja edelleen pyynnin onnistumisen myötä. Vuonna 2013 ahven- ja särkisaaliit olivat varsin hyviä, mikä osaltaan riitti pitämään kokonaissaaliinkin edellisten tiedusteluvuosien tasolla. Kuhasta on tullut 2000-luvulla merkittävä ja haluttu saalislaji ja sen saalisosuus on vaihdellut %:n

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2.

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 17.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS KALASTO JA KALATALOUS LIITE 7.6 Kalaston ja kalatalouden nykytilaa on selvitetty kalataloustarkkailuihin ja kalastuskirjanpitoon perustuen. Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selostusta varten hankkeen vaikutusalueella

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1 SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA 1997-2005 1. JOHDANTO Parikkalan Simpelejärveä kuormittaa Parikkalan kunnan jätevedenpuhdistamo. Jätevedet

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Raportti Pinkjärven kalastusseuran jäsenille tehdystä kyselystä koskien vuosien 2015 ja 2016 kalastusta. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 222/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011 TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 18- ROVANIEMI 2013 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1944 20.3.2013 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012 Fortum Power

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015 TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 254/2016 Janne Raunio ISSN 1458-8064 1 TIIVISTELMÄ Tainionvirran vuoden 2015 yhteistarkkailu koostui

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1 821 PVO-VESIVOIMA OY IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 3.9.215 Jyrki Salo Simo Paksuniemi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2010-2013 16WWE1945 11.4.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE11 19.4.212 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Fortum Power and

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot