Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä"

Transkriptio

1 Luku 11 Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Osaan prepositioista voi liittää samanmuotoisen suffiksipronominin, kuin nominiin. Usein preposition vartalossa tapahtuu jokin muutos ennen pronominin lisäämistä. Prepositioilla itti ja eli lopun i-vokaali pitenee, prepositio balum puolestaan liittää päätteet muotoon balū-. Allaolevassa taulukossa esimerkkinä itti-prepositio eri päätteiden kanssa. yksikkö monikko 3 mask. ittīšu hänen (m.) kanssaan ittīšunu heidän (m.) kanssaan 3 fem. ittīša hänen (f.) kanssaan ittīšina heidän (f.) kanssaan 2 mask. ittīka sinun (m.) kanssasi ittīkunu teidän (m.) kanssanne 2 fem. ittīki sinun (f.) kanssasi ittīkina teidän (m.) kanssanne 1 ittīja minun kanssani ittīni meidän kanssamme Taulukko 11.1 Suffiksipronominit itti-preposition kanssa. Preposition eli perusmerkitys on päällä, yläpuolella, mutta sitä käytetään myös vertailukohdan ilmaisemiseen, esimerkiksi ēkallum eli bītim rabi Palatsi on suurempi kuin talo, elīka dannum anāku Olen sinua voimakkaampi Infinitiivin käyttöä Tähän mennessä infinitiivi (parāsum) on esiintynyt vain verbien sanakirjamuotona, jota ei ole nähty varsinaisessa käytössä. Infinitiivi on yhtäältä verbi, toisaalta nomini. Koska se on nomini, se voi esiintyä lauseessa subjektina tai objektina tai preposition jäljessä. Tällöin se taipuu normaalin nominin tapaan sijoissa. Muinaisbabyloniassa yleinen infinitiivin käyttötapa on preposition ina tai ana jäljessä 77

2 78 Babylonian peruskurssi genetiivissä (parāsim), ja tässä vaiheessa käsitellään vain tällaisia tapauksia. Nämä prepositiolausekkeet toimivat lauseessa adverbiaaleina, kuten muutkin prepositioilmaukset. Monessa yhteydessä infinitiivin voi kääntää suomeksi tekeminen - tyyppisellä substantiivilla. Rakenne ana + infinitiivi ilmaisee tarkoitusta ja ina + infinitiivi mm. samanaikaisuutta tai tapaa. Esimerkkejä: kaspam ana šaqālim iddinam Hän antoi minulle hopeaa punnittavaksi. ṭuppam ina sanāqim išpur Hän lähetti savitaulun saapuessaan. awīlum ina mah āṣim imūt Mies kuoli lyömisestä. Infinitiiviin voi myös liittyä subjekti tai objekti. Subjekti ilmaistaan omsitusrakenteella, jossa infinitiivi on omistettavan paikalla. Subjektina voi tällöin olla substantiivi tai pronomini: aklam ana akāl abim atabbal Vien leipää isäni syötäväksi. ṭuppam ana amārīja išṭur Hän kirjoitti savitaulun luettavakseni (kirj. nähtäväkseni). ina alāk ah ātīja anazziq Olen huolissani sisareni menemisestä/tulemisesta. (Infinitiiviin ei voi liittää ventiiviä.) ina šalāmīja tah dî Ilahduit (f.) hyvinvoinnistani. Objektinkin voi ilmaista tällä tavalla. Sen voi kuitenkin myös panna preposition ja infinitiivin väliin, jolloin sekä objekti että infinitiivi ovat genetiivissä. ṣābam ana ṣabāt šarrāqim iṭrud Hän lähetti armeijan ottamaan varkaan kiinni. abī ina akāl aklim imla Isäni täyttyi syödessään leipää. awīlum ana aššatim ezēbim pānīšu ištakan Mies on päättänyt jättää vaimonsa. ina aššatīšu ezēbim ul šalim Hän ei voi hyvin jättäessään vaimonsa Subjunktiivi Useimmissa sivulauseissa verbit saavat päätteen -u, jota kutsutaan subjunktiiviksi. Muodon käyttö määräytyy ainoastaan lausetyypin mukaan, eikä sillä ole mitään omaa merkitystä. Se ei myöskään liity mitenkään muissa kielissä subjunktiiviksi kutsuttujen verbimuotojen käyttöön tai merkitykseen. Ehtolauseissa (esim. šumma-partikkelilla alkavissa) subjunktiivia ei kuitenkaan käytetä. Subjunktiivin -u-päätettä ei kuitenkaan käytetä, jos verbillä on jo jokin persoonapääte (-ā, -ī tai -ū) tai ventiivi (-am, -m, -nim). Tällaisissa tapauksissa subjunktiivia ei voi erottaa.

3 Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause 79 Esimerkkejä verbimuodoista ilman subjunktiivia ja subjunktiivin kanssa: iparras : iparrasu; iptaras : iptarsu; iprus : iprusu; ippeš : ippešu; ikân : ikunnu; iddi : iddû. Subjunktiivin tunnus edeltää akkusatiivi- ja datiivipäätteitä ja -ma-konjunktiota. Kuten esimerkiksi lopusta heikoilla verbeillä, näiden päätteiden lisääminen pidentää lyhyen -u:n. Tällöin kolmannen persoonan yksikkö ja monikko ovat samanmuotoiset, esimerkiksi iṣbatūšu Relatiivilause Sivulausetyypeistä yleisin on relatiivilause. Relatiivilauseet alkavat relatiivipronominilla ša ja päättyvät subjunktiivimuotoiseen verbiin. Relatiivilause voi määrittää mitä tahansa substantiivilla ilmaistua lauseenjäsentä, siis subjektia, objektia, epäsuoraa objektia (kuten antamisen kohdetta) tai jotakin prepositiolla ilmaistua adverbiaalia. Vaikka nämä substantiivit esiintyvät eri sijoissa, relatiivipronomini on aina taipumattomana muodossa ša. awīlum ša wardam imh aṣu imūt Mies, joka löi orjaa, kuoli. awīlum wardam ša kaspam išriqu ana ēkallim iṭrud Mies lähetti palatsiin orjan, joka varasti hopeaa. awīlum kaspam ana wardim ša ih liqu ul iddin Mies ei antanut hopeaa orjalle, joka pakeni. Useimmissa sellaisissa tapauksissa, joissa relatiivipronomini taipuisi suomessa (jonka, jota,...), korrelaattiin (sanaan jota relatiivilause määrittää) viitataan relatiivilauseessa pronominilla seuraavaan tapaan: awīlum ša warassu imh aṣu mies, jonka orja löi awīlum ša warassu amh aṣu mies, jonka orjaa löin awīlum ša amh aṣūšu mies, jota löin awīlum ša bītum elīšu imqutu mies, jonka päälle talo sortui awīlum ša aklum ina qātīšu mies, jonka kädessä leipä on (Relatiivilause voi myös olla verbitön.) Relatiivilauseella ei tarvitse olla näkyvissä olevaa korrelaattia. Tällöin relatiivipronominin merkitys on se, joka/jota : ša šarrum imh aṣu imūt Se, jota kuningas löi, kuoli. ša šarram imh aṣu imūt Se, joka löi kuningasta, kuoli. ša ina ṣibittim imūt Se, joka on/oli vankilassa, kuoli.

4 80 Babylonian peruskurssi Relatiivilausen kieltopartikkeli on aina lā: wardam ša kaspam lā išriqu ul amahḫ aṣ En lyönyt orjaa, joka ei varastanut hopeaa. aklam ša abī lā īkulu akkal Syön leipää, jota isäni ei syönyt. narûm ša lā ina libbi ālim imqut Steela, joka ei ole/ollut kaupungin keskustassa, kaatui. Esimerkkejä relatiivilauseista, joissa subjunktiivia ei merkitä (ks. sääntö yltä): wardū ša ih liqū ul aṣabbat En ota kiinni orjia, jotka pakenivat. aklam ša tākulī ul āmur En nähnyt leipää, jonka söit (f.). (Mutta aklam ša tākulu ul āmur En nähnyt leipää, jonka söit (m.). ) mārum ša abūšu illikam imraṣ Poika, jonka isä tuli tänne, sairastui Sanasto ah āzum (a/u) awātum (mon. awâtum) erēbum (u/u) magārum (a/u) mīšarum nadītum narûm pānum šaqālum (a/u) šugītum šurqum uštabši ottaa, ottaa vaimoksi sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä ) mennä sisään sallia (jnk (akk.) tehdä jtk (akk.), esim. māram amaggaršu sallin pojan tehdä sen ), hyväksyä, suostua (tekemään jtk: ana + inf., esim. ana kaspim šaqālim amaggar suostun punnitsemaan hopeaa ) oikeus nadītum steela etuosa, monikossa kasvot (pānī šakānum päättää tehdä jtk (ana + inf.), subjekti ilmaistaan myös pānī -sanaan liitetyllä omistuspäätteellä (esim. pānīka taškun sinä (m.) päätit ) punnita šugītum varastettu omaisuus hän on antanut, engl. s/he has provided Tehtäviä 1. Käännä: (a) ina nazāqīja tanazziq (b) ana lamādīka ašṭurakkum

5 Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause 81 (c) ana erēš eqlim tamtagar (d) šarrum ina šakān awātim ih addu (e) ina h alāq šulmim imraṣā (f) šarrāqum ina šarāqim iṣṣabtū (g) bītum ša tēpušu damiq (h) ina ūmim ša ālam takšudu (i) eli šadîm ša ina h arrān šarrim nīmuru (j) kīma šarrāqim ša aklû atta (k) dajjānum ša dīn-šu lā amgur dīnam šaniam ūmam idiān (l) ša taqabbû īnī ul imh ur (m) bēlum ša eqelšu u bīssu iṣbatu (n) bēlum ša eqelšu u bīssu aṣbatu (o) awât mīšarim ša ina narîm ašṭuru (p) sinništum ša abūša ṭuppam išrukūšim (q) šarrum ša mīšaram iškunu (r) šumma awīlum makkūr ilim ū ēkallim išriq awīlum šû iddâk u ša šurqam ina qātīšu imh uru iddâk (CH 6) (s) šumma awīlum lēt awīlim ša elīšu rabû imtah aṣ ina puh rim imahḫ aṣū (CH 202, muutoksin) (t) šumma awīlum nadītam īh uz-ma nadītum šî amtam ana mutīša iddinma mārī uštabši awīlum šû ana šugītim ah āzim pānīšu ištakan awīlam šuāti ul imaggarūšu šugītam ul ihḫ az (CH 144) (u) šumma sinništum ša mārūša ṣeh rū ana bītim šanîm erēbim pānīša ištakan balum dajjānī ul irrub (CH 177, alku)

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-

Lisätiedot

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä )

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä ) Sanasto 1 Babylonia suomi Sanasto päivitetty 15.1.2015 (lukuun 13 asti) abullum (f., abul) abum (ad, abi, mon. abbū) agārum (a/u) ah ātum (mon. ahḫ ātum) ah āzum (a/u) ah um I (ah i, mon. ahḫ ū) ah um

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee. Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Peruskäsitteet Akkadissa suurin osa nomineista ja verbeistä koostuu kahdesta elementistä: 1. Kolmesta juurikonsonantista

Lisätiedot

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam Luku 8 Demonstratiiveja, suffikseja, syntaksia 8.1. Demonstratiiveja Muinaisbabylonian yleisin lähidemonstratiivi ( tämä ) on adjektiivi annûm. Merkitystä tuo tai se ilmaistaan kolmannen persoonan pronomineilla

Lisätiedot

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset. 13.1. Imperatiivi

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset. 13.1. Imperatiivi Luku 13 Käskyt, kiellot ja kehotukset 13.1. Imperatiivi Babyloniassa käskyjä ilmaistaan imperatiivimuodoilla. Imperatiivin voi muodostaa ainoastaan toisesta persoonasta. Imperatiivin voi tehdä preteritimuodosta

Lisätiedot

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominien kieliopilliset kategoriat Substantiivit ja adjektiivit Kaksi sukua maskuliini, feminiini Kolme sijaa nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi;

Lisätiedot

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä

Lisätiedot

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Omistusrakenteet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominien statukset Nomineilla on kolme statusta Status rectus Status constructus Status absolutus (perusmuoto) (omistusrakenteet)

Lisätiedot

Tehtävien ratkaisuja 1

Tehtävien ratkaisuja 1 Tehtävien ratkaisuja 1 Luku 2 1. (a) ṭupšarrum, mask.mon.nom. kirjuri (b) amūtum, fem.yks.akk. lampaan maksa (c) h arrānum, mask.yks.nom. (oik. fem.) tie, sotaretki (d) nadītum, fem.yks.gen. nadītum-henkilö

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Luku 5. Verbit. 5.1. Verbin taivutus. 5.1.1 Aikamuodot. 5.1.2 Vartalovokaali

Luku 5. Verbit. 5.1. Verbin taivutus. 5.1.1 Aikamuodot. 5.1.2 Vartalovokaali Luku 5 Verbit Akkadin verbien perusmuoto on infinitiivi, jonka kaava on parāsum. Sanastosta ja sanakirjoista verbit löytyvät tämän muodon alta. Aluksi käsitellään verbin kolme tavallisinta muotoa: aikamuodot

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

1. Liikkuvat määreet

1. Liikkuvat määreet 1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

Transkriptio ja käännös. ( ) āšib Enkidu marṣatu karassu mal [...] ittâlu ēdānûšu idabbub mimmû kabtatišu ana ibrišu šimâni ibrī šunāta aṭṭul

Transkriptio ja käännös. ( ) āšib Enkidu marṣatu karassu mal [...] ittâlu ēdānûšu idabbub mimmû kabtatišu ana ibrišu šimâni ibrī šunāta aṭṭul Gilgāmeš Nuolenpääteksti ja translitteraatio Simo Parpolan laatimasta editiosta The Standard Babylonian Epic of Gilgamesh (State Archives of Assyria Cuneiform Texts 1. 1997, Helsinki), taulu VII, rivit

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER) H3A SANAT 1 40 3 HEPREA, SANASTOT, https://genfibeta.weebly.com/h3.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H3A TANACH, https://genfibeta.weebly.com/h3a.html H3A Sanat 1 40, https://genfibeta.weebly.com/h3a-sanat-1-40.html

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 19/60.

Nettiraamattu lapsille. Kertomus 19/60. Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 19/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET

VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET Valintakoetehtävät 2007 / Urvalsuppgifter 2007 5.6.2007 KLO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for Children,

Lisätiedot

URN: NBN:fi-fe19991228

URN: NBN:fi-fe19991228 URN: NBN:fi-fe19991228 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai

Pronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai I Pronomini korvaa substantiivia (nimisanaa) tai viittaa siihen. Erilaisia pronomineja Pronomineja käytetään kuten substantiiveja, mutta käyttämällä pronominia vältät toistamasta substantiivia. Englannin

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes

Yksipersoonaiset (subjektittomat ja agentittomat) ilmaukset unkarissa ja suomessa László Keresztes Keresztes László Schlachter, Wolfgang 1985: Hat das Finnische ein Passiv? FUF 47: 1-144. Shore, Susanna 1986: Onko suomessa passiivia? Suomi 133. SKS. Helsinki. Tommola, Hannu 1993: Ambipersoonainen suppressiivi:

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

6S S

6S S Sisällys UUSI ASUNTO RYHMÄTYÖ TIETOKONELUOKASSA ESIPUHE S. 6 KIRJAN HENKILÖT S. 7 6S.172 207 Muuttaminen, siivoaminen ja remontointi Monikon partitiivi Järjestysluvut 7S. 208 229 Tietokoneen käyttäminen

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä

Lisätiedot

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö 7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Paimenpoika Daavid

Nettiraamattu. lapsille. Paimenpoika Daavid Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia. Ranska, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän ranskan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS

H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS H4I NOMINAALILAUSE JA PREESENS 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin muotoon gen.fi/) H4I LAUSEOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4i.html H4I

Lisätiedot

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola

Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola Suomea jokaiseen päivään 18.10.2010 Marja Ahola PARTISIIPPIRAKENTEET JA LAUSEENVASTIKKEET PIKAKATSAUS (KORVAAVAT AINA SIVULAUSEEN) JOKA akt. 1. Tehtäviä tekevä nainen istuu tietokoneella. akt. 2. Tehtävät

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot