FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS"

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU WWE FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211

2

3 Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta & RKTL/Kainuun kalantutkimus 1 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Ravustus Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Siian siivilähammasjakauma KUHAMERKINTÖJEN KONTROLLINÄYTTEET TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211 Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Kuhaistutusten kontrollinäytteet (RKTL) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4 2

5 1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/2/2, ja VHO 3/3/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/6/2, ), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y8-121, ) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/9/2, ). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 13/ , ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy ). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset v. 211, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet sekä erillisselvityksenä kuhamerkintöjen kontrollinäytteiden käsittelyn, jonka toteutti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,7 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 7 m 3 /s HW = 123,7 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = m 3 /s NW = 12,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v. 28 lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet.

6 2 Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 8, COD Mn 1-15 mg/l, kok.p 1-2 g/l ja kok.n 3-5 g/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v ja siihen on osallistunut v kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta on saatu 2-25 kalastajalta. Vuonna 211 kirjanpitoon osallistui 22 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 8 Ärjänselällä ja 7 Niskanselällä. Kirjanpitokalastajista 3 ei poikkeuksellisesti kalastanut v Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 211 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastus-

7 kertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, kg/kp, kg/kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-15 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta ja vuoden 27 raportissa (Pöyry Environment Oy 28) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 23 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 24) ja vuosilta vuoden 29 raportissa (Pöyry Finland Oy 21) Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v. 211 vähäistä. Paltaselällä pyyntiä vain kokeiltiin ja Niskanselällä ei pyydetty ollenkaan. Paltaselällä yksikkösaalis oli kohtalainen eli,86 kg/pkk ja Ärjänselällä pieni eli,38 kg/pkk (taulukko 1). Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 199-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut hyvin pientä v ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Talvinuottausta kokeili Niskanselällä 1 kalastaja, joka veti vain 6 apajaa. Nuottasaalis oli talvella kohtalainen eli 93 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Kesänuottausta harjoitti Niskanselällä 1 kalastaja. Kesällä muikkua saatiin kohtalaisesti eli 97 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Myös kesällä muikku oli niin pientä, että sen markkinointi oli vaikeaa. Ärjänselällä nuottausta ei ole harjoitettu ollenkaan v. 28 jälkeen. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v lukuun ottamatta hyvä eli tasoa 1-2 kg kalastuspäivää kohden (kuva 2). V yksikkösaalis jäi alle 1 kg:n. Ärjänselällä saalis on ollut tasoa 5-9 kg/kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet 2-luvulla pieniä eli tasoa 4-1 kg/kalastuspäivä. V saalis on ollut keskimääräistä parempi eli kg/kp (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v ja 28 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua on saatu vähän eli 2-32 kg/pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2-luvulla 4-28 kg/pkk (taulukko 1, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla kohtalainenhyvä eli kg/pkk, ja yksikkösaalis on tänä aikana kohonnut (taulukko 13, kuva 2). Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v. 211 oli Niskanselällä keskimääräistä parempi eli 418 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Kirjanpitäjän troolaus jäi v. 211 vähäiseksi (2 kalastuspäivää syys-lokakuussa). Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita ja siten myös pyyntiä. Pientä hottamuikkua saatiin v. 211 vähäisessä syksypyynnissä melko vähän eli 6 % kokonaissaaliista (liite 1.5). Muikkukannan taantuma 199-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava

8 muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v lähtien ja 2-luvulla yksikkösaalis on ollut tasoa 25-4 kg/kp (kuva 3). Kainuun ELY-keskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v Kokonaissaalis oli 32 t, josta muikkua oli 29 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Ärjänselältä 62 % ja loput Niskanselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä teholla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v. 211 vetotuntien määrä (356 h) oli vajaa viidesosa vuoden 24 vastaavasta (216 h). Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. 4

9 5 4 g/pkk MUIKKU Verkot # 1-18 mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 kg/kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä 9 8 kg/pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, kg/pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

10 6 45 kg/kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) siian pyyntiä vain kokeiltiin (36 pkk) v. 211 Paltaselällä lokakuussa, jolloin siikaa saatiin kohtalaisesti eli,78 kg/pkk (taulukko 4). Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain hiukan (9 pkk) kesällä Paltaselällä, mutta siikaa ei saatu ollenkaan (taulukko 4). Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli 9-17 g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien kalastus # 27-4 mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Kalastus on keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 4 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# 27-4 mm) aineisto on 2-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle,4 kg/pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja kalasti siikaa välikoon siikaverkoilla kesällä aktiivisesti v ja saalis oli silloin kohtalainen (kuva 4). Siian yksikkösaaliit ovat pienentyneet 2-luvulla. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle 5 g/pkk ja viime vuosina enää alle 2 g/pkk (kuva 4). V. 26 Niskanselällä oli käytössä myös # 4 mm:n verkkoja ja siikaa saatiin keskimääräistä enemmän. Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 5 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 199-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 kg/pkk. Siian yksikkösaalit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi ja viime vuosina saalis on ollut enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Vuoden 211 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis Niskanselällä johtui todennäköisesti rysäkalastajan vaihtumisesta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää koettiin vain harvoin. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 199-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen ja viime vuosina se on ollut enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Ärjänselällä oli pyynnissä harva rysä v ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 kg/pkk (kuva 5).

11 7 8 7 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 9 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 6 g/pkk SIIKA Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

12 8 12 kg/pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 kg/pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut 2-luvulla kaikilla selillä pieni, eli alle 5 g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala, ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on viime vuosina pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 1 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V. 24 keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (36 pkk) taimenta,6 kg/pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v tasoa 1-3 kg/pkk.

13 9 5 g/pkk TAIMEN Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 3 kg v V. 2 saalis oli vajaa 2 t. V. 211 verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 28,5 t eli yli viisi kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin 2-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjänselälle. Vuoden 211 kuhasaaliista 63 % saatiin Ärjänselältä, 27 % Niskanselältä ja loput 1 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v. 211 Palta- ja Ärjänselällä kohtalainen eli,73-,76 kg/pkk (taulukot 4, 9). Niskanselällä yksikkösaalis oli pieni eli,49 kg/pkk (taulukko 12). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut tasaisessa nousussa 199-luvun puolivälistä lähtien ja v saalis oli jo hyvä eli tasoa 1 kg/pkk (kuva 7). Sen jälkeen yksikkösaalis näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle,8 kg/pkk. Ärjän- ja Niskanselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla alkoi kohota merkittävästi 2-luvun alussa ja Ärjänselällä se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk. Niskanselällä yksikkösaalis kohosi v. 21 mennessä hyväksi eli tasolle 1, kg/pkk, mutta v. 211 yksikkösaalis aleni tasolle,5 kg/pkk.

14 Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus on painottunut aiemmin talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. V. 211 Niskanselän kalastustavoissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Aktiivisen rysäkalastuksen sijaan kalastettiin kesällä suurella verkkomäärällä. Kesäkalastuksen osuus (7 pkk) oli lähes puolet kokonaispyyntiponnistuksesta (153 pkk). Tämä alensi kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Talvella ja syksyllä kuhan yksikkösaalis oli Niskanselälläkin tasoa,7 kg/pkk (taulukko 12). Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on todennäköisesti jo vakiintunut myös Niskanselällä. Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi etenkin Paltaselän mutta myös Ärjän- ja Niskanselän isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on ollut Paltaselällä v epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V. 211 kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä kohtalaisesti eli 1,6 kg/pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä keskittyy nykyisin kuhan pyyntiin. Paltaselällä isorysien kokonaissaaliista kuhaa oli v %. Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v. 211 Ärjän- ja Niskanselältä 4,2-5,8 kg/pkk (taulukot 1 ja 13, kuva 7) g/pkk KUHA Verkot # 4-8 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 14 g/pkk KUHA Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä.

15 Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 4 mm) verkoilla oli v. 211 kaikilla selillä pieni eli,6-,31 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalaista tasoa eli yleensä,5-,7 kg/pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). V jälkeen hauen yksikkösaalis on alentunut kaikilla selillä pieneksi, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 23 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin hauki- ja madesaalisiin. V. 27 Paltaselällä kalastettiin kesällä vain vähän, mikä näkyi kohonneena hauen yksikkösaaliina. Rantarysillä pyydettiin Niskanselällä vähän v. 211 ja niillä saatiin haukea vähän eli 3,1 kg/pkk (taulukko 14). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut Niskanselällä 2-luvulla vuosittain ollen koko ajan pieni eli yleensä tasoa 1,-2,5 kg/pkk (kuva 8). Kaikkina vuosina rantarysillä ei ole pyydetty ollenkaan g/pkk HAUKI Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) oli v. 211 kevättalvella kaikilla selillä pieni eli,8-,21 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta

16 lukuun ottamatta 2-luvulla talvella pieni eli alle,5 kg/pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v. 211 vain Niskanselällä ja madetta saatiin vähän eli 4,2 kg/pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis parani 199-luvun loppupuolella tasolle,6 kg/pkk, ja 2- luvulla yksikkösaalis on ollut samaa tasoa tai vähän pienempi (kuva 9) g/pkk MADE Verkot # 4-45 mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 12 g/pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut kalalajit Solmuväliltään 34-4 mm:n verkoilla pyydettiin v. 211 vain hiukan (9 pkk) Paltaselällä ja niillä saatiin ahventa hyvin eli 1,1 kg/pkk (taulukko 4). Katiskoilla ahventa saatiin Paltaselältä v. 211 hyvin eli 1,74 kg/pkk (taulukko 8). Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän eli 1,58-3,69 kg/pkk (taulukot 5, 1, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä (taulukot 5, 1, 13). Jaalanganlahdella kalastettiin touko-kesäkuussa kolmella hoitopyyntirysällä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä noin 9 kg (liite 1.4).

17 3.3 Ravustus Yksi kirjanpitäjä on ravustanut Manamansalon ja mantereen välisellä Kaivannonsalmella v Rapusaalis on ollut 27-5 rapua vuodessa (taulukko 15). Pieniä rapuja, joita on käytetty myös siirtoistutuksiin, on ollut noin kaksinkertainen määrä, joten rapukanta näyttää olevan elinvoimainen Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v. 211 pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaittaa kommentoitiin vähiten Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Niskanselällä kommentoitiin muikun pientä kokoa, mikä vaikeutti muikun markkinointia. 4 KALAKANTANÄYTTEET 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 1 kpl. Siikanäytteet kerätään rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka voi hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Kalakantanäytteiden määrä (kpl) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 78 % oli planktonsiikaa (taulukko 17, kuva 1). Arjän- ja Niskanselällä planktonsiian osuus oli vain 17-3 %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Tilanne oli vastaavanlainen myös v , jolloin planktonsiian keskimääräinen osuus oli Paltaselällä 87 % ja Ärjänja Niskanselällä % (Pöyry Finland Oy 21).

18 Taulukko 17 Siikanäytteiden (n = 6) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. 21 4, 12, 84, 12, 69, 19, 2, 71, 27, 211 8, 21, 71, 6, 79, 15, 3, 65, 32, 21-6, 16,5 77,5 9, 74, 17, 2,5 68, 29, , % Paltaselkä 1, 8, 6, 4, 2,, , % Ärjänselkä 1, 8, 6, 4, 2,, , % Niskanselkä 1, 8, 6, 4, 2,, Kuva 1 Siikanäytteiden (n = 6) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v

19 5 KUHAMERKINTÖJEN KONTROLLINÄYTTEET Oulujärveen v. 211 istutetut kuhat merkittiin alitsariinivärjäyksellä. V. 212 ja 213 järveltä kerätään kuhan pienpoikasnäytteitä tarkoituksena selvittää luontaisen lisääntymisen määrää. Kuhanäytteistä otettiin sumputuksen jälkeen merkinnän onnistumisen selvittämiseksi kontrollinäytteet, jotka tutkittiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Raportti tutkimustuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 211, jolloin tarkkailu käsitti vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja kalakantanäytteet. Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus ovat olleet tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Verkkopyynnin tulokset eivät anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Kirjanpitäjien kalastus # 27-4 mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen aineisto on 2-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadut siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle,4 kg/pkk. Siian yksikkösaaliit ovat pienentyneet 2-luvulla. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut yleensä tasoa 1, kg/pkk tai vähemmän. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 199-luvun puolivälistä lähtien Paltaselällä ja 2-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v. 211 kuhaa yhteensä 28,5 t eli yli viisi kertaa enemmän kuin haukea. V. 211 harvoilla verkoilla saatu kuhan yksikkösaalis oli Palta- ja Ärjänselällä kohtalainen eli,7 kg/pkk ja Niskanselällä pieni eli,5 kg/pkk. Niskanselällä yksikkösaalista laski voimakas kesäkalastus. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on vakiintunut. Haukikanta on ollut tasaisen vahva ja sen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalainen eli tasoa,4-,7 kg/pkk. Sen jälkeen yksikkösaalis on laskenut pieneksi. 2-luvulla hauen yksikkösaalista on laskenut kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2- luvulla talvella pieni eli alle,5 kg/pkk. Mateen yksikkösaalis on alentunut 2-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Kirjanpitokalastajien kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu v Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v Paltaselällä 78 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä 17-3 %, mikä viittaa näillä alueilla planktonsiian heikkoon istutustulokseen.

20 7 VIITTEET Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. PSV-Maa ja Vesi Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Environment Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Finland Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Vehanen, T. & Hyvärinen, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 78. Paltamo. 16

21 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 211 Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # 1-12 mm kk pkk muikku X 32 27,5 kg/pkk,859 Verkot mm kk pkk siika taimen made ahven X kg/pkk,778,139,83,139 Verkot 34-4 mm kk pkk ahven kuha VI 3 3,1,8 VII 4 1,8,8 VIII 2 5 VI-VIII 9 9,9 1,6 kg/pkk 1,1,178 Verkot 4-7 mm kk pkk siika hauki made ahven kuha lahna I 91 1,8 216,2 69,5 5,5 737,4 8 II 64 3, ,2 4,7 455,2 1,8 III 297 4,5 155,1 33,7 2,9 217,7 1 IV 15,5 8,5 12,1 6,4 76,1,9 V 46 43,3 3,5 12,7 2,7 VI 8 3 1,5 5 VII X I-IV ,8 163,5 19,5 1486,4 11,7 kg/pkk,1,317,82,1,744,6 V-VIII 78 53,3 3,5 32,2 22,7 kg/pkk,,683,45,413,291, X kg/pkk,11,14,26,4 1,44,15 I-XII , ,7 1791,1 15,7 kg/pkk,9,35,74,22,764,7 Isorysät (harvat) kk kpl pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna särki muikku V VI* VII* VIII IX* V-VIII kg/pkk,623,189,943,28 1,613 11,28 1,689 3,198,9 IX kg/pkk,167 1,,333, 1, 2,667 2,167,833, V-IX kg/pkk,598,232,911,27 1,58 1,58 1,714 3,71,9 * yksi ankerias

22 Katiskat Liite 1.2 kk kpl pkk ahven hauki made särki kuha V ,1 1,2 4,3 7,5 VI ,4 2,2 1 1 V-VI ,5 3,4 4,3 8,5 1 kg/pkk 1,738,41,52,14,12 Vetouistelu (Paltaselkä) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kuha ahven käytössä kertoja aika h V - 1 2,3 VI - 3 9,5 8 3,7 2,3 VII ,5 1 VIII ,3 V-VIII 11 26,5 16,5 4,7 2,9 kg/kkr 1,5,427,264 Kajaaninjoki Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha käytössä kertoja aika h VI ,7 VIII ,9 VIII VI-VIII ,6 kg/kkr,461 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp), vähäistä (II ap), vaikeuttaa pyyntiä (II lp-iii ap). Lika ruskeaa lietettä, joka lähtee pois verkkoja puistelemalla. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V ap, VI ap, VII ap, X ap), vaikeuttaa pyyntiä (lima, X lp). 3. Verkkojen likaantuminen (ruskea lima) vähäistä (I), vaikeuttaa pyyntiä (II), voimakasta (III). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI). 5. Verkot likaantuivat , johtui ehkä veden laskusta. Verkot likaisia Tammikuun saalis romahti verrattuna joulukuuhun 21. Verkot erittäin likaiset (II lp). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku ahven särki VI IX 48 2,5 5 3 X VI kg/pkk,35,15, IX-X ,5 9 7 kg/pkk,379,7,55 VI-X kg/pkk,375,81,47

23 Verkot # 45-6 mm Liite 1.3 kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I ,5 4,5 929,1 287, II ,2 2 73,8 167, ,5 1,8 III ,5 652,5 213, ,6 IV , V , ,2 5,5 VI VII 66 34, VIII , ,6 4,5 IX ,2 7 57, ,3 X ,5 72, XI 544 5,5 5 39, I-IV 56 48, ,1 721, ,1 9,8 kg/pkk,9,3,448,129,1,754,2 V-VIII , , ,8 14 kg/pkk,15,1,73,,12,485,2 IX-XI ,7 13,5 169, ,3 kg/pkk,11,1,18,1,2,945,1 I-XII ,6 36,5 3313,7 736, ,9 33,1 kg/pkk,12,2,14,31,8,729,1 Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V ,5 3, ,6 21,5 5 3 VI , ,5 137,5 16,5 48 VII ,5 249, VIII , ,5 98,5 66,9 38 IX V-VIII , , ,4 112 kg/pkk,254,32 5,328,828 3,751 4,371,883,966 IX kg/pkk 2,2,,4, 6,2 1,4 11,2 2,8 V-IX , , ,4 126 kg/pkk,244,289 5,17,793 3,596 4,19,846,926 Katiskat kk kpl pkk made II kg/pkk 1,726 Rapumerrat (Kaivannonsalmi) kk kpl merta-d saalis saalis vapautettu kpl kpl/merta-d kpl VII , saaliiksi otettu vain yli 12 cm pitkät ravut Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (IV ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iv ap), vaikeuttaa pyyntiä (IV lp-v lp), voimakasta (IV), vaikeuttaa pyyntiä (IV, VII lp-ix ap, Xii lp). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (IX lp-xi ap). 4. Verkkojen likaantuminen (heinät, roskat) vaikeuttaa pyyntiä (V-VI).

