PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

Transkriptio

1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724

2 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUN TOTEUTUS KIRJANPITOKALASTUS PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS Haapajärven yläpuoli Haapajärvi Pyhäjokisuu Meriedusta Kalastajien kommentit VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2. Kalastuskirjanpidon yksikkösaaliit v Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 03/2015

3 YHTEENVETO Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 2015 jatkuva kirjanpitokalastus. Vuodenvaihteen lauhat säät ja runsaat virtaamat vaikeuttivat alkuvuoden talvikalastusta. Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen alueella kalastavan kirjanpitokalastajan haukisaaliit pysyivät edelleen suhteellisen korkeina verrattuna vuosituhannen alun heikkoihin vuosiin. Myös vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulokset olivat samansuuntaisia. Haapajärvellä kirjanpitokalastajien verkkokalastus oli varsin aktiivista vuoden ensimmäisiä ja viimeisiä kuukausia lukuun ottamatta. Kalastus painottui kevään kutuaikaan ja syksyn kuukausiin, mutta myös kesäkuukausina verkkokalastusta harrastettiin kohtuullisesti. Kalastajakohtaiset saaliit laskivat hieman edellisvuodesta sekä hauen ja kuhan yksikkösaaliit laskivat hieman, mutta muutokset mahtuvat vuosien väliseen vaihteluun. Koukkupyydyksillä saatiin varsin kohtuullisesti haukea ja katiskakalastuksen ahvensaaliit paranivat edellisvuosiin nähden. Kesäaikainen pyydysten likaantuminen vaikeuttaa edelleen Haapajärven kalastusta. Pyhäjokisuun rysäpyytäjien nahkiaissaalis kohosi 2003 vuoden jälkeisen tarkkailuhistorian suurimmaksi. Nahkiaissaaliisiin vaikuttavat tyypillisesti voimakkaasti kunkin syksyn virtaamaolot. Kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät ovat Pyhäjoen meriedustalla viime vuosina kasvaneet ja verkkokalastuksen volyymi kasvoi huomattavasti vuoteen Vuoden 2015 osalta verkkokalastuksen siian yksikkösaaliit olivat tiheillä verkoilla keskimääräistä heikompia ja harvoilla verkoilla hieman keskimääräistä parempia. Jokisuusta saatiin kutuaikaisella katiskakalastuksella melko runsaita ahvensaaliita. Hylkeet vaikeuttavat merialueella niin kirjanpitokalastajien kuin vuoden 2013 tiedusteluvastausten perusteella myös muidenkin alueella kalastavien pyyntiä. 1

4 1. JOHDANTO Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailua on jatkettu edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, verkkokoekalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy (Lehtinen ym. 2011). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 2013 ja 2016 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 2014 ja 2017 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 2013 ja 2016 samoilla kohteilla kuin vuosina 2007 ja 2010 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 2013 ja Tässä raportissa esitetään vuoden 2015 kirjanpitokalastuksen tulokset TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla (taulukko 1). Ohjelmakaudella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 2003, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 2013 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa. Vuonna 2015 yksi kirjanpitokalastaja piti välivuoden ja tiedot saatiin yhteensä 11 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2014 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille. Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 1-6. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v (liite 2) ja kuvalliset esitykset v Vuosien yksikkösaalistiedot ovat raporteista Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 2002 ja Vuosien alueittaiset yksikkösaalis-tiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien tulokset ovat vuoden 2011 tarkkailuraportista (Taskila 2012) Vuosien 2013 ja 2014 yksikkösaalistiedot ovat vuoden kyseisten vuosien tarkkailuraporteista (Salo 2014 ja 2015).

5 Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v Alue Tavoite Haapajärven yläpuoli-piipsanoja Haapajärvi Pyhäjokisuu Kalastajia yhteensä (osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). 2.2 Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän Nordic yleiskatsausverkoilla toteutettavan verkkokoekalastukset toteutettiin kuluvalla ohjelmakaudella kerran, eli vuonna Edellisen kerran vastaavat koe-kalastukset on toteutettu vuonna Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pidemmällä aikavälillä. Verkkokoekalastusten tulokset on raportoitu vuoden 2014 tarkkailuraportissa. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 2015 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 15 kertaa käyttäen 2 vapaa kullakin kalastuskerralla. Kalastusmäärät ovat pysyneet viime vuodet suhteellisen tasaisina, mikä parantaa osaltaan tulosten vertailtavuutta. Kalastajan haukisaalis oli noin 693 grammaa vapakalastuskertaa kohden ja oli edelleen aiempaan tarkasteluhistoriaan nähden melko korkealla tasolla. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, joka heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui vähäisestä ahven-saaliista (vajaa 1 kg). Vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan alueen haukisaaliit ovat olleet kasvussa, joskin yksittäisen aktiivisen kalastajan ilmoittamat saaliit vaikuttivat voimakkaasti tuloksiin. Vuoden 2013 tiedusteluvastauksissa ilmoitettiin myös yksittäisistä kuhasaaliista Haapajärven yläpuolelta. (Kuva 1, liitteet 1 ja 2.)

6 4 Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v Haapajärvi Haapajärven verkkokalastus jakautui suhteellisen tasaisesti lukuun ottamatta tammi-helmikuun ja vuoden viimeisten kuukausien vähäisiä kalastusmääriä. Tammikuun kalastusmääriin vaikuttivat ilmeisesti vielä osaltaan vuodenvaihteeseen saakka jatkuneet lauhat säät ja runsaat virtaamat, jotka viivästyttivät jäiden muodostumista ja vaikeuttivat yleisesti talvikalastusta. Helmikuussa kalastusta vaikeutti kirjanpitokalastajan tietojen mukaan jään päälle noussut vesi ja runsaslumisuus. Maaliskuusta eteenpäin kevään verkkokalastus oli edellisvuoden tapaan varsin aktiivista. Viileä ja sateinen kesä saattoi vaikuttaa kalastajien motivoitumiseen, joka näkyy notkahduksena kesän kalastusmäärissä. Myös osa kalastajista ilmoitti kesäaikaisen verkkokalastuksen olevan vaikeaa pyydysten nopean likaantumisen vuoksi. Syys-lokakuussa säiden ja vesien viilennyttyä verkkokalastusmäärät jälleen hieman kasvoivat, kunnes taittuivat marras-joulukuulla selvästi sään kylmenemisen ja heikon jäätilanteen vuoksi. (Kuva 2.)

7 5 Kuva 2. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen Haapajärvellä vuonna Haapajärven kirjanpitokalastajien määrä (6) laski vuodelle 2015 yhdellä vuodesta 2014, joka osaltaan laski kokonaissaaliin (878 kg) määrää ja näkyi mm. verkkokalastuksen pyyntiponnistuksen vähentymisenä (1635 kk). Kuitenkin myös kalastajakohtainen saalis (146,4 kg) laski hieman edellisvuodesta, joten kokonaissaaliin laskeminen ei johdu yksin kalastajamäärän vähenemisestä. Pääosa saaliista muodostui edellisvuosien tapaan hauesta, kuhasta ja lahnasta. Hauen osuus kokonaissaaliista oli noin 44 %, kuhan noin 20 % ja lahnan noin 24 % (muut yhteensä noin 12 %). Kuhan kilomääräinen saalis putosi kahden paremman vuoden jälkeen lahnasaalista pienemmäksi ja kuhan osuus kokonaissaaliista laski viidenneksen tuntumaan kokonaissaaliista. Lahnasaalis oli keskimäärin muutaman edellisvuoden tasolla ja siten huomattavasti vuosia pienempi. Lahnasaalis riippuu merkittävästi kulloinkin käytössä olevien verkkojen harvuuksista ja lahnasaaliin aleneminen johtuukin osaltaan harvojen lahnaverkkojen käytön vähenemisestä ja pyynnin keskittymisestä muihin lajeihin. Osin muutos lienee kuitenkin todellinen ja samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Haapajärven kirjanpitokalastajien haukisaalis laski edellisvuodesta, mutta oli silti hieman vuosien tasoa parempi. Vajaa 150 kg:n kalastajakohtaista saalista voidaan edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä etenkin, kun se koostuu pääosin käyttökelpoisista lajeista. (Taulukko 2, liite 1.)

8 Taulukko 2. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Haapajärvellä v (n = kalastajien määrä) Yhteensä saalis/ Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Särki Muut kalastaja (kg) (kg) Harvoilla verkoilla (# mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n g/kokukerta, kuva 3). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisiä määriä särkeä (16 kg), madetta (5,5 kg), kirjolohta (n. 4,5 kg), ahventa (n. 2,8 kg) sekä säyne (0,3 kg). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis romahti ollen verkkokalastuksen osalta noin 2,8 g. Kirjolohisaaliiden määrä riippuu vahvasti pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien määrästä. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 2002 saakka kohtalainen, eli suunnilleen g/pkk. Vuodesta 2003 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin gramman tuntumaan. Muutos ei johtune suoraan haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 2012). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 2012). (Kuva 3.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 2003 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 100 g/pkk tuntumassa. Kuhien yksikkösaaliiden kehittymisessä on ollut viime vuosina pienehkö nouseva suunta ja seuraavat tarkkailuvuodet näyttävät onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain vuosien välisestä normaalista vaihtelusta. (Kuva 3.)

9 7 Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina korkeintaan 10 g/pkk tasolla ja pysytelleet alle 50 g/pkk:ssa jo vuotta. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät ole niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Myös verkko-

10 kalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (2003) vielä aiempaakin pienempiä. Viitteitä madekannan heikkenemisestä on saatu myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. (Kuva 4.) 8 Kuva 4. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v

11 Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti Haapajärvellä edellisvuosien tapaan kevään kutuaikaan myös rysäkalastusta. Tätä ennen rysäpyyntiä on kirjanpitokalastajien toimesta harjoitettu järvellä vuonna Vuoden 2014 pyynti epäonnistui ainakin saaliiden valossa, sillä koko rysäsaalis koostui vain vähäisestä määrästä ahventa. (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 2015 yksittäisen kalastajan pyyntiin. Kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä touko-lokakuun aikana, eikä pyynti siten rajoittunut ainoastaan keväiseen kutupyyntiin. Katiskakalastaja kasvatti myös pyyntiponnistustaan edellisvuosista. Yksittäisen katiskan keskimääräinen kokukertakohtainen haukisaalis jäi 80 grammaan, mutta ahvensaalis oli aiempia vuosia korkeampi, 566 grammaa. Pääosa ahvensaaliista (n. 78 %) saatiin elo-syyskuussa, jolloin ahvensaalis oli 1221 grammaa kokukertaa kohden. Keväisen kutupyynnin aikaiset saaliit jäivät melko vaatimattomiksi (n. 60 g haukea ja 217 g ahventa). Kutuaikaisen pyynnin onnistuminen vaihtelee voimakkaasti vuosittain mm. pyynnin tarkan ajoittumisen, veden lämpötilojen ja vedenkorkeuksien/jäätilanteen mukaan, mikä selittää niin rysä- kuin katiskapyynninkin saaliiden heilahteluja. Muu katiskasaalis koostui vähäisistä määristä särkeä, madetta lahnaa ja kuhaa. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kalastaja piti helmi-huhtikuulla pyynnissä myös iskukoukkuja, joiden määrä vaihteli 7-15 välillä pyynnin painottuessa maaliskuulle. Koukuilla saatu haukisaalis oli kohtalainen (reilut 55 kg) ja kalastaja jäi vain kahdeksana kertana 119:sta (6,7 %) kokonaan ilman saalista. Suuremmat haukiyksilöt puuttuivat edellisvuoden tapaan koukkusaaliista, ja yhden koukun kokukertaa kohden laskettu yksikkösaalis oli noin 105 grammaa. (Liite 1.) Yksi kalastaja harjoitti myös vapakalastusta vetouistellen pariin otteeseen elokuussa ja pilkkimällä helmi-maaliskuussa. Pilkkireissujen kokonaissaalis koostui ahvenesta (2,4 kg) ja särjestä (3,4 kg). Yksikkösaaliit olivat molemmilla kalalajeilla edellisvuotta parempia (ahven 480g ja särki 680g/kkr) Kalastaja harrasti kaksi kertaa vetouistelua elokuussa ja sai saaliikseen vähäisen määrän haukea (1 kg) ja ahventa (1,1 kg). Vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan Haapajärvellä harjoitetaan jonkin verran kuhan vapakalastusta. (Liitteet 1 ja 2.) Yksi kalastaja harjoitti yhden kerran pitkäsiimapyyntiä ja sai saaliikseen vähäisen määrän haukea (2 kg) ja kuhaa (2,2 kg). Katiskapyytäjä ilmoitti saaneensa touko-lokakuun välisenä aikana katiskoistaan kaikkiaan 17 täplärapua Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, jolla on ollut vaikutusta tuloksiin. Jokisuun kirjanpitokalastajien verkkokalastus painottui loppukesään ja syksyyn heinä-lokakuulle sekä alkuvuoteen tammi-helmikuulle. (Kuva 5.) Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelu tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien, saaliiden ja verkkomäärien perusteella. Lisäksi alueella on harjoitettu emosiianpyyntiä mädinhankintaan. Vuonna 2015 verkkokalastuksen kokonaispyyntiponnistus kasvoi edellisvuosiin nähden (833 pkk) ja kalastus painottui alkuvuoden lisäksi loppukesään ja syksyyn. Vuoden 2015 loppukesän ja syksyn verkkokalastus keskittyi siikaan, kun taas alkuvuoden pääasiassa talviaikaan keskittyneen pyynnin saalislajisto oli monipuolisempi. Alkuvuodesta jokisuulla pyydettiin lisäksi koukuilla madetta ja haukea sekä yksittäisellä kalastajalla oli lisäksi keväällä käytössään metalliverkosta tehtyjä mertoja. Elolokakuun pyyntiaikana harjoitettiin lisäksi nahkiaisten rysäpyyntiä kolmen kirjanpitokalastajan toimesta. 9

12 10 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen pyhäjokisuulla vuonna 2015 Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis oli 312 g/pkk ja siten putosi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Kun aineistosta erotetaan loppukesän ja syksyn aikainen siianpyynti pois, kohoaa alkuvuoden keskimääräinen haukisaalis hieman yli 1,1 kg:aan verkon kokukertaa kohden. Alkuvuoden ja kevään aikaan saatiin lisäksi noin 447 g lahnaa, noin 374 g ahventa ja noin 1089 g madetta kokukertaa kohden. Kun tähän lisätään vielä 208 gramman keskimääräinen särkisaalis 124 gramman säynesaalis ja vähäinen siikasaalis, saadaan tammi- ja toukokuun välisen verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaaliiksi noin 3,4 kg yhden verkon kokukertaa kohden. Yli kolmen kilon keskimääräistä verkkokohtaista saalista voidaan pitää vielä melko merkittävänä etenkin, kun se muodostuu suurimmaksi osaksi käyttökelpoisista lajeista. Alkuvuoden verkkokalastuksesta voidaan erottaa vielä tammihelmikuun, eli perinteisen mateenpyyntijakson kalastus erilleen. Tuon aikavälin keskimääräinen madesaalis oli reilut 1,7 kg/pkk. Lahnan ja mateen osalta saaliit riippuvat merkittävästi käytetyistä verkoista ja kalastusalueista, eli toisin sanoen kalastuksen kohdistumisesta kyseisiin lajeihin. Käytettyjen verkkojen silmäharvuus myös vähentää ahven- ja särkisaaliita. Vuonna 2015 kalastajien käytössä oli vähäinen määrä myös tiheämpiä # mm verkkoja. Tiheiden verkkojen pyyntimäärät olivat koko aineistoon nähden niin vähäisiä (80/833 pkk), että vuoden 2015 tuloksissa niitä ei raportoida erikseen. Heinäkuusta eteenpäin kalastus jatkui melko tasaisena ja kasvoi lokakuun siian pyynnin aikaan. Lokakuussa harjoitettiin myös emosiian pyyntiä mädinhankintaa varten. Loppukesän-syksyn merkittävimmät saalislajit olivat siika (472,3 g/pkk) ja ahven (408,9 g/pkk). Pyhäjokisuulla on harjoitettu varsin aktiivisesti hauen ja mateen talvista koukkukalastusta. Tammimaaliskuussa 2015 koukkukalastusta harjoitti jokisuulla kaksi kirjanpitokalastajaa ja heidän käyttämiensä made- ja iskukoukkujen määrä vaihteli 4-10 koukun välillä. Kaikkiaan heille kertyi kalastuspäiviä tämän pyyntimuodon osalta 56 kpl. Haukikoukuilla saatiin keskimäärin noin 312 g saalis yksittäisen koukun kokukertaa kohden ja vastaava madekoukkujen madesaalis oli noin 324 grammaa. Hauen osalta tämä ns. yksikkösaalis pysytteli edellisvuoden tasolla ja mateen osalta kohosi noin 50 grammaa. Yksikkösaaliit ovat nykyisellään kuitenkin melko kohtuullisia. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti keväällä kutuaikaan myös pienimuotoista mertapyyntiä. Toukokuulle ajoittuneen kalastuksen pyydysten kokukertojen määrä oli noin 12 ja saatu saalis (n. 330 kg) koostui pääosin särjistä (n. 83 %), hauista (n. 10 %) ja ahvenista (n. 7 %). (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä tammi-helmikuussa ja keväällä toukokesäkuussa. Talvisen katiskapyynnin saaliina oli vähäinen määrä madetta, haukea, särkeä, ahventa ja lahnaa. Ahvenen kutuaikaan ajoittunut katiskapyynti tuotti erittäin runsaan ahvensaaliin (4,04 kg/kkr) ja pyynnin voidaan katsoa onnistuneen hyvin. Myös kalastajan kommenttien mukaan ahvensaalis oli kalastushistorian suurimpia. (Liite 1.)

13 Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v jokisuulla kolme kirjanpitokalastajaa, joiden saama yksikkösaalis oli tarkkailuhistorian suurin, noin 108 kpl/pkk. Edellisen kerran poikkeuksellisen runsaita nahkiaissaaliita saatiin vuonna 2012 ja Keskimääräinen nahkiaissaalis vuosina on ollut hieman reilut 60 kpl/pkk. Yksikkösaaliiden laskemista on ajoittain vaikeuttanut myös yksittäisten pyytäjien ilmoittamat kilomääräiset saaliit, jotka on muunnettu kappalemääräisiksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 50 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun ja siten myös saaliisiin vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 2003 ja 2005 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 2004, 2007, 2008, 2010, 2011 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 2012 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. Vuosien 2013 ja 2014 syksyt olivat virtaamien suhteen jälleen haastavampia. Vuoden 2015 kesä ja syksy olivat keskimääräistä sateisempia ja kasvattivat virtaamia, joka vaikutti positiivisesti nahkiaisen nousuun. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) 11

14 12 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosi-arvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v

15 3.1.4 Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät vähenivät selvästi, mutta ovat sittemmin kääntyneet jälleen kasvuun (Taskila 2012, kuva 6). Vuonna 2015 verkkokalastuksen määrä kasvoi edelleen ja lähestyi volyymiltään jo vuoden 2003 tasoa. Verkkokalastusmäärän kasvaminen johtuu pääasiassa yhden I luokan ammattikalastajan pyyntiponnistuksen kasvamisesta joka kaksinkertaistui edellisvuodesta. Rannikolla tapahtuvan ammattimaisen verkkokalastuksen kannattavuuteen ja siten myös määrään vaikuttavat yleisesti mm. kalojen markkinahinta, kalakantojen muutokset, kalastuksen säätely, kalastuslupien saatavuus ja hylkeet. 13 Kuva 6. Pyhäjoen meriedustan kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät (pyydyskokukerrat) vuosina (Vuoden 2014 osalta tiheiden verkkojen pyyntiä ei voitu erottaa muusta verkkokalastuksesta) Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheiden verkkojen (# 27-33) pyyntimäärät ovat olleet aiempina vuosina vähäisiä, mutta tiheiden verkkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 2015, jolloin jo lähes suurin osa käytetyistä verkoista oli tiheitä verkkoja. Pääasiassa muutos johtuu kirjanpitokalastajan raportointitavasta, koska edellisvuosina tiheiden ja harvojen verkkojen pyyntimääriä on raportoitu yhdessä (# mm verkot) ja vuoden 2015 osalta ne raportoitiin erikseen (# ja # mm verkot). Näin ollen tiheiden verkkojen määrä on ollut todellisuudessa suurempi osin jo vuonna 2013 sekä 2014, jolloin tiheiden ja harvojen verkkojen pyyntimääriä on raportoitu yhdistetysti. Siian kalastusta on todennäköisesti kohdennettu karisiian pyyntiin, joka selittäisi tiheiden verkkojen käytön lisääntymistä. Tiheillä verkoilla saatu siikasaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti (kuva 5), johon ovat voineet vaikuttaa kalastajien ja kalastuspaikkojen muuttuminen sekä pyynnin laajuuden vaihtelu (Taskila 2012). Vuoden 2015 tiheillä verkoilla saadusta saaliista yli puolet (n. 57 %) oli siikaa, mutta siian yksikkösaaliit jäivät heikoiksi ja saalis olikin tarkkailuhistorian toiseksi pienin (213 g/pkk). Muu saalis koostui pääasiassa särjistä (19,4 %) ja ahvenesta (12,9 %), joiden lisäksi saatiin vähäisiä määriä lahnaa, taimenta, haukea sekä joitakin kuhayksilöitä (Kuva 7., liitteet 1 ja 2.).

16 Harvoilla verkoilla saatu siikasaalis on ollut perinteisesti tiheämpiin verkkoihin nähden pienempi, mutta vuonna 2015 harvojen verkkojen siikasaalis oli tiheitä verkkoja huomattavasti parempi (558 g/pkk). Harvojen verkkojen saaliista siikaa oli vajaa puolet (48 %) ja muita merkittäviä saalislajeja olivat särki (18 %), ahven (10 %) ja hauki (10 %). Lisäksi saalissa oli vähäisempiä määriä lahnaa, taimenta ja madetta. Kalastajien ja kalastuspaikkojen välillä on tapahtunut vuosien välillä muutoksia ja syksyiseen siianpyyntiin vaikuttavat myös sääolot ja mm. hyljekannat. Hylkeiden aiheuttamat ongelmat vaikuttavat nykyisin merkittävästi myös verkkosaaliisiin. Myös vuoden 2015 osalta merialueella kalastaneet huomauttivat hylkeiden vaikeuttavan verkkokalastusta (Taskila 2012, Kuva 7., liitteet 1 ja 2.). 14 Kuva 7. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v Vuoden 2015 osalta harvojen rysien/loukkujen pyynti- ja saalistiedot jäivät kirjanpitokalastajalta toimittamatta ja niitä ei sen johdosta raportoida. Vuoden 2015 rysäkalastustiedot raportoidaan vuoden 2016 kalataloustarkkailun yhteenvedossa Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärvellä verkkojen likaantuminen vaikeutti kesäaikaista verkkokalas-

17 tusta ja loppuvuoden kalastusta vähensivät kovat tuulet ja heikko jäätilanne. Merialueella taas hylkeet ja tuulet vaikeuttavat verkkokalastusta. 15 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuosiraportti tuloksista v Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden1998 tulokset ja yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden 2001 tulokset ja vuosien yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu v Moniste. Lehtinen, L., Anttila, E-L., Taskila, E., Majuri, P Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisematon aineisto. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy Haapaveden Haapajärven kalataloustarkkailu v Moniste. Salo J Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Salo J Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Taskila, E Pyhäjoen yhteistarkkailu Osa III Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy, Oulu.

18 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), nahkiainen (kpl) PYHÄJOKI (Haapajärvi Piipsanojansuu) Vetouistelu, lippa, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg V 2 2 1,25-0,5 - VI ,9 - VII ,2 - VIII ,75 0,9 8 - IX ,07 10,2 - V-IX ,97 20,8 - g/kkr *vapakertoja HAAPAJÄRVI Verkot # mm 2015 kk # pkk Ahven Särki Hauki Made Kuha Lahna Kirjolohi Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg I ,2 6,0 II ,9 0,4 III , ,3 IV ,3 0,7 46 2,0 10,8 7,1 V ,0 2,5 17,8 1,0 26,9 16,7 2,0 0,3 VI ,2 18,9 79,4 2,6 VII ,5 2,5 23,2 13 4,5 VIII ,2 10,5 13,8 2,5 IX ,8 31,5 1,0 32,2 56,6 X ,5 22,2 4,8 - XI ,5 26,4 10,8 4,1 - XII ,9 3,4 1,2 - I-XII ,8 16,2 279,7 5,5 171,2 205,6 4,6 0,3 g/pkk 1,7 9, ,3 104,2 125,1 2,8 0,2 Vetouistelu, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha Kirjolohi kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg kg VII 3 6 8,5 1,1 1 - g/kkr *vapakertoja

19 Rysä kk kpl pkk Ahven kg IV V ,1 IV-V 14 0,1 g/pkk 7 Katiska kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna Kuha kg kg kg kg kg kg V ,7 VI ,9 2,7 VIII ,4 3,2 IX ,1 0,5 2,4 1,2 0,5 X ,9 0,3 0,9 V-X ,4 0,5 9,5 0,9 3,9 0,5 g/pkk Iskukoukut kk kpl pkk Hauki kg II ,1 III ,5 IV ,5 II-IV ,1 g/pkk 105 Pilkki vapoja kalastus- kalastus- Ahven Särki kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg II ,4 2,4 III II-III ,4 3,4 g/kkr Kalastajakohtaiset kommentit II-III Jäällä paljon vettä ja lunta IV Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima V-VI Likaantuminen haittaa vähän. Lima. VII-VIII Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima IX Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima ja roskat. X Likaantuminen haittaa vähän. Roskat.

20 JOKISUU Verkot # mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne kg kg kg kpl kg kg kg kg kg I II III IV ,5 8 48,3 2 12,3 15 VI VII VIII IX X XI I-XI g/pkk Koukut ja iskukoukut kk kpl pkk Hauki Made kg kg I II III ,8 IV I-III g/pkk* * yksikkösaaliit laskettu erikseen tammi-helmikuun mateenpyynnille ja maalis-huhtikuun hauenpyynnille Katiskat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna kg kg kg kg kg I ,5 7 1 II V * VI V-X , g/pkk Huomattavan suuri ahvensaalis Merrat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Harjus kpl kpl kg kg V ,5 32 0,3 g/pkk Nahkiaisrysät kk kpl pkk nahkiaisia (kpl) VIII IX X VIII-X kpl/pkk 108

21 Kalastajakohtaiset kommentit I Ei koskaan tähän aikaan näin paljon madetta verkolla IV-V Pyydysten likaantuminen erittäin voimakasta V-VI Moista ahvenentuloa ei ole koskaan ollut Pyhäjoessa. IX Nahkiaisrysässä heinää, roskaa ja levää. XI Pyydysten likaantuminen voimakasta, vesi korkealla MERIALUE Verkot # mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Kuha Lahna kg kg kg kg kg kg kg VI VII VIII IX X VI-X g/pkk Verkot # mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg kg V XI V-XII g/pkk Rysät Harvojen rysien/loukkujen saalistietoja ei ollut käytätettävissä vuodelta Vuonna 2015 pyynnissä oli entiseen tapaan neljä rysää. Kalastajakohtaiset kommentit VI Verkot limoittuvat ja hylkeet repineet kovasti verkkoja IX Hylkeet syövät kalat, tuulet sotkevat verkot X Hylkeitä kovasti

22 YKSIKKÖSAALIIT Kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/krr) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Vuosi kkr Hauki Ahven Kirjolohi Kuha Vetouistelu Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v Verkot. Vuosi pkk Hauki Lahna Verkot # mm Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Haapajärvellä v Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Kuha Lahna Kirjolohi Siika Särki Säyne Taimen Verkot # mm , Pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis Haapajärvellä (g/pkk). Katiskat, rysät ja vetouistelu. Vuosi pkk Hauki Ahven Lahna Särki Kuha Kirjolohi Katiskat Rysät Vetouistelu

23 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Siika Taimen Säyne Kuha Särki Verkot # mm * * *Vuosi 2015 mukana myös # verkkoja. Taimenet ilmoitettu kappaleina yht. 4kpl. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v Rysät, katiskat, merrat, koukut Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Harjus Särki Säyne Rysät Katiskat Merrat * Koukut

24 * pyyntimäärä arvio Nahkiaisen rysäpyynnin pyynti- ja saalistiedot Pyhäjokisuulla v Vuosi Kalastajia Rysiä Pyydys- Nahkiainen kpl kokuk kpl kpl/pkk , , , , , , , , , , Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuun meriedustalla v Verkot Vuosi pkk Siika Taimen Lohi Harjus Hauki Ahven Made Lahna Säyne Kuha Kirjolohi Särki Verkot # mm Verkot # mm

25 * * vähäistä tiheillä verkoilla pyyntiä ei voitu erottaa aineistosta, #27-60 mm yhdistetty Rysäsaaliita ei käytettävissä raportointihetkellä