KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry
|
|
- Minna Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää rinnastuskonjunktioilla. Olemme kirjoitelleet Suomen kansallisteatterista ja teatteri Buffonatasta. Lukuiloa KlELIOPPI +TEATTERIT 6a Iris&Jessica Kuvat: Curly ry
2 PÄÄLAUSE JA SIVULAUSE PÄÄLAUSE Päälause on lause, joka ei sisällä konjunktioita. Päälauseessa saa olla pilkku, jos sen perässä ei ole konjunktiota. Merja oli mökillä. Hän otti retkelle repun, kumisaappaat ja sadetakin. SIVULAUSE Sivulause on lauseen jatke. Sillä yleensä tarkennetaan asioita lauseessa. Sivulauseen voi yhdistää päälauseeseen, jolloin lauseesta tulee yhdyslause. Esim. Merja oli mökillä, koska hänellä oli loma. Hän otti retkelle repun, kumisaappaat ja sadetakin, jos tulisi vesisade. LAUSEENJÄSENET Predikaatti, subjekti ja objekti ovat lauseenjäseniä. Lauseenjäsenet ovat yksittäisiä sanoja, jotka luokitellaan sen mukaan, mikä tehtävä niillä on lauseessa. PREDIKAATTI Predikaatti on verbi, eli tekemistä, tapahtumista tai olemista kuvaava sana. Minä laulan kotona. Sinä syötsuklaata. SUBJEKTI
3 VIRKE PÄÄLAUSEIDEN YHDISTÄMINEN Virke alkaa isosta alkukirjaimesta ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Päälauseita voi yhdistää rinnastuskonjunktioiden avulla. niistä tavallisimpia ovat ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä. Päälauseiden väliin tulee pilkku! Virke voi olla yksinäislause esim. Minä olen oppilas. Virke voi olla myös yhdyslause. ESIMERKKILAUSEITA: Virkkeeseen täytyy sisältyä persoonamuotoinen verbi, eli esim. Mies pitääeläimistä. Minä haluan jäätelöä. Minä istuin, kun muut seisoivat. Puhuin ystäväni kanssa, ja ystävääni alkoi naurattaa.
4 SUOMEN KANSALLISTEATTERI Suomen kansallisteatteri on Helsingin Rautatientorin laidalla sijaitseva ammattiteatteri. Kansallisteatterissa on neljä näyttämöä. Niiden nimet ovat Suuri näyttämö, Pieni näyttämö, Willensauna ja Omapohja. Suomen kansallisteatterin näytelmiä ovat muunmuassa Europaeus, Vanja-eno, Petos, Kun kyyhkyset katosivat, Maaseudun tulevaisuus ja Patriarkka. HISTORIAA Suomen kansallisteatteri perustettiin vuonna Kolmastoista lokakuuta vuonna 1872 esitettiin teatterin ensiesitys. Vuodesta 2010 lähtien kansallisteatterin pääjohtajana on toiminut Mika Myllyaho.
5 Päälauseeseen sivulauseen liittäminen Päälause täytyy ymmärtää yksinään, mutta sitä voidaan tarkentaa sivulauseella. 1. Konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla (et, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka). He katselivat auringonlaskua, kunnestuli kylmä. 2. Relatiivilause alkaa relatiivipronominilla (joka, mikä). He katselivat ilmapalloja jotka olivat taivaalla, jonka yksi pallo puhkesi. 3. Epäsuora kysymyslause alkaa verbillä tai kysymyssanalla. Verbi päättyy joko -ko tai -kö. Päätemerkiksi ei tule kysymysmerkkiä epäsuorassa kysymyslauseessa. Hän mietti, mitenilmapallot voivat lentää ilman siipiä. Päälauseiden yhdistäminen Päälauseet voi liittää rinnastuskonjunktioilla ( ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä). Aurinko on kirkas, elitarvitsen aurinkolasit.
6 VIRKE Virke on lause joka alkaa isolla-alkukirjaimella ja päät-tyy päätemerkkiin (?,! tai.)virkkeessä on aina päälau-se. Esimerkki yksinäis-lauseesta: Aurinko on kirkas. Virkkeessä voi olla myös sivulause, joka tulee pilkun jälkeen. Tällöin virke on yhdyslause. Esim. Koska aurinko paistaa kirkkaasti, tarvitsen aurinkolasit. Predikaatti, subjektija objekti Predikaattion tekemistä,tapahtumista olemista tarkoittavaa asiaa. ESIM. Minä meninulos. Tässä lauseessa " menin" on predikaatti. Subjektion tekijää kuvaava: kuka teki? ESIM.Minä menin ulos. Tässä lauseessa " Minä" on subjekti. Objektion tekemisen kohteen ilmaiseva sana. Kaikissa lauseissa ei ole objektia, jos verbi on ESIM. olla, lähteä, seisoa, istua, nukkua, juosta... ESIM. Minä menin ulos.tässä lauseessa " ulos" on objekti. Päälauseiden yhdistäminen Päälauseet yhdistetään rinnastuskonjunktioilla. Yleisimmät rinnastuskonjunktiot ovat : ja, sekä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä. Esim. Aurinko on kirkas, ja tarvitsen aurinkolasit. Yleensä päälauseiden väliin laitetaan pilkku.
7 TEATTERI BUFFONATA Perustettu , eli teatteri on nyt 13 vuotta vanha. Näytelmät koostuvat kotimaisesta draamastaja komediasta,sekä Marjo Niemen mielettömistä pienoisnäytel-mistä. Buffonata on kiertävä teatteri, esiintymis paikkana saattaa olla melkein mikä vaan! He ovat esiintyneet ravintoloissa, keikkapaikoissa, koulujen sekä teattereiden näyttämöillä. Näin BUFFONATAN teatteriväki toteaa "Voi ihmisrukka, jos olet niin mettäläinen, ettet mithän ymmärä hyän pääle! Laahaa ittesti paikan pääle naurahmaan ja pitähmään hauskaa!" Eihän siinä muu auta kun mennä tarkistamaan pitääkö tämä paikkansa! Tarkempaa tietoa osoitteesta AIVAN UUTTA LUVASSA KAUDELLA VARASLÄHTÖ ALKAA JO VAPPUNA!!! Jessica
8 Kuvat: Curly ry
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotVirke, lauseet ja lauseenvastikkeet
Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotPilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi
Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.
LisätiedotSANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:
SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotLausemaisuuden asteista
Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotLYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio
Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana
LisätiedotSyntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
LisätiedotSELKEÄKIELISYYSOPAS. Tekstilajina asiatyyli. Kieliasu
SELKEÄKIELISYYSOPAS Tämä opas auttaa sinua kirjoittamaan hyvän yleiskielisen verkkotekstin. Oppaan vinkit kertovat, mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota tekstin kirjoittamisessa. Ohjeet eivät
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotOSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotUusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
LisätiedotToiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari Seinäjoki 8.-9.4.2014 / Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunu (nina.maunu@espoo.fi) 1. Lämppäri /Tervehtiminen
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
LisätiedotSaksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
LisätiedotTeatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17
Näytelmäkirjailijaliiton ja Suomen Teatterit ry:n suosituksen tariffit yli 2h näytelmät vanha Vanha kust. 2010 kust. 1.1.2012 luokka Paikkoja euro euro euro Turun Kaupunginteatteri Pikkolo (Turun KT) 53
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet
Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotHYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI
HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI 2.10.2014 marja.muittari@kirjoittajanapu.fi www.kirjoittajanapu.fi 26.9.2014 Kielitoimisto Kirjoittajan apu 1 Hyvässä tekstissä tavoite näkyy selkeästi rakenne tukee tekstin
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa
LisätiedotLUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2
1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta
LisätiedotIsu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE
Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
LisätiedotKANSALLIS- teatterin
KANSALLIS- teatterin 2014 KANSALLISteatterin 2014 SISÄLLYS Mika Myllyaho: Vuosi 2014 Kansallisteatterissa...4 Kansallisteatterin vuosi 2014 lukuina ja luvut 10 vuoden ajalta...6 Suuri näyttämö...8 Pieni
LisätiedotKieliopin opetuksesta alakouluun suunnatussa
Heidi Heiska 013011468 kevät 2013 AO-koulutus Kieliopin opetuksesta alakouluun suunnatussa Kirjakuja-oppikirjasarjassa 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Taustaa 2.1 Perinteinen kieliopin opettaminen 2.2
Lisätiedot0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat
LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotMartin McDonagh HIRTTÄJÄT. Viiltävä farssi SUOMEN KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.3.2016
Martin McDonagh HIRTTÄJÄT Viiltävä farssi SUOMEN KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 9.3.2016 Martin McDonaghin menestysuutuus tuoreeltaan Kansallisteatterissa! Harry Wade on pohjoisenglantilainen pubinomistaja
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lisätiedot2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet 2004. 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka
2 Äidinkieli Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline. Tavoitteet oppilas oppii luku- ja kirjoitustaidon
LisätiedotMitä teet viikonloppuna?
Mitä teet viikonloppuna? On sunnuntai ja Saidin ja Leilan perhe menee uimahalliin. He harrastavat uimista ja saunomista usein viikonloppuisin. Tänään he pakkaavat uimapuvut, pyyhkeet, shampoot, saippuat,
LisätiedotOHJEITA KYPSYYSNÄYTTEEN KIRJOITTAMISEEN http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/valmistuminen/kypsyysnayte.html Kypsyysnäyte kirjoitetaan vain kandidaatin tutkintoa varten seminaarin yhteydessä. YKY:ssä maisteritutkinnon
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotKreodin kirjoittaja - kielenhuollon ja juttutyyppien ihmettelyä. Tietoasiantuntijat Henni Laitala ja Terhi Kaipainen, Xamk 9.11.
Kreodin kirjoittaja - kielenhuollon ja juttutyyppien ihmettelyä Tietoasiantuntijat Henni Laitala ja Terhi Kaipainen, Xamk 9.11.2018 Kreodista vähäsen Amk-kirjastojen oma lehti Meidän lehti Nykyinen toimituskunta
LisätiedotLiikkuminen tapahtuu vokaalisointukaavion avulla ajatellen (illatiivin) minne, mihin? -päätettä. ETUVOKAALIT u ä TAKAVOKAALIT
Tampere 18.3.2015 Liikkuva koulu -seminaari Kielenopetusta liikkuen/ Nina Maunu, Kilonpuiston koulu, Espoo nina.maunu@espoo.fi/ www.ninamaunu.com/ Facebook: Toiminnallisen kieliopin ryhmä Tervetuloa kaikki
LisätiedotJuha Jokelan itsesensuurikomedia Sumu pureutuu kutkuttavasti suomalaisten Venäjä-suhteeseen
TIEDOTE 6.9.2016 Juha Jokelan itsesensuurikomedia Sumu pureutuu kutkuttavasti suomalaisten Venäjä-suhteeseen Näytelmäkirjailija-ohjaaja Juha Jokelan uusi komedia tarttuu tuoreella tavalla suomalaiseen
LisätiedotREFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE
MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotOMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata
H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N Piirrä oma ajorata Anna oppilaan piirtää oma ajorata itse: - Ohjaa aloittamaan kulmasta ja pitämään kynä kiinni paperissa koko ajan.
LisätiedotPiste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä
Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
LisätiedotSuomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.
lektiot Suomen A'-siirtymä Reunat ja saarekkeet Saara Huhmarniemi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10. maaliskuuta 2012 Työssäni kieliteknologiaprojektien ohjelmoijana kiinnitin huomiota
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Lisätiedotherätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä
Suomen kieli Esimerkkejä suomen kielen valintakokeen tehtävistä Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä ei vaadita valintakoekirjan ulkoa opettelua, vaan siinä annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotTekstipaja 1 Maaliskuu 2017
Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotKerää varoja myymällä lippuja Kansallisteatteriin! Luulosairas
Kerää varoja myymällä lippuja Kansallisteatteriin! Luulosairas Juurihoito Kansallisteatterin liput ovat mainio tapa varainkeruuseen - Teatteriesitys tarjoaa aina jotain ainutkertaista - Teatterissakäynti
LisätiedotKerää varoja myymällä lippuja Kansallisteatteriin!
Kerää varoja myymällä lippuja Kansallisteatteriin! Juurihoito Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Kansallisteatterin liput ovat mainio tapa varainkeruuseen - Teatteriesitys tarjoaa aina jotain ainutkertaista
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotVALINTAKOE/SIVUAINEKOE. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten
VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI / FINSKA SPRÅKET 28.5.2010 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
LisätiedotVienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)
Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas
Lisätiedott5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn
LisätiedotÄlä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.
1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:
LisätiedotIso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola
Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu
LisätiedotKäännössuomen kehitys August Strindbergin novellin De lycksaliges ö suomennoksissa vuosilta 1912 ja 1990
Käännössuomen kehitys August Strindbergin novellin De lycksaliges ö suomennoksissa vuosilta 1912 ja 1990 Susanna Poukka Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Konstituentit, Lauseen derivaatio Luento 6: 107-115, Aivot ja luovuus 134-137 Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Kontekstiton kielioppi
LisätiedotPERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI
PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja) on monta,
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKatariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ
1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)
LisätiedotMoi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen
Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotÄidinkielen opiskelijan ensiapupakkaus
Äidinkielen opiskelijan ensiapupakkaus 1 Esseetyyppinen vastausteksti Katso video: Miten rakennat esseen 1.1 Mikä on esseetyyppinen vastausteksti? Esseetyyppinen vastausteksti on muodollinen tekstilaji,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotVERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä
VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.
Lisätiedot