24 NISKANSELKÄ Liite 1.4 Verkot # mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi* I , II ,9 144,4 158, ,6 1 III ,3 12,4 48, ,2 IV 144 4, ,1 16, VI ,6 2,3 171,8 148,7 877,7 7 VII VIIII IX X XI I-IV 29 28,1 7,3 637, ,7 215, kg/pkk,1,3,22,212,1,695,9, V-VIII 7 176,6 4,3 188,8 223,7 194,7 4 7 kg/pkk,25,1,27,,32,272,1,1 IX-XI kg/pkk,1,,8,2,,665,1, I-XI ,7 12,6 869, ,4 751, kg/pkk,17,1,57,41,17,491,2,1 * lohi = lohi/kirjolohi yksi kalastaja pyyti Painuanlahdelta huhti-toukokuun vaihteessa (19 pkk) haukea 24 kg ja ahventa 4 kg Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika muikku hauki ahven kuha särki kuore V , VI VII , VIII ,2 IX X V-VIII , , kg/pkk 4,286 88,857 2,31 4,381 7,129 3,381 6,286 IX-X kg/pkk 4,4 49,,,8, 3,6 15,4 V-X , , kg/pkk 4,38 81,192 1,865 3,692 5,758 3,423 8,38 Hoitopyyntirysät (isorysiä, kork. 2,5 m, aita 5 m, Jaalanganlahti ja sen suu) kk kpl pkk siika taimen hauki ahven kuha särki lahna V VI V-VI kg/pkk,194,111 4,56 6,83 2,194 21,361 1,611 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika ahven särki kuore hauki kuha päiviä kertoja I III ,5 23 IV , ,5 V VI VII I-IV ,5 24, ,5 kg/kp 92,6 4,1 2,7, 3,,5,3 V-VII kg/kp 96,5 1,6 3,8 4,2 1,3,9,2 I-VII ,5 45, ,5 kg/kp 95,3 2,4 3,5 2,9 1,4,8,2

25 Troolipari (1 kpl) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha päiviä muikku IX , X IX-X , kg/kp 417,5 26,,1 31, 3,4 1,8 Rantarysät kk kpl pkk hauki ahven lahna V kg/pkk 3,79,579 4,947 Maderysät kk kpl pkk made I II I-II kg/pkk 4,24 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Jaalanganlahden vesi oli puhdasta keväällä (V). Kalaa olisi saanut rantarysillä enemmänkin, jos olisi aikaa ja markkinoita. 2. Nuottamuikut aivan liian pieniä, myyntivaikeuksia (VI-VII). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä ((I-II), vaikeutta pyyntiä (III ap), voimakasta (III lp-iv ap). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (VI-VII).

26 SAALISINDEKSIT V Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v Muikkuverkot # 1-17 mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VI-VIII IX-X VII-X Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (kg/kp) Oulujärvellä v Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV 28 37,8 Niskanselkä I-IV , , 21 57, ,6 V-VII 28 85, 29 63, , ,5 I-VII 28 12, ,2 21 9, ,3 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (kg/kp) Oulujärven Niskanselällä v Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi IX-X , , , ,5 Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Made Ahven vuosi X # 34-4 mm Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha vuosi VI-VIII

27 # 4-75 mm Liite 2.2 Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28. Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI X V-X Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v Maderysät. Kuukausijakso, Made vuosi Paltaselkä I-IV Ärjänselkä II-III Niskanselkä I-III Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII

28 Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Verkot # 4-6 mm. Liite 2.3 Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II V-VI Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Verkot # 4-6 mm. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Kirjolohi vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII

29 Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Tiheät isorysät. Liite 2.4 Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna Siika vuosi V-VI Taulukko 15. Ravustustiedot Kaivannonsalmesta v Kuukausijakso, mertoja merta-d yli 1 cm yli 1 cm alle 1 cm vuosi kpl kpl kpl/md kpl VIII-IX n. 5.. n. 1 VII-IX ,41 8 VII ,71 888

30 Alpo Huhmarniemi Liite 3.1 RKTL, Oulu Oulujärveen istutettujen kuhanpoikasten alitsariinimerkintä v.211 Oulujärveen istutetuista alitsariinimerkityistä kesänvanhoista kuhanpoikasista otettiin sumputusten jälkeen kontrollinäytteet merkinnän onnistumisen selvittämiseksi. Näytteenä käytettiin otoliitteja, jotka poimittiin Taivalkosken toimipaikassa ja tutkittiin fluoresenssimikroskoopilla Oulun toimipaikassa. Merkintäeriä oli viisi. Pääosa poikasista kuoli sumputuksen aikana, yhdessä näytteessä oli 1 kpl eläviä, muissa vain 1-2 kpl. Sumputusaika oli 5-8 vrk. Neljässä näytteessä inkubointiaika oli 2 tuntia, yhdessä 3,5 tuntia (taulukko 1). Taulukko 1. Kontrollierien merkkien näkyvyys Inkubointiaika h elävä/kuollut Merkintäpv Poistopv Merkin näkyvyys Möykkynen I 2 elävä hyvä, hieman lisäkasvua 2 elävä hyvä, hieman lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua Möykkynen II 2 elävä hyvä, hieman lisäkasvua 2 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut ei merkkiä 2 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua Eräseppä, Ristinen 3,5 elävä kohtalainen, ei lisäkasvua 3,5 kuollut heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua Varsajärvi, Hyrkäs 2 elävä hyvä, hieman lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut kohtalainen, ei lisäkasvua Ruuhijärvi 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut hyvä, ei lisäkasvua

31 Liite 3.2 Otoliitit tarkistettiin fluoresenssimikroskoopin G- ja GFP-suotimilla. G-suotimella merkki näkyy kirkkaanpunaisena (kuva 1). Merkin voimakkuuden arviointia vaikeutti se, että merkinnän jälkeistä lisäkasvua oli vain hiukan tai ei ollenkaan. GFP-suotimella merkki näkyy oranssina (kuva 2). Merkinnän tulkintaan vaikutti se, että osa näytekaloista oli kuollut aiemmin, jolloin alitsariini ei ole vielä ehtinyt imeytyä otoliittin. Kaikissa elävinä säilyneissä merkki näkyi. Näytteiden välillä oli eroja, parhaimmat merkit olivat Ruuhijärven näytteissä. Kuva 1. Otoliitti kuvattuna G-suotimella. Oikeassa reunassa näkyy ohut merkinnän jälkeinen lisäkasvu. Kuva 2. Otoliitti kuvattuna GFP-suotimella.

32 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-9571 Oulu Puh Fax Viite: OULUJÄRVEN KALATALOUSTARKKAILU V. 211 Oheisena lähetämme Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 211. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Eero Taskila JAKELU: Kainuun ELY-keskus/kalatalous Fortum Power and Heat Oy/ Seppo T. Heikkinen, Leppiniemi (28 kpl + pdf) Kajaanin kaupunki, Tekninen palvelukeskus (2 kpl) UPM-Kymmene Corporation/Harri Jussila, Lauttakatu 6, 457 Kuusankoski Paltamon kunta/mikko Karjalainen RKTL/Pekka Hyvärinen, Manamansalontie 9, Paltamo Kainuun kalatalouskeskus/aki Laitila, Kauppakatu 34 A 3, Kajaani (+ pdf)

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2006

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2006 9M66121 26.2.27 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 26 9M66121 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2007

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2007 9M6715 26.2.28 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 27 9M66121 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1944 20.3.2013 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2012 Fortum Power

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009 9M69148 7.4.21 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 9M69148 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 1 Sisältö

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2008 9M6814 26.3.29 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 28 9M6814 Oulujärven kalataloustarkkailu

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010

Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 6.5.2011 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010 1 Sisältö 1

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2010-2013 16WWE1945 11.4.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 Fortum

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 6.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 2011-2015 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset Isojärven kalastustiedustelu 217 & vuosien 211-217 kirjanpitokalastukset Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Pälkäneveden Jouttesselän

Pälkäneveden Jouttesselän Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Suonteen siioista 2016

Suonteen siioista 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Pienten järvien siikaseuranta

Pienten järvien siikaseuranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 11100 ii i PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2017 20.6.2018 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus LÄNGELMÄVEDEN KALASTUSALUEEN KALASTUSKIRJANPITO VUOSINA -2009 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 12/2011 Tero Matilainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